Kirjoittaja Aihe: Jumalan rauha  (Luettu 13036 kertaa)

Poissa Mice

  • Viestejä: 1618
Vs: Jumalan rauha
« Vastaus #15 : 27.07.15 - klo:01:50 »
Tutkin asiaa vähän lisää ja näyttää Luther käyneen samat taistelut jo aikoinaan oppilaansa Johann Agricolan kanssa.

En millään pysty taipumaan ajatukseen, että lakia ei pitäisi saarnata. En ole teologi, enkä oppinut, mutta minusta laki suorastaan ohjaa Kristuksen jalkojen juureen. Muuta mahdollisuutta ei jää. Oikein saarnattu laki suorastaan kirkastaa armon evankeliumin ylivertaisuutta ja ainutkertaisuutta. Jos lakia ei saisi saaranata, niin mitä tietäiisn Jumalan pyhyydestä? Uskon siihen, että evankeliumi on Jumalan voima. Uskon myös siihen, että laki saa aikaiseksi tarpeen evankeliumille, koska se osoittaa synnin.

On kyllä tosi mielenkiintoinen aihe. Jumituin lukemaan ja kellokin repesi jo puoleen kolmeen...
« Viimeksi muokattu: 27.07.15 - klo:02:38 kirjoittanut Mice »
Ihmisroska

Poissa Paulus

  • Viestejä: 6066
  • "…olitte eksyksissä niinkuin lampaat…" (1.Piet. 2)
Vs: Jumalan rauha
« Vastaus #16 : 27.07.15 - klo:11:09 »
En millään pysty taipumaan ajatukseen, että lakia ei pitäisi saarnata. En ole teologi, enkä oppinut, mutta minusta laki suorastaan ohjaa Kristuksen jalkojen juureen. Muuta mahdollisuutta ei jää. Oikein saarnattu laki suorastaan kirkastaa armon evankeliumin ylivertaisuutta ja ainutkertaisuutta. Jos lakia ei saisi saaranata, niin mitä tietäiisn Jumalan pyhyydestä? Uskon siihen, että evankeliumi on Jumalan voima. Uskon myös siihen, että laki saa aikaiseksi tarpeen evankeliumille, koska se osoittaa synnin.

Arvelen, että olemme itse asiasta täysin samaa mieltä. Erimielisyys tulee siitä, että ymmärrämme kolme sanaa eri tavalla: Saarna, julistus ja opetus. Omat, karut kokemukseni liittyvät noihin kahteen ensimmäiseen. Kun opetus laista ja sen tarkoituksesta puuttuu, niin kuulija ei pääse ymmärtämään omaa mahdottomuuttaan Jumalan lain edessä.

Kerron vielä toisenkin kohtaamani tragedian. Nuorena minulla oli ystävä, jonka kanssa kuljimme kokouksissa ja tiedän hänen käyneen yksinkin. Sitten tiemme erkanivat ja sattumoisin kohtasin hänet 40 vuoden jälkeen. Tiesin, että hän oli kääntänyt selkänsä Jumalalle ja siksi kysyin asiaa häneltä: "Miksi jätit koko uskon asian?" Vastaus oli selkeä: "Minulle tuli selväksi, ettei minusta ole siihen."

Arvelen, että näitä lakisaarnan telomia "ruumiita" on enemmänkin.

Jos lakia tulee saarnata, niin edelleen kysyn, mihin Raamatun kohtaan perustuu kehoitus saarnata lakia?
Lainaus
Vaatii huomattavaa tietoisuutta käsittää oman tietämättömyyden laajuus.”
—   Thomas Sowell

Poissa Paulus

  • Viestejä: 6066
  • "…olitte eksyksissä niinkuin lampaat…" (1.Piet. 2)
Vs: Jumalan rauha
« Vastaus #17 : 27.07.15 - klo:11:12 »
Onko mahdollista siirtää tämä keskustelu osioon Laki ja Evankeliumi?

