Ei ihminen elä vain leivästä, vaan jokaisesta sanasta, joka Jumalan suusta lähtee. Matt.4:4
Tuo tuli mieleen ruokaa laittaessani. Miten on puhujia/kirjoittajia joiden sanomaa odottaa kuin hyvää ruokaa: syö ja tulee ravituksi. Ja toisia joita torjuu jo pienen suullisen perusteella, tietää ettei oma ruoansulatus sitä kestä. On sananruokaa kuin lääkettä: karvastelee ensin mutta tekee hyvää viiveellä, - ja on herkullista höttöä; maistuu hyvältä, antaa nopeasti energiaa mutta ei pitkällä tähtäimellä rakenna. Sanan levittäjä on kuin tarjoilija: antaa sitä mitä on itse saanut.
"Jokaisesta Sanasta, joka Jumalan suusta lähtee". Jos Raamattu on kokonaan Jumalan sanaa, kuten uskomme, silloin kaikki siinä on rakennukseksi ja ravinnoksi tarkoitettua.
Tuo on osuva vertaus: "Sanan levittäjä on kuin tarjoilija: antaa mitä on itse saanut".
Edellyttää paljon nöyryyttä, jotta tyytyy "vain" tarjoamaan Jumalan Sanaa.
Moni hengellisen opetuksen antaja haluaa ilmeisesti olla kokki (tai jopa keittiömestari),
joka valmistaa ruokaa käyttämällä omaa (kirkkonsa, herätysliikkeensä tai muun oppisuuntauksensa) reseptiään.
Hän ottaa yksittäisiä aineksia sieltä täältä ja maustaa keitostaan sopivasti,
jotta se olisi kuulijoille mieluinen.
Monet tekevät tulkintoja eli omia sovituksiaan, jotta saisivat aikaan kivaa vaihtelua ja makuelämyksiä.
Onneksi on myös olemassa Sanan opettajia, jotka alistuvat tuomaan esille Sanaa saatuaan Jumalalta opetustehtävän ja taidon sen toteuttamiseen.
Silloin järkeily, tunteellisuus, oma oikeassa oleminen, kunnianhimo
ja muu sielullinen jää vähemmälle.