Kirjoittaja Aihe: Kristillinen seurustelu/parisuhde/avioliitto/seksuaalisuus  (Luettu 494 kertaa)

Poissa Korpima

  • Viestejä: 503
Olen pohtinut viime päivinä seurustelu/parisuhde/avioliitto/seksuaalisuus-teemoja ja luin yhden kirjan, joka oli hyllyssä (alesta joskus poimittu Myendorff: Avioliitto - ortodoksin näkökulma). Täytyy hakea lähikirjastosta ainakin Lutherin jokin avioliiton selitys (Avioliitosta: selitys Paavalin 1. Korinttilaiskirjeen seitsemänteen lukuun). Tilasin myös Sleyltä kirjasen Kutsuvat sitä rakkaudeksi.

En siis uskoon tuloni jälkeen ole perehtynyt tai tutustunut kristilliseen näkemykseen tästä aihepiiristä. Onhan tässäkin elämänalueessa vaihtoehtoja, tiettyä osaamisen vaatimusta, valintoja ja kartoittamistakin. Miten, miksi ja etenkin kuka? Ja milloin eli ei välttämättä juuri nyt tai ihan vielä. Tai välttämättä edes koskaan. "Onpas projekti."

Lueskelin vanhoja ketjuja ja viestejä aiheesta täältä, tulivat vastaan ainakin seuraavat ketjut:

- Avioliitto raamatun valossa: http://puimatanner.net/index.php?topic=878.0
- Missä on Kristityt sinkku naiset ? http://puimatanner.net/index.php?topic=745.msg2790
- Hylkääminen: http://puimatanner.net/index.php?topic=1401.0

Ainakin tämä Micen viesti (http://puimatanner.net/index.php?topic=745.msg27902#msg27902) tuntui sisältävän järkeviä ohjeita: ei kannata odottaa täydellistä ihmistä kristittyjenkään joukosta, kaikki olemme syntisiä. Toiseen pitäisi tutustua ensin.

Itse olen myös hieman varovainen tunne/hormonihöyryjen suhteen. Toisien sanoen pitäisikö odottaa niiden ohi menemistä ennen kuin harkitseekaan naimisiinmenoa, esim. ainakin puoli vuotta tai vuoden seurustelua (en muista kuinka pitkään nuo vaiheet tieteellisesti kestävät enkä vielä etsiskellyt tarkempaa tietoa)? Toki ennen pitäisi rohjeta esimerkiksi puhua toiselle ja keksiä sanottavaa tai muuta tutustumista.

Tuossa ortodoksien kirjassa tuli myös vastaan idea, jonka mukaan kristillinen avioliitto jatkuu ikuisesti, siis myös ikuisuudessa sama avioliitto on voimassa. Hieman paineita tuottaa hyvän valinnan suhteen.  :D
« Viimeksi muokattu: 11.09.23 - klo:12:57 kirjoittanut Korpima »

Poissa sandia

  • Ylläpitäjä
  • Viestejä: 5707
Vs: Kristillinen seurustelu/parisuhde/avioliitto/seksuaalisuus
« Vastaus #1 : 11.09.23 - klo:14:12 »
 :D Hauska kommentti lopussa.

Raamattu ei tosin ilmeisestikään ole samaa mieltä asiasta ortoksisen käsityksen kanssa.

Minua rupesi aihe kiinnostamaan ihan siitä syystä, että en oikein tiedä mitä nuoremmat ihmiset ajattelevat avioliitosta.
Joiden ystävieni lapset ovat naimissa, mutta paljon on sinkkuja. Kaikki 3 lastamme ovat sinkkuja. Yhdellä on sulhanen, toisella oli morsian. Kolmannella ei ole ketään.

Sekä Suomessa että USA siis. Yhdessä asumisen ja avioliiton välillä ei juuri nähdä muitakin teknisiä eroja, siis lainsäädäntöön liittyviä.

En tiedä myöskään kuinka paljon ajatukset eroavat uskovien ja eiuskovien nuorempien aikuisten suhteen.