Kiitos!
« Viimeksi muokattu: 27.07.15 - klo:16:51 kirjoittanut Paulus »
Lainaus
Vaatii huomattavaa tietoisuutta käsittää oman tietämättömyyden laajuus.”
—   Thomas Sowell

Poissa Mice

  • Viestejä: 1618
Vs: Jumalan rauha
« Vastaus #18 : 27.07.15 - klo:17:33 »
En millään pysty taipumaan ajatukseen, että lakia ei pitäisi saarnata. En ole teologi, enkä oppinut, mutta minusta laki suorastaan ohjaa Kristuksen jalkojen juureen. Muuta mahdollisuutta ei jää. Oikein saarnattu laki suorastaan kirkastaa armon evankeliumin ylivertaisuutta ja ainutkertaisuutta. Jos lakia ei saisi saaranata, niin mitä tietäiisn Jumalan pyhyydestä? Uskon siihen, että evankeliumi on Jumalan voima. Uskon myös siihen, että laki saa aikaiseksi tarpeen evankeliumille, koska se osoittaa synnin.

Arvelen, että olemme itse asiasta täysin samaa mieltä. Erimielisyys tulee siitä, että ymmärrämme kolme sanaa eri tavalla: Saarna, julistus ja opetus. Omat, karut kokemukseni liittyvät noihin kahteen ensimmäiseen. Kun opetus laista ja sen tarkoituksesta puuttuu, niin kuulija ei pääse ymmärtämään omaa mahdottomuuttaan Jumalan lain edessä.

Kerron vielä toisenkin kohtaamani tragedian. Nuorena minulla oli ystävä, jonka kanssa kuljimme kokouksissa ja tiedän hänen käyneen yksinkin. Sitten tiemme erkanivat ja sattumoisin kohtasin hänet 40 vuoden jälkeen. Tiesin, että hän oli kääntänyt selkänsä Jumalalle ja siksi kysyin asiaa häneltä: "Miksi jätit koko uskon asian?" Vastaus oli selkeä: "Minulle tuli selväksi, ettei minusta ole siihen."

Arvelen, että näitä lakisaarnan telomia "ruumiita" on enemmänkin.

Jos lakia tulee saarnata, niin edelleen kysyn, mihin Raamatun kohtaan perustuu kehoitus saarnata lakia?

Ilmeisesti kyse on tosiaan siitä kuinka tajuamme esim. sanan saarna. Itse ymmärrän tasapainoisessa saarnassa olevan laki ja evankeliumi oikein erotettuina ja oikein saarnattuna. Ymmärrän saarnan sisältävän myös opetusta saarnattavasta aiheesta.

En pidä lain saarnana lakihenkisiä saarnoja, koska ei niissä käytetä lakia oikein, vaan sillä taakoitetaan ihmisiä.
Itse ymmärrän lain saarnaamisen pohjautuvan Jeesuksen uuteen käskyyn ja "lain tiivistelmään" Rakasta Jumalaa yli kaiken ja lähimmäistäsi niin kuin itseäsi. Kovia käskyjä. Ja kun se ehdoton Jumalan käsky julistetaan, niin rehellinen ihminen tajuaa olevansa "alamittainen" sen vaatimuksen edessä. Silloin on armon evankeliumin aika.

Itse ainakin tarvitsen kuulla lakia, että tajuaisin oman tilani. Kun lakia käytetään oikein - osoittamaan synti - niin itse en ole sellaista kokenut telomiseksi. Totta kai se herättää arkuutta Pyhän Jumalan edessä, mutta oikeassa saarnassa on aina myös se sanoma rististä ja lahjavanhurskaudesta.

Paljon on kuitenkin lakihenkistä saarnaakin. Siinä ei ole Jumalan voimaa. Siinä laki ei tee selvää ihmisen kykyjen rajallisuudesta, vaan sitä käytetään kampena kasvattamaan ihmistä paremmaksi. Se on mahdotonta, koska vain armo kasvattaa.

Ymmärrän siis Raamatun pohjalta, että lailla on oma tehtävänsä edelleen. Sen käyttö ei tunnu olevan kovin helppoa, mutta itselleni ei evankeliumikaan aukeaisi, jos en lain edessä tajuaisi syyllisyyttäni.
Ihmisroska

Poissa Paulus

  • Viestejä: 6066
  • "…olitte eksyksissä niinkuin lampaat…" (1.Piet. 2)
Vs: Jumalan rauha
« Vastaus #19 : 27.07.15 - klo:18:36 »
Arvasin, että ymmärrämme saarnata -sanan eri tavalla. Luterilaisuudessa saarna tarkoittaa siis evankeliumin julistusta. Vapaissa suunnissa ei "saarnata", siellä julistetaan, mikä tietysti on usein lakihenkistä. Ja sellaisella julistajalla on selkääntaputtajia, jotka sanovat, että nyt antoi pasuuna selvän äänen.

