Kirjoittaja Aihe: Mitä synti on?  (Luettu 14878 kertaa)

Poissa sandia

  • Ylläpitäjä
  • Viestejä: 6720
Vs: Mitä synti on?
« Vastaus #60 : 27.07.22 - klo:13:59 »
 Eihän tässä ollut karismaattisuudesta missään kohden puhe.
« Viimeksi muokattu: 27.07.22 - klo:14:16 kirjoittanut sandia »

Poissa Opo

  • Viestejä: 430
Vs: Mitä synti on?
« Vastaus #61 : 27.07.22 - klo:16:24 »
Eihän tässä ollut karismaattisuudesta missään kohden puhe.
Viestissä viime vuoden maaliskuulta sivutaan karismaattisuutta.
Monista tuntuu helposti väkinäiseltä kaikenlainen hengen nostattaminen. Joskus koen, että tunteitten näyttäminen kirkossa on kiellettyä. Koetaan ehkä, että menee liian sielulliseksi, jopa lähentelee syntiä, jos fiilikset liikaa nousee. Vaikka sydämessään iloitsee, ulospäin sitä ei saa näyttää, varmaan siksi, ettei johtaisi ketään harhaan. Rytmikäs musiikki on nuoremmalle väelle jo itsestään selvyys, mutta vanhempi väki kokee, että siinä on vieras elementti mukana. Toki muutosta on paljon tapahtunut viime aikoina.  Musiikin ”sisäänheittovoima”vapaissa suunnissa on ymmärretty, kitarayhtyeet kautta aikojen ovat olleet käytössä, nykyään bändit yms.



Poissa sandia

  • Ylläpitäjä
  • Viestejä: 6720
Vs: Mitä synti on?
« Vastaus #62 : 27.07.22 - klo:23:15 »
Luulin, että kävimme keskustelua viestistä #50 lähtien.

Poissa Korpima

  • Viestejä: 1517
Vs: Mitä synti on?
« Vastaus #63 : 16.05.24 - klo:13:16 »
Toisella Usko ja rukous -keskustelupalstalla oli keskustelua aiheella "Voiko uskoontullut tehdä syntiä?" Mielenkiintoista keskustelua esimerkiksi siitä, että:

Lainaus
"Kun olen uskoontullut, (mihin sisältyy ajatus että myös elän uskossa) en voi tehdä syntiä uskoontulleena. Kun teen syntiä, jatkuvasti ja tietoisesti, en ole enää uskossa, en ole uskoontullut enkä elä uskossa." (Lähde: Plautilla, https://uskojarukous.fi/t/voiko-uskoontullut-tehda-syntia/6153/28)

Minä itse taas olen sellaisella linjalla (joka tuli myös keskustelussa esiin), että kristittykin on täynnä erilaista syntiä (ajatuksia, rakkaudettomuutta, erilaisia huonoja tekoja, virheitä). Ainoa tapa olla synnitön ihmisenä olisi lopettaa eläminen (no, ehkä kooma olisi vaihtoehto). Varmastikin pyhittyminen on mahdollista, mutta ainakin tällä hetkellä kovin vajaalta näyttää oman vaelluksen näkökulmasta.

Tuohon edellä olevaan lainaukseen sen verran, että minulle tuli mieleen se kuningas Daavidin tapaus, jossa hän tapatti miehen saadakseen tämän vaimon. En nyt itse näkisi, että esimerkiksi Daavid jotenkin menetti uskonsa - hän vain teki väärin (siis syntisen teon).

Täydellinen ihminen hallitsee itsensä ja kielensä täydellisesti, mutta harva on sellainen. Aina ei muista ajatella kaikkea läpi tai matalat motiivit voivat saada vallan. En näkisi, että tällöin ei olisi uskossa - ehkä uskon ja moraalin näköala on vain välillä himmennyt tai jäänyt liiaksi taka-alalle?

Ihminenhän on monipuolinen kokonaisuus ja jos keskittyy johonkin "käytännön tekemiseen" (esim. siivoaminen), niin harvoin silloinkaan usko on etualalla. Näin voinee käydä monen tekemisen kohdalla. Jolloin voi lipsua syntiin.

Synti ja moraaliset kategoriat täytyy muistaa ja pitää mielessä sekä analysoida käyttäytymistä (maallisesti ilmaistuna). Jos näin ei tee, niin varmasti uskovakin voi syyllistyä moneen syntiin ajattelemattomuuttaan, puolihuolimattomasti. Aina ei riitä rohkeuttakaan tehdä oikein.

Tähän liittyen löysin Charltonilta myös tekstin, jossa on minusta järkeviä kohtia synnistä (Sins and repentance - (properly understood) an easy problem, and simply solvable, https://charltonteaching.blogspot.com/2024/02/sins-and-repentance-easy-and-simple.html).

