Kirjoittaja Aihe: Jeesuksen oppi  (Luettu 40777 kertaa)

Oloneuvos

  • Vieras
Vs: Jeesuksen oppi
« Vastaus #150 : 06.06.16 - klo:09:03 »
kasteista en halua edes puhua ! tahi sapatin vietoista.
tosin sapatti on paratiisista joten juutalaiset eivät sitä ole kokonaan pilanneet.

Peräti harmillista eräiden mielestä on se, ettei Uudessa Testamentissa kuulema mainita kertaakaan sapattikäskyä. Ei kai se voi pitää paikkaansa, vai pitääkö?

Poissa Paulus

  • Viestejä: 6773
  • "…olitte eksyksissä niinkuin lampaat…" (1.Piet. 2)
Vs: Jeesuksen oppi
« Vastaus #151 : 06.06.16 - klo:18:08 »
Peräti harmillista eräiden mielestä on se, ettei Uudessa Testamentissa kuulema mainita kertaakaan sapattikäskyä. Ei kai se voi pitää paikkaansa, vai pitääkö?

"Sillä nämä: 'Älä tee huorin, älä tapa, älä varasta, älä himoitse', ja mikä muu käsky tahansa, ne sisältyvät kaikki tähän sanaan: 'Rakasta lähimmäistäsi niinkuin itseäsi' ". (Room. 13:9).

Turhaa on siis poimia erikseen jotain käskyä ja väittää, ettei se enää kuulu asiaan. Sitäpaitsi lepopäivän pyhittämisen hylkääminen kostautuu jo tässä elämässä.
Lainaus
Vaatii huomattavaa tietoisuutta käsittää oman tietämättömyyden laajuus.”
—   Thomas Sowell

Poissa evlutkristitty

  • Viestejä: 553
Vs: Jeesuksen oppi
« Vastaus #152 : 01.09.16 - klo:14:04 »
Jeesus opettaa vain YHTÄ oppia:

Joh. 14:1   "Älköön teidän sydämenne olko murheellinen.
- Uskokaa Jumalaan,
- ja uskokaa minuun.

Joh. 14:2   Minun Isäni kodissa on monta asuinsijaa. Jos ei niin olisi, sanoisinko minä teille, että minä menen valmistamaan teille sijaa?

Joh. 14:3   Ja vaikka minä menen valmistamaan teille sijaa,
tulen minä takaisin ja otan teidät tyköni, että tekin olisitte siellä, missä minä olen.

Joh. 14:4   Ja mihin minä menen - tien sinne te tiedätte."

Joh. 14:5   Tuomas sanoi hänelle: "Herra, me emme tiedä, mihin sinä menet; kuinka sitten tietäisimme tien?"

Joh. 14:6   Jeesus sanoi hänelle:

"Minä olen tie ja totuus ja elämä; ei kukaan tule Isän tykö muutoin kuin minun kauttani.
Joh. 14:7   Jos te olisitte tunteneet minut, niin te tuntisitte myös minun Isäni; tästälähin te tunnette hänet, ja te olette nähneet hänet."
Joh. 14:8   Filippus sanoi hänelle: "Herra, näytä meille Isä, niin me tyydymme."
Joh. 14:9   Jeesus sanoi hänelle: "Niin kauan aikaa minä olen ollut teidän kanssanne, etkä sinä tunne minua, Filippus! Joka on nähnyt minut, on nähnyt Isän; kuinka sinä sitten sanot: 'Näytä meille Isä'?
Joh. 14:10   Etkö usko, että minä olen Isässä, ja että Isä on minussa? Niitä sanoja, jotka minä teille puhun, minä en puhu itsestäni; ja Isä, joka minussa asuu, tekee teot, jotka ovat hänen.
Joh. 14:11   Uskokaa minua, että minä olen Isässä, ja että Isä on minussa; mutta jos ette, niin uskokaa itse tekojen tähden.
Joh. 14:12   Totisesti, totisesti minä sanon teille: joka uskoo minuun, myös hän on tekevä niitä tekoja, joita minä teen, ja suurempiakin, kuin ne ovat, hän on tekevä; sillä minä menen Isän tykö,
Joh. 14:13   ja mitä hyvänsä te anotte minun nimessäni, sen minä teen, että Isä kirkastettaisiin Pojassa.
Joh. 14:14   Jos te anotte minulta jotakin minun nimessäni, niin minä sen teen.
Joh. 14:15   Jos te minua rakastatte, niin te pidätte minun käskyni.