Mutta luterilainen "lain kolmas käyttö" minua oudoksuttaa, koska siinä yritetään lain avulla uskovat saada tekemään hyviä tekoja. Jotkut saattavat sitä yrittääkin, mutta ei se pitkälle kanna. Tietenkin UT:ssa on kehoituksia tehdä hyvää, mutta Kristus on kuitenkin lain loppu vanhurskaudeksi… Ja uusi elämä vaikuttaa hyviä tekoja.

Lisään vielä tähän luterilaista opetusta:

"LAKI JA PARENEESI

Kiperimpiä ongelmia lain kohdalla on, ohjaako laki kristityn ihmisen elämää myönteisenä, neuvovana voimana. Perinteisesti näin on totuttu ajattelemaan. Ongelmana on vain, että Paavali on jyrkästi toista mieltä.

Tässäkin on osittain kysymys käsitteiden sekaannuksesta, mutta asiassakin on eroa. Apostolin mukaan laki ei koske kristittyä (paitsi kuolevaa ruumista), Jumalan tahto kyllä. Paavalin mukaan laki ei sovellu kristityn elämän ohjenuoraksi. Apostoli ei tee eroa kultti- ja moraalilain välillä, vaikka monet tutkijat niin väittävät. Mooseksen laki on myönteisen tehtävänsä jo tehnyt. Yritykset noudattaa sitä ovat 'toisenlaista evankeliumia'.

Galatalaiskirje selventää, miksi laki ei kelpaa Paavalille elämän ohjenuoraksi. Galatialaiset olivat löytäneet laille pikkuisen hyvää käyttöä pelastuskysymyksessä, ei enempää. Paavali repii peliviittansa ja kärjistää asetelman: hitunenkin lakia pilaa koko Kristuksen työn. On ymmärrettävää, ettei hän tämän jälkeen voi alkaa suositella lakia elämän ohjenuorana.

Paavalia ei kuitenkaan tällä kohden pääse syyttämään turhan vapaamieliseksi tai holtittoman elämän suosijaksi. Päinvastoin, hänelle kristittyjen puhdas elämä oli tärkeämpää kuin useimmille aikamme parhaistakaan julistajista.

Ohjeita elämään apostoli antaa kirjeidensä loppuosissa -myös Galatalaiskirjeessä. Näistä tutkimus käyttää nimitystä pareneesi (taas moderni, mutta kelpo käsite Raamatun hahmottamiseen).

Nyt on oltava tarkkana: kysymys ei ole vain käsitteen muuttamisesta. Pareneesi eli apostolin seurakunnalle antamat ohjeet eivät ole lakia. Pareneesi ei lisää rikkomuksia, ei synnytä vihaa eikä aiheuta kuolemaa siksi, että sen noudattamisen motivaationa, kristityn ihmisen elämän käyttövoimana Paavalin mukaan on Jumalan Henki, ja hyvät teot ovat Hengen hedelmiä."


Lähde: http://www.sti.fi/luennot/files/kiehtova.html
« Viimeksi muokattu: 27.07.15 - klo:18:42 kirjoittanut Paulus »
Lainaus
Vaatii huomattavaa tietoisuutta käsittää oman tietämättömyyden laajuus.”
—   Thomas Sowell

Poissa Natanael

  • Ylläpitäjä
  • Viestejä: 4384
  • Matkalla
Vs: Jumalan rauha
« Vastaus #20 : 27.07.15 - klo:18:37 »
Saarnataankohan seurakunnissa oikeasti lakia? Vai onko lopultakin kyse siitä, että saarnataan jotain lainomaista ja vaativaa? Osallistu, uhraa, evankelioi, rukoile, lue, laula, osallistu talkoisiin! Pyöritä sitä toimintaa mitä me kutsumme seurakunnaksi!

Poissa Mice

  • Viestejä: 1618
Vs: Jumalan rauha
« Vastaus #21 : 27.07.15 - klo:18:39 »
Arvasin, että ymmärrämme saarnata -sanan eri tavalla. Luterilaisuudessa saarna tarkoittaa siis evankeliumin julistusta. Vapaissa suunnissa ei "saarnata", siellä julistetaan, mikä tietysti on usein lakihenkistä. Ja sellaisella julistajalla on selkääntaputtajia, jotka sanovat, että nyt antoi pasuuna selvän äänen.

