Kirjoittaja Aihe: Roomalaiskirje 12  (Luettu 7518 kertaa)

Poissa Stiina

  • Viestejä: 1074
Vs: Roomalaiskirje 12
« Vastaus #105 : 21.10.21 - klo:01:26 »
 :) Periaatteessa ymmärtääkseni olen samalla asialla eri sanoin ja eri persoona Kalamoksen kanssa. Ymmärrän ja samaa mieltä siis, mutta selitän pietistisesti kai.

Vielä en ymmärtänyt Sandiaa, täytyy keskittyä myöhemmin.

Näin minä uskon parhaimmillani:

"EVANKELIUMI ON HYVÄ SANOMA

 

Toimiva sanoma jokaiselle

Evankeliumi on hyvä sanoma juuri sinulle. Se ei ole vain tietoa Jumalasta tai hänen armosta. Sen ytimessä on henkilökohtainen suhde Luojaamme Vapahtajan Jeesuksen Kristuksen kautta. Evankeliumi antaa ajallisen ja iankaikkisen elämän.

Ihminen ei voi itse voittaa synnin, kuoleman ja pahan valtaa. Hän on niiden armoilla: jokainen on syntinen, kuolevainen ja altis pahan voimille. Edes tiede ei voi pelastaa ihmistä, joka sekin on vain rajallisen ihmisen rajallista toimintaa. Siksi ihminen tarvitsee ulkopuolista auttajaa. Onneksi sellainen on: Jumala.

 

Evankeliumi ilmoittaa meille, että

Jumala välittää meistä ihmisistä
Jumala tulee meitä lähelle, meidän luoksemme
Jumala tulee ihmiseksi Jeesuksessa Kristuksessa
Jumala sovittaa syntimme ristillä Jeesuksessa Kristuksessa ja antaa meille armonsa
Jumala avaa meille oven iäiseen elämään herättämällä Jeesuksen kuolleista kolmantena päivänä
Jumala antaa meille Jeesuksen tähden ikuisen armon, rakkauden ja elämän
Jumala on voittanut synnin, kuoleman ja pahan vallan meidän hyväksemme
 

Evankeliumin vastaanottaminen merkitsee

Pelastumista pois:

ikuisesta yksinäisyydestä
arvottomuudesta
tarkoituksettomuudesta ja juurettomuudesta
rakkaudettomuudesta ja moraalittomuudesta
sairauden ja ikuisen kuoleman vallasta
pahan orjuudesta
toivottomuudesta
helvetistä
Pelastumista sisälle:

yhteyteen Jumalan ja Jumalan perheväen kanssa
suurimpaan mahdolliseen arvoon
tarkoitukseen ja mielekkyyteen
rakkauteen, pyhyyteen ja hyvyyteen
terveyteen ja eheyteen
hyvyyden vapauteen
tulevaisuuteen ja toivoon
Jumalan valtakuntaan ja paratiisiin
 

Monivaiheinen, elämänmittainen prosessi

Evankeliumin todellisuus on monivaiheinen prosessi, joka täydellistyy ylösnousemuksessa. Evankeliumin vastaanottaminen siirtää ihmisen välittömästi Jumalan valtakunnan osalliseksi ja Jumalan lapseksi. Ihminen saa syntinsä anteeksi ja anteeksiantamus jatkuu läpi ajallisen elämän. Ihmisen sisin alkaa uudistua ja eheytyä. Sisäinen rauha ja terveellisemmät elämäntavat tuovat terveyttä myös ihmisen fyysiselle olemukselle. Silti uskovakin on tämän elämän lainalaisuuksien alainen. Hän kohtaa elämän vaikeuksia, ahdistuksia, sairautta ja lopulta kuolemankin. Kuitenkin kaiken sen hän saa kohdata yhdessä Jumalan kanssa, joka kantaa perille ikuiseen kotiin. Vasta ylösnousemuksessa ihmisestä tulee täydellisen eheä ja terve. Evankeliumi ei ole kaiken heti antava pikavoitto vaan hieno, Jumalan mittaama prosessi, joka varmasti vie perille saakka.

Evankeliumin lahjaan liittyy monia keskeisiä raamatullisia termejä, jotka kuvaavat pelastuksen eri puolia. Näitä termejä ovat armo, sovitus, lunastus, vanhurskauttaminen, uudestisyntyminen, uusi luomus, lapseus, pyhitys ja kirkastuminen.