Poissa evlutkristitty

  • Viestejä: 553
Vs: Jeesuksen oppi
« Vastaus #153 : 02.09.16 - klo:09:08 »
Muista pyhittää lepopäivä. Käskyt ovat tosiaan voimassa edelleen. Sana pyhittää, merkitsee "erottaa Herralle". Erottaa ainakin yksi päivä viikosta Jumalan sanan tutkimiselle, Jumalan sanan kuuntelemiselle, rakkauden tekoihin lähimmäisiä kohtaan, jne.

Poissa Taisto

  • Viestejä: 2279
Vs: Jeesuksen oppi
« Vastaus #154 : 02.09.16 - klo:18:32 »
Muista pyhittää lepopäivä. Käskyt ovat tosiaan voimassa edelleen. Sana pyhittää, merkitsee "erottaa Herralle". Erottaa ainakin yksi päivä viikosta Jumalan sanan tutkimiselle, Jumalan sanan kuuntelemiselle, rakkauden tekoihin lähimmäisiä kohtaan, jne.
Eikös pyhittäminen tarkoita yleisesti "erottaa", eikä "erottaa Herralle"?

Pyhittää lepopäivä: erottaa yksi päivä viikossa lepoon työstä, eli pyhittää se päivä lepäämiseen. Kyllähän niitä saarnoja on kuultu,
että lepopäivänä uskovan pitäisi tehdä sitä ja tätä ja tuota ... mutta milloin sitten levolle jäisi aikaa?

Poissa Paulus

  • Viestejä: 6773
  • "…olitte eksyksissä niinkuin lampaat…" (1.Piet. 2)
Vs: Jeesuksen oppi
« Vastaus #155 : 02.09.16 - klo:23:40 »
Muista pyhittää lepopäivä. Käskyt ovat tosiaan voimassa edelleen. Sana pyhittää, merkitsee "erottaa Herralle". Erottaa ainakin yksi päivä viikosta Jumalan sanan tutkimiselle, Jumalan sanan kuuntelemiselle, rakkauden tekoihin lähimmäisiä kohtaan, jne.

Kyllä laki on voimassa kaikilta osin edelleen. Kysymys on ainoastaan siitä, keitä se koskee.
Lainaus
Vaatii huomattavaa tietoisuutta käsittää oman tietämättömyyden laajuus.”
—   Thomas Sowell

Oloneuvos

  • Vieras
Vs: Jeesuksen oppi
« Vastaus #156 : 03.09.16 - klo:00:36 »
Peräti harmillista eräiden mielestä on se, ettei Uudessa Testamentissa kuulema mainita kertaakaan sapattikäskyä. Ei kai se voi pitää paikkaansa, vai pitääkö?

"Sillä nämä: 'Älä tee huorin, älä tapa, älä varasta, älä himoitse', ja mikä muu käsky tahansa, ne sisältyvät kaikki tähän sanaan: 'Rakasta lähimmäistäsi niinkuin itseäsi' ". (Room. 13:9).

Turhaa on siis poimia erikseen jotain käskyä ja väittää, ettei se enää kuulu asiaan. Sitäpaitsi lepopäivän pyhittämisen hylkääminen kostautuu jo tässä elämässä.

"Sitäpaitsi lepopäivän pyhittämisen hylkääminen kostautuu jo tässä elämässä". Eikös noiden muidenkin käskyjen hylkääminen kostaudu usein jo tässä(kin) ajassa.

