Kirjoittaja Aihe: Usko ja uskonnollisuus  (Luettu 19126 kertaa)

Poissa sandia

  • Ylläpitäjä
  • Viestejä: 6428
Vs: Usko ja uskonnollisuus
« Vastaus #105 : 29.07.19 - klo:16:26 »
Itse en usko, että näennäinen hyvyys on Jumalan mielen mukainen teko.
 Ihmisen hyvät teot tuppaavat olemaan melko pitkälle olosuhteista riippuvaisia.
Jos annat nälkäiselle ruokaa, niin onko se kelvoton teko jos olet vähänkin ylpeä teostasi?

Jeesushan sanoi että jos millään tavalla olemme ylpeistä hyvästä teostamme, niin se ikäänkuin jää ainoaksi "palkinnoksi" siitä. Siis se meidän oma ylpeys. Etsin sen kohdan....

Tietty hyvä on, että kaveri saa ruokaa.

Matteus 6. luku, alusta.
Kavahtakaa, ettette harjoita vanhurskauttanne ihmisten nähden, että he teitä katselisivat; muutoin ette saa palkkaa Isältänne, joka on taivaissa.
2. Sentähden, kun annat almuja, älä soitata torvea edelläsi, niinkuin ulkokullatut tekevät synagoogissa ja kaduilla saadakseen ylistystä ihmisiltä. Totisesti minä sanon teille: he ovat saaneet palkkansa.
3. Vaan kun sinä almua annat, älköön vasen kätesi tietäkö, mitä oikea kätesi tekee,

4. että almusi olisi salassa; ja sinun Isäsi, joka salassa näkee, maksaa sinulle.



Poissa Jano

  • Viestejä: 304
Vs: Usko ja uskonnollisuus
« Vastaus #106 : 29.07.19 - klo:16:29 »
Mielestäni Jeesus porautui juuri fariseusten lähtökohtiin, ei heidän hyviin tai pahoihin tekoihin. Heidän lähtökohtansa olivat Jumalan mielen vastaisia.

Jep. Tämä oli juuri mielessäni, kun tässä alettiin puhumaan fariseuksista. Teot eivät olleet heidän ongelmansa, vaan asenne.

Tosin ottihan hän heidän tekonsakin esille ja huomautti mm että he siivilöivät hyttysen, mutta päästävät kamelin läpi. Eli heidän tapansa arividoida sitä mikä oli Jumalan mielenmukaista oli ikäänkuin ylösalaisin.

Tämäkin pitää paikkansa tietyiltä osin. Siihen liittyy myös oleellisesti aiemmin esille tuomani paikka jossa Jeesus nuhteli heitä Jumalan käskyn syrjäyttämisestä omilla perinnäissäännöillä. Fariseusten pyhin kirjoitus kun ei ollut Raamattu, vaan heidän omat selitysteoksensa, jossa Jumalan hyvistä käskyistä ja ohjeista oltiin tehty ahdistavia ja orjuuttavia lakeja.

Poissa Jano

  • Viestejä: 304
Vs: Usko ja uskonnollisuus
« Vastaus #107 : 29.07.19 - klo:16:31 »
Itse en usko, että näennäinen hyvyys on Jumalan mielen mukainen teko.
 Ihmisen hyvät teot tuppaavat olemaan melko pitkälle olosuhteista riippuvaisia.
Jos annat nälkäiselle ruokaa, niin onko se kelvoton teko jos olet vähänkin ylpeä teostasi?

Uudessa testamentissa kerrotaan ainakin yhdestä uskomattomasta miehestä, jonka almut olivat kaikesta päätellen Jumalalle mieluisia.

Poissa sandia

  • Ylläpitäjä
  • Viestejä: 6428
Vs: Usko ja uskonnollisuus
« Vastaus #108 : 29.07.19 - klo:16:33 »
Itse en usko ihmisen kykyyn auttaa pyytettömästi.
VTssähän on se melko usein lainattu kohta että meidän vanhurskautemme on kuin saastainen vaate Jumalan edessä.

Mutta tietty on hyvä että silti me syntiset jumalattomat osaamme joskus tehdä tekoja mitkä edesauttavat toisia.