Mutta luterilainen "lain kolmas käyttö" minua oudoksuttaa, koska siinä yritetään lain avulla uskovat saada tekemään hyviä tekoja. Jotkut saattavat sitä yrittääkin, mutta ei se pitkälle kanna. Tietenkin UT:ssa on kehoituksia tehdä hyvää, mutta Kristus on kuitenkin lain loppu vanhurskaudeksi… Ja uusi elämä vaikuttaa hyviä tekoja.

Joo se lain kolmas käyttö on sellainen mitä en itsekään oikein tajua. En minä venkula kyllä taida lain takia koskaan alkaa mitään hyvää tekemään, kun se tuppaa aiheuttamaan vaan vihaa sellaisessa käytössä.
Ihmisroska

Poissa Mice

  • Viestejä: 1618
Vs: Jumalan rauha
« Vastaus #22 : 27.07.15 - klo:18:43 »
Saarnataankohan seurakunnissa oikeasti lakia? Vai onko lopultakin kyse siitä, että saarnataan jotain lainomaista ja vaativaa? Osallistu, uhraa, evankelioi, rukoile, lue, laula, osallistu talkoisiin! Pyöritä sitä toimintaa mitä me kutsumme seurakunnaksi!

Varmaan riippuu vähän seurakunnista. Kovin vähän varmaan on lakia oikeassa käytössä. Siinä oikeassa käytössä se on hyvä, mutta ei siitä elämäksi ole. Ja kun sitä käytetään väärin, niin silloin evankeliumikaan ei ole enää sitä mitä pitäisi. Armo jää epäselväksi ja ihmismieli hämmentyneeksi. Hämmentyneitä ja epävarmoja ihmisiä lienee jollain tavalla helpompi ohjailla. Kunnes sitten väsähtävät, kuten Pauluskin on kertonut tuntemilleen ihmisille käyneen.

Ihmisroska

Poissa Paulus

  • Viestejä: 6066
  • "…olitte eksyksissä niinkuin lampaat…" (1.Piet. 2)
Vs: Jumalan rauha
« Vastaus #23 : 27.07.15 - klo:18:45 »
Joo se lain kolmas käyttö on sellainen mitä en itsekään oikein tajua. En minä venkula kyllä taida lain takia koskaan alkaa mitään hyvää tekemään, kun se tuppaa aiheuttamaan vaan vihaa sellaisessa käytössä.

Raamatullinen havainto:

Laki saa aikaan vihaa (Room. 4:15).
Lainaus
Vaatii huomattavaa tietoisuutta käsittää oman tietämättömyyden laajuus.”
—   Thomas Sowell

Poissa Paulus

  • Viestejä: 6066
  • "…olitte eksyksissä niinkuin lampaat…" (1.Piet. 2)
Vs: Jumalan rauha
« Vastaus #24 : 27.07.15 - klo:18:49 »
Tämä vielä kertaukseksi toisesta keskustelusta :

Mielestäni rov. Matti Väisänen selvittää lain ja lakihenkisyyden eroa oivallisesti kirjassaan Hänen tekonsa. Otan vain lyhyen lainauksen:

"Lain ja lakihenkisyyden ero tulee näkyviin silloin, kun on kysymys siitä, voiko ihminen täyttää lain vaatimukset. Jumala sanoo laissaan: 'Sinun tulee täyttää tämä, mutta sinä et voi etkä tahdo.' Lakihenkisyys sanoo sen sijaan: 'Sinun tulee täyttää laki ja sinä voit myös niin tehdä.' Pitämisen velvollisuus sisältää myös mahdollisuuden ja kyvyn. Lakihenkisyys 'avaa' ihmiselle mahdollisuuden päästä Jumalan yhteyteen ja elää Jumalan yhteydessä omin voimin. Pelastus ja pyhitys rakentuvat lakihenkisyydessä ihmisen itsensä varaan. Siinä laki esitetään pelastus- ja / pyhitystienä."
Lainaus
Vaatii huomattavaa tietoisuutta käsittää oman tietämättömyyden laajuus.”
—   Thomas Sowell

Poissa Paulus

  • Viestejä: 6066
  • "…olitte eksyksissä niinkuin lampaat…" (1.Piet. 2)
Vs: Jumalan rauha
« Vastaus #25 : 28.07.15 - klo:12:29 »
Tähän kohtaan sopii kehoitus hankkia käsiinsä tanskalaisen Poul Madsenin kirja Hengen vapauteen, joka on galatalaiskirjeen tutkistelua. Kustantaja Uusi tie, v. 1978. Olen lukenut sen moneen kertaan ja aina se on yhtä tuore. Kirjassa on vain 118 sivua, joten ei ole liian raskas luettavaksi.

