Joko uskoo että Raamattu on Jumalan ilmoitus tai ei usko, mitään laimennettua totuutta asiaan ei voi olla.
Mihin perustuu oppi, että Raamattu - nykyisen kaanonin jokaisen kirjan jokaisen luvun jokaisen jakeen jokainen sana - on Jumalan ilmoitus? En sano, etteikö se voisi olla. Mutta mihin tämä oppi perustuu?
Ja mitä tarkoittaa "Jumalan ilmoitus"? Ilmoitus mistä asiasta?
Kysymys on uskon asiasta, ei tietämisen.
Joku, esim. meikäläinen, uskoo että Jumala ilmoittaa Raamatussa juuri ne asiat, jotka ihmisten kuuluukin tietää.
Yhtään ylimääräistä asiaa ei Raamatussa uskoni mukaan ole ("sattumalta mukaan tulleita"), eikä mitään ole jäänyt vahingossa pois.
Joku toinen ei usko.
Se että Raamatussa on monenlaisia, esim. tällä hetkellä elävien mielestä kummallisia ja vanhanaikaisia tai liian vaikeatajuisia asioita,
johtuu siitä, että Raamattu on kirjoitettu kaikkien aikakausien ihmisille, Uusi Testamentti tietysti vasta Uuden liiton aikana syntyneille.
Jokin omituinen tapahtuma tai käytäntö on ollut jonkin toisen ajan ihmisille aivan luonnollinen ja ymmärrettävä.
Jotkin asiat ovat käsittämättömiä, koska vielä ei ole niiden aika, emmekä siksi niitä ymmärrä- esim. Ilmestyskirja.
Raamattua tulee lukea rukoillen siten, että pyytää aina Jumalalta viisautta sisäistää lukemansa oikein.
Uskon siihen, että Jumala ilmoittaa jollekulle ihmiselle tai ihmisryhmälle jollakin raamatunkohdalla jotakin, toisille taas jotain muuta.
Jokin tapahtuma tai jae puhuu ihmiselle joskus suoraan sen hetken elämäntilanteesta,
koska itse Jumala puhuu Raamatun kautta.
Toisena aikana sama kohta voi olla vähemmän tärkeä.
Se että esim. kasteesta on erilaisia käsityksiä, johtuu uskoni mukaan siitä, että Jumala on tarkoituksella jättänyt kasteen täsmentämättä, siis tietynasteiseksi mysteerioksi.
Vesikaste ja Hengellä kastaminen voivatkin merkitä eri ihmisille jonkin verran eri asioita, jolloin syntyy ko. korostuksien ympärille oppisuuntia.
Silti Raamatun Sana on koko ajan sama.
Jumala tietää ihmisten olevan eri tyyppisiä. Jotkut tyypit tarvitsevat voimakkaita tunnekokemuksia, jotka liittyvät heillä esim. kasteeseen.
Jotkut ovat tasaisempia, eivätkä tarvitse seurakuntia, joissa esim. on tapana korostaa Pyhällä Hengellä täyttymistä tietyllä tavalla kielilläpuhumisineen jne.
Kysymys ei ole silti mistään ihmisten järjellä tapahtuvista erilaisista tulkinnoista, vaan siitä, että Jumala käyttää omaa Sanaansa oman tahtonsa mukaan.
Sellainen käsitys, että Raamatun jokainen yksittäinen sana ja jopa välimerkit olisivat ainoita oikeita ja alkuperäisiä, ei tietenkään voi olla oikea, koska tekstejä on käännetty kieliltä toisille. Sanojen merkitykset vaihtelevat kielten välillä, ja merkitykset muuttuvat jonkin verran aikojen kuluessa.
Siksi Raamattua onkin luettava rukoillen, jotta Jumala estää väärinkäsitysten syntymisen tai jopa aivan harhaan menemisen siksi, että jokin tekstin osa on käännetty huonosti.
Uskon siis Raamatun olevan Jumalan puhetta, jonka Hän on välittänyt ilmestymällä ja puhumalla ihmisille ja kehottanut heitä kirjoittamaan ylös oleellisimpia asioita.
Pyhä Henki on valvonut kirjoittajien, kopioijien, kirjoiksi ja kaanoneiksi kokoajien ja kääntäjien toimintaa siten, että Jumalan pyhä ilmoitus on löydettävissä Raamatusta.