 

Evankeliumi on Jeesus Kristus

Evankeliumi on syvimmiltään persoona, Jeesus Kristus, jonka kautta Jumala kohtaa ihmisen ja antaa lukemattomat lahjansa. Kun katsomme Kristusta, näemme samalla Jumalan. Se, mitä Jeesus tekee ja sanoo, kertoo välittömällä tavalla Jumalan teoista, tahdosta, rakkaudesta ja pyhyydestä. Kristuksessa ikuinen kumartuu ajallisen puoleen, ääretön äärellisen, täydellinen epätäydellisen, pyhä syntisen puoleen. Niin kuin äiti tai isä kumartuu pienen lapsensa puoleen, ottaa syliin, katsoo silmiin ja rakastaa, niin meidänkin Luojamme ja Isämme kumartuu meidän puoleemme Kristuksessa Jeesuksessa. Hän on kirkas polttopiste, tiivistymä siitä, mitä Jumala on. Kristuksessa ikuisuuden ja ajallisuuden väliseen verhoon tulee ihmisen kokoinen ja muotoinen aukko, josta Jumala katsoo meidän puoleemme ja tulee luoksemme.

Jumala tulee ihmiseksi Jeesuksessa Kristuksessa, jotta

Tuntisimme Jumalan syvimmän sydämen ja näkisimme hänen kasvonsa.
Saisimme ikuisen elämänyhteyden Luojaamme Jeesuksen sovittavan ristinkuoleman ja ylösnousemuksen kautta.
Ymmärtäisimme Jumalan samaistuvan meihin ja elämämme iloihin ja suruihin, haasteisiin ja kärsimykseen ja kuolemaan, sekä antaakseen meille täydellisen mallin ihmisyydestä.
 

Evankeliumi muuttaa ihmisen ja elämän

Kun synti on vääristänyt meissä Jumalan hienon luomistyön, Jumalan armo Kristuksessa alkaa muovata meitä kohti alkuperäistä ja hyvää luomistarkoitusta. Meidän syvin persoonallisuutemme ei muutu vaan se jalostuu. Sisäinen muutos heijastuu asenteisiimme, sanoihin ja tekoihimme. Samalla joudumme kantamaan synnin pimeää läsnäoloa kuin mustaa varjoa kintereillämme. Vasta täydellisessä kirkkaudessa vapaudumme siitä.

Ilman Jumalaa elävä ihminen on syvässä mielessä yksin. Hän on kuin pieni vauva, joka ei näe rakastavan äitinsä kasvoja. Sellaisena hän ei tiedä, kuka on, mistä tulee, miksi elää ja minne on matkalla. Hän ei tiedä, onko mitään Jumalaa. Hän on kosmisessa yksinäisyydessä eikä kukaan voi häntä siinä auttaa. Ihminen elää pinnallisesti vailla syvää tarkoitusta. Evankeliumin, Kristuksen kautta ihminen saa yhteyden Luojaansa ja ”näkee” hänen kasvonsa. Silloin ihminen löytää identiteettinsä Jumalan kuvana ja rakkauden kohteena. Silloin hän alkaa aavistella elämän tarkoitusta ja suuntautua sitä kohden.

Joitakin väläyksiä evankeliumin muuttavasta voimasta voit lukea näiltä raamattusivustoilta kohdasta ”Kristityn elämä” ja sen alla Elämäntarinoita. Voit myös tutustua yhteiskristilliseen ”Mahdollisuus muutokseen” evankeliointikampanjaan, jollaisia on pidetty ympäri Suomea. Kullakin kampanjalla on omat sivustonsa ja niihin on liitetty monia mielenkiintoisia kokemuksia Jumalan kohtaamisesta. Laita siis nettiin hakusanaksi tuo Mahdollisuus muutokseen. Etsi ja löydä!

 

Rukoile vaikkapa näin:

Taivaallinen Isä. Tapahtukoon sinun hyvä tahtosi kohdallani ja elämässäni.
Anna anteeksi kaikki syntini ja rikkomukseni. Armahda minua Jeesuksen tähden.
Tule Jeesus minunkin Vapahtajakseni ja Herrakseni.
Kiitos, että saan olla Jumalan lapsi. Johdata minua ja auta kaikissa elämäntilanteissani.
Näytä paikkani ja tehtäväni tässä maailmassa. Suo minun löytää hengellinen koti.
Pidä minusta ja läheisistäni huolta. Vie perille taivaan kotiin.
Jeesuksen Kristuksen nimessä. Aamen."

https://raamattuajassamme.fi/evankeliumi/

Ja riittää:

”Jumala on rakastanut maailmaa niin paljon, että antoi ainoan Poikansa, jottei yksikään, joka häneen uskoo, joutuisi kadotukseen, vaan saisi iankaikkisen elämän.”
(Joh. 3:16)


Poissa sandia

  • Ylläpitäjä
  • Viestejä: 6331
Vs: Roomalaiskirje 12
« Vastaus #106 : 21.10.21 - klo:11:11 »
Minakin olen pietisti. Jos jotenkin minut pitaa maaritella.

