En keksi "kaikenlaisia mielikuvituksia". Pyrin perustelemaan mielipiteeni ja kuuntelen myös toista osapuolta, mitä kaikki uskovat eivät ikävä kyllä aina tee. Saattaisi käydä niin, että jos tekee yhden kompromissin uskossaan, koko rakennelma romahtaa. Siksi katolisella kirkolla on kiellettyjen kirjojen luettelo.
Minua kummastuttaa se, että luet Raamattua fingerporilaisittain.
Mielestäni se ei ole rehellinen asenne.
Pitäisi tutkia mitä kukakin kirjoittaja on oikeasti halunnut sanoa.
Tai kuka sanoi kenelle ja miksi.
Raamatussa, erityisesti Vanhassa testamentissa hyvin usein asiat tuodaan esille kaunistelematta niin kuin ne tapahtuivat.
Historian kirjoituksessa on poikkeuksellista, että kerrottaisiin myös hallitsijan tai muun johtajan virheet, töppäykset ja väärinkäytökset.
Raamatussa kuitenkin niin tehdään.
Siellä kerrotaan Aabrahamin puolitotuudet sisarpuolensa/vaimonsa Saaran kohdalla, Jaakobin petollisuus, Mooseksen ja Aaronin tekemät synnit, Daavid tekemä murha ja aviorikos, viisaan Salomon typeryydet ym.
Raamatussa on myös lukuisia kohtia, joissa niiden tarkoitus ymmärretään aivan väärin, jos tekstejä ei lueta kirjaimellisesti ja toisia, jotka johtavat mielettömyyksiin, jos ne luetaan kirjaimellisesti.
Täytyy ymmärtää kirjallisuuden laji.
Täytyy ymmärtää myös perusperiaatteet.
Silloin kun Raamattu tuo esiin esim synnin tai vanhurskauden jonkun tapahtuman kautta, kerronnassa vedetään totuus äärimmäiseen laitaan osoittamaan mistä on kyse.
Reaalimaailmassa kyse voi olla hieman muusta.
Kun Raamatussa käytetään esim sanaa 'kaikki', se voidaan ymmärtää luonnollisessa maailmassa samaan tapaan kuin nyky-Suomessa.
Esim. nykyäänkin voi koko kaupunki mennä katsomaan jotakin vierailevaa kuninkaallista tien varteen.
Todellisuudessa kaupunki ei liikahda mihinkään eikä siellä ainakaan minua eikä montaa muutakaan näy.
Hengellisesti kaikki tarkoittaa kaikkia, jokaikistä.
Kaikki synnit aiheuttavat kuoleman. Jokaikinen vihollinen pitää saada hengiltä.
Hengellisestä näkökulmasta katsoen Raamattu on hyvin usein ehdoton.