Poissa sandia

  • Ylläpitäjä
  • Viestejä: 6428
Vs: Usko ja uskonnollisuus
« Vastaus #109 : 29.07.19 - klo:16:39 »
Itse en usko, että näennäinen hyvyys on Jumalan mielen mukainen teko.
 Ihmisen hyvät teot tuppaavat olemaan melko pitkälle olosuhteista riippuvaisia.
Jos annat nälkäiselle ruokaa, niin onko se kelvoton teko jos olet vähänkin ylpeä teostasi?

Uudessa testamentissa kerrotaan ainakin yhdestä uskomattomasta miehestä, jonka almut olivat kaikesta päätellen Jumalalle mieluisia.

Niin jokainen ihminen on Jumalan kuvaksi luotu ja tietää mitä on hyvä teko. Jeesuskin sanoi tuon.
"te jotka olette pahoja, osaatte antaa lapsillenne hyviä lahjoja".

On myönnettävä ettei tuu äkkisiltä mieleen, se keneen sinä viittasit??
« Viimeksi muokattu: 29.07.19 - klo:16:45 kirjoittanut sandia »

Poissa Taisto

  • Viestejä: 2279
Vs: Usko ja uskonnollisuus
« Vastaus #110 : 29.07.19 - klo:16:46 »
Itse en usko ihmisen kykyyn auttaa pyytettömästi.

Mutta miksi pitäisi auttaa pyytettömästi? Jos odotamme tulevamme ensin täydellisiksi, niin sitten kyllä auttaminen jäisi vähiin...
Mitä väliä sillä on, ansaitsemmeko me auttamisella jotakin vai emme?

Poissa sandia

  • Ylläpitäjä
  • Viestejä: 6428
Vs: Usko ja uskonnollisuus
« Vastaus #111 : 29.07.19 - klo:16:47 »
Itse en usko ihmisen kykyyn auttaa pyytettömästi.

Mutta miksi pitäisi auttaa pyytettömästi? Jos odotamme tulevamme ensin täydellisiksi, niin sitten kyllä auttaminen jäisi vähiin...
Mitä väliä sillä on, ansaitsemmeko me auttamisella jotakin vai emme?

Niin eihän tässä keskustelussa ole kysymys mitä voi tehdä toisten eteen, ja että pitääkö lopettaa kaikenlainen toisten auttaminen.
Ainakin itse rajoitin omat viestini sen pohtimiseen, mitä hyvien tekojen tekeminen kertoo ihmisestä.

Poissa sandia

  • Ylläpitäjä
  • Viestejä: 6428
Vs: Usko ja uskonnollisuus
« Vastaus #112 : 29.07.19 - klo:16:51 »
Muutin lauserakennetta kesken lennon, jossain vaiheessa juttuni oli sillirosollia. Nyt pitäisi olla vähän enemmän looginen.

Poissa Jano

  • Viestejä: 304
Vs: Usko ja uskonnollisuus
« Vastaus #113 : 29.07.19 - klo:16:57 »
Itse en usko, että näennäinen hyvyys on Jumalan mielen mukainen teko.
 Ihmisen hyvät teot tuppaavat olemaan melko pitkälle olosuhteista riippuvaisia.
Jos annat nälkäiselle ruokaa, niin onko se kelvoton teko jos olet vähänkin ylpeä teostasi?

Uudessa testamentissa kerrotaan ainakin yhdestä uskomattomasta miehestä, jonka almut olivat kaikesta päätellen Jumalalle mieluisia.

Niin jokainen ihminen on Jumalan kuvaksi luotu ja tietää mitä on hyvä teko. Jeesuskin sanoi tuon.
"te jotka olette pahoja, osaatte antaa lapsillenne hyviä lahjoja".

On myönnettävä ettei tuu äkkisiltä mieleen, se keneen sinä viittasit??