Ja olen huomannut, että nuoret kasvavat ikäänkuin automaattisesti ajatteluun, että homoseksuaaliset suhteet eroavat vain siitä, keneen rakkaus kohdistuu ja siksi eivät näe sitä ongelmalliseksi.

Olen huomannut että tämä ajattelee usein vallitsee uskovienkin nuorten keskuudessa.

Eli kulttuuri ja ympäristö sinänsä  vaikuttavat hyvin paljon ajatteluun.

En tiedä tuleeko tästä keskustelua, kun foorumi on melko hiljainen, mutta mielenkiintoinen aihe.

« Viimeksi muokattu: 11.09.23 - klo:14:24 kirjoittanut sandia »

Poissa Korpima

  • Viestejä: 503
Vs: Kristillinen seurustelu/parisuhde/avioliitto/seksuaalisuus
« Vastaus #2 : 11.09.23 - klo:17:21 »
:D Hauska kommentti lopussa.

Raamattu ei tosin ilmeisestikään ole samaa mieltä asiasta ortoksisen käsityksen kanssa.

Itsekin olen ajatellut, että ylösnousemuksen jälkeen avioliitto ei ole voimassa.

Mutta tuon Myendorffin kirjan sivulla 51 sanotaan: "Kuten jokainen sakramentti myös avioliiton sakramentti koskee ikuista elämää Jumalan valtakunnassa ja siksi toisen aviopuolison kuolema ei riko sitä, vaan avioliitto luo heidän välilleen - jos he niin tahtovat ja jos "se heille annetaan" (Mt. 19:11) - iankaikkisen liiton."

Enpä ole tutustunut tarkemmin muuhun tai muiden kirkkokuntien opetukseen asiasta. Tai tiedä miten asiat varsinaisesti menevät.

Minua rupesi aihe kiinnostamaan ihan siitä syystä, että en oikein tiedä mitä nuoremmat ihmiset ajattelevat avioliitosta.

Itselläni on sekä teoreettista että käytännöllistä (omakohtaista) kiinnostusta asiaan. Tuleehan tässä aihepiirissä esille kaikenlaisia inhimillisiä ja ihmisluontoon liittyviä kysymyksiä.

Katselin äsken Kutsuvat sitä rakkaudeksi -kirjaseen liittyneen Soili Haverisen haastattelun Cafe Raamattu -ohjelmassa (https://www.tv7.fi/arkki/cafe-raamattu/kutsuvat-sita-rakkaudeksi_p66328/, 26 min.). Onhan raamatullinen seksuaalimoraali ja -opetus aika vastakkaista nykyajan valtavirran kanssa. Eli konflikteja voi tulla.

En tiedä tuleeko tästä keskustelua, kun foorumi on melko hiljainen, mutta mielenkiintoinen aihe.

Voihan tänne varmaankin kirjoitella myös ihan itsekseen tai tehdä muistiinpanoja siitä, mitä on oppinut/lukenut. Nyt lueskelin tuota Lutherin äskettäin suomennettua avioliitto-kommentaaria.

Noin yleisesti kyllähän kristinusko rajoittaa selkeästi ihmisen "mahdollisuuksia", mutta myös toisaalta lisää ja sopivasti rajaa niitä tällä elämänalueella. On mahdollisuus hyvyyteen ja Jumalan tahdon mukaiseen elämään, ja vastustamaan syntiä. Jumala voi auttaa ja siunata. Toisaalta onhan tässäkin prosessissa paljon oppimista ja sisäistämistä, eroa maailmaan on.

Ja ihmissuhteetkin ovat kaikki erilaisia, kun ihmiset ovat erilaisia ja arvokkaita Jumalan kuvia. Melko "alhaiset" himot ja halut kuitenkin osaltaan tätäkin kieltämättä ajavat, ne pitäisi vain osata suunnata oikein ja ylevästi.

