Puimatanner

Puimatanner => Yleinen keskustelu => Aiheen aloitti: Paulus - 22.09.16 - klo:11:53

Otsikko: Ilo ja iloittelu
Kirjoitti: Paulus - 22.09.16 - klo:11:53
Tätä aihetta on sivuttu täällä jo useammassakin keskustelussa. Mielestäni se ansaitsee  kuitenkin oman ketjunsa. Asia tuli mieleen, kun törmäsin aiheeseen, jossa kerrotaan varsinaisen iloittelun "mestarista" Pätkästä, joka oli Pekka Puupään kaveri. Kertomus oli niin puhutteleva, että lainaan siitä lyhyen otteen tähän (Iltasanomat):

"Masa Niemi, Puupää-elokuvien Pätkä, eli monipuolisen, mutta lyhyen elämän, joka päättyi surullisesti.
Näyttelijä Martti ”Masa” Elis Niemi tunnetaan suomalaisen komediafilmihistorian yhtenä traagisimmista hahmoista. 45-vuotiaana itsemurhaan päätynyttä näyttelijää on myöhemmin verrattu Robin Williamsiin – koominen ja hauska, mutta todellisuudessa surun ja masennuksen murtama."

Vielä surullisempaa on, että nykyseurakunnissakin sekoitetaan usein ilo ja iloittelu toisiinsa.
Otsikko: Vs: Ilo ja iloittelu
Kirjoitti: Paulus - 22.09.16 - klo:12:14
Esimerkkinä Pirkkalan kotiseurakunnan ilmoitus:

"Cherbut - varhaisnuorille, Pe 23.9. klo 18
Cherbut on varhaisnuorten oma kerho.
Paikka: Tampereen metodistikirkko (ks. kartta)

Pirkkalan Kotiseurakunta järjestää iltoja yhdessä Tampereen metodistiseurakunnan kanssa. Tiedossa on yhdessäoloa, rentoa meininkiä joka toinen perjantai. Joko kiinnostuit? Niin ja tämä ilta on siis meille varhaisnuorille - muilta pääsy kielletty!

Tule mukaan pitämään yhdessä hauskaa!"

Edesmennyt ystäväni, Toivo Rajamaa (Tampereen Metodistikirkosta) kääntyilisi levottoman haudassaan, jos tämän tietäisi. Ei Toivo kuitenkaan mikään synkistelijä ollut, vaan koki riemuakin. Olin kerran mukana pikkuryhmässä eräässä ev.lut. kirkossa. Toivon valtasi siinä kirkkoa katsellessamme ilo ja hän aloitti virren: 'On riemu, kun saan tulla, Sun Herra, temppeliis…'."
Otsikko: Vs: Ilo ja iloittelu
Kirjoitti: Jees-mies - 22.09.16 - klo:12:44
Ketjun otsikon nähtyäni tuli mieleen tämä:

Älkää myöskään ruvetko epäjumalanpalvelijoiksi kuten muutamat heistä, niinkuin kirjoitettu on: "Kansa istui syömään ja juomaan, ja he nousivat iloa pitämään. (1. Kor. 10:7)

(Ei, en nyt vihjaa että jossain seurakunnan nuorten kerhossa palvotaan kultaista vasikkaa.)
Otsikko: Vs: Ilo ja iloittelu
Kirjoitti: Paulus - 22.09.16 - klo:12:56
Kun olen tämmöinen kalkkis, niin olen yhdistämässä esim. festarit Maata Näkyvissä otsikkoomme. Kysynkin, onko kukaan täällä osallistunut noihin bileisiin? Vastaako nimi todellisuutta, tarkemmin ajatellen aika osuva nimi tuo Maata näkyvissä.

Näin festareista otsikoidaan:
Maata Näkyvissä -festarit käynnistyi HK Areenalla hyppien ja tanssien.
Otsikko: Vs: Ilo ja iloittelu
Kirjoitti: evlutkristitty - 22.09.16 - klo:12:59
Vanhempia henkilöitä tarvitaan aina tuollaisiin tilaisuuksiin valvojiksi. Toivottavasti varhaismuorten vanhemmat puuttuvat tällaiseen asiattomaan ilmoitukseen.

Ihmettelinkin miksi Masa Niemi oli kuollut noin nuorena, kun Wikipediasta tutustuin hänen henkilöhistoriaansa.

Masennus on vakava sairaus, tämä sairaus on yksi niistä, joihin on perehdytty tarkemmin  vasta viimeksi kuluneina vuosikymmeninä. On kehitetty masennusta helpottavia lääkkeitä, terapiaa ja muita hoitomuotoja.

Iloittelua vastaavia sanoja olisi monillekkin pseudotunteille. Vanhurskauttelu, itsensä pyhittely, etc. Siis eräänlaisia fasadeja, teatterinaamioita, joiden taakse sisäisesti pahoinvoiva ihminen yrittää piiloutua. Vanha sananlaskukin sanoo; ilo pintaan vaikka sydän märkänis.