Apostolien teot, luku 10

1 Ja Kesareassa oli mies, nimeltä Kornelius, sadanpäämies niin kutsutussa italialaisessa sotaväenosastossa.
2 Hän oli hurskas ja Jumalaa pelkääväinen, niinkuin koko hänen perhekuntansakin, ja antoi paljon almuja kansalle ja rukoili alati Jumalaa.
3 Hän näki selvästi näyssä, noin yhdeksännellä hetkellä päivästä, Jumalan enkelin, joka tuli sisään hänen tykönsä ja sanoi hänelle: "Kornelius!"
4 Tämä loi katseensa häneen ja sanoi peljästyneenä: "Mikä on, Herra?" Enkeli sanoi hänelle: "Sinun rukouksesi ja almusi ovat tulleet muistoon Jumalan edessä.
5 Niin lähetä nyt miehiä Joppeen noutamaan eräs Simon, jota myös Pietariksi kutsutaan;
6 hän majailee nahkuri Simonin luona, jonka talo on meren rannalla."
7 Ja kun enkeli, joka Korneliusta puhutteli, oli mennyt pois, kutsui tämä kaksi palvelijaansa ja hurskaan sotamiehen uskollisimpiensa joukosta
8 ja kertoi heille kaikki ja lähetti heidät Joppeen.
9 Ja seuraavana päivänä, kun he olivat matkalla ja lähestyivät kaupunkia, nousi Pietari noin kuudennen hetken vaiheilla katolle rukoilemaan.
10 Ja hänen tuli nälkä, ja hän halusi ruokaa. Mutta sitä valmistettaessa hän joutui hurmoksiin.
11 Ja hän näki taivaan avoinna ja tulevan alas astian, ikäänkuin suuren liinavaatteen, joka neljästä kulmastaan laskettiin maahan.
12 Ja siinä oli kaikkinaisia maan nelijalkaisia ja matelijoita ja taivaan lintuja.
13 Ja tuli ääni, joka sanoi hänelle: "Nouse, Pietari, teurasta ja syö".
14 Mutta Pietari sanoi: "En suinkaan, Herra; sillä en minä ole ikinä syönyt mitään epäpyhää enkä saastaista".
15 Ja taas ääni sanoi hänelle toistamiseen: "Minkä Jumala on puhdistanut, sitä älä sinä sano epäpyhäksi".
16 Tämä tapahtui kolme kertaa; sitten astia otettiin kohta ylös taivaaseen.
17 Ja kun Pietari oli epätietoinen siitä, mitä hänen näkemänsä näky mahtoi merkitä, niin katso, ne miehet, jotka Kornelius oli lähettänyt ja jotka kyselemällä olivat löytäneet Simonin talon, seisoivat portilla
18 ja tiedustelivat kuuluvalla äänellä, majailiko siellä Simon, jota myös Pietariksi kutsuttiin.
19 Kun Pietari yhä mietti tuota näkyä, sanoi Henki hänelle: "Katso, kaksi miestä etsii sinua;
20 niin nouse nyt, astu alas ja mene arvelematta heidän kanssaan, sillä minä olen heidät lähettänyt".
21 Niin Pietari meni alas miesten tykö ja sanoi: "Katso, minä olen se, jota te etsitte; mitä varten te olette tulleet?"
22 He sanoivat: "Sadanpäämies Kornelius, hurskas ja Jumalaa pelkääväinen mies, josta koko Juudan kansa todistaa hyvää, on pyhältä enkeliltä ilmestyksessä saanut käskyn haettaa sinut kotiinsa ja kuulla, mitä sinulla on sanottavaa".
23 Niin hän kutsui heidät sisään ja piti heitä vierainansa. Seuraavana päivänä Pietari nousi ja lähti heidän kanssaan, ja muutamat veljet Joppesta seurasivat hänen mukanaan.
24 Ja sen jälkeisenä päivänä he saapuivat Kesareaan; ja Kornelius odotti heitä ja oli kutsunut koolle sukulaisensa ja lähimmät ystävänsä.
25 Ja kun Pietari oli astumassa sisään, meni Kornelius häntä vastaan, lankesi hänen jalkojensa juureen ja kumartui maahan.
