Unet

[sandia]

Näin kahtena yönä peräkkäin uskoon liittyvän unen. Toissa yönä silmieni edessä oli Jesajan kirja ja katseeni ikäänkuin seurasi tekstiä ja pysähtyi sanoihin: ÄLÄ PELKÄÄ.

Viime yönä näin Jeesuksen ihmisenä meidän ihmisten kanssa. Hän kaikesta sydämestään halusi osoittaa että samastuu meihin ja kohtaa meidät siinä missä olemme. Muistan ihmetelleeni miten kaunista on, että Jumala tuli luoksemme ihmisenä!

Olin ollut sunnuntaina hyvin turhautunut, hämmentynyt, en tiennyt mitä ajatella yhdestä asiasta, ja tiedostin oman täydellisen heikkouteni asian suhteen. Ja käännyi asian puolesta täysin Jumalan puoleen, rukoilin ja luin Sanaa.

[Soltero]

En näe juuri koskaan Sandian unen kaltaisia hengellisiä unia.
Muistan vain yhden sellaisen.
Siinä autoin entisiä seurakuntanuoria piiloutumaan Lasipalatsin kellariin,
koska kristittyjen vainot olivat alkaneet ja meitä ajettiin takaa Mannerheimintiellä.
Uni päättyi siihen, että minut eliminoitiin liekinheittimellä katonrajassa olevan ikkunan kautta. 
Muistan, kun aloin kärventyä ja menehtyä.
Rukoilin koko ajan, enkä varsinaisesti kuollut, vaan siirryin jonnekin tuntemattomaan.

Uni ei ollut ahdistava, vaan hyvin jännittävä, täynnä vaaraa ja uhkaa.
Se oli myös hengellisesti vahvistava.

[sandia]

Oli sulla jännittävät paikat keskellä Helsinkiä.
Helsingin foorumiin minulla liittyy paljon muistoja. Ei siihen "uuteen" Foorumiin, vaan vanhaan kun olin pikkutyttö. Se oli kiva paikka.

En koskaan tykännyt enkä vieläkään tykkää siitä mikä siinä nyt seisoo. Ärsyttävä hökkelys.

En minäkään tuollaisia hengellisiä unia näe. Näin viimeksi kesällä, jolloin täytin 21 vuotta. Siitä on jo pitkä aika.
Voi yhä selvästi palauttaa mieleen sen armon ja rauhan ja viisauden ja turvan minkä näin Jeesuksessa siinä unessa. Ihmettelen sitä itsekin.

Juuri kun olin lähettämässä tätä viestiä, tuli sydämelle ajatus, että Pyhä Henki on Lohduttaja. Koin tulleeni lohdutetuksi ja vahvistetuksi tuon unen kautta.

[Paulus]

Näin tänä aamuna painajaisunen, jonka kaltaisia olen viime aikoina nähnyt silloin tällöin. Painajaisunet liittyvät usein työelämääni 80-luvulla. Olin siihen aikaan melko vastuunalaisissa tehtävissä, joihin liittyi paljon erilaisia jännitteitä. Tapahtumat ovat jääneet jotenkin alitajuntaan.

Vuona 1983 perustettiin vaimon kanssa oma yritys. Sen yritystoiminnan (31 v.) ajalta ei ole jäänyt alitajuntaan asioita, joista olisi jäänyt pahoja muistijälkiä. Jännitteitä tosin oli, mutta ne liittyivät pääosin taloudellisiin asioihin, mutta eivät jääneet mitenkään "kummittelemaan". Kaikki asiat saatiin hoidettua ja velat maksettua, vaikka hyvin tiukkaakin oli aika-ajoin.

[pax]

Painajaiset on karseita. Näin unta että olin jossakin seurakunnan tapahtumassa ja menin jonkun autoon juomaan kahvini ihan vaan luvatta, auto alkoi liikkua ja jarru ei toiminut, lopulta pysähtyi. Olin kauhuissani miten voin olla ääliö ja lähdin etsimään auton omistajaa, pyytelin anteeksi monta kertaa ja käteni olivat näin 🙏

🤦‍♀️😅

[sandia]

Joo ei sitä voi vaan mennä toisten autoon kahvia juomaan 
 
 
Korealaisissa  elokuvissa, varsinkin vanhoja aikoja kuvaavissa elokuvissa ihmiset pyytävät anteeksi mahtavimmilta ihmisiltä heittäytymällä polvilleen ja laittamalla kädet paxin osoittamalla tavalla ja hinkkaamalla  niitä toisiaan vastaan vimmatusti.

[pax]

😅