Kirjoittaja Aihe: Sakramenttioppi  (Luettu 9606 kertaa)

Poissa rupattelija

  • Viestejä: 629
Sakramenttioppi
« : 08.09.19 - klo:21:51 »
No ajattelen avata postaus ja kirjoittaa sakramenttiopista ja tällä postauksella ei mennä kenenkään henkilökohtaisuuksiin ja tämän postauksen on tarkoitus ottaa vastaan rakkautta totuuteen voidakseen tutkia, onko asia näin, mitä Raamattu opettaa. Minä en itse voi opettaa, mutta voin kertoa siitä tutkimastani latinankielen Raamatusta ja kukin itse saa koetella Sanalla ottaen vastaan rakkautta totuuteen.

Raamatullinen vesikaste on Raamatun mukaista, samoin ehtoollinen ja avioituminen.

Mutta sekaannus tulee sakramenttiopin taholta. Nykyään vesikaste toimitaan Augustinuksen pyhän toimituksen mukaan sakramenttiopilla. Tässä on Augustinuksen wikipedia. Pyhä toimitus oli Augustinuksen keksimä. Tässä on linkki hänen keksimästä pyhästä toimituksesta. Augustinus määritteli sakramentin seuraavasti: kun henki yhtyy aineeseen, syntyy skaramentti, eli siis nykysuomeksi pyhä toimitus.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Augustinus

http://www.kristinusko.fi/mika-on-sakramentti/



Yhtenä päivänä minä tutkin latinankielen Raamattua sakramenttiopista ja hain sakramenttioppiin liittyvät Raamatun kohdat sanalla sacramentum, joka tarkoittaa kielellisesti suomeksi   s a l a i s u u s  , se  tulee sakramenttiopista. Ja hain myös suomenkielen Raamatun kohdat rinnakkain.

Näytän yhden latinankielen Raamatun kohdan suomenkielen Raamatun kohdan kanssa rinnakkain, siinä on latinankielen mukainen sana sacramentum. En aluksi kaikkea laita, kuin yhden. Myöhemmin laitan kaikki Raamatun kohdat tänne. Sacramentum tarkoittaa suomeksi salaisuus.

Dan. 2:30 mihi quoque non in sapientia quae est in me plus quam in cunctis viventibus sacramentum hoc revelatum est sed ut interpretatio regi manifesta fieret et cogitationes mentis tuae scires

Dan. 2:30 Ja tämä salaisuus on paljastettu minulle, ei oman viisauteni voimasta, ikäänkuin minulla olisi sitä enemmän kuin kenelläkään muulla ihmisellä, vaan sentähden että selitys ilmoitettaisiin kuninkaalle ja sinä saisit selville sydämesi ajatukset.

Siinä sakramenttiopin asiayhteydessä vesikaste ei esiinny. Siksi sacramentum eli sakramenttiopin asiayhteydessä en löytänyt esimerkiksi vesikasteen.

Niin kirkko jakaa "pelastusta" sakramenttien kautta sakramenttiopin pohjalla,  ei Raamatun pohjalla. Koska Augustinus katsoi sanaa, joka tarkoittaa suomeksi salaisuus, teologiseksi käsitteeksi, johon hän loi sakramenttiopin.



Viime vuonna 2018 näin unta. Kirjoitan unestani.

Uskova tuli sille paikalle, ikäänkuin hän olisi tullut Raamatun kohdalle ja haki "opetuksen" sen mukaan, että hän pitää siitä raamatullisena opetuksena. Näin, että sieltä nousi ilmaan teksti ja tekstissä lukee sacramentum. Se tuli esittääkseen, että opetus olisi Herrasta.

Näin, että se uskova uskoi siitä. Huomasin, että siltä, josta teksti nousi ilmaan, puuttuu Jeesuksen peruste. Minä kauhistuin. Siten tajusin, että se, mnkä tunsin kauhistuksen, tuli Herralta, koska se on Hänelle kauhistukseksi, siksi tunsin sen kauhistuksen. Näin, että uskova luottaa siihen, että voi rakentaa sen päälle elämänsä, mutta sitä Jeesus-perustetta ei ole. Uni päättyi.

Herättyäni aloin tajuta paremmin ja siten äkisti uskovat, joilla on sakramentaalinen usko, tuli mieleen ja huolestuneena liitin molemmat kädet ristiin rukoillaakseni heidän puolesta.