Vastauksesi on kuitenkin puutteellinen. Kaikki laki ja profeetat riippuvat näissä kahdessa käskyssä:  Jeesus vastasi: "Ensimmäinen on tämä: 'Kuule, Israel: Herra, meidän Jumalamme, Herra on yksi ainoa; ja rakasta Herraa, sinun Jumalaasi, kaikesta sydämestäsi ja kaikesta sielustasi ja kaikesta mielestäsi ja kaikesta voimastasi'. Toinen on tämä: 'Rakasta lähimmäistäsi niinkuin itseäsi'. Ei ole mitään käskyä, suurempaa kuin nämä."

Emme kai voi ajatella (vai voimmeko), että Jumalan 1.sana eli käsky "Minä olen Herra, sinun Jumalasi, älä pidä muita Jumalia minun rinnallani" sisältyy rakkaudenkäskyn toiseen osaan "Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi". Sapattikäsky sisältyy myös ensimmäiseen laintauluun. Enkä minä tiedä sitäkään millä oikeudella olemme muuttaneet sapattikäskyn lepopäiväkäskyksi. Sitä ei mainita UT:n kirjoituksissa, mutta VT:n kirjoituksissa lukee (käännän Septuagintasta) "Muista sapatti(päivä), pidä se pyhänä". Niin se on laissa.

(Tiedän kyllä, että Jumala lepäsi luomistyöstään seitsemäntenä päivänä ja nimitti sen sapatiksi. Siksi suotakoon meille, että kutsumme sitä lepopäiväksi koska se on meille lepopäivä. Mutta laissa se on yhä vaan nimeltään sapatti ja viikon seitsemäs eli viimeinen päivä. Ja siis yhä vaan sitä ei mainita UT:ssa.)

Poissa Paulus

  • Viestejä: 6773
  • "…olitte eksyksissä niinkuin lampaat…" (1.Piet. 2)
Vs: Jeesuksen oppi
« Vastaus #157 : 03.09.16 - klo:11:00 »
Peräti harmillista eräiden mielestä on se, ettei Uudessa Testamentissa kuulema mainita kertaakaan sapattikäskyä. Ei kai se voi pitää paikkaansa, vai pitääkö?

"Sillä nämä: 'Älä tee huorin, älä tapa, älä varasta, älä himoitse', ja mikä muu käsky tahansa, ne sisältyvät kaikki tähän sanaan: 'Rakasta lähimmäistäsi niinkuin itseäsi' ". (Room. 13:9).

Turhaa on siis poimia erikseen jotain käskyä ja väittää, ettei se enää kuulu asiaan. Sitäpaitsi lepopäivän pyhittämisen hylkääminen kostautuu jo tässä elämässä.

"Sitäpaitsi lepopäivän pyhittämisen hylkääminen kostautuu jo tässä elämässä". Eikös noiden muidenkin käskyjen hylkääminen kostaudu usein jo tässä(kin) ajassa.

Vastauksesi on kuitenkin puutteellinen. Kaikki laki ja profeetat riippuvat näissä kahdessa käskyssä:  Jeesus vastasi: "Ensimmäinen on tämä: 'Kuule, Israel: Herra, meidän Jumalamme, Herra on yksi ainoa; ja rakasta Herraa, sinun Jumalaasi, kaikesta sydämestäsi ja kaikesta sielustasi ja kaikesta mielestäsi ja kaikesta voimastasi'. Toinen on tämä: 'Rakasta lähimmäistäsi niinkuin itseäsi'. Ei ole mitään käskyä, suurempaa kuin nämä."

Kiitos, että olet tarkkana. Tekstini oli epätäydellinen, olisi pitänyt lisätä siihen, että lepopäivän pyhittäminen kostautuu jo tässä elämässä jopa niin, että asianomainen sen itsekin huomaa. Kaikkia rikkomuksiaan ei välttämättä itse tajua tai ei halua myöntää.
Lainaus
Vaatii huomattavaa tietoisuutta käsittää oman tietämättömyyden laajuus.”
—   Thomas Sowell

Oloneuvos

  • Vieras
Vs: Jeesuksen oppi
« Vastaus #158 : 03.09.16 - klo:12:06 »
:) Kiitos vastauksestasi.