Naamari hymyilee, vaikka sisin itkee ja suree, pelkoja, syyllisyyttä, häpeää, hyljätyksi tulemista, etc.  Kun lapsuudessaan jää vaille perusturvallisuutta, sylin lämpöä ja äidin ihailevaa katsetta, + kaikkea muuta terveeseen kehittymiseen tarvittavaa kannustusta ja rakkautta. Aikuisena sitten yrittää korvata nämä puutteet erilaisin keinoin.
Otsikko: Vs: Ilo ja iloittelu
Kirjoitti: Paulus - 22.09.16 - klo:13:09
Rohkenen väittää, että seurakunnissa ei tunneta tätä asiaa ja että erilaisilla puuhasteluilla päinvastoin pyritään tukemaan ilmiötä. Olen ollut siinä jossain määrin mukana ja muistan kokeneeni epämääräistä vierauden ja jopa tyhjänpäiväisyyden tuntua. En tiedä, olenko ainoa tätä kokenut. Kerran meille sanottiin, että "näyttäkää edes iloisilta".
Otsikko: Vs: Ilo ja iloittelu
Kirjoitti: evlutkristitty - 22.09.16 - klo:13:11
Maata näkyvissä. Hyvä kun alkaa totuus näkymään: Maasta sinä olet tullut ja maaksi pitää sinun jälleen tuleman. Tähän tilaan sopii hyvin Herran sana, tehkää parannus ja uskokaa evankeliumi.

On hienoa kun Raamattu ei puhu vain ilosta, vaan Jeesukseen uskovien iloon kytkeytyvistä, rakkaudesta, rauhasta, kärsivällisyydestä, pitkämielisyydesta, jne.

Gal. 5:22   Mutta Hengen hedelmä on rakkaus, ilo, rauha, pitkämielisyys, ystävällisyys, hyvyys, uskollisuus, sävyisyys, itsensähillitseminen.
Gal. 5:23   Sellaista vastaan ei ole laki.

Gal. 5:24   Ja ne, jotka ovat Kristuksen Jeesuksen omat, ...

... ovat ristiinnaulinneet lihansa himoineen ja haluineen.

Gal. 5:25   Jos me Hengessä elämme, niin myös Hengessä vaeltakaamme.
Otsikko: Vs: Ilo ja iloittelu
Kirjoitti: evlutkristitty - 22.09.16 - klo:13:20
Lihan himot mielletään usein hyvin kapeasti. Moni ei tajua ollenkaan, että suurin himomme ja halumme on tulla Jumalan kaltaisiksi. Erehtymättömiksi, kaiken tietäviksi, kaikkeen mahdolliseen pystyviksi, kaikista muista ihmisistä riippumattomiksi, kaikkivoiviksi, etc.

Useimmat himot ovat alunperin tärkeitä tarpeita, jotka sitten laajenevat ja paisuvat koko elämää ja toisten elämää haittaviksi ja vahingoittaviksi himoiksi. Raha tavara seksi hyvinvointi omat edut, jne.
Otsikko: Vs: Ilo ja iloittelu
Kirjoitti: evlutkristitty - 22.09.16 - klo:13:25
Jeesuksella rahastavista Power uskonnosta näkee heti Gal. 5:22   mainituilla Hengen mittareilla mitaten, missä mennään. Itse nimitän tuollaista menoa savukoneuskonnoksi.
Ja tuon uskonnon puhujia viihdepelleiksi.
Otsikko: Vs: Ilo ja iloittelu
Kirjoitti: Paulus - 22.09.16 - klo:13:48
Itse nimitän tuollaista menoa savukoneuskonnoksi.

Osuvasti sanottu!
Otsikko: Vs: Ilo ja iloittelu
Kirjoitti: evlutkristitty - 22.09.16 - klo:13:59
Niin, onhan Jeesus heidänkin puolestaan kuollut. Toivottavasti Jumala saisi sanansa kautta herättää ja pysäyttää tuollaisesta menosta. Sitähän me kaikille toivomme, kuten Jeesus itsekin toivoi, että kaikki uskoisivat ja pelastuisivat.
Otsikko: Vs: Ilo ja iloittelu
Kirjoitti: Paulus - 22.09.16 - klo:14:43
Niin, onhan Jeesus heidänkin puolestaan kuollut. Toivottavasti Jumala saisi sanansa kautta herättää ja pysäyttää tuollaisesta menosta. Sitähän me kaikille toivomme, kuten Jeesus itsekin toivoi, että kaikki uskoisivat ja pelastuisivat.

Niin. Jumala voi pelastaa ihmisen vaikka kapakassa. Se ei tarkoiita kuitenkaan sitä, että pitäisi mennä kapakkaan pelastuakseen.
Otsikko: Vs: Ilo ja iloittelu
Kirjoitti: evlutkristitty - 22.09.16 - klo:15:20
 ;D niinpä.
Otsikko: Vs: Ilo ja iloittelu
Kirjoitti: hanski - 23.09.16 - klo:00:19
Kun olen tämmöinen kalkkis, niin olen yhdistämässä esim. festarit Maata Näkyvissä otsikkoomme. Kysynkin, onko kukaan täällä osallistunut noihin bileisiin? Vastaako nimi todellisuutta, tarkemmin ajatellen aika osuva nimi tuo Maata näkyvissä.

Näin festareista otsikoidaan:
Maata Näkyvissä -festarit käynnistyi HK Areenalla hyppien ja tanssien.