Mielenkiintoista olisi myös kuulla yleistä elämänviisautta tai käytännön kokemuksia aiheeseen liittyen. Onhan esimerkiksi vuosikymmenten avioliitto pitkä aika, jossa oppinee yhtä ja toista. Luther kirjoitteli, että onhan avioliitto rohkea valinta ja saattaa olla että eka vuosi on kivaa, sitten enää ei...
« Viimeksi muokattu: 11.09.23 - klo:22:04 kirjoittanut Korpima »

Poissa sandia

  • Ylläpitäjä
  • Viestejä: 5707
Vs: Kristillinen seurustelu/parisuhde/avioliitto/seksuaalisuus
« Vastaus #3 : 12.09.23 - klo:13:59 »
On lähes kauhea ajatella, että nuorena en ollut edes pysähtynyt ajattelemaan mistä avioliitossa on kyse. Jotenkin luulee, että se menee oikeaan automaattisesti, kunhan löytää jonkun johon on rakastanut ja sattumalta se toinen kokee samoja tunteita minua kohtaan. ::)

Kai se idea on tullut mm. Prinsessa Ruusunen tai Tuhkimo saduista.

Vuosien kuluessa olen tiedostanut senkin, että en nuorena edes osannut ajatella, että minkälainen puoliso minusta tulee vaan oletin, että kun olen rakastanut hyvään mieheen, minun vaimona olo onnistuu automaattisesti.

Varsinkin jos sitten oma perhe ei ole ns. ydinperhe, niin ei edes omi mallia avioliitosta. Näin oli itselläni.

Mutta siis perusideani oli, että jos olen onnellinen, minun "vaimouteni" sujuu kuin rasvattu. :-\

Olin ehkä keskivertoa naiivimpi.



Poissa pax

  • Viestejä: 1318
Vs: Kristillinen seurustelu/parisuhde/avioliitto/seksuaalisuus
« Vastaus #4 : 12.09.23 - klo:15:42 »
Ihminen menee sekaisin rakastuessaan ja tätä tarvitaan jotta ihmissuku jatkuu. Siinä mielentilassa ei näe todellisuutta useinkaan, uskoo vahvasti että tämä liitto ja rakkaus kestää kunnes kuolema eroittaa.
Tietysti tietää että monilla on vaikeaa ja eroja mutta uskoo olevansa erikoistapaus puolisonsa kanssa.🤩

Poissa sandia

  • Ylläpitäjä
  • Viestejä: 5707
Vs: Kristillinen seurustelu/parisuhde/avioliitto/seksuaalisuus
« Vastaus #5 : 13.09.23 - klo:03:45 »
Tosin syntyvyys on alhainen vaikka rakastumaan ja mennään sekaisin. ???

Poissa pax

  • Viestejä: 1318
Vs: Kristillinen seurustelu/parisuhde/avioliitto/seksuaalisuus
« Vastaus #6 : 13.09.23 - klo:08:00 »
Nykyään syntyvyys tosiaan alhainen, se onkin erikoinen trendi. Eihän entisaikoina elämä helppoa ollut ja siitä huolimatta lapsia haluttiin.

Poissa Korpima

  • Viestejä: 503
Vs: Kristillinen seurustelu/parisuhde/avioliitto/seksuaalisuus
« Vastaus #7 : 13.09.23 - klo:09:58 »
Joskus muinoin lueskelin mm. Roissyn/Heartisten nk. pokaamisblogeja (pick-up), joskaan en juurikaan soveltanut mitään käytäntöön. Kristillinen blogi, joka käsittelee hieman samoja aihepiirejä on Sigma Frame (https://sigmaframe.wordpress.com/, "kristillisen maskuliinisuuden uudelleenrakentaminen"), jota olen myös välillä lukenut.

Tuli tuosta syntyvyydestä mieleen Roissyn/Heartisten muotoilemat neljä seksuaalisen apokalypsin seireeniä (https://heartiste.org/2009/06/01/sexual-dystopia-a-glimpse-at-the-future/):

Lainaus
1. Tehokkaat ja laajalti saatavilla olevat ehkäisyvälineet (pilleri, kondomi ja de facto ehkäisyabortti).
2. Helppo ja vaivaton avioero ilman erimielisyyksiä.
3. Naisten taloudellinen riippumattomuus (naisten taloudellinen etulyöntiasema on kiihtymässä, jos korkeakouluopiskelijoiden määrästä on jotain viitteitä).
4. Feministien innoittamat vääristyneet lait, jotka ovat aiheuttaneet avioliiton solmimisen estämisen miehille ja avioeron kannustamisen naisille. (Suom. DeepL.com.)