26 Mutta Pietari nosti hänet ylös sanoen: "Nouse; minäkin olen ihminen".
27 Ja puhellen hänen kanssaan hän meni sisään ja tapasi monta koolla.
28 Ja hän sanoi heille: "Te tiedätte, että on luvatonta juutalaisen miehen seurustella vierasheimoisen kanssa tai mennä hänen tykönsä; mutta minulle Jumala on osoittanut, etten saa sanoa ketään ihmistä epäpyhäksi enkä saastaiseksi.
29 Sentähden minä vastaansanomatta tulinkin, kun minua noudettiin. Ja nyt minä kysyn: mitä varten te olette minut noutaneet?"
30 Ja Kornelius sanoi: "Neljä päivää sitten, juuri tähän aikaan päivästä, minä kotonani rukoilin tällä yhdeksännellä hetkellä, ja katso, edessäni seisoi mies loistavissa vaatteissa
31 ja sanoi: 'Kornelius, sinun rukouksesi on kuultu, ja sinun almusi ovat tulleet muistoon Jumalan edessä.
32 Niin lähetä nyt Joppeen ja kutsu tykösi Simon, jota myös Pietariksi kutsutaan; hän majailee nahkuri Simonin talossa meren rannalla.'
33 Sentähden minä lähetin heti sinulle sanan, ja sinä teit hyvin, kun tulit. Nyt olemme siis tässä kaikki Jumalan edessä, kuullaksemme kaiken, mitä Herra on käskenyt sinun puhua."
34 Niin Pietari avasi suunsa ja sanoi: "Nyt minä totisesti käsitän, ettei Jumala katso henkilöön,
35 vaan että jokaisessa kansassa se, joka häntä pelkää ja tekee vanhurskautta, on hänelle otollinen.
36 Sen sanan, jonka hän lähetti Israelin lapsille, julistaen evankeliumia rauhasta Jeesuksessa Kristuksessa, joka on kaikkien Herra,
37 sen sanan, joka lähtien Galileasta on levinnyt koko Juudeaan, sen kasteen jälkeen, jota Johannes saarnasi, sen te tiedätte;
38 te tiedätte, kuinka Jumala Pyhällä Hengellä ja voimalla oli voidellut Jeesuksen Nasaretilaisen, hänet, joka vaelsi ympäri ja teki hyvää ja paransi kaikki perkeleen valtaan joutuneet; sillä Jumala oli hänen kanssansa.
39 Ja me olemme kaiken sen todistajat, mitä hän teki juutalaisten maassa ja Jerusalemissa; ja hänet he ripustivat puuhun ja tappoivat.
40 Hänet Jumala herätti kolmantena päivänä ja antoi hänen ilmestyä,
41 ei kaikelle kansalle, vaan Jumalan ennen valitsemille todistajille, meille, jotka söimme ja joimme hänen kanssaan sen jälkeen, kuin hän oli kuolleista noussut.
42 Ja hän käski meidän saarnata kansalle ja todistaa, että hän on se, jonka Jumala on asettanut elävien ja kuolleitten tuomariksi.
43 Hänestä kaikki profeetat todistavat, että jokainen, joka uskoo häneen, saa synnit anteeksi hänen nimensä kautta."
44 Kun Pietari vielä näitä puhui, tuli Pyhä Henki kaikkien päälle, jotka puheen kuulivat.
45 Ja kaikki ne uskovaiset, jotka olivat ympärileikatut ja olivat tulleet Pietarin mukana, hämmästyivät sitä, että Pyhän Hengen lahja vuodatettiin pakanoihinkin,
46 sillä he kuulivat heidän puhuvan kielillä ja ylistävän Jumalaa. Silloin Pietari vastasi:
47 "Ei kaiketi kukaan voi kieltää kastamasta vedellä näitä, jotka ovat saaneet Pyhän Hengen niinkuin mekin?"
48 Ja hän käski kastaa heidät Jeesuksen Kristuksen nimeen. Silloin he pyysivät häntä viipymään siellä muutamia päiviä.
« Viimeksi muokattu: 29.07.19 - klo:17:04 kirjoittanut Jano »