Palataan asiaan vielä. Sakramenttioppiin eli sacramentum'iin liittyvät Raamatun kohdat, joiden asiayhteydessä vesikaste ei esiinny:


Dan. 2:47 loquens ergo rex ait Daniheli vere Deus vester Deus deorum est et Dominus regum et revelans mysteria quoniam potuisti aperire sacramentum hoc

Dan. 2:47 Kuningas vastasi Danielille ja sanoi: "Totisesti on teidän Jumalanne jumalien Jumala ja kuningasten herra ja se, joka paljastaa salaisuudet; sillä sinä olet voinut paljastaa tämän salaisuuden."





Dan. 4:9 Balthasar princeps ariolorum quem ego scio quod spiritum deorum sanctorum habeas in te et omne sacramentum non est inpossibile tibi visiones somniorum meorum quas vidi et solutionem eorum narra

Dan. 4:9 Sen lehvät olivat kauniit ja sen hedelmät suuret, ja siinä oli ravintoa kaikille. Sen alla etsivät varjoa kedon eläimet, ja sen oksilla asuivat taivaan linnut, ja kaikki liha sai siitä ravintonsa.





Ef. 1:9 ut notum faceret nobis sacramentum voluntatis suae secundum bonum placitum eius quod proposuit in eo

Ef. 1:9 tehden meille tiettäväksi sen tahtonsa salaisuuden, että hän, päätöksensä mukaan, jonka hän oli nähnyt hyväksi itsessään tehdä -




Ef. 3:3 quoniam secundum revelationem notum mihi factum est sacramentum sicut supra scripsi in brevi

Ef. 3:3 että näet tämä salaisuus on ilmestyksen kautta tehty minulle tiettäväksi, niinkuin olen siitä edellä lyhyesti kirjoittanut;




Ef. 5:32 sacramentum hoc magnum est ego autem dico in Christo et in ecclesia

Ef. 5:32 Tämä salaisuus on suuri; minä tarkoitan Kristusta ja seurakuntaa.




1. Tim. 3:16 et manifeste magnum est pietatis sacramentum quod manifestatum est in carne iustificatum est in spiritu apparuit angelis praedicatum est gentibus creditum est in mundo adsumptum est in gloria

1Tim. 3:16 Ja tunnustetusti suuri on jumalisuuden salaisuus: Hän, joka on ilmestynyt lihassa, vanhurskautunut Hengessä, näyttäytynyt enkeleille, saarnattu pakanain keskuudessa, uskottu maailmassa, otettu ylös kirkkauteen.




Ilm. 1:20 sacramentum septem stellarum quas vidisti in dextera mea et septem candelabra aurea septem stellae angeli sunt septem ecclesiarum et candelabra septem septem ecclesiae sunt

Ilm. 1:20 Niiden seitsemän tähden salaisuus, jotka näit minun oikeassa kädessäni, ja niiden seitsemän kultaisen lampunjalan salaisuus on tämä: ne seitsemän tähteä ovat niiden seitsemän seurakunnan enkelit, ja ne seitsemän lampunjalkaa ovat ne seitsemän seurakuntaa."





Ilm. 17:7 et dixit mihi angelus quare miraris ego tibi dicam sacramentum mulieris et bestiae quae portat eam quae habet capita septem et decem cornua

Ilm. 17:7 Ja enkeli sanoi minulle: "Miksi ihmettelet? Minä sanon sinulle tuon naisen salaisuuden ja tuon pedon salaisuuden, joka häntä kantaa ja jolla on seitsemän päätä ja kymmenen sarvea.



Augustinuksen mukaan salaisuus tarkoittaa sakramenttioppia teologiseksi käsitteeksi, siksi hänen kautta sakramenttioppi syntyi ja kirkko jakaa pelastusta sakramenttiopilla,  ei Raamatun kautta ja sakramenttiopin kautta usko on tällainen sakramentaalinen. Se ei ole pelastava usko, eli raamatullinen usko.


Raamattu on ainoa yli kaikkea auktoriteetti tässä maailmassa, niin Raamatullisen opetuksen mukaan Jumalan armosta tehdään parannus ja uskotaan Herraan Jeesukseen, pelastuu, - ei sakramenttiopin kautta


Kiitos ja keskinäinen rauha kanssasi!



« Viimeksi muokattu: 15.09.19 - klo:19:19 kirjoittanut rupattelija »

Poissa sandia

  • Ylläpitäjä
  • Viestejä: 6328
Vs: Sakramenttioppi
« Vastaus #1 : 09.09.19 - klo:03:53 »
Minun on vaikea hahmottaa, miksi yllä oleva on oleellinen huolen aihe.Uudestisyntynyt ihminen, on tämä taustaltaan luterilainen tai ei, tulee Pyhän Hengen opettamaksi Sanan kautta.  Suurin osa luterilaisia uskoon tulleita ei ole edes tietoisia perinteisestä luterilaisesta opista. Rippikoulussa opin uskovalta papilta evankeliumin ja opin, että minun on yksin vastattava Herralle hänen kutsuunsa ja valita menenkö ahtaasta portista.

