Kirjoittaja Aihe: Keskustelua antamisesta  (Luettu 990 kertaa)

Anton

  • Vieras
Keskustelua antamisesta
« : 06.01.20 - klo:11:34 »
En ainakaan löytänyt suoraan tätä aihetta koskevaa keskustelua, pahoittelen jos sellainen oli jo olemassa. Mutta haluaisin keskustella tästä aiheesta, antaminen. Tästä puhutaan jonkun verran, mutta minun harmikseni keskustelua käydään mielestäni vähän kummallisella tavalla. Puhutaan siitä, että täytyykö meidän kristittyinä antaa, ja jos täytyy niin minkä verran ja minne. Ja kuten usein, kun puhutaan täytymisestä, niin se jakaa usein keskustelua aika pitkälti erilaisiin leireihin.

Mutta minä ajattelen antamista ihan eri tavalla. Minä harrastan antamista, eli minulla on omasta budjetista budjetoitu aina tietyn verran antamiselle. Ihan niinkuin varmasti monet budjetoivat rahaa mille tahansa omalle harrastukselle. Miksi ihmiset sitten harrastavat asioita? Varmaan pohjimmiltaan siksi, koska siitä tulee itselleen hyvä olo ja se antaa voimaa. Eikö tämä pidä paikkaansa? Minulle antaminen on juuri sitä. En anna koska minun "täytyisi" enkä ole antamatta koska minun "ei täydy", vaan annan ihan vaan koska tykkään siitä. Minulle tulee hyvä olo kun saan läheltä nähdä ja olla jopa itse vaikuttamassa siihen, että toisen jokin tarve täyttyy. Ja usein nämä tarpeet ovat vielä sellaisia, joita toinen on minun tietämättäni toivonut tai peräti rukoillut. Silloin saan kokea olevani jopa Jumalan käytössä tällä antamisen harrastuksellani.

Olen tämän harrastelun myötä kokenut että Jumala mielistyy tähän suuresti. Ja sanotaanhan raamatussakin, iloista antajaa Jumala rakastaa. Toivoisin että antamisen keskustelu menisi enemmän tälle alueelle, eikä aina vaan väittelyä siitä "täytyykö maksaa kymmenykset" vai ei.

Poissa sandia

  • Ylläpitäjä
  • Viestejä: 6327
Vs: Keskustelua antamisesta
« Vastaus #1 : 06.01.20 - klo:13:31 »
Ajattelen etta antaminen on minun ja Jumalan valinen asia. Minulle se merkitsee sita, etta teen jotain ihan vaan siita syysta etta Herra Sanassa puhuu siita ja vastaan
siihen. Uskon etta Han antaa sydamelleni kohteen sen antamisen kohteen.

Poissa Taisto

  • Viestejä: 2279
Vs: Keskustelua antamisesta
« Vastaus #2 : 06.01.20 - klo:13:50 »
Anton: minulla on samantapainen "harrastus" rahan antamisen suhteen. Ei minulla ole tarkkaa summaa jonka antaisin esim kuukausittain, mutta annan mielelläni suunnilleen tietyn rahamäärän per kuukausi, niille jotka ovat oikeasti avun tarpeessa. Koen kuten sinäkin, että antaminen tuo iloa antajan sydämeen, varmaankin myös avun saajalle.

Anton

  • Vieras
Vs: Keskustelua antamisesta
« Vastaus #3 : 06.01.20 - klo:13:58 »
Hienoa kuulla, Taisto!

Antamiseen on vaikeaa kehoittaa ilman että leimautuu lakihenkiseksi tai menestysopilliseksi. Tämä on surullista.

Sandia, tokihan antaminen on jokaisen oma asia. Oikeastaan kaikki asiat joista itse päätetään ovat ihmisten omia asioita. Jos haluaa niin sanoa, niin itsensä ja Jumalan välisiä asioita. Mutta miksi sitä täytyy erityisesti alleviivata silloin kun on kysymyksessä antaminen? Jos harrastan vaikka kutomista ja käytän siihen rahani, niin ei sitä kukaan koe tarpeellisena muistuttaa että se on minun ja Jumalan välinen asia.