"Maata näkyvissä, katse kotia päin, vaikka usva tienoon saattaa peittää hetkittäin" - näin alkoi aikoinaan noiden päivien tunnaribiisi. En ole ihan varma, olivatko ne ensimmäiset vai toiset Maata Näkyvissä -päivät, joilla olin mukana osallistujana, ja sen jälkeen monia vuosia erilaisissa tehtävissä. Joskus olin tekemässä lavasteita, useampi vuosi meni infotiskillä ja viimeiset vuodet rukousvartiossa. Rukousvartiossa varsinkin, kun oli vastaanottamassa satoja esirukouspyyntölappuja, huomasi, ettei se viikonloppu ollut pelkkää kevyttä iloittelua siihen osallistuville. Nyt on mennyt useampi vuosi, kun en ole edes käynyt paikalla, mutta joitakin videoita sieltä olen katsonut ja tiedän, että siellä on edelleen uskovia nuoria järjestämässä festareita, plus tietenkin seurakuntien ja SLEY:n työntekijöitä. Leimaa antavaa noille festareille on kuitenkin alusta alkaen ollut se, että ne ovat nuorten itsensä tekemät festarit, ja monet ovat arvelleet, että se on myös syy, miksi ne eivät ole kuihtuneet.

Ensimmäiset Maata Näkyvissä -päivät pidettiin ystävien toimesta muistotilaisuutena nuorelle, uskovalle pojalle, joka kuoli kesken koulupäivän sydänkohtaukseen. Tämä "Timon tarina" on ollut esillä ainakin kaikilla niillä festareilla, joilla itse olen ollut mukana. Toisena leimaa antavana piirteenä noilla päivillä onkin mielestäni ollut juuri myös tuo kuoleman ja iankaikkisuuden realiteetti, joka voi tulla kenen tahansa kohdalle milloin tahansa. Ja toisaalta perille pääsemisen, jälleennäkemisen, taivaan kotia kohti kulkemisen, ja tästä nousevan ilon realiteetti. Nuorille on noilla päivillä aina haluttu tuoda esille kirkkaasti puhdas evankeliumi, jonka varassa voi todellakin sekä elää että kuolla. Minulle tulee noista festareista aina mieleen Jeesuksen sanat nisunjyvästä, joka putoaa maahan ja kuolee ja tuottaa suuren sadon. Tuskin kukaan osasi aavistaa, millaisen sadon yhden tavallisen uskovan lukiolaisen kuolema tulisi tuottamaan.

Kuten jo kirjoitinkin, nuo festarit ovat alusta alkaen olleet vahvasti nuorten tekemät, joita aikuiset ovat ikäänkuin auttaneet mm. Raamatun opettamisen, sielunhoidon ym. muodossa. Kolmantena leimallisena piirteenä minun mielestäni noilla päivillä on ollut Jumalan meille antamien lahjojen käyttöön ottaminen. Se on tarkoittanut sitä, että tapahtumaa järjestämässä olevat nuoret ovat saaneet laittaa lahjansa likoon ja kehittyä niiden käyttämisessä, ja toisaalta tapahtumaan on haluttu kutsua esiintyjiä, jotka ovat ottaneet erilaisia lahoja ja taiteen lajeja käyttöön evankeliumin eteenpäin viemisessä. Ja kyllä, myös huumori Jumalan antamana lahjana on ollut päivillä alusta asti mukana, alkuaikoina hyvinkin omintakeisena.

Tähän osaan lahjat ja niiden käyttäminen on minun mielestäni ehkä eniten liittynyt myös sellaista hyvin inhimillistä lieveilmiötä, johon itsekin välillä ärsyynnyin ja tympäännyin. Tarkoitan esim. sellaista, että aina välillä olin huomaavinani, että jotkut uskovat artistit osaavat diivailun jalon taidonn ainakin melkein yhtä hyvin kuin "profaanit" kollegansakin. Ja sitten ihan meidän järjestävien nuorten keskuudessakin oli aika paljon sellaista, että olimme pakahtua omaan tärkeyteemme, kun oli niin hienoja tehtäviä ja kiire oli tai jollei ollutkaan, niin ainakin piti näyttää siltä että on. Silloin joskus ammoisina aikoina olivat muutamat tärkeät henkilöt saaneet jopa matkapuhelimet käyttöönsä (sellaiset, joita voi käydä katsomassa designmuseossa Helsingissä). Niillä piti sitten tietysti puhua koko ajan, vaikka se toinen olisi ollut parin metrin päässä. Välillä tuntui, että ne lahjat ja lahjakkuudet olivat tärkeämmässä osassa kuin lahjojen antaja. Mutta ei sille nyt minun mielestäni vain voi mitään, että nuorisokulttuurissa, kristillisessäkään sellaisessa, ei ehkä sellainen kypsä Hengen hedelmän kukoistus ole vielä täydessä loistossaan.

Oli muistaakseni sellainenkin aika, kun SLEY:n naispappeuskannan vuoksi monissa Suomen seurakunnissa yritettiin boikotoida festareita niin, ettei seurakunnat järjestäisi nuorille matkoja sinne. Mutta nuoret vaan taisivat haluta lähteä niille, ja minun käsittääkseni ne boikotit ovat aikalailla kuivuneet kasaan. Järjestyksen valvonta festareilla on aina ollut hyvin organisoitua - yksi ystäväni vastasi siitä puolesta monen vuoden ajan. Vaikka festareille tulee sankoin joukoin myös ei-uskovia esim. rippikouluryhmien mukana, ovilla on tiukka tarkastus, ettei päihteitä tuoda mukana.