Se mitä sitten lukee joissain vanhoissa luterilaisissa kirjoituksissa on täysin epäoleellinen juttu uudestisyntyneelle luterilaiselle. Tai siis puhun omasta puolestani, toivottavasti en yleistä liikaa.

En siis ymmärrä, miksi asiasta tehdä ongelma.
Suomessa lienee hyvin vähän konservatiivisia luterilaisia, jotka pitäytyvät luterilaiseen oppiin mitä mm. edustaa usalainen Missouri Synod. Itse en tunne yhtään sellaista suomalaista luterilaista. Täällä tosin olen ollut kosketuksessa Missouri Synodin piirissä toimiviin ihmisiin. Kuten pastor Philip Secker osavaltiossamme. Hänkin tuntee tosin Herran ja hänestä lähtee Kristuksen tuntemisen tuoksu. Vakaa armoon turvautuva henkilö.

Jeesus sanoi että taivaan valtakunnan tuntemaan tullut juutalainen tuo varastostaan sekä uutta että vanhaa. Näen mm. luterilaiset uskovat tuolla tavalla. Samoin katoliset uskoon tulleet ihmiset. Itse näen tärkeimpänä sen että ihminen on tullut elävään uskoon ja tulee Pyhän Hengen opettamaksi ja kasvaa Herran antamaa kasvua.

Ja hän sanoi heille: "Niin on jokainen kirjanoppinut, joka on tullut taivasten valtakunnan opetuslapseksi, perheenisännän kaltainen, joka tuo aarrekammiostaan esille uutta ja vanhaa".
Matt. 13:52
« Viimeksi muokattu: 09.09.19 - klo:03:59 kirjoittanut sandia »

Poissa Janne

  • Viestejä: 661
Vs: Sakramenttioppi
« Vastaus #2 : 09.09.19 - klo:07:49 »
Itse näen tärkeimpänä sen että ihminen on tullut elävään uskoon ja tulee Pyhän Hengen opettamaksi ja kasvaa Herran antamaa kasvua.




Aamen. Tässä on se ydin.

Poissa peneriktus16

  • Viestejä: 236
Vs: Sakramenttioppi
« Vastaus #3 : 09.09.19 - klo:08:38 »
Uuden liiton yksi kuvaus:

34 Silloin ei kukaan enää opeta toista, veli ei opeta veljeään sanoen: 'Oppikaa tuntemaan Herra!' Sillä kaikki, pienimmästä suurimpaan, tuntevat minut, sanoo Herra. Minä annan anteeksi heidän rikoksensa enkä enää muista heidän syntejään."

Herra itse opettaa Pyhän Hengen kautta meitä. Mahtavaa!

Poissa rupattelija

  • Viestejä: 629
Vs: Sakramenttioppi
« Vastaus #4 : 09.09.19 - klo:09:39 »
Minun on vaikea hahmottaa, miksi yllä oleva on oleellinen huolen aihe.Uudestisyntynyt ihminen, on tämä taustaltaan luterilainen tai ei, tulee Pyhän Hengen opettamaksi Sanan kautta.  Suurin osa luterilaisia uskoon tulleita ei ole edes tietoisia perinteisestä luterilaisesta opista. Rippikoulussa opin uskovalta papilta evankeliumin ja opin, että minun on yksin vastattava Herralle hänen kutsuunsa ja valita menenkö ahtaasta portista.

Se mitä sitten lukee joissain vanhoissa luterilaisissa kirjoituksissa on täysin epäoleellinen juttu uudestisyntyneelle luterilaiselle. Tai siis puhun omasta puolestani, toivottavasti en yleistä liikaa.

En siis ymmärrä, miksi asiasta tehdä ongelma.
Suomessa lienee hyvin vähän konservatiivisia luterilaisia, jotka pitäytyvät luterilaiseen oppiin mitä mm. edustaa usalainen Missouri Synod. Itse en tunne yhtään sellaista suomalaista luterilaista. Täällä tosin olen ollut kosketuksessa Missouri Synodin piirissä toimiviin ihmisiin. Kuten pastor Philip Secker osavaltiossamme. Hänkin tuntee tosin Herran ja hänestä lähtee Kristuksen tuntemisen tuoksu. Vakaa armoon turvautuva henkilö.