Minä kirjoittelen näitä pitääkseni vanhat aivosolumme puolin ja toisin virkeinä; ei siis mitään kavalia juonia tai riidanhalua minulla ole hyvä kuomaseni 
;)

Poissa evlutkristitty

  • Viestejä: 553
Vs: Jeesuksen oppi
« Vastaus #159 : 03.09.16 - klo:13:39 »
Aivosolumme ei millään luottasi siihen, että Jumala huolehtii kaikesta, ihan kaikesta, kunhan me vain USKOMME ja luotamme häneen. "Kuuntelemme" mitä hänen poikansa Jeesus Kristus meille Raamatussa opettaa. Ja ne ensimmäiset silminnäkijätodistajat jotka hänen kanssaan kulkivät hänen ollessaan ihmisen lihassa täällä maan päällä.

Siinäpä sitä onkin voimistelemista, että lopettaa kaiken voimistelemisen ja ottaa valmiin lahjan vastaan uskossa ja kiittaa Jumalaa kaikista hänen lahjoistaan.

Meidän aivosolumme on näet ohjelmoitu tämän kuuluisan "omenaateirian" jälkeen toisella tavalla.

Silloin ihminen näet uskoi paholaista, joka selitti ettei Jumala sitä tarkoittanut mitä hän sanoi, vaan ihan muuta.

Paholainen selitti Jumalan sanaa toisin kuin Jumala sanoi. "Kun nyt otat tämän omenan, niin et sinä suinkaan kuole, vaan sinusta tulee yhtä viisas kuin Jumalastakin, tietämään hyvän ja pahan.

Tässä sitä tänäänkin ollaan. Työtä tehdään hartiavoimin ns. "uskovien" parissa, kuinka saisi selitettyä Jumalan sanan toisenlaiseksi tai peräti tyhjäksi. Uskotaan että nyt kun on uusi aika, niin tarvitaan uudenlainen evankeliumi. Viihdytään voimaannutaan henkeydytään parannetaan ihmisiä ja viihdytään hyvässä musiikinjytkeessä porukalla. Raha virtaa, mutta ei sinne mihin tarvittaisiin, vaan näiden "hengellistä" viihdettä tuottavien taskuihin.

Eikö totta? Vai olenko väärässä?

Olette varmaan kuulleet tällaisia selityksiä. Tämä paikka Raamatussa ei tarkoita sitä mitä siinä lukee, vaan se tarkoittaa tätä, mitä minä nyt teille selitän. - Tai sitä, mitä se ja se henkilö opetti.

Poissa crystalvoice

  • Viestejä: 494
Vs: Jeesuksen oppi
« Vastaus #160 : 18.11.20 - klo:16:57 »
Odeberg sanoo kirjansa alussa:

"…farisealaisuus, joka hyväksyy noudatettavaksi kristillistä ajattelua, lakkaa olemasta farisealaisuutta, ja kristillisyys, joka sisällyttää itseensä farisealaista ajattelua, samoin lakkaa olemasta kristillisyyttä."

Tässä on oivallusta liittyen em. kirjaan:
http://www.helluntaiseurakunnat.fi/blogi/helluntaiseurakunnat/686/hyvat_pahat_ihmiset

Uudessa testamentissa tekopyhät kuvataan ihmisinä, jotka etsivät hengellisessä mielessä hyvää asemaa tai kunniaa myös ihmisten silmissä. "Kun siis autat köyhiä, älä toitota siitä niin kuin tekopyhät tekevät synagogissa ja kujilla, jotta ihmiset kiittelisivät heitä." (Matt. 6:2)

Jotkut kristityt joskus korostavat sitä, etteivät he ole muita parempia, minun näkökulmastani ikään kuin varmistaen siten sen, ettei heidän ajateltaisi etsivän fariseusten tavoin kunniaa ihmisten silmissä.

Jos rehellisyys tai itsensä lukuisten muiden tasolle laittaminen on kristillisessä mielessä merkki nöyryydestä, oman nöyryyden painottaminen korostamalla sitä, ettei ole niin erinomainen ihmisenä kuin ehkä joku ulkopuolinen voisi luulla, voi olla mielestäni myös keino saada hyväksyntää muilta ihmisiltä.

