Puimatanner > Seurakunta
Seurakunnan valinta
Tarck Aili J.A.:
Olen jo vuosia miettinyt, että luterilaisesta kirkosta olisi lähdettävä johonkin. En vain ole osannut päättää, minne. Nyt olen pikkuhiljaa päätymässä sellaiseen ratkaisuun, että ehkä liityn yhteiskristilliseen seurakuntaan.
Valintaan on vaikuttanut se, että siellä hyväksytään joukkoon eri taustoista tulevat ihmiset eikä kokemukseni mukaan puhuta pahaa luterilaisista. Raamattuopetus on kokemukseni mukaan ollut siellä raitista (ei menestysteologiaa vaan ns. perinteistä raamattuopetusta) ja vaikka toiminta on karismaattista, se ei ole uuskarismaattista.
Tuosta kasteasiasta olen tullut siihen tulokseen, että ilmeisesti se kuuluisi tapahtua vasta uskoontulon jälkeen, joten mahdollisesti on kasteella käynti myös edessä jossain vaiheessa. Ehkä eniten tähän päätökseen on vaikuttanut erään henkilön kertomus omasta elämästään. Hänelle Pyhä Henki oli alkanut puhua henkilökohtaisesti sen jälkeen kun hän oli käynyt kasteella ja tällä siis tarkoitan suoraa puhetta ihmiselle ilman välikäsiä. Tokihan Jumala muutenkin puhuu esim. Raamatun sekä toisten ihmisten kautta (esim. näyt, tiedon sanat tai saarnassa joku kohta, joka on kuin "juuri minulle tarkoitettu" juuri siihen elämäntilanteeseen ja niihin kysymyksiin, joita sillä hetkellä mielessä ehkä on). Toisaalta Pyhä Henkihän myös puhuu samalla tavoin ns. suoraan joillekin luterilaisillekin uskoville. Kuitenkin, tuo puhe oli mielestäni osoitus siitä, ettei siinä ihmistä kastettaessa ihan metsään menty.
Kuitenkaan vaikka liityn uuteen seurakuntaan en missään nimessä halua alkaa puhua pahaa luterilaisista. Mielestäni omaa seurakuntaansa tulisi voida "mainostaa" jollakin muulla keinolla kuin kilpailevia vaihtoehtoja mollaamalla.
Jokaisella ihmisellä on oma elämänhistoriansa, joka vaikuttaa asioihin. Jos syntyy esim. luterilaiseen perheeseen, on luontevaa uskoon tultua mennä mukaan luterilaiseen seurakuntaan. Jos sama ihminen olisi syntynyt helluntailaiseen tai vapaakirkkolaiseen perheeseen, hän olisi mennyt mukaan näiden toimintaan uskoon tulonsa jälkeen. On siis ihan ns. sattumaa, mihin syntyy ja millaiset eväät saa uskonelämälleen.
Olen saanut luterilaisesta seurakunnasta tervehenkisen pohjan ilman uuskarismaattisuutta tai menestysteologiaa. Tästä olen kiitollinen.
_________________________________
Vähän sekavaksi meni näköjään tuo aloitusteksti.
Tarkoitus on siis keskustella siitä, mitkä asiat saivat foorumin keskustelijat uskoon tulon jälkeen valitsemaan juuri jonkun tietyn seurakunnan tai pysymään siinä seurakunnassa, jossa jo lapsesta lähtien on tottunut käymään.
Natanael:
Vanhempieni mukana menin helluntaiseurakuntaan. Kävin siellä kasteella ollessani noin 10v. Vai olinkohan jo 12v. Jossain on joku paperi...täytyy joskus etsiä esille. Erosin kymmenien vuosien jälkeen muutama vuosi sitten ja olen sen jälkeen etsinyt itselleni sellaista seurakuntaa, jossa ei ylistysfiilistellä tai jossa ei ole liian lakihenkistä ja mikä tärkeintä, jossa halutaan etsiä totuutta.
Tarck Aili J.A.:
Kirjoitin tuossa aloitustekstissä, että omaa seurakuntaa tulisi voida mainostaa jollakin muulla keinolla kuin kilpailevia vaihtoehtoja mollaamalla. Mutta samassa viestissä jo tulin arvostelleeksi niitä muita vaihtoehtoja... näin tämä menee.
:o
Tarck Aili J.A.:
Se on ehkä koko elämän kestävä ongelma, miten pysyä siinä puolivälissä, ettei tipahda ojaan sinne lakihenkisyyden puolelle tai ettei tipahda ojaan sinne tien toiselle puolelle sellaiseen asenteeseen, että "hällä väliä". Minulla ainakin meinaa horjua ojanpenkalta toiselle.
???
Natanael:
Ilmestyskirjassakin lukee näin 'mutta se minulla on sinua vastaan, että..'
Navigaatio
[0] Viestien etusivu
[#] Seuraava sivu
Siirry pois tekstitilasta