Jeesus sanoi että taivaan valtakunnan tuntemaan tullut juutalainen tuo varastostaan sekä uutta että vanhaa. Näen mm. luterilaiset uskovat tuolla tavalla. Samoin katoliset uskoon tulleet ihmiset. Itse näen tärkeimpänä sen että ihminen on tullut elävään uskoon ja tulee Pyhän Hengen opettamaksi ja kasvaa Herran antamaa kasvua.

Ja hän sanoi heille: "Niin on jokainen kirjanoppinut, joka on tullut taivasten valtakunnan opetuslapseksi, perheenisännän kaltainen, joka tuo aarrekammiostaan esille uutta ja vanhaa".
Matt. 13:52

Huomenta, Sandia! Sakramentaalinen usko on huolestuttava asia, koska se johtaa kadotukseen. Se ei ole sama asia, kuin raamatullinen usko, joka on uudestisyntyneillä luterilaisilla.


Poissa Marjatta

  • Viestejä: 262
Vs: Sakramenttioppi
« Vastaus #5 : 09.09.19 - klo:09:55 »
Jos uudestisyntynyt luterilainen pitää kastetta ja ehtoollista sakramentina niin ei se kadotukseen vie ainakaan minun mielestäni.
Eikös se hautaaminenkin ole sakramentti? En tiedä.

Jos uskoo kasteen sakramenttiin pelastuksen välineenä ja elää jumalatonta elämää niin se on sitten jo valheeseen uskomista. Tosi uskova ei toimi niin.


Poissa Natanael

  • Viestejä: 4474
  • Matkalla
Vs: Sakramenttioppi
« Vastaus #6 : 09.09.19 - klo:09:55 »
Minun on vaikea hahmottaa, miksi yllä oleva on oleellinen huolen aihe.Uudestisyntynyt ihminen, on tämä taustaltaan luterilainen tai ei, tulee Pyhän Hengen opettamaksi Sanan kautta.  Suurin osa luterilaisia uskoon tulleita ei ole edes tietoisia perinteisestä luterilaisesta opista. Rippikoulussa opin uskovalta papilta evankeliumin ja opin, että minun on yksin vastattava Herralle hänen kutsuunsa ja valita menenkö ahtaasta portista.

Se mitä sitten lukee joissain vanhoissa luterilaisissa kirjoituksissa on täysin epäoleellinen juttu uudestisyntyneelle luterilaiselle. Tai siis puhun omasta puolestani, toivottavasti en yleistä liikaa.

En siis ymmärrä, miksi asiasta tehdä ongelma.
Suomessa lienee hyvin vähän konservatiivisia luterilaisia, jotka pitäytyvät luterilaiseen oppiin mitä mm. edustaa usalainen Missouri Synod. Itse en tunne yhtään sellaista suomalaista luterilaista. Täällä tosin olen ollut kosketuksessa Missouri Synodin piirissä toimiviin ihmisiin. Kuten pastor Philip Secker osavaltiossamme. Hänkin tuntee tosin Herran ja hänestä lähtee Kristuksen tuntemisen tuoksu. Vakaa armoon turvautuva henkilö.

Jeesus sanoi että taivaan valtakunnan tuntemaan tullut juutalainen tuo varastostaan sekä uutta että vanhaa. Näen mm. luterilaiset uskovat tuolla tavalla. Samoin katoliset uskoon tulleet ihmiset. Itse näen tärkeimpänä sen että ihminen on tullut elävään uskoon ja tulee Pyhän Hengen opettamaksi ja kasvaa Herran antamaa kasvua.

Ja hän sanoi heille: "Niin on jokainen kirjanoppinut, joka on tullut taivasten valtakunnan opetuslapseksi, perheenisännän kaltainen, joka tuo aarrekammiostaan esille uutta ja vanhaa".
Matt. 13:52

Huomenta, Sandia! Sakramentaalinen usko on huolestuttava asia, koska se johtaa kadotukseen. Se ei ole sama asia, kuin raamatullinen usko, joka on uudestisyntyneillä luterilaisilla.

Ei tuo noi suoraviivaista ole.

Yhtä hyvin voisi väittää, että lakihenkinen usko johtaa kadotukseen tai tunteenomainen usko johtaa kadotukseen jne.

Poissa rupattelija

  • Viestejä: 629
Vs: Sakramenttioppi
« Vastaus #7 : 09.09.19 - klo:09:57 »


Natanael, joo samaa mieltä kanssasi, myös lakihenkinen, joka suorittaa itse kaiken.


Poissa Natanael

  • Viestejä: 4474
  • Matkalla
Vs: Sakramenttioppi
« Vastaus #8 : 09.09.19 - klo:10:05 »


Natanael, joo samaa mieltä kanssasi, myös lakihenkinen, joka suorittaa itse kaiken.

Ei kun ei.