Jos rehellisyys tai itsensä lukuisten muiden tasolle laittaminen on kristillisessä mielessä vain ja ainoastaan totuudellisuutta, silloin totuudellista olisi kertoa myös kaikki oman mielen tai elämän pimeät puolet. Mutta harva sellaiseen ryhtyy, ymmärrettävistä ja hyväksyttävistä syistä. Maine voisi mennä, eikä arvostus muiden silmissä olisi sen jälkeen välttämättä korkealla.

Jotkut kristityt häpeävät tuoda vakaumustaan esille millään tavalla uskomattomien edessä. Kyse voi olla monesti siitä, että pelkää maineensa menevän niiden ihmisten silmissä, joiden arvelee esim. naureskelevan, jos alkaa puhua Jeesuksesta. Hävettää olla kristitty. Sama ihminen saattaa kuitenkin tuoda esille hurskauttaan saman vakaumuksen jakavien ihmisten edessä.

Mielestäni positiivisen huomion etsintä ja negatiivisen maineen välttäminen on kaikkialla läsnä, missä ihmiset ovat läsnä, olivat he uskovia, uskonnollisia tai uskonnottomia ihmisiä. Jotkut korostavat sitä, etteivät välitä siitä, mitä muut ihmiset ajattelevat, mutta juuri sillä tavalla he paljastavat, että he nimenomaan välittävät siitä, mitä ihmiset heistä ajattelevat, kun tahtovat ylipäänsä muiden huomioivan sen, ja tahtovat viestittää, että ovat (muka) erilaisia. Yhtä uskottavaa kuin jos joku hankkisi tatuoinnin ja mainostaisi muille, ettei halua, että muut kiinnittäisivät huomion tatuointiinsa tai ihailisivat häntä sen tähden.

Poissa sandia

  • Ylläpitäjä
  • Viestejä: 6331
Vs: Jeesuksen oppi
« Vastaus #161 : 18.11.20 - klo:17:02 »
Tuollaisia me taidetaan olla.
Minulla on ollut mahdollisuus oppia tuosta aiheesta melko paljon työssäni seksuaalirikollisten parissa. Heiltä odotetaan rehellisyyttä juuri mainitsemiesi omien pimeinten puolien suhteen ja pidetään edellytyksenä sille, että tämä henkilö etenee hyvin "kuntoutuksessa". Aikuisille tuo on melko haastavaa, kun omat pimeässä olevat luonteenpiirteet ja tavat tyydyttää omia tarpeita on niinkuin parkkiintunut persoonaan. Nuorilla puolestaan todella on kapasiteettia olla hyvinkin rehellinen ja tehdä omassa elämässään tosi terveellisen suursiivouksen. Hienoa nähdä sitä rohkeutta millä katsovat omaa pimeitä puoliaan, ja ottavat vastuun siitä millä tavalla ovat toisia satuttaneet sillä.

Siinä joutuu sivullinenkin tajuamaan, että se olisi hyvin terveellistä omalle itselle ja onkin kiva jos on tilanteessa missä voin oppia näiltä rikollisilta tuota samaa raakaa rehellisyyttä itseä kohtaan.

Siinä on inhimillinen aitous ja sitä kautta TOIVO todella hienosti esillä.
« Viimeksi muokattu: 18.11.20 - klo:17:08 kirjoittanut sandia »

Poissa Soltero

  • Viestejä: 2461
Vs: Jeesuksen oppi
« Vastaus #162 : 18.11.20 - klo:20:31 »
Odeberg sanoo kirjansa alussa:

"…farisealaisuus, joka hyväksyy noudatettavaksi kristillistä ajattelua, lakkaa olemasta farisealaisuutta, ja kristillisyys, joka sisällyttää itseensä farisealaista ajattelua, samoin lakkaa olemasta kristillisyyttä."