Poissa Stiina

  • Viestejä: 1074
Vs: Roomalaiskirje 12
« Vastaus #107 : 21.10.21 - klo:11:21 »
 :) Niinpä!

Siksi suosittelenkin sinulle nettiyhteyttä ja nettiseurakuntaa Kansanlähetyksen Jumalanpalveluksiin ja muihin opetuksiin. Tällä viikolla Avaimia Raamattuun -ohjelmassa on hyvää opetusta perusasioista (joita aina tarvitaan) Teuvo Peltolalta.
Kansanlähetys ei ole ihan minua varten, mutta mielestäni Sinulle olisi. (Ymmärtävät karismaattisuutta paremmin kuin ne mistä minä opetusta vastaanotan.)

(Ihan ystävänä neuvon!)

Poissa sandia

  • Ylläpitäjä
  • Viestejä: 6331
Vs: Roomalaiskirje 12
« Vastaus #108 : 21.10.21 - klo:14:14 »
Voi olla että heidän jumalanpalveluksensa on tätä aikaa aamuyöllä.
Olinhan heidän aktiossaan 17 kesäisenä. Matti Väisäsen ja Leif Nummelan raamattutunneilla istuin myös nuorena.  Ja 2019 heidän ns. periodiraamattukurssilla. Tuli ihan sitä varteen Suomeen.
Tai oli tietty muitakin syitä.

Mutta kyllä minä olen tottunut olemaan hyvin erilaisista taustoista tulevien uskovien kanssa. Täällä kun ei ole Kansanlähetystä. Eikä minkäänlaista luterilaispohjaista herätyskristillisyyttä.
Olen jo kauan sitten luopunut siitä etsisin uskovia joilla on sama käsitystä kaikista asioista kuin minulle.
On helppo huomata onko ihminen uudestisyntynyt ja tullut Jumalan opettamaksi.
« Viimeksi muokattu: 21.10.21 - klo:14:25 kirjoittanut sandia »

Poissa Stiina

  • Viestejä: 1074
Vs: Roomalaiskirje 12
« Vastaus #109 : 21.10.21 - klo:15:22 »
 :) Minäkin olen joutunut luopumaan, vaikka asun Suomessa. Olkoon nyt valittamatta enempää!
Rukoilen ja elättelen vielä toivoa, vaikka olen saanut ylihengellisen vastauksenkin, että minulle ei ole antaa. Iloitsen kuitenkin näistä netti -palveluksista, joita myös voi kuunnella mihin aikaan tahansa. Ilomielin pystyn kuulumaan vielä ev.lut. kirkkoomme. Yhteiskristillinen sanan varsinaisessa merkityksessä en pysty kuitenkaan olemaan enkä allianssi -pohjainen, kuuntelen kuitenkin sujuvasti kaikenlaista Radio Deistä. Sielläkin on arkisto, josta voi kuunnella mihin aikaan tahansa. Ohjelmaa tulee kuitenkin 24/7.

Laitan hyvää opetusta vuosien takaa tähänkin, bongattuani sen UskojaRukous -sivustolta. (Kalevi Lehtinen, ehkä muistanet?)

https://uskojarukous.fi/t/uskonnollisia-linkkeja/277/6

Yst.



Poissa sandia

  • Ylläpitäjä
  • Viestejä: 6331
Vs: Roomalaiskirje 12
« Vastaus #110 : 21.10.21 - klo:22:49 »
:) Minäkin olen joutunut luopu :-*maan, vaikka asun Suomessa. Olkoon nyt valittamatta enempää!
Rukoilen ja elättelen vielä toivoa, vaikka olen saanut ylihengellisen vastauksenkin, että minulle ei ole antaa. Iloitsen kuitenkin näistä netti -palveluksista, joita myös voi kuunnella mihin aikaan tahansa. Ilomielin pystyn kuulumaan vielä ev.lut. kirkkoomme. Yhteiskristillinen sanan varsinaisessa merkityksessä en pysty kuitenkaan olemaan enkä allianssi -pohjainen, kuuntelen kuitenkin sujuvasti kaikenlaista Radio Deistä. Sielläkin on arkisto, josta voi kuunnella mihin aikaan tahansa. Ohjelmaa tulee kuitenkin 24/7.

Laitan hyvää opetusta vuosien takaa tähänkin, bongattuani sen UskojaRukous -sivustolta. (Kalevi Lehtinen, ehkä muistanet?)

https://uskojarukous.fi/t/uskonnollisia-linkkeja/277/6

Yst.

Niin. En näe sitä olennaisena, että toiset ajattelevat joistain teologisista kysymyksistä eri tavalla kuin minä.
Minusta on paljon tärkeämpi todeta, että joku syntynyt samasta Hengestä kuin minä ja siis meillä kummallakin on sama lapseuden henki, mistä Galatalaiskirje puhuu