Ei me voida niputtaa ihmisiä kevein perustein kadotukseen meneviksi, jos heillä on vääriä teologisia käsityksiä.

Poissa rupattelija

  • Viestejä: 629
Vs: Sakramenttioppi
« Vastaus #9 : 09.09.19 - klo:10:09 »


Natanael, joo samaa mieltä kanssasi, myös lakihenkinen, joka suorittaa itse kaiken.

Ei kun ei.

Ei me voida niputtaa ihmisiä kevein perustein kadotukseen meneviksi, jos heillä on vääriä teologisia käsityksiä.

Ei tietenkään. Älä käsitä väärin! Ei kukaan voi lausua kadotustuomiota. En tee sitä, vaan postaukseni tarkoitus on kertoa, että sakramenttioppi ei ole Raamatusta ja sakramentaalinen usko ei ole myös Jumalasta. Jumalan aikaansaama usko on yksin Jumalan työtä, ei ihminen. Toivottavasti kukaan ei saisi väärinymmärrystä kirjoituksestani.


Poissa rupattelija

  • Viestejä: 629
Vs: Sakramenttioppi
« Vastaus #10 : 09.09.19 - klo:11:35 »
Jos uudestisyntynyt luterilainen pitää kastetta ja ehtoollista sakramentina niin ei se kadotukseen vie ainakaan minun mielestäni.
Eikös se hautaaminenkin ole sakramentti? En tiedä.

Jos uskoo kasteen sakramenttiin pelastuksen välineenä ja elää jumalatonta elämää niin se on sitten jo valheeseen uskomista. Tosi uskova ei toimi niin.

Anteeksi, en huomannut kommenttiasi. Jos pelastuminen perustuu sakramentaaliseen vesikasteeseen, on langennut pois armosta. Koska Raamattu opettaa, että yhtenä ja ainoana pelastuksen tekijänä on uskoa Jeesukseen, se pelastuu Jumalan armosta. Sakramentaalinen vesikaste on väärä, tehtiinpä se sitten aikuiselle tai lapselle, koska siinä uskotaan pelastuvan. Vain usko Herraan Jeesukseen Kristukseen pelastaa. Uudestisyntymisen saa aikaan Jumalan henki ja Jumalan sana, ei suinkaan kastevesi.


Poissa Janne

  • Viestejä: 661
Vs: Sakramenttioppi
« Vastaus #11 : 09.09.19 - klo:12:13 »
Eivät sakramentit pelasta vaan Vapahtajamme ristintyö ja usko siihen. Ei esimerkiksi ristinryöväri kerinnyt ajatella sakramentteja ristillä silti hän pelastui kun tunnusti Vapahtajan.

Sakramenteilla on merkitys, että "homma" pysyy kasassa. Esimerkiksi jos avioliitto olisi luterilaisilla sakramentti niin kuin katolilaisilla ja ortodokseilla, niin ei olisi tullut tätä homoavioliitto bolemiikkia.

Sakramenttien tehtävä on antaa raamit seurakunnan toiminnalle.

Poissa rupattelija

  • Viestejä: 629
Vs: Sakramenttioppi
« Vastaus #12 : 09.09.19 - klo:12:19 »
Anteeksi, en ymmärrä, mitä tarkoitat, Janne. Olisi tärkeintä ymmärtää, että sakramenttioppi ei ole Raamatusta. Hää vihkiminen ja sakramentti tulisi olla erikseen toisistaan, eikä pidä sekoittaa keskenään, niinkuin puuro ja velli sekaisin.

« Viimeksi muokattu: 09.09.19 - klo:12:24 kirjoittanut rupattelija »

Poissa rupattelija

  • Viestejä: 629
Vs: Sakramenttioppi
« Vastaus #13 : 09.09.19 - klo:12:28 »


Mitä hää vihkimiseen tulee, se on valtionkirkon laatima kaava, semmoinen hääseremonia ja paperin vuoksi, että on aviiolitossa.






Poissa Janne

  • Viestejä: 661
Vs: Sakramenttioppi
« Vastaus #14 : 09.09.19 - klo:12:33 »
Avioliitto on pyhä asia ja miksei avioliittoon vihkiminen Jumalan edessä voisi olla sakramentti niin kuin muilla perinteisillä vanhoilla kirkoilla?

Avioliittoon vihkiminen tapahtuu Jumalan silmien edessä ja sen minkä Jumala on yhdistänyt älköön ihminen erottako. Avioliitto on miehen ja naisen välinen suhde jossa puolisoiden tulee osoittaa rakkautta ja armoa toisilleen niin kuin mekin olemme saaneet taivaalliselta Isältämme.