Minusta ei taas lähde kiinnostusta kutomiseen tai moneen muuhunkaan asiaan joista muut luontaisesti innostuvat. Sehän on selvää että kaikki eivät kiinnostu samoista harrastuksista.
Olin 21v. kun Herra alkoi muuttaa elämääni monissa asioissa. Asuin jo silloin yksin pienessä yksiössä Hesassa ja opiskelin Helsingin yliopistossa. Jos niitä asioita ei olisi tapahtunut, ehkä yhä asuisin samassa 25 neliometrin yksiössä Helsingin Pohjois-Haagassa
Olin jostain saanut rohkeuden päättää, että ei minusta tulekaan enkun opettajaa, vaan vaihdan alaa. Se oli iso päätös. Vielä isompi päätös oli se, että päätin että haen opiskelemaan psykologiaa. Se oli niin kuin yksi ihan oma päätös nuorena ihmisenä.
Toinen iso juttu oli kun satuin lukemaan Raamattua, ja taisi olla Jesajan kirjasta. Luin sen kohdan missä on profetia, että olet minulle (Herralle) kallisarvoinen ja minä (Herra) sinua rakastan… jotenkin noin.
Mutta jotenkin tuo upposi syvälle sisuksiini, tulin valtavan iloiseksi, rauhalliseksi, ja tiedostin koko olemuksellani että olen rakkauden kohde.
Muistan kuinka sen kokemuksen jälkeen minulle valkeni että rakkaus on EHDOTON. Tiedostin tuon ja osasin laittaa sen lauseeksi. Se oli minulle aivan uusi kokemus ja samalla asian oivallus.
Ei ollut kyse uskoontulosta, koska olin selvästi tullut uskoon noin 5 vuotta aiemmin. Mutta tuo rakkauden kokeminen ja sen luonteen tiedostaminen oli myös hyvin voimakas kokemus. Totesin, että se todella ikään kuin muutti luonnettani. Tajusin, että on okei olla iloinen. Sekin piti ikään kuin teoreettisella tasolla tiedostaa ekaks. Toilmin kai sillai.
Eli koko se syksy oli tuollaista murroksen aikaa positiivisella tasolla.
Sitten kerran rukouksessa koin Herran sanovan ihan selvästi, että Hän haluaa, että annan Hänelle omasta rahasta osan Hänelle sen USKON ilmauksena mitä olen saanut ja ikään kuin LUOTTAMUSLAUSEENA Hänelle. Jumalan sana sinänsähän neuvoo antamiseen, kuten Anton muistutti aloituksessa.
Eli tuo ajatus omastaan antamisesta uskon ja luottamuksen ilmaisuna annettiin minulle. Samalla tiesin sen antamisen kohteen, tai se myös laskettiin syliini.
En ollut ikinä ajatellut mitään tuon kaltaista sitä ennen.