Poissa sandia

  • Ylläpitäjä
  • Viestejä: 6428
Vs: Usko ja uskonnollisuus
« Vastaus #114 : 29.07.19 - klo:17:01 »
Siis viittasit varmaan Korneliukseen..
Kornelius ilmeisesti oli herätyksen tilassa tai ilmeisesti halusi ja ehkä olikin lähellä Herraa, ja vaikka ei ollut israelilainen, Jumalan osoitti Pietarille, että pelastus kuului heillekin, siis pakanoille...

Korneliuksesta kerrotaan..Hän oli hurskas ja Jumalaa pelkääväinen, niinkuin koko hänen perhekuntansakin, ja antoi paljon almuja kansalle ja rukoili alati Jumalaa.

En ole ihan varma mihin tässä viittaat. Vai luinko niin huolimattomasti.

Poissa Jano

  • Viestejä: 304
Vs: Usko ja uskonnollisuus
« Vastaus #115 : 29.07.19 - klo:17:05 »
Jep, Kornelius. Tummensin vielä tuosta luvusta kohdat joihin tässä yhteydessä haluan kiinnittävän huomiota.

Poissa sandia

  • Ylläpitäjä
  • Viestejä: 6428
Vs: Usko ja uskonnollisuus
« Vastaus #116 : 29.07.19 - klo:17:06 »
Itse ajattelin, että viittasti laupiaaseen samarilaiseen, mutta sitten tajusin, että siinäkin oli kyse etnisestä taustasta, ei siitä elikö ihminen lähellä Jumalaa vai ei.

Poissa sandia

  • Ylläpitäjä
  • Viestejä: 6428
Vs: Usko ja uskonnollisuus
« Vastaus #117 : 29.07.19 - klo:17:07 »
Jep, Kornelius. Tummensin vielä tuosta luvusta kohdat joihin tässä yhteydessä haluan kiinnittävän huomiota.

Siinähän kerrotaan että Kornelius halusi elää Jumalan yhteydessä. Eli minun mielestäni se ei oikein hyvin kuvaa sitä että on eiuskova ja samalla Jumalan mielenmukainen.

Poissa Oloneuvos

  • Viestejä: 908
    • Oloneuvoksen kotosivut
Vs: Usko ja uskonnollisuus
« Vastaus #118 : 29.07.19 - klo:17:11 »
Itse en usko ihmisen kykyyn auttaa pyytettömästi.

Mutta miksi pitäisi auttaa pyytettömästi? Jos odotamme tulevamme ensin täydellisiksi, niin sitten kyllä auttaminen jäisi vähiin...
Mitä väliä sillä on, ansaitsemmeko me auttamisella jotakin vai emme?

Emme ansaitse auttamisellamme mitään. Jeesus opetti, että kaiken tehtyämme, mitä teemmekin, sanokaamme, että olemme ansiottomia palvelijoita.

"Ja vaikka minä jakelisin kaiken omaisuuteni köyhäin ravinnoksi, ja vaikka antaisin ruumiini poltettavaksi, mutta minulla ei olisi rakkautta, ei se minua mitään hyödyttäisi."

Teot eivät ratkaise vaan niiden takana olevat motiivit. Jumalan tuomion tuli koettelee kerran tekomme ja motiivimme ja silloin kestävät vain ne teot, jotka ovat Kristuksessa tehdyt. "Me olemme hänen tekonsa, luodut Kristuksessa Jeesuksessa hyviä töitä varten, jotka Jumala on edeltäpäin valmistanut, että me niissä vaeltaisimme."


Poissa Jano

  • Viestejä: 304
Vs: Usko ja uskonnollisuus
« Vastaus #119 : 29.07.19 - klo:17:12 »
Jep, Kornelius. Tummensin vielä tuosta luvusta kohdat joihin tässä yhteydessä haluan kiinnittävän huomiota.

Siinähän kerrotaan että Kornelius halusi elää Jumalan yhteydessä. Eli minun mielestäni se ei oikein hyvin kuvaa sitä että on eiuskova ja samalla Jumalan mielenmukainen.

Halu johonkin ei vielä tarkoita että olisi perillä. Pointtini onkin juuri siinä, että en näe Raamatusta perusteita näkemykselle jonka mukaan Pyhän Hengen osallisuudessa menee ehdoton raja siinä onko ihmisen teot mieluisat Jumalalle. Uskomaton ihminen on toki aina synnin alaisuudessa, mutta ajattelen että Jumala ottaa tämän kyllä huomioon. Eli kun synnin alainen ihminen pyrkii omalla tavallansa lähelle Jumalaa niin aidosti ja vilpittömästi kuin vain synnin alainen ihminen kykenee, Jumala arvostaa sitä eikä suinkaan pidä näitä tekoja saastaisina.