Seuraavassa linkissä Jaakko Pirttiaho siteeraa ko. kirjaa:

http://www.evank.org/sivu11_nuoret_kaipaatko_syvempaa.php
« Viimeksi muokattu: 28.07.15 - klo:12:32 kirjoittanut Paulus »
Lainaus
Vaatii huomattavaa tietoisuutta käsittää oman tietämättömyyden laajuus.”
—   Thomas Sowell

Poissa Mice

  • Viestejä: 1618
Vs: Jumalan rauha
« Vastaus #26 : 28.07.15 - klo:17:19 »
Tämä on ollut mielenkiintoista keskustelua. Ihan joka foorumilla tällaista ei ehkä voisi käydä ihan näin avoimin kortein.
Keskustelu on mielestäni silloin onnistunutta, kun se laittaa tutkimaan omia näkemyksiään ja ottamaan asioita paremmin selvää. Ovet ei pauku heti ja voi turvallisesti olla jostain eri mieltä ja lopulta huomata, että juuri keskustelun kautta alkaa tajuamaan toisten ihmisten ajatuksia paremmin.

Niin avoin keskustelu, vaikeita kohtia kiertelemättä, on mahdollista silloin, kun tietää, että asiassa haetaan vilpittömästi totuutta. Joskus kun lueskelee vaikka joitakin uskonpuhdistuksen aikaisia kirjoituskia, niin niissä oikeasti väännettiin peistä, mutta saatettiin lopulta sen väännön kautta löytää yhteisymmärrys. Toivoisin enemmän sellaista, että ajatuksia saisi haastaa sen rikkomatta yhteyttä. Uskon, että sellaiselle on tilaa yhteyksissä, missä ihmiset elävät armon varassa.

En tiedä osaanko tätä asiaa nyt oikein avata, mutta yritin.

Ps. Aihe laista, lakihenkisyydestä ja evankeliumista ja armosta innostaa usein tutkimaan Raamattua ja myös toisten ihmisten käsityksiä niistä asioista. Joku siinä vaan kiehtoo ja inspiroi. Sitten on muita aiheta joista ei oikein jaksa innostua...
« Viimeksi muokattu: 28.07.15 - klo:17:22 kirjoittanut Mice »
Ihmisroska

Poissa Pökkelö

  • Viestejä: 696
Vs: Jumalan rauha
« Vastaus #27 : 28.07.15 - klo:23:26 »
Kiireiltäni en ole ehtinyt osallistumaan keskusteluunne. Ja olisiko minulla edes ollut annettavaa siihen. Mielenkiiinnolla lukaisin tekstinne.

Laki ja evankeliumi menee uskovilla lahjakkaasti sekaisin, kuten allekirjoittaneellakin toistakymmentä vuotta. Lopulta laki ajoi Kristuksen luo. Epäonnistuneena ja uupuneena, valtavien ahdistusten saattamana.

Ikävintä on. Monet ovat ottaneet opettajan viitan harteilleen, vaikka eivät ole sallineet Jumalan kaksiteräisen miekan käydä perusteellisesti sydämen läpi.
He eivät tunne lain koko voimaa ja sen vaatimusta, joka riisuu meiltä kaiken.
Heillä on vielä usko ihmisen omavoimaisuuteen.

Alkusyntimme oli, kun käänsimme koko ihmissuku Adamissa selkämme Jumalalle. En tarvitse sinua. Pärjään omin voimin.
Sama jumalattomutemme jatkuu "uskoon tulon" jälkeenkin. Oman sisumme ja viisautemme avulla alamme tehdä niitä tekoja, joita Jumalan Sana uskovalta vaatii.
Oman sisumme varassa koetamme kelvata Jumalalle lain töiden kautta. Edelleen jumalattomina, selkä kännettynä Jumalaan päin,vaikka Herran ylistys on jo huulillamme.