Lisäksi lapsien hankkimisesta tuli mieleeni jonkun toisen kirjoittajan ajatus, että aiemmin lapsia hankittiin myös työvoimaksi (esim. maatiloille) ja vanhuuden varalle. Modernissa yhteiskunnassa molemmat eivät ole enää niin relevantteja.

Tämä lainaus kertoo myös lyhyesti osaltaan mistä nk. gamessa ("peli") on kysymys sukupuolten välisen dynamiikan tapauksessa (https://heartiste.org/2008/01/14/dont-get-married/):

Lainaus
Vaimojensa ylistäminen ja jalustalle nostaminen on juuri se, mikä maksoi näille toivottomille betoille heidän avioliittonsa. Heidän pitää haastaa vaimonsa, ei suukotella heidän laajenevia takamuksiaan kohteliaisuuksien virralla. Röyhkeys, huumori, asetelmien kääntäminen, hänen sietämättömyytensä haastaminen, flirttailu muiden naisten kanssa vaimon katsellessa... nämä ovat luonteenparannuksia, jotka pitävät vaimon rakkauden miestään kohtaan vahvana. Niin kauan kuin miehet noudattavat näiden "yhteiskuntatieteilijöiden" neuvoja, he eivät koskaan saa selville, mikä vetää naisia miehiin puoleensa, ja he kärsivät seurauksista.

Omalla tavallaan tähän liittyy myös Raamatun ajatus siitä, että avioliitossa miehen tulisi olla pää ja vaimon alamainen miehelle. Onneksi varmaankin Pyhä Henki voi auttaa ja hengellinen elämä voi auttaa puhtaan biologisten impulssien ja valtataisteluiden vaimentamisessa.
« Viimeksi muokattu: 13.09.23 - klo:10:56 kirjoittanut Korpima »

Poissa Korpima

  • Viestejä: 503
Vs: Kristillinen seurustelu/parisuhde/avioliitto/seksuaalisuus
« Vastaus #8 : 13.09.23 - klo:10:37 »
Tämä kohta oli mielenkiintoinen Lutherin Avioliitosta-kirjassa (s. 118), kommenttina kohtaan 1 Kor 7:29-31:

Lainaus
Tämä on yhteinen oppi kaikille kristityille siitä, että heidän tulee nähdä ikuinen aarteensa, joka heillä on uskon kautta, ja halveksia tätä elämää niin, etteivät uppoa siihen liian syvälle joko sen tuoman nautinnon tai vaivan vuoksi. Heidän tulee olla maan päällä kuin vieraita, jotka käyttävät kaikkea vain vähän aikaa hyödykseen, eivät huvikseen.

Tätä tarkoittaa se, että niiden, joilla on puolisot, tulee olla kuin heillä ei heitä olisi: sitä, että he olisivat koko sydämestään mieluummin naimattomia, mutta että puoliso on heille tarpeen synnin välttämiseksi. Se, joka ei pyri vain siihen, mikä on tarpeen, vaan haluaa saada avioliitosta myös iloa, hänellä ei ole puolisoa, vaan hän on puolisonsa vallassa. Näin kristittyjen tulee suhtautua myös kaikkeen muuhun, mitä heillä on: täyttää sillä vain tarpeensa, ei tyydyttää halujaan ja ruokkia Aadamia.

Onhan tässä melkoinen ero nykyiseen romanttisen rakkauden ja seksinkin idealisointiin maailman tärkeimpinä asioina. Iloa etsitään ja toivotaan siis rakkauden ja parisuhteen kautta, eikä pidetä sitä vain ikään kuin "välttämättömämä pahana".

En nyt tiedä sitten, onko syntiä pitää toisesta ihmisestä liikaa... Mutta varmaankin kohtuu kaikessa -periaate voisi olla hyvä. Toisen syntisen ihmisen kautta ei pitäisi etsiä liiallisesti onnea ja täyttymystä, pettymys iskee varmasti.