Summa summarum, kaiken "shown" keskellä, Jumalan Sanasta noilla päivillä ei ole haluttu tinkiä, ja tarkoituksena on, että kaikki muu palvelee sitä yhtä päätarkoitusta, että mahdollisimman moni saisi "maata näkyviin" ja löytäisi Jeesuksen tieksi siihen maahan. Välillä tässä on varmaan onnistuttu paremmin, välillä huonommin.
Otsikko: Vs: Ilo ja iloittelu
Kirjoitti: Paulus - 23.09.16 - klo:05:22
Mielenkiintoista lukea mukanaolleen kertomusta. En voi kuitenkaan mitään sille, että peilaan tätä nykyaikaa siihen, millaista seurakuntaelämä oli silloin kun itse olin nuori (hyvänen aika, eihän siitä kovian kauaa ole, aika vaan kuluu niin nopeasti).

Kun ennen uskoon tuloani norkoilin tanssipaikkojen liepeillä, missä sen ajan "artistit" pistivät parastaan, niin sisimmässäni "kuului ääni", että "sinä et kuulu tänne". Oletan, että tuo "ääni" olisi kuulunut, vaikka tilaisuutta olisi pidetty "kristillisenä". Se on sittemmin "kuulunut" myös näissä nykyajan savukonetilaisuuksissa. Kysynkin, mitä yhteistä on valkeudella ja pimeydellä (kaiketi nekin voivat nykyisin vetää yhtä köyttä)? Muutama vuosi sitten aioin osallistua Kansanlähetyksen kesäjuhlaan, kun sattui olemaan lähellä, mutta se olikin savukonekokous, jossa oli infernaalinen tunnelma. Sieltä oli päästävä pian pois, joten puheet jäivät kuuntelematta. Kysyin eräältä vastuuhenkilöltä, että miksi täällä on tämä helvetillinen musiikki, mutta jäin vastausta vaille.
Otsikko: Vs: Ilo ja iloittelu
Kirjoitti: evlutkristitty - 23.09.16 - klo:15:00
Joskus olen hetken aikaa katsonut TV7 tuotantoa. On siellä hyväkin joukossa, mutta useimmiten on vaidettava kanavaa. Hengellisiä asioita ja JUmalan sanaa ei pitäisi tuoda ihmisten eteen lihallisten metodien kautta. Elikkä sellaisilla menetelmillä jotka stimuloivat lihassa olevaa viihteen tarvetta.

Esim. stimuloimalla seksuaalisia impulsseja saadaaan IHMINEN KIIHTYMÄÄN JA VIIHTYMÄÄN.  Käy helposti niin, ettei lihan himoja enään kuoletetakkaan Hengen avulla, vaan niille annetaan ravintoa stimuloimalla lihasta trulevia impulsseja.

Kun Ziisusta pannaan palanpainikkeeksi viihteeseen, voi osallistuville helposti syntyä sellainen vaikutelma, että tämä ilo ja riemu on sitä oikeata evankeliumia, oikeata iloa, joka tulee evankeliumista. Sitten evankeliumin ilosta hehkuva julistaja käryääkin homoseksuaalisista suhteista.

Juuri se osuus meistä joka pitäisi joka päivä kuolettaa, saa viihdekristillisyydestä voimaa
muidenkin huiouttamiseen ja itsetyytyväisyyden valheessa elämiseen. Onhan tämä nyt nähty. Amerikoista tämä muukin viihdemaailma on tänne Eurooppaan tullut. Sama koskee kristillisen uskonnon kaapuun pukeutunutta viihdemaailmaa.
Otsikko: Vs: Ilo ja iloittelu
Kirjoitti: crystalvoice - 23.09.16 - klo:15:01
Jos määrittelisin omasta kokemuksestani käsin tosi ilon ehdon, niin sanoisin, että ilo on seurausta siitä, että ainoa toivoni ja koko sisäisen olemukseni kiinnekohta on Jumala tai todellisuus, joka ei järky, muutu tai katoa, koska se on ikuinen. Niin kauan kuin etsin perimmäistä rauhaa tai iloa katoavasta todellisuudesta, elän epäharmoniassa todellisen olemukseni kanssa, koska tiedän syvällä sisimmässäni, ettei mikään ulkoinen ole pysyvää tai anna todellista rauhaa ja lepoa hengelleni, joka ei tyydyty mistään katoavasta.

Kierkegaardin pseudonyymi Anti-Climacuksen mukaan jokainen ihminen on ajallisen ja ikuisen, äärettömyyden ja äärellisyyden, vapauden ja välttämättömyyden synteesi, jonka tehtävä on tulla todelliseksi itseydeksi, jolloin eri ulottuvuudet ovat läsnä oikein jäsennettyinä tietoisuudessa ja konkreettisessa elämässä (kirja, johon viittaan, on Kuolemansairaus). Mielestäni Anti-Climacus ja Johannes Climacus (joka on Kierkegaardin toinen pseudonyymi, joka on kirjoittanut kaksi kirjaa: Filosofisia muruja ja Päättävä epätieteellinen jälkikirjoitus) ovat oivaltaneet hyvin, ettei ihminen elä täysin epätoivosta tai disharmoniasta vapaata elämää kuin vasta silloin, kun hän suhtautuu vain absoluuttiseen absoluuttisesti ja kaikkeen suhteelliseen vain suhteellisesti.
Otsikko: Vs: Ilo ja iloittelu
Kirjoitti: evlutkristitty - 23.09.16 - klo:15:32
 :)  Joku edellisen viestini lukenut teki varmaan johtopäätöksen, siinäpä vasta tiukka takatukka, omavanhurskas ilonpilaaja.

Ei onneksi sentään, kiitos Jeesuksen joka on armollinen. Kyllähän kristityillä on kovinkin hauskaa keskenään, välillä meinaa aivan tukehtua nauruunsa.

