Kalamos,
paratiisi on siis näkemyksesi mukaan ollut kahdessa paikassa?
Taivaassa ja maan päällä.
Sana Paratiisi tarkoittaa ihan yksinkertaisesti puutarhaa.
Jumalallakin on puutarha.
Voimme lukea siitä esimerkiksi Raamatun viimeisestä kirjasta.
Kaikki, mitä on maan päällä,
on heijastamassa jotain siitä, mitä on taivaassa.
Lucifer eli Aamuruskon Poika oli nimenomaan tässä
Jumalan puutarhassa,
ennenkuin hänet heitettiin maan päälle.
Eedenissä, Jumalan puutarhassa, sinä olit. (Hes 28:13) Tuolloin Jumala loi Maan.
Ja niin ihanaksi, että
kaikki enkelit Lucifer mukaan lukien iloitsivat siitä, mitä Jumala loi.
Siis tuolloin Lucifer vielä iloitsi Jumalan teoista.
Hän oli silloin, kun Maa luotiin, siis vielä Valonkantaja.
Kaikkein kirkkain kerubi koko taivaassa. Hän ei vielä ollut Pimeyden ruhtinas.
Mutta Raamatun toisessa jakeessa, jossa Pimeys jo on maan päällä,
ei silmiemme edessä ole mitään, mikä saisi kenetkään iloitsemaan
saatikka huutamaan riemuhuuotoja.
Näköala muuttuu aivan päinvastaiseksi,
kun siirrytään Raamatun ensimmäisen jakeen loppupisteestä toisen jakeen alkuun,
jossa Maan kuvaus tuo mieleen dialogin:
- What are you looking at?
- Nothing. Just nothing.
Toinen jae alkaakin esimerkiksi Kaarlo Syvännön mukaan oikein käännettynä:
Ja maa tuli ...
Ja kun maa tällaiseksi oli tullut, niin Jumalan täytyi tehdä luomalleen Maalle jotakin,
mutta Hän ei enää sitä luonut. Se oli luotu alussa.
Mutta nyt myöhemmin kuuden päivän aikana Jumala teki alussa luomalleen maalle asioita.
Tästä kuuden päivän pituisesta saneerauksesta kertoo Genesis 1.
Jokainen näistä päivistä alkaa sanoin:
Ja Jumala sanoi ... Siis ensimmäinen päivä alkaa vasta jakeessa 3.
Mutta Maa oli luotu jo
alussa ennenkuin se tuli sellaiseksi,
jota toisessa jakeessa kuvataan, joka kuvaus
on selvästi kuvaus hävityksen jälkeisestä kaaoksesta,
jota alkutekstin ilmaisu tohu wabohu tarkoittaa (vrt Jer 4).