Vaikka toisaalta onhan viehättymisen ja rakastumisen kemialliset myrskyt eli sekaisin meneminen, joihin edellä viitattiin, myös vaivanamme (tai optimistisemmin Jumalan suunnitteleman kehon ominaisuus, joka ei ole sinänsä paha). Hieman pelottaa meneekö kaikki itsekontrolli ja kohtuus, jos joskus päätyy rakastumaan "kovaa." Naisesta tulee jonkinlainen idoli.

Laajemmassa kuvassa nykymaailmamme on kuitenkin vain väliaikaista, kuten Paavali sanoo. Pitempi aikahorisontti olisi hyvä pitää mielessä, vaikka varmaankin rakastumisen huumassa se voi olla vaikeaa.
« Viimeksi muokattu: 13.09.23 - klo:11:04 kirjoittanut Korpima »

Poissa sandia

  • Ylläpitäjä
  • Viestejä: 5707
Vs: Kristillinen seurustelu/parisuhde/avioliitto/seksuaalisuus
« Vastaus #9 : 13.09.23 - klo:14:13 »
Mielenkiintoinen aihe. Tosin arvailuksi jää mitä nykyinen nuorempi sukupolvi avioliitosta ajattelee.
Ja myös se, miten heidän "mallinsa" toimii käytännössä.

Lueskelen yllä olevia viestejä paremmalla ajalla.

Poissa xyz

  • Viestejä: 186
Vs: Kristillinen seurustelu/parisuhde/avioliitto/seksuaalisuus
« Vastaus #10 : 13.09.23 - klo:14:54 »
Tämä kohta oli mielenkiintoinen Lutherin Avioliitosta-kirjassa (s. 118), kommenttina kohtaan 1 Kor 7:29-31:

Lainaus
Tämä on yhteinen oppi kaikille kristityille siitä, että heidän tulee nähdä ikuinen aarteensa, joka heillä on uskon kautta, ja halveksia tätä elämää niin, etteivät uppoa siihen liian syvälle joko sen tuoman nautinnon tai vaivan vuoksi. Heidän tulee olla maan päällä kuin vieraita, jotka käyttävät kaikkea vain vähän aikaa hyödykseen, eivät huvikseen.

Tätä tarkoittaa se, että niiden, joilla on puolisot, tulee olla kuin heillä ei heitä olisi: sitä, että he olisivat koko sydämestään mieluummin naimattomia, mutta että puoliso on heille tarpeen synnin välttämiseksi. Se, joka ei pyri vain siihen, mikä on tarpeen, vaan haluaa saada avioliitosta myös iloa, hänellä ei ole puolisoa, vaan hän on puolisonsa vallassa. Näin kristittyjen tulee suhtautua myös kaikkeen muuhun, mitä heillä on: täyttää sillä vain tarpeensa, ei tyydyttää halujaan ja ruokkia Aadamia.

En voi pitää Lutheria joka suhteessa oppi-isänä. Yllä olevassa tekstissä on viisauttakin, mutta että puoliso olisi tarpeen vain synnin välttämiseksi ja että avioliitosta ei saisi iloita - outoa.

Poissa pax

  • Viestejä: 1318
Vs: Kristillinen seurustelu/parisuhde/avioliitto/seksuaalisuus
« Vastaus #11 : 13.09.23 - klo:15:10 »
Aika paksua juttu Lutherilta, meinaa tukka nousta pyst😖

Poissa Korpima

  • Viestejä: 503
Vs: Kristillinen seurustelu/parisuhde/avioliitto/seksuaalisuus
« Vastaus #12 : 13.09.23 - klo:15:29 »
Löysin tuohon yhteen kohtaan liittyen vielä seuraavan ketjun: "Mitä käytännössä tarkoittaa, että mies on perheen pää?" https://puimatanner.net/index.php?topic=1359.msg57055

Samaan aihepiiriin liittyen Sigma Frame -blogissa oli tänään kristityn naisen kirjoitus "A Christian Woman’s View of Submission" (https://sigmaframe.wordpress.com/2023/09/13/20631/). Varsin mielenkiintoinen juttu: pääpointti oli että naisen täytyy "kävellä hengessä" eli valita joka päivä sopiva asenne (vastustaa lihaa, joka haluaa hallita miestään). Samoin miehen tulee valita pään asema tietoisesti, eikä valua laiskuuteen.