Jumalalla on kova työ perata meistä tuo oma voimainen sisu ja viha häntä kohtaan.
Vain laki sen voi tehdä, kun se ruhjoo meidät todenteolla. Ja jokainen, joka lähtee täyttä totta tekemään, joutuu sen ruhjomaksi.

Ja vasta, kun Laki Pyhän Hengen työn kautta on saanut työnsä meissä. Tehdä meistä avuttomia syntisiä. Silloin vasta meille kelpaa evankeliumi;  Jumalan Armo Kristuksessa Jeesuksessa.

Nämä väärät opettajat opettavat lain täyttämisen olevan ihmiselle mahdollista. Ja moni rehellinen ihmiinen niiden vaatimusten edessä lähtee kokonaan pois todeten sen olevan mahdotonta täyttää.
He eivät saa kuulla täydellisestä laista, jonka vain Jeesus Kristus otti kantaakseen meidän puolestamme. Sen mihin kukaan ei meistä pysty.
He ovat kauhistunet sen vaatimuksen edessä, mutta jäävät vaille tietoa, että se on täytetty jo Jeesuksessa Kristuksessa.
Sitä eivät lakia Jumalan vaatimuksena saarnaavat osaa heille kertoa.

Herra itse täytti lain puolestamme ja otti sen vaatiman rangaistksen päälleen. Tämä on evankeliumi.
Jumala antaa meille sovituksen ja rauhan ilman meidän osuuttamme asiaan mitenkään.

Poissa Paulus

  • Viestejä: 6066
  • "…olitte eksyksissä niinkuin lampaat…" (1.Piet. 2)
Vs: Jumalan rauha
« Vastaus #28 : 29.07.15 - klo:13:42 »
Aihe laista, lakihenkisyydestä ja evankeliumista ja armosta innostaa usein tutkimaan Raamattua ja myös toisten ihmisten käsityksiä niistä asioista. Joku siinä vaan kiehtoo ja inspiroi.

Tähän inspiraatioon on olemassa selkeä syy. Se on siinä, että Raamattu sisältää kaksi toisilleen vastakkaista oppia. Jos en näitä erota ja ota huomioon, menetän molemmat. Sekä lain että evankeliumin. Ja näiden myötä menetän myös Jumalan rauhan. Lakihenkisyys yrittää olla sekä lakia että evankeliumia. On eräänlaisen riskin ottamista valita toinen näistä omalle kohdalleen. Mielestäni riski kannattaa kuitenkin ottaa ja valita tietoisesti evankeliumi.
Lainaus
Vaatii huomattavaa tietoisuutta käsittää oman tietämättömyyden laajuus.”
—   Thomas Sowell

Poissa Paulus

  • Viestejä: 6066
  • "…olitte eksyksissä niinkuin lampaat…" (1.Piet. 2)
Vs: Jumalan rauha
« Vastaus #29 : 29.07.15 - klo:14:34 »
Tähän inspiraatioon on olemassa selkeä syy. Se on siinä, että Raamattu sisältää kaksi toisilleen vastakkaista oppia. Jos en näitä erota ja ota huomioon, menetän molemmat. Sekä lain että evankeliumin. Ja tämän myötä menetän myös Jumalan rauhan. Lakihenkisyys yrittää olla sekä lakia että evankeliumia. On eräänlaisen riskin ottamista valita toinen näistä omalle kohdalleen. Mielestäni riski kannattaa kuitenkin ottaa ja valita tietoisesti evankeliumi.

Selvyyden vuoksi sanottakoon, ettei kyseessä vielä ole pelastuksen menettäminen, ellei tapahtu luopumista koko uskosta. Mutta yksi asia lakihenkisyydessä voi erinomaisesti. Se on uskonnollisuus, jota voidaankin räätälöidä uskovan erityisluonteenpiirteiden mukaiseksi. Joku tarvitsee perinteistä nousevan uskonnollisuuden, jollekin pitää olla moderni versio siihen kuuluvine temppuineen. Yhteistä molemmille on uskonnonharjoitus, joka antaa tunteen, että nyt ollaan oikealla tiellä.
Lainaus
Vaatii huomattavaa tietoisuutta käsittää oman tietämättömyyden laajuus.”
—   Thomas Sowell