Tässä on oivallusta liittyen em. kirjaan:
http://www.helluntaiseurakunnat.fi/blogi/helluntaiseurakunnat/686/hyvat_pahat_ihmiset

Uudessa testamentissa tekopyhät kuvataan ihmisinä, jotka etsivät hengellisessä mielessä hyvää asemaa tai kunniaa myös ihmisten silmissä. "Kun siis autat köyhiä, älä toitota siitä niin kuin tekopyhät tekevät synagogissa ja kujilla, jotta ihmiset kiittelisivät heitä." (Matt. 6:2)

Jotkut kristityt joskus korostavat sitä, etteivät he ole muita parempia, minun näkökulmastani ikään kuin varmistaen siten sen, ettei heidän ajateltaisi etsivän fariseusten tavoin kunniaa ihmisten silmissä.

Jos rehellisyys tai itsensä lukuisten muiden tasolle laittaminen on kristillisessä mielessä merkki nöyryydestä, oman nöyryyden painottaminen korostamalla sitä, ettei ole niin erinomainen ihmisenä kuin ehkä joku ulkopuolinen voisi luulla, voi olla mielestäni myös keino saada hyväksyntää muilta ihmisiltä.

Jos rehellisyys tai itsensä lukuisten muiden tasolle laittaminen on kristillisessä mielessä vain ja ainoastaan totuudellisuutta, silloin totuudellista olisi kertoa myös kaikki oman mielen tai elämän pimeät puolet. Mutta harva sellaiseen ryhtyy, ymmärrettävistä ja hyväksyttävistä syistä. Maine voisi mennä, eikä arvostus muiden silmissä olisi sen jälkeen välttämättä korkealla.

Jotkut kristityt häpeävät tuoda vakaumustaan esille millään tavalla uskomattomien edessä. Kyse voi olla monesti siitä, että pelkää maineensa menevän niiden ihmisten silmissä, joiden arvelee esim. naureskelevan, jos alkaa puhua Jeesuksesta. Hävettää olla kristitty. Sama ihminen saattaa kuitenkin tuoda esille hurskauttaan saman vakaumuksen jakavien ihmisten edessä.

Mielestäni positiivisen huomion etsintä ja negatiivisen maineen välttäminen on kaikkialla läsnä, missä ihmiset ovat läsnä, olivat he uskovia, uskonnollisia tai uskonnottomia ihmisiä. Jotkut korostavat sitä, etteivät välitä siitä, mitä muut ihmiset ajattelevat, mutta juuri sillä tavalla he paljastavat, että he nimenomaan välittävät siitä, mitä ihmiset heistä ajattelevat, kun tahtovat ylipäänsä muiden huomioivan sen, ja tahtovat viestittää, että ovat (muka) erilaisia. Yhtä uskottavaa kuin jos joku hankkisi tatuoinnin ja mainostaisi muille, ettei halua, että muut kiinnittäisivät huomion tatuointiinsa tai ihailisivat häntä sen tähden.
Ihmettelen tarvettasi arvostella ja luokitella ihmisiä yleisluontoisesti psykologisoivalla tavalla.
Uskovissa on hyvin monenlaisia yksilöitä, samoin kuin Jumalan kutsun torjuvissakin.
Kaikilla uskovilla on geeniperintönsä, varhaiset kokemuksensa ja muu elämänhistoria, luonteenlaatunsa, virheensä, lahjakkuutensa,
kykynsä, puutteensa, omat ns. helmasyntinsä, sairautensa jne.
Uskonelämä alkaa jokaisella eri ikäisenä, jollakulla yhtäkkiä aikuisena,
jollakin toisella esim. lapsuudessa alkaneen uskon kasvamisena tietoiseen Jeesuksen seuraamiseen.

Kaikki elävät erilaisissa olosuhteissa, saavat omanlaistaan hengellistä opetusta, taistelevat omat uskon ja epäuskon kamppailunsa, parantuvat, haavoittuvat, lankeilevat, uudistuvat uskossaan, kasvavat ja pienenevät.
Kaikki uudestisyntyneitä yhdistää kuitenkin se,
että he vastaavat yhä uudelleen myöntävästi Jeesuksen kutsuun: "Haluatko seurata minua?".
Silloin he eivät ole yksin, vaan kuuluvat Herran näkymättömään seurakuntaan.
Heillä on hengellinen todellisuus mekaanisen, fyysisen ja sosiaalisen todellisuuden lisäksi.