Anton

  • Vieras
Vs: Keskustelua antamisesta
« Vastaus #4 : 06.01.20 - klo:13:58 »
Ihan oikeassa olet kyllä sandia ja toivon että en käsittänyt väärin sinua.

Poissa Oloneuvos

  • Viestejä: 908
    • Oloneuvoksen kotosivut
Vs: Keskustelua antamisesta
« Vastaus #5 : 06.01.20 - klo:15:25 »
Kirjoitin noin kuukausi sitten löydöstäni, että antaminen mainitaan armolahjana Korinttolaiskirjeessä ja totesin, etten ole koskaan kuullut kenenkään anovan sitä lahjaa itselleen (enkä ole minäkään anonut). Aika monet ovat tavoitelleet kielilläpuhumisen ja profetoimisen lahjaa, mutta ei antamisen lahjaa.

http://puimatanner.net/index.php?topic=949.msg47880#msg47880

Poissa sandia

  • Ylläpitäjä
  • Viestejä: 6327
Vs: Keskustelua antamisesta
« Vastaus #6 : 06.01.20 - klo:15:46 »
Hienoa kuulla, Taisto!

Antamiseen on vaikeaa kehoittaa ilman että leimautuu lakihenkiseksi tai menestysopilliseksi. Tämä on surullista.

Sandia, tokihan antaminen on jokaisen oma asia. Oikeastaan kaikki asiat joista itse päätetään ovat ihmisten omia asioita. Jos haluaa niin sanoa, niin itsensä ja Jumalan välisiä asioita. Mutta miksi sitä täytyy erityisesti alleviivata silloin kun on kysymyksessä antaminen? Jos harrastan vaikka kutomista ja käytän siihen rahani, niin ei sitä kukaan koe tarpeellisena muistuttaa että se on minun ja Jumalan välinen asia.

Minulle antaminen ei ole kutomisen kanssa samanlainen asia. Itsestani ei lahde kiinnostus antamiseen. Ehka muilla lahtee, minulla ei.

Minulle Herran taytyi erikseen puhua siita. Siksi vastasin niinkuin vastasin.

Anton

  • Vieras
Vs: Keskustelua antamisesta
« Vastaus #7 : 06.01.20 - klo:16:28 »
Minusta ei taas lähde kiinnostusta kutomiseen tai moneen muuhunkaan asiaan joista muut luontaisesti innostuvat. Sehän on selvää että kaikki eivät kiinnostu samoista harrastuksista.

Anton

  • Vieras
Vs: Keskustelua antamisesta
« Vastaus #8 : 06.01.20 - klo:16:32 »
Oloneuvos voisiko tuo johtua siitä että raamatussa erikseen kehoitetaan tavoittelemaan ennen kaikkea profetoimista. Ainakin minä tiedän ihmisiä jotka ovat saaneet idean siihen kyseisestä raamatun paikasta. Ja toisessa paikassa Paavali sanoi, että hän soisi kaikkien puhuvan kielillä mutta vielä mielummin soisi kaikkien profetoivan. Nämä armolahjat on ikään kuin erikseen nostettu esille raamatussa, en usko että niin monet muuten saisivat päähänsä tavoitella juuri niitä. Antaminen ja muut armolahjat mainitaan mutta niitä ei erikseen kehoiteta tavoittelemaan. Tietenkin monet muut raamatun kohdat puhuvat paljon antamisen siunauksesta, mutta ihmiset lukevat aika paljon raamattua kirjaimellisesti, ja jos jossain kohdassa ei puhuta sanalla "armolahja" niin silloin ei suoraan ymmärretä että se voi tarkoittaa samaa asiaa.

Poissa sandia

  • Ylläpitäjä
  • Viestejä: 6327
Vs: Keskustelua antamisesta
« Vastaus #9 : 06.01.20 - klo:16:53 »
Minusta ei taas lähde kiinnostusta kutomiseen tai moneen muuhunkaan asiaan joista muut luontaisesti innostuvat. Sehän on selvää että kaikki eivät kiinnostu samoista harrastuksista.

Olin 21v. kun Herra alkoi muuttaa elämääni monissa asioissa. Asuin jo silloin yksin pienessä yksiössä Hesassa ja opiskelin Helsingin yliopistossa. Jos niitä asioita ei olisi tapahtunut, ehkä yhä asuisin samassa 25 neliometrin yksiössä Helsingin Pohjois-Haagassa ???

