Otan tähän toisen asian. Sanomalehti Keskisuomalainen on julkaissut jo kymmeniä vuosia sivullaan lyhyttä Pysähdy hetkeksi -palstaa, jonka kirjoittajat vaihtuvat viikoittain. Tämän päivän lehdessä oli rov. Kari Kuittisen vähintäänkin outo teksti, josta sai sellaisen käsityksen, että se olisi Raamatusta. En kuitenkaan löydä ainoaakaan käännöstä, jossa asia noin sanottaisiin. Kysymys on Room. 4. luvusta. Laitan sen alle ihmeteltäväksi.
Room. 4. luvun jakeessa 5 on yhden kerran tuo sana "tekee" (KR92), mutta tuon jälkimmäisen "tekee" -sanan kohdalla on "lukee", joka onkin aivan eri asia.
KR38 on tässä(kin) hyvin selkeä. Tuossa 8. luvussa on peräti 11 kertaa tuo sana: "lukee".
Tuossa jälleen yksi esimerkki KR92 raamatunkäännöstyön merkittävistä eroista vanhempiin laitoksiin verrattaessa.
(Reunahuomautus: Nousi mieleeni (vaikka ei suoranaisesti liitykään Roomalaiskirje 4:n uusimpaan käännökseen) käännöskomitean puheenjohtaja Aimo Nikolaisen lausuma uutta käännöstä esitellessään. Tämä Uuden testamentin ja kreikkalaisen filologian (
https://fi.wikipedia.org/wiki/Filologia) professori harmitteli, ettei Raamatusta vielä tässäkään laitoksessa saatu käännetyksi ymmärrettävämmin ilmaisuja "χαιρετε
εν Κυριω -khairete
en Kyrioo -iloitkaa Herra
ssa" tai "
εν Χριστω -
en Khristoo -Kristukse
ssa" jne. Hänen näkemyksensä mukaan kreikan prepositiolla
en varustettua sanaa ei voida yksiselitteisesti kääntää kielessämme inessiiviksi, joka vastaa kysymykseen "missä" ja siis päätettä
ssa/ssä. Käsitin, että Nikolainen pyrki sanomaan, että parempi käännös olisi ollut esim. vierellä tai kanssa. Toisaalta, kyllähän suomen kielessäkin ssa/ssä päätettä käytetään "ulkoisistakin" asioista, esim. pöydän pinnassa näkyi naarmuja, olimme kalassa jne. Otin tämän tähän väliin sanoakseni mielipiteenäni, että uusin raamatunkäännös pyrkii "ulkoistamaan" sanaa ihmisjärjelle ymmärrettävämmäksi. Miten ihminen voisi olla sisällä Kristuksessa... järjetöntä, hullutusta.)
Tässä on kysymys verbistä logidzomai, joka merkitsee
lukea jollekin jotakin, joku joksikin tai pitää joku jonakin. Sana sen eri muodoissa on UT:ssa 41 kertaa. Tätä sanaa ei käytetä puhuttaessa esim. kirjan lukemisesta. Sellainen lukeminen kreikaksi on anaginosko ja esiintyy UT:ssa 33 kertaa. Ei pidä sotketa keskenään näitä kahta termiä, jotka omassa kielessämme ovat "toisiaan lähellä".
Miksi sitten lukea-sana on vaihtunut uudessa käännöksessä sanoiksi laskea ja katsoa? Profaanissa kreikasa sana logidzomai merkitsi alun alkaen todellakin laskemista ja lukemista. Se kuului pääasiallisesti kaupankäyntitermistöön (Novum 5, sivu 494). UT:ssa usko ja vanhurskautuminen uskon kautta eivät kuitenkaan ole kauppatavaraa. KR92 ei käännä sanaa logidzomai johdonmukaisesti Roomalaiskirjeessä.
Tässä logidzomai-sanasta käännökset Roomalaiskirjeen luvussa 4
jae / uusi käännös / vanha käännös
------------------------------------
3 / katsoi / luettiin
4 / katsota / lueta
5 / lukee / luetaan
6 / katsoo / lukee
8 / lue / lue
9 / katsoi / luettiin
10 / sana puuttuu / luettiin
11 / katsotaan / luettaisiin
13 / katsottiin / sana puuttuu (sitä ei ole alkutekstissä, KR92 lisätty 4 selittävää sanaa joita ei KR38:ssa eikä alkutekstissä)
22 / katsoikin / luettiinkin
23 / ei käännetty / luettiin
24 / katsova / luettava-----------------------------------
Mielestäni näissäkin kohdin uusi kirkkoraamattumme jollakin tavoin latistaa Sanan rikkaan ilmoituksen siitä tavasta, jolla Jumala lukee lahjavanhurskauden Kristukseen uskovan päälle. Sitä ei katsota eikä lasketa, vaan se luetaan. Näin ainakin minulle evankeliumin ilmoitus on ymmärrettävämpää.