Lainaus
Synnit käsitteellistettiin kategorisiksi luetteloiksi käytöksistä, jotka johtaisivat jonkun helvettiin, ellei hän erityisesti katuisi jokaista niistä. Katumus ymmärrettiin usein niin, että ihminen kävi läpi koko syntiluettelon ja katui niitä jokaista erikseen - ennen kuin hänet päästettiin taivaaseen. --

Käytännössä tällainen ajattelu- ja käyttäytymistapa oli niin hallitseva, että ihmiset alkoivat myös uskoa, että vain nämä virallisten syntien luokat olivat todellisia tai merkittäviä syntejä. --

Yksi sivuvaikutus tästä kategorisesta tavasta ajatella syntiä on ollut se, että ihmiset ovat alkaneet pitää itseään ja muita ei-syntisinä (ja muita ihmisiä syntisinä) - ihmiskunnan maailma on jaettu syntisiin ja hyviin.

Tällaiset ihmiset pitävät itseään pohjimmiltaan hyvinä ihmisinä; niin kauan kuin he pidättäytyvät luetelluista synneistä (tai ainakin pahimmista niistä) - tai muuten katuvat niitä erityisesti. Tämä johtaa itsevanhurskauden tunteeseen, joka on törkeä vääristymä kuolevaisen elämämme todellisuudesta. --

Pointtini on se, että - neljännen evankeliumin kristillisestä näkökulmasta, jonka uskon olevan totta - legalismi ja kategorinen kuvaus on pohjimmiltaan virheellinen ja itsessään syntinen tapa ajatella ja käsitteellistää syntiä.

Jeesuksen opetuksen mukaan me kaikki olemme syntisiä koko ajan, koska emme ole täysin ja aina rakkauden motivoimia. Näin ollen olemme vääristyneet Jumalan luovan tahdon kanssa, ja siksi me kaikki (sellaisina kuin olemme) olemme täysin sopimattomia asumaan taivaassa.

Mutta tämä ei ole syy demoralisaatioon, demotivaatioon tai epätoivoon; koska Jeesus on sanonut, että kaikki, jotka seuraavat Häntä, nousevat ylös ikuiseen elämään taivaassa.

(Suom. DeepL.com.)

Poissa Opo

  • Viestejä: 430
Vs: Mitä synti on?
« Vastaus #64 : 16.05.24 - klo:15:51 »
Usko&Rukous-palstalla on ekumeenisempaa porukkaa, kuin ymmärtääkseni tässä puimatantereella.

Pyhittyminen tuntuu väkinäiseltä. Ihan tarpeeksi on huomioon ottamista tässä taviksen uskonelämässäkin, saati sitten jos kaiken lisäksi 'potenssiin pyhä' olisi myös suotavaa.
Synti on sillä lailla kaikenkattavaa, ettei siitä pääse tässä elämässä eroon kukaan. Kun on syntiin lankeamisen seurauksena tämä hyvän ja pahan erottamisen kyky, omatunto, niin koko ajan pitää varjella ajatuksiaan ja tekemisiään, ettei sorru pahan käyttöön.  Tästä ei uskovakaan voi sanoutua irti, sellainen lainalaisuus se on. Omantunnon äänen hiljentämisessä olemme ihmiskuntana kyllä kunnostautuneet liiankin hyvin.

Poissa pax

  • Viestejä: 1875
Vs: Mitä synti on?
« Vastaus #65 : 16.05.24 - klo:16:37 »
Kyllä teemme syntiä valitettavasti loppuun asti, mutta meille ei enää lueta sitä tuomioksi kun meidät on syyttömäksi julistettu Jeesuksen sovitustyön tähden kun olemme sen vastaanottaneet.
Pyhä Henki meissä kyllä pitää huolen siitä että tiedostamme pahuutemme ja saamme elää parannuksessa.

Poissa sandia

  • Ylläpitäjä
  • Viestejä: 6720
Vs: Mitä synti on?
« Vastaus #66 : 16.05.24 - klo:16:50 »
Tulee mieleen vitsi, jota enoni usein kertoi ruokapoydassa jutellessaan. Hanella oli tapana ikaankuin ilmaista ajatuksenvirtaansa aaneen ruokapoydassa. Asuin aitini kanssa pikkutyttona mummin luona ja enoni oli sinkku ja yha asui vanhempiensa kotona.

Olin varmaan jotain 5 vuotias ja kuuntelin mielellani hanen juttujaan, vaikka en ymmartanyt kaikkea.
Vitsi oli tama, vaikka en nae sita kovin hassuna, mutta tuli mieleen tassa kohdin tata ketjua:
Uusi pappi tuli kirkonkylaan ja tapasi asukkaita jossain ja tiedusteli, etta onko talla paikkakunnalla niita raittiusmiehia.

Kylalaiset miettivat ja miettivat kunnes joku sanoi: "Ei taida olla, ei.......tai no yhta eppaillaan"

Siis tuo oli holmo kommenttini tahan keskusteluun.  Kuka on tavannut  uskovan, joka on taysin hyva, ilman mitaan syntia???

Jotenkin tuo "yhta eppaillaan", kahdella p:lla,  jai mieleeni  :)
Aitini perhe oli Viipurin maalaiskunnasta kotoisin.
« Viimeksi muokattu: 16.05.24 - klo:17:00 kirjoittanut sandia »

Poissa pax

  • Viestejä: 1875
Vs: Mitä synti on?
« Vastaus #67 : 16.05.24 - klo:18:28 »
😅