Room. 7:13 Onko siis hyvä tullut minulle kuolemaksi?
Pois se! Vaan synti, että se synniksi nähtäisiin, on hyvän kautta tuottanut minulle kuoleman, että synti tulisi ylenmäärin synnilliseksi käskysanan kautta.
Room. 7:14 Sillä me tiedämme,
- että laki on hengellinen,
- mutta minä olen lihallinen, myyty synnin alaisuuteen.
Room. 7:15 Sillä minä en tunne omakseni sitä, mitä teen; sillä minä en toteuta sitä, mitä tahdon, vaan mitä minä vihaan, sitä minä teen.
Room. 7:16 Mutta jos minä teen sitä, mitä en tahdo, niin minä myönnän, että laki on hyvä.
Room. 7:17 Niin en nyt enää tee sitä minä, vaan synti, joka minussa asuu.
Room. 7:18 Sillä minä tiedän, ettei minussa, se on minun lihassani, asu mitään hyvää. Tahto minulla kyllä on, mutta voimaa hyvän toteuttamiseen ei;
Room. 7:19 sillä sitä hyvää, mitä minä tahdon, minä en tee, vaan sitä pahaa, mitä en tahdo, minä teen.
Room. 7:20 Jos minä siis teen sitä, mitä en tahdo, niin sen tekijä en enää ole minä, vaan synti, joka minussa asuu.
Room. 7:21 Niin huomaan siis itsessäni, minä, joka tahdon hyvää tehdä, sen lain, että paha riippuu minussa kiinni;
Room. 7:22 sillä sisällisen ihmiseni puolesta minä ilolla yhdyn Jumalan lakiin,
Room. 7:23 mutta jäsenissäni minä näen toisen lain, joka sotii minun mieleni lakia vastaan ja pitää minut vangittuna synnin laissa, joka minun jäsenissäni on.
____________
Syvällä omanvahurskauden petoksessa elävä uskovainen luulee ja uskoo lihansa jalostuvan sellaiseksi, että se vähin erin lakkaa syntiä tekemästä, lakkaa olemasta syntinen. Tätä petostaan hän kutsuu uudestisyntymiseksi. Kysymys on kuitenkin ainoastaan itsensä tuntemattomuudesta (synti ei tunnu pahalta), kielteisten asioiden pois torjumisesta itsestään, omin voimin ja omin ponnisteluin. Tällainen elämä on kuitenkin lihassa elämistä, samoin kun muissakin synneissä näissä nakyvissä ja kaikkien ihmisten synneiksi mieltämissä teoissa eläminen on.
Kristityn autuus on Kristus YKSIN. Kristus on Jumalasta syntynyt.