Olin jostain saanut rohkeuden päättää, että ei minusta tulekaan enkun opettajaa, vaan vaihdan alaa. Se oli iso päätös. Vielä isompi päätös oli se, että päätin että haen opiskelemaan psykologiaa. Se oli niin kuin yksi ihan oma päätös nuorena ihmisenä.

Toinen iso juttu oli kun satuin lukemaan Raamattua, ja taisi olla Jesajan kirjasta. Luin sen kohdan missä on profetia, että olet  minulle (Herralle) kallisarvoinen ja minä (Herra) sinua rakastan… jotenkin noin.
Mutta jotenkin tuo upposi syvälle sisuksiini, tulin valtavan iloiseksi, rauhalliseksi, ja tiedostin koko olemuksellani että olen rakkauden kohde.

Muistan kuinka sen kokemuksen jälkeen minulle valkeni että rakkaus on EHDOTON. Tiedostin tuon ja osasin laittaa sen lauseeksi. Se oli minulle aivan uusi kokemus ja samalla asian oivallus.

Ei ollut kyse uskoontulosta, koska olin selvästi tullut uskoon noin 5 vuotta aiemmin. Mutta tuo rakkauden kokeminen ja sen luonteen tiedostaminen oli myös hyvin voimakas kokemus. Totesin, että se todella ikään kuin muutti luonnettani. Tajusin, että on okei olla iloinen. Sekin piti ikään kuin teoreettisella tasolla tiedostaa ekaks. Toilmin kai sillai. ;D

Eli koko se syksy oli tuollaista murroksen aikaa positiivisella tasolla.

Sitten kerran rukouksessa koin Herran sanovan ihan selvästi, että Hän haluaa, että annan Hänelle omasta rahasta osan Hänelle sen USKON ilmauksena mitä olen saanut ja ikään kuin LUOTTAMUSLAUSEENA Hänelle. Jumalan sana sinänsähän neuvoo antamiseen, kuten Anton muistutti aloituksessa.

Eli tuo ajatus omastaan antamisesta uskon ja luottamuksen ilmaisuna annettiin minulle. Samalla tiesin sen antamisen kohteen, tai se myös laskettiin syliini.

En ollut ikinä ajatellut mitään tuon kaltaista sitä ennen.

Anton

  • Vieras
Vs: Keskustelua antamisesta
« Vastaus #10 : 06.01.20 - klo:18:09 »
Hienoa sandia ja kiitos kun jaoit tämän. Minulla ei ole tuollaisia kokemuksia lähes ollenkaan, olen aina vain tehnyt kaikkea sitä mikä tuntuu hyvältä. En tarkoita hekumallisella tavalla, vaan mikä antaa sydämeeni sellaisen rauhaisan hyvän olon tunteen, siitä että näin on oikein tehdä. Mutta ihmiset kokevat kai asiat hyvin eri tavalla, toisilla on dramaattisempia Jumalan väliin tuloja ja toisilla Henki ohjaa vaan ilman että sitä erityisesti huomaakaan. Minäkään en ennen aktiivista uskon elämää harrastanut antamista, mutta se ei tullut tuolla tavalla "salaman iskusta" vaan vähitellen olen alkanut huomaamaan miten antoisaa se on. Tykkään myös katsella YouTubesta esim videoita jossa ihmiset antaa tuntemattomille rahaa. Nämä eivät ole aina uskovien tekemiä videoita vaan joskus halutaan vaan tehdä kiinnostavaa sisältöä että saadaan kanaville katsojia, mutta silti on mukava katsella niitä ja ihmisten reaktioita kun he saavat odottamattomia lahjoja.

Poissa sandia

  • Ylläpitäjä
  • Viestejä: 6327
Vs: Keskustelua antamisesta
« Vastaus #11 : 07.01.20 - klo:06:15 »
Juu Herra johtaa omiaan todella erilaisin tavoin. Mistä lie johtuu. Hänen viisaudestaan tietty lopultakin.
Minulla on ollut useampi tuollainen hyvin selvä kokemus, minkä seurauksena olen ikään kuin oppinut jonkun läksyn kyllä niin selvästi, että asia on siltä kohdin selvä loppuelämäni.  :D