Olen toki lain alla elänyt ainakin 30 vuotta elämästäni, ja lapsesta saakka kuunnellut virsiä, "tuhkaks' mullaks' mätänit maas'. Nouse ylös ja valvo, ole aina valmis."

Kun nuori ihminen elää taivaan toivossa ja helvetin pelossa, syyllisyydessä pelossa ja häpeässä, niin siitä on leikki kaukana. Senkin elämän tiedän, ja tunnen luissani ja ytimissäni. Kunpa Jumala armossaan varjeli ketään joutumasta tällaiseen omassa vanhurskaudessaan lilluvaan ilmapiiriin, omanvanhurskauden vangiksi.

Piru ei anna koskaan uskoa itseään ARMOSTA Kristuksen tähden autuaaksi, vaan se latelee ehtojaan joita sinun on täytettävä, päästäksesi Jeesuksen pakeille kuulemaan sanoman sovituksesta ja syntiesi anteeksisaamisesta.

Paholainen ei todellakaan tule vain sielä vasemmalta puolelta, ryyppää, varasta, ahnedi, käytä huumerita ja seksuaalisia irtosuhteita, ei näitä on helppo tunnistaa.

Vaarallisempi paholainen on silloin, kun se puhuu kateederilta taikka saarnatuolista muunneltua ja väänneltyä "evankeliumia". Silloin esim. homoseksuaalisissa suhteissa elävätkin alkavat anomaan papilta sinuausta ja vihkimistä synninteolleen. Ja pappi katselee kirkossaan, kun Jumalaa pilkataan ja häväistään kirkon sakraalitiloissa.
Otsikko: Vs: Ilo ja iloittelu
Kirjoitti: Hilema - 23.09.16 - klo:17:17
https://m.youtube.com/watch?v=FpCFbhkw7mA&time_continue=124&ebc=ANyPxKopo-7vsAtLCXnu6wDzAyqzReZIOXK3d0CMpRtU4AgtrCs7tB8JM0EuPPlWqq8t_attsknJeqfSrPwoRFlugzztzibfyw

Tuosta ilonpidosta ei taida puuttua muuta kuin se vasikka.

Tämä hillsongilaisuus/ jesusculture näyttää läpäisseen uskovaisen nuorison suunnasta riippumatta. Nuoria aikuisia sukulaisia seuratessani havainto, että noita on kuunneltu /kuunnellaan ja katsellaan. Tutuimmat heng.laulut, eivät sitä ole enää alle 30-vuotiaille. He ovat kasvaneet viihteellisessä krist.nuorisokulttuurissa, joka heidän myötään siirtyy keski-ikäisten ja eläkeläisten heng.kulttuuriksi. Vieläköhän vanhuudessaan jaksavat?

Suu kiinni ja jopa hölmistyneesti auki, nämä muuten fiksut 20-30v.uskikset seurasivat, kun isovanhemmat ja isotäti ja jokunen muu lauloimme synttäreillä Kiitos sulle Jumalani, samoin kuin jouluaattona Joulupuu on rakennettu, kokonaan.
Surullista.

Videopätkässä käy useaan kertaan ilmi tuon tyylin hengellisyydessä opetettava HARHAOPPI: musiikilla saadaan yhteys Jumalaan ja  kosketetaan taivasta.
Otsikko: Vs: Ilo ja iloittelu
Kirjoitti: garibaldi - 23.09.16 - klo:18:00
Hillsongille on ollut loistava bisnesstrategia saada omat vaikutteet musiikin kautta seurakuntiin. Lopulta nykyiset seurakunnat muuttuvat joko virallisesti tai epävirallisesti Hillsong -franchisen jäseniksi. Ymmärtääkseni Hillsong on levinnyt pääasiallisesti helluntaikarismaattisessa liikkeessä, koska kyseinen liike perustuu kokemukseen eikä niinkään oppiin. Ja kyllähän musiikki tuottaa voimakkaita kokemuksia ja vääristyneessä ylistysteologiassa sitä pidetään kanavana Jumalan läsnäoloon.

https://hillsongilmio.wordpress.com/2015/05/23/onko-seurakuntasi-liittymassa-hillsong-perheeseen/

"Tämä ei ole Hillsong -“kirkkokunnan” perusta tai alku eivätkä ne ole Hillsong -seurakuntia. Henki HILLSONG PERHEEN takana on voimauttava ennemmin kuin hallitseva. Jokainen seurakunta listattuna alla säilyttää heidän oman nimensä, itsenäisyytensä ja identiteettinsä. Virallistamme vain suhteen, joka on jo kommunikoitu kulttuurin, käyttäytymisen ja sanan kautta (muotoilu oma). "

Otsikko: Vs: Ilo ja iloittelu
Kirjoitti: Paulus - 23.09.16 - klo:18:35
Ylläolevasta osoitteesta löysin linkin, jossa on sisäpiiriläisten kommentteja. Tässä yksi:

HILLSONG LONTOO

‘Neveling67‘ kertoo kokemuksestaan:

Kävin yhdessä heidän seurakunnistaan ja se on 100 % luopioseurakunta. He toivat psykologin saarnaamaan saarnan (olen tosissani). Se oli paikka, josta nuoret hakivat vastakkaisen sukupuolen seuraa ja kaiken kruunasi pastorin alkoholinkäyttö uuden vuoden aattona. Lapset lääppimässä sohvalla. Tämä oli seurakunnassa! Kävelimme ulos emmekä menneet takaisin. Haaleat Hillsongia rakastavat kristityt uhkasivat minua oikeusjutulla, kun huomautin asiasta ja sanoin, että tämä on väärin. En tarvinnut muuta merkiksi. Kiitos Jumalalle. Voit istua kirkossa ja mennä silti kadotukseen. Älä anna hienojen laulujen huijata sinua. Ole selvillä seurakunnan tarkoituksesta ja lue Raamattuasi, niin tunnet Sanan itse. Elämme lopun aikaa ja luopiokirkko on konkreettinen merkki siitä."