Lainaus
Lihallisen luonnon oletusvaihtoehto naiselle on hallinta.  Se, miten tämä hallinta ilmenee, vaihtelee naisen persoonallisuuden ja yhteiskunnallisten odotusten mukaan, mutta kaikilla naisilla on napit asetettu valvontaan.

Tätä ei opeteta miehille, mutta niin pitäisi tehdä, koska miehillä ei ole tätä hallinnan vähimmäisasetusta.  Miehillä on vakio-asetuksena se, että he eivät hallitse, eivät hallitse naista.  Se on vakio-asetelma, joka miehen on voitettava Hengessä olemalla naisen pää rakkaudessa.

Miesten pitäisi hallita, mutta he eivät hallitse.  Naisten ei pitäisi hallita, mutta he hallitsevat.  Tällainen on langennut syntinen luonto. (Suom. DeepL.com.)

Ei tuo päänä oleminen varmaankaan aina tule luonnostaan mieheltäkään - ja vaatihan se itseluottamusta ja tiettyä jämäkkyyttä, rukousta myös. Oppimista varmasti siinäkin. Vaikea sanoa, miten itse osaisi.
« Viimeksi muokattu: 13.09.23 - klo:16:08 kirjoittanut Korpima »

Poissa Korpima

  • Viestejä: 503
Vs: Kristillinen seurustelu/parisuhde/avioliitto/seksuaalisuus
« Vastaus #13 : 14.09.23 - klo:12:14 »
En voi pitää Lutheria joka suhteessa oppi-isänä. Yllä olevassa tekstissä on viisauttakin, mutta että puoliso olisi tarpeen vain synnin välttämiseksi ja että avioliitosta ei saisi iloita - outoa.

Niin, onhan muistaakseni Vanhan testamentin puolella kohtia joissa sanotaan jotain siihen suuntaan, että hyvä vaimo on Herran lahja ja ilon lähde.

Löysin ainakin kohdan Sananlaskut 5:18-20:

Lainaus
Olkoon sinun lähteesi siunattu, iloitse vaimosta, jonka nuorena sait,
rakkaasta peurasta, suloisesta kauriistasi. Olkoot hänen rintansa ilosi vuodesta vuoteen, hänen rakkautensa elämäsi riemu ja hurmio.
Miksi, poikani, viehättyisit vieraaseen naiseen, miksi hyväilisit vieraan povea?
(https://www.raamattu.fi/raamattu/KR92/PRO.5)

En ollut tuota aiemmin oivaltanut, mutta luin kommentin jonka mukaan voi olla että lähde viittaa tosiaan... no, miehen tietyissä tilanteissa lähdemäiseen kehon osaan. Öhöm. :-X

Samoin seuraava kohta (Saarnaaja 9:9) viittaa siihen, että nautintokin on sallittu, ei pelkkä askeesi:

Lainaus
Nauti elämästä rakastamasi vaimon kanssa kaikkina turhina elinpäivinäsi, jotka Jumala on antanut; se on osasi tässä elämässä auringon alla, kaiken vaivannäkösi keskellä. (https://www.raamattu.fi/raamattu/KR92/ECC.9)

Muistaakseni jossakin kommentoitiin jotenkin siihen tyyliin, että tuo Paavalin kirje korinttilaisille olisi tosiaan (pääasiassa?) suunnattu vain tietyssä vaikeassa tilanteessa eläville korinttilaisille. Erottelukykyä ja tulkintakykyä sitten vaatii, mitkä osat ovat sidonnaisia tuohon tilanteeseen ja mitkä ikuisia hengellisiä totuuksia. Lutherin tulkinta on yksi mahdollinen, vaikka aika pidättäytyvä suhteessa noihin VT:n kohtiin yllä.

Poissa xyz

  • Viestejä: 186
-
« Vastaus #14 : 14.09.23 - klo:13:16 »
-