Hengellisesti herännyt on suorassa yhteydessä Jumalan kanssa, koska hänessä asuu Pyhä Henki.
Hänellä on halu oppia yhä lisää Jumalan opetusta Raamatusta ja ylläpitää rukouksen avulla yhteyttä Herraansa.
Silti uskovatkin elävät yhteisöissä ja yhteiskunnissa, joissa synti ja Jumalan torjuminen ja halventaminen lisääntyy koko ajan.
Uskovillakin ovat tavalliset opiskelut, työelämä, perheet ja muut ihmissuhteet, jotka kaikki eivät koostu toisista uskovista.
On väsymistä, masennuksia, sairautta, onnettomuuksia jne.
On suuriakin kriisejä - myös hengellisessä elämässä, jotka voivat järisyttää koko elämää.

Siitä huolimatta Jeesus Kristus ei ole kaukana kenestäkään omastaan,
vaan pitää kiinni, taluttaa ja jopa kantaa pahimpien paikkojen yli.
Hän luo koko ajan uutta, muuttaa olosuhteita, tekee mahdollisen mahdottomaksi ja päinvastoin, estää suurienkin kompurointien ja romahdusten aiheuttamasta tuhoa, sitoo ja parantaa.

Taivaan Herra vaikuttaa niin valtavia asioita uskovien elämässä jo ennen kuolemaa,
että on turhaa takertua kielteisesti toisarvoisiin asioihin,
kuten esim. analysoimaan toisten ihmisten mahdollista liiallista lakihenkisyyttä, nöyryyden puutetta tai muita heikkouksia.
On viisaampaa tarkastella omaa suhdettaan Jumalaan, omaa uskoaan tai epäuskoaan, omaa sisäistä terveyttään tai sairauttaan jne.
Kyse on kuitenkin elämän ja kuoleman ratkaisevista valinnoista.

Riippumatta omasta tai toisten ihmisten heikkouksista tai menestymisistä
jokaisen meistä on itse valittava, haluaako ottaa Jumalan kutsun vastaan ja alkaa seurata Herraa Jeesusta, vai vastaako kutsuun kieltävästi.
Tätä ratkaisua ei voi paeta, vaikka analysoisi ja pelailisi loputtomasti uskonnollisilla fraaseilla, raamatunlauseilla ja hengellisillä käsitteillä.
Niitä edestakaisin pyörittelemällä voi saada kaiken hengellisen tuntumaan filosofiselta viisastelulta tai psykologisilta sanapeleiltä.
Kuitenkin selkeä ja yksinkertainen totuus on kirjoitettu Raamattuun eli Jumalan Sanaan.
Se löydettävissä ja sisäistettävissä vain, jos astuu yhdenkin rehellisen uskon askeleen ja pyytää vilpittömästi Jumalaa näyttämään totuuden.






Poissa crystalvoice

  • Viestejä: 494
Vs: Jeesuksen oppi
« Vastaus #163 : 18.11.20 - klo:20:52 »
Korostan sitä, että statuksen merkitys ihmisen motivaatioissa ja valinnoissa on kaikkialla sosiaalisessa todellisuudessa jollakin tavalla läsnä, myös minun todellisuudessani. Havaitsen statuksen merkityksen, mutta pidän sitä ajattelun valossa harhana.

On ehkä ihmisiä, jotka eivät välitä lainkaan siitä, mitä jotkut muut ihmiset tai jumaluudet tai Jumala ajattelevat heistä ja anna mielessään heidän näkemystensä tai arvioidensa vaikuttaa millään tavalla valintoihinsa, mutta uskoisin, että he ovat harvinaisia poikkeuksia.

Uskonnolla on mahdollista nostaa itsensä muiden yläpuolelle (korkeampaan statukseen). Sitä ei varmaan kukaan kiistä. Totuus on vallan välikappale, niin kuin eräs uskovainen rovasti sanoi.

Poissa crystalvoice

  • Viestejä: 494
Vs: Jeesuksen oppi
« Vastaus #164 : 18.11.20 - klo:21:20 »
Korostan sitä, että statuksen merkitys ihmisen motivaatioissa ja valinnoissa on kaikkialla sosiaalisessa todellisuudessa jollakin tavalla läsnä, myös minun todellisuudessani. Havaitsen statuksen merkityksen, mutta pidän sitä ajattelun valossa harhana.

On ehkä ihmisiä, jotka eivät välitä lainkaan siitä, mitä jotkut muut ihmiset tai jumaluudet tai Jumala ajattelevat heistä ja anna mielessään heidän näkemystensä tai arvioidensa vaikuttaa millään tavalla valintoihinsa, mutta uskoisin, että he ovat harvinaisia poikkeuksia.

Uskonnolla on mahdollista nostaa itsensä muiden yläpuolelle (korkeampaan statukseen). Sitä ei varmaan kukaan kiistä. Totuus on vallan välikappale, niin kuin eräs uskovainen rovasti sanoi.

Ihmisellä on aivokuori, johon liittyy ajattelu ja sen varassa hahmotetut sanoin ilmaistavissa olevat tavoitteet, mutta ihmisellä on myös limbinen järjestelmä ja samat muut aivotoiminnat ja kemikaalit, jotka muillakin nisäkkäillä ovat, ja toimintamme motivoi ne kemikaalit, jotka saavat myös muut nisäkkäät etsimään ruokaa tai saalista (dopamiini ja kortisoli), suojaa ja turvaa laumasta (oksitosiini), ja hyvää asemaa (serotoniini), joka edesauttaa laumassa selviytymistä ja omien geenien levittämistä.

Jos ihminen kokee hyvää oloa siitä, kun on kokenut statuksensa muiden silmissä kohoavan, se on samankaltaista serotoniinin eritykseen liittyvää hyvää oloa, mitä muut nisäkkäät kokevat, kun kokevat asemansa laumassa hyväksi ja siksi turvatuksi, mitä tulee elossa selviytymiseen ja lisääntymiseen.

Se seikka, etteivät aivomme, jotka toimivat samoilla periaatteilla kuin vuosituhansia sitten, ilmoita meille sanallisesti perusteitaan kokea tai tuntea tietyllä tavalla (esim. ahdistua, kun ihminen kokee statuksensa uhatuksi), tai selitä sanallisesti hyvää oloa, kun saa positiivista huomiota muilta (jolloin serotoniini ja oksitosiini erittyy), ei tarkoita, ettei ikivanhat ja myös muiden nisäkkäiden monessa suhteessa kanssamme jakamat aivorakenteet ja kemikaalit kuitenkin vaikuttaisi valinnoissamme.

Se, että moni ihminen ei itse tiedosta ajatuksellisesti, mistä syistä tekemisensä ja tunteensa pohjimmiltaan aiheutuu, osoittaa, että perusteemme toimia ja tuntea tietyllä tavalla ei ole aina tai monien kohdalla tiedostettua, koska aivomme toimivat ikään kuin vanhalla ohjelmistolla, jonka päälle on tullut ajatteluun liittyvä aivokuori, joka ei ole luonnostaan ja ilman tarkempaa tutkimusta kykenevä tiedostamaan aivojen monikerroksisuutta ja motivaatioita kaikille toiminnoilleen ja syitä tuntemuksilleen.

Tietoinen ja ajatteleva mielemme ei kontrolloi neurokemikaalejamme siinä mielessä, että voi esim. yrittää uskotella itselleen, ettei välitä siitä, mitä muut ajattelevat minusta; mutta aivomme, jotka ovat syntyneet luonnon keskellä, välittävät siitä, mikä statuksemme on, eikä sitä "ohjelmointia" voi muuttaa ajattelemalla, vaikka ajattelun varassa täysin perustellusti ymmärtäisi, ettei se seikka, että jossain nykyihmisyhteisössä joutuu halveksituksi tai poispotkituksi, merkitse kuolemaa tai kaikenkaikkista eristystä muista tai leivän katoamista pöydästä, mitä se on merkinnyt muissa yhteyksissä kaukaisten esi-isiemme aikoina.
« Viimeksi muokattu: 18.11.20 - klo:22:26 kirjoittanut crystalvoice »