Ja tässä toinen:

Hillsong -ilmiö ja seurakunnan pimentäminen

Hillsongchurchwatch -blogi kirjoittaa aiheesta postauksessa “Hillsong uniting church and stage” . Hillsongin saavuttua penkeistä, seinistä, katosta ja esiintymislavasta tuli mustia. Myös ikkunat tummennettiin. Miten tällaisessa ympäristössä voi lukea Raamattua? Onko tämä vertauskuvallista?
Otsikko: Vs: Ilo ja iloittelu
Kirjoitti: crystalvoice - 23.09.16 - klo:19:11
Liittyen musiikkiteemaan. Eikö aikoinaan Suomea paljon kiertänyt kiihkoileva hurmahenkinen saarnamies Michael Howard maininnut jossain kirjassaan, että hän on joskus johtamissaan kokouksissa kehottanut ylistysbändin rumpalia lyömään rumpujaan jollain tietyllä radikaalilla tavalla, jotta jokainen seurakuntalainen voisi keskittyä lyönteihin ja antaa rummutusäänien hoitaa sieluaan? Rummutukseen keskittymällä voidaan varmaan langeta shamanistisesti loveen, mutta en usko siihen, että rummuttamalla Pyhä Henki missään tilanteessa laskeutuisi seurakunnan keskuuteen uskoa  vahvistamaan tai ihmeitä tekemään. Pyhä Henki ei ole pullonhenki, jota tarvitsisi mielistellä tai kutsua paikalle joillain tempuilla, jotta Hän ilmestyisi, eikä Pyhä Henki laskeudu minnekään, koska ei ole äärellinen Jumaluus, vaikka kuvaannollisesti voidaan toki sanoa, että Jumalan Henki ikään kuin äärellisen luodun tavoin laskeutuu jonnekin.
Otsikko: Vs: Ilo ja iloittelu
Kirjoitti: Paulus - 23.09.16 - klo:19:33
Liittyen musiikkiteemaan. Eikö aikoinaan Suomea paljon kiertänyt kiihkoileva hurmahenkinen saarnamies Michael Howard maininnut jossain kirjassaan, että hän on joskus johtamissaan kokouksissa kehottanut ylistysbändin rumpalia lyömään rumpujaan jollain tietyllä radikaalilla tavalla, jotta jokainen seurakuntalainen voisi keskittyä lyönteihin ja antaa rummutusäänien hoitaa sieluaan?

Matti Pyykkönen on kirjoittanut aiheesta pikku kirjasen: Ylistys ja palvonta harhateillä. Kirjasessa on juuri tuo mainitsemasi lainaus.

Vielä toinen lainaus kirjasesta:

"Howard ei usko, että Pyhä Henki voisi olla mukana mollissa laulettaessa. 'Suomalaiset uskovat rakastavat mollisävelmiä yhtä paljon kuin israelilaisetkin.'  -  ' - - mikään ei turhauta ylistystä ja palvontaa yhtä paljon kuin mollissa laulettavat virret.'  'Molli on murheen musiikkia, se on orjuuden ja riiston perinnettä.' "

Ja vielä kolmas:

"Olen seurannut, miten tavattoman surkeat uskonnolliset piruparat laulavat kuorossa." "Jos pappi haluaa todella johdattaa seurakuntaa ylistykseen ja palvontaan, hän hankkiutuu eroon kuorosta."

Joidenkin tietojen mukaan Howard asuisi tätä nykyä Suomessa. Ainakin hänen kokouilmoituksiaan on silloin tällöin lehdissä.

Lisää tietoa Howardista:
http://www.ooa.fi/Uutiskirjeet/Michael-Howard-kirjoittaa-uutiskirjeessa-2012-10.html

Michael on nyt Suomen turvana Venäjää vastaan. Ei mikään turhanpäiväinen heppu.
Otsikko: Vs: Ilo ja iloittelu
Kirjoitti: crystalvoice - 23.09.16 - klo:21:35


Lisää tietoa Howardista:
http://www.ooa.fi/Uutiskirjeet/Michael-Howard-kirjoittaa-uutiskirjeessa-2012-10.html

Michael on nyt Suomen turvana Venäjää vastaan. Ei mikään turhanpäiväinen heppu.

Mielestäni hänestä tulisi enemmänkin varoittaa. Olin aikoinaan 2000-luvun alkupuolella joissain kokouksissaan. Ihmettelen, miksi hän lumoaa ihmisiä. On näet välillä suorastaan ahdistavaa huutamista hänen esiintymisensä, joten ihmettelen, kuinka häntä jaksetaan tosissaan kuunnella. Ei ole ihmisillä arvostelukykyä, kun hänen kaltaisiaan ulkomailta asti tänne vedetään.
Otsikko: Vs: Ilo ja iloittelu
Kirjoitti: Jees-mies - 23.09.16 - klo:23:52
Tuo uutiskirje on vuodelta 2012.

Nyt Howardin sekä hänen suomalaisten yhteistyökumppaniensa ympärillä liikkuu vaikka mitä juttua ja touhua...

En taida viitsiä laittaa tänne, googlettakoon ken haluaa.
Otsikko: Vs: Ilo ja iloittelu
Kirjoitti: crystalvoice - 24.09.16 - klo:00:26
Ei ole varmaankaan sattumankauppaa tai epäolennainen asia, että monet huomiota ja menestystä saaneet julistajat, jotka ovat myöhemmin sitten jääneet kiinni epäkristillisistä asioista, ovat korostaneet puheissaan pyhitystä tai kokonaisvaltaista antautumista Herran palvelukseen. Jotkut heistä ovat pyhitysaiheesta kirjoittaneet jopa useita kirjoja, joita lukiessa voi saada kuvan, että pitkälle on Jumalan mies edennyt hurskaudessaan, ja samalla saada itsestään vastakkaisen kuvan, eli että kaukana on vajavainen lukija vielä samanlaisen pyhyystason saavuttamisesta tai samanlaisten ihmeiden kokemisesta kuin Herran suuri soturi. Realistista itsetuntemusta ei kyseisten kirjojen kansien sisältä välttämättä useinkaan löydy. (Vertaa Room. 7:14-25 ja Gal. 5:17.) Tyypillistä monille eksyttäjille on juuri se, että omaa itseä korotetaan valheellisella ja epärealistisella tavalla. Kuitenkin ihmiset lumoutuvat sellaisesta näyttelemisestä. Monta kertaa olen todennut tämän.
Otsikko: Vs: Ilo ja iloittelu
Kirjoitti: evlutkristitty - 24.09.16 - klo:01:06
Pyhittyminen on yhä lisääntyvää synnin ja armontuntoa. Oikea julistaja on pieni, ja hänen Jumalansa on suuri, oikea julistaja ei ole suuri.
Otsikko: Vs: Ilo ja iloittelu
Kirjoitti: Paulus - 24.09.16 - klo:05:55
Ei ole varmaankaan sattumankauppaa tai epäolennainen asia, että monet huomiota ja menestystä saaneet julistajat, jotka ovat myöhemmin sitten jääneet kiinni epäkristillisistä asioista, ovat korostaneet puheissaan pyhitystä tai kokonaisvaltaista antautumista Herran palvelukseen.

Pyhitysliikkeet ovat tähän mennessä pääsääntöisesti kaatuneet pyhityksen puuttumiseen.
Otsikko: Vs: Ilo ja iloittelu
Kirjoitti: witness - 24.09.16 - klo:06:32
Ei ole varmaankaan sattumankauppaa tai epäolennainen asia, että monet huomiota ja menestystä saaneet julistajat, jotka ovat myöhemmin sitten jääneet kiinni epäkristillisistä asioista, ovat korostaneet puheissaan pyhitystä tai kokonaisvaltaista antautumista Herran palvelukseen.

Tämä on niin totta, ja itseasiassa jokainen uskova käy tämän läpi tai ainakin tulisi (!) käydä.

Usko ei ole ihmisen keksintö eikä kukaan meistä ole täysin nähnyt tai käsittänyt sen taivaallisia mittoja (syvyyttä, korkeutta, pituutta tai leveyttä; vrt Jumalan rakkaus). Uskon julistaminen on soveliasta ja jokainen sen julistaja joutuu tässä ajassa maksamaan siitä hintaa. Jokainen tulee kiusatuksi oman lihansa kautta lankeemukseksi asti ja liian usein seurauksena voi olla madallettu julistus ja uudenlainen oman itsensä alleviivaus.

Siunaan jokaista Jumalan miestä ja naista, jotka tässä maailmanajassa vielä jaksavat julistaa uskoa jopa iloon asti.

Keskusteltavaksi aihepiiri on haastava, koska oman sydämen nurjuus ja nuivuus voi herkästi toimia magneettina.
Otsikko: Vs: Ilo ja iloittelu
Kirjoitti: Mice - 24.09.16 - klo:10:29
Mutta kuka siunaa niitä sieluparkoja, jotka ovat menneet romuksi niiden tunnettujen superjulistajien opetuksien alla?
Aina julistaja saa langetessaan olkapään mihin nojautua, koska rooli on raskas ja houkutuksia piisaa. Samoin ei ehkä ole sillä takapenkin penalla, joka eli siitä samasta voimajulistuksesta. Se jää yksin ja saa usein hankalan tapauksen maineen, kun alkaa kritisoimaan oppeja, joita uskon nimissä ja kustannuksella syötetään epätoivoisille.

Niin, ei sellaista kukaan siunaa tai muista. Se on lähes luopio. Puhuukin liian suoraan synneistään.
Otsikko: Vs: Ilo ja iloittelu
Kirjoitti: evlutkristitty - 24.09.16 - klo:10:32
Micen kyklooppi (emoji) tuossa räpistelee.  ;D ;D

Parhaansa sekin koittaa.  :'(
Otsikko: Vs: Ilo ja iloittelu
Kirjoitti: crystalvoice - 24.09.16 - klo:13:02
Ei ole varmaankaan sattumankauppaa tai epäolennainen asia, että monet huomiota ja menestystä saaneet julistajat, jotka ovat myöhemmin sitten jääneet kiinni epäkristillisistä asioista, ovat korostaneet puheissaan pyhitystä tai kokonaisvaltaista antautumista Herran palvelukseen.

Pyhitysliikkeet ovat tähän mennessä pääsääntöisesti kaatuneet pyhityksen puuttumiseen.

Voi olla niin, että useat pyhityksestä(än) innosta hehkuen julistavat saarnaajat ovat ihan vilpittömiä siinä, mitä opettavat ja sanovat. Heillä ei vain vielä ole kokemusta tarpeeksi, tai heitä ei ole vielä oikein koeteltu. Monet ryhtyvät "piiskaamattomina" toisia opettamaan. Esim. TV 7-kanavalla voi törmätä tällaisiin opettajiin.

On myös niin, että myös "pitkälle" uskonkilvoituksessaan päässeet ovat sokeita tosiasioille. Psalmin kirjoittaja sanoo Jumalalle, että Hän antaisi anteeksi myös ne synnit, joita ihminen itse ei havaitse itsessään tai omassa elämässään (Ps. 19:13). Meillä kaikilla on sokeita pisteitä.
Otsikko: Vs: Ilo ja iloittelu
Kirjoitti: Paulus - 04.06.19 - klo:10:54
Tuo uutiskirje on vuodelta 2012.

Nyt Howardin sekä hänen suomalaisten yhteistyökumppaniensa ympärillä liikkuu vaikka mitä juttua ja touhua...

En taida viitsiä laittaa tänne, googlettakoon ken haluaa.

Näyttää tämä mr. Howard olevan pinnalla edelleen. Mies on parasta aikaa Jyväskylässä.
Ristin Voitossa oli taannoin kirjoitus tästä veikosta: https://www.ristinvoitto.fi/ristin_voitto/uutiset/vaite_michael_howard_kaytti_seksuaalisesti_hyvaksi_oppilaitaan_ja_alaisiaan/

Otsikko: Vs: Ilo ja iloittelu
Kirjoitti: peneriktus16 - 04.06.19 - klo:15:14
Olipa tuttu kaava...
Otsikko: Vs: Ilo ja iloittelu
Kirjoitti: sandia - 05.06.19 - klo:00:00
Luulen, että löysin tässä saman ilmiön minkä totesin Heidi Bakerin sivuilla.
Ne tekee hienot nettisivut ja saa näyttämään että HE, siis Baker tai tässä tuo Michael Horward on sen kaiken työn takana. Mutta se on silmänlumettä.

Tässä Michael Horwardin hienot sivut.
http://www.ooa.fi/
 
Etusivulta voi mennä Kalibu Academyn sivuilla. Ainakin minä saan vaikutelmat että tämä on heidän ylläpitämä koulunsa. MUTTA SE EI OLE.

Tässä sen ilmeisesti arvostetun kristillisen koulun sivut.
https://kalibuacademy.org/

EI Michael Horwardilla ole mitään tekemistä tuon kanssa. Heidi Baker harrastaa samaa. Mutta kun alkaa tutkailemaan asiaa, huomaa mitä he tekevät. Silmanlumetta.

Samoin tuo "Uganda työ". Menee kanssa näemmä tän Kalibu järjestön palvelun kuvailuun.
Luulen että jos jonkin verran antaa rahaa, niin saa luvan mainostaa sitä lahjoituksen kohdetta. Mutta se saa näyttämään ikäänkuin tää Howard olisi jotenkin vastuussa kaikesta tuosta työstä. Mutta niin ei ilmeisesti ole.
Otsikko: Vs: Ilo ja iloittelu
Kirjoitti: peneriktus16 - 05.06.19 - klo:11:41
Jännä juttu kun näistä evankelistoista jotka kerää rahaa evankeliumille tuleekin itsestä miljonäärejä 🤔
Otsikko: Vs: Ilo ja iloittelu
Kirjoitti: NanoK - 05.06.19 - klo:14:05
Jännä juttu kun näistä evankelistoista jotka kerää rahaa evankeliumille tuleekin itsestä miljonäärejä 🤔

Ehkä ne pitää itseään evankeliumina.  ;D "kuinka suloiset ovat ilosanoman( =evankeliumin) tuojan jalat..."
Otsikko: Vs: Ilo ja iloittelu
Kirjoitti: peneriktus16 - 05.06.19 - klo:17:42
No kyllä sillä suloisuudella pitää rahanääriksi tullakin ja eikös tässä olla muutenkin kuninkaallista pappissukua...
Otsikko: Vs: Ilo ja iloittelu
Kirjoitti: Oloneuvos - 06.06.19 - klo:11:09
No kyllä sillä suloisuudella pitää rahanääriksi tullakin ja eikös tässä olla muutenkin kuninkaallista pappissukua...

Et kai nyt ihan tosissasi ole tuota mieltä?
Otsikko: Vs: Ilo ja iloittelu
Kirjoitti: peneriktus16 - 06.06.19 - klo:11:14
Et kai ihan tosissasi kysy?
Otsikko: Vs: Ilo ja iloittelu
Kirjoitti: Oloneuvos - 06.06.19 - klo:12:40
Et kai ihan tosissasi kysy?

Kyllä kysyin (mutta taisitkin jo vastata  :o)
Otsikko: Vs: Ilo ja iloittelu
Kirjoitti: peneriktus16 - 06.06.19 - klo:14:56
Ai mihin?
Otsikko: Vs: Ilo ja iloittelu
Kirjoitti: Oloneuvos - 06.06.19 - klo:17:50
Ai mihin?

No siihen mieleen, mielestäni  ::)
Otsikko: Vs: Ilo ja iloittelu
Kirjoitti: peneriktus16 - 06.06.19 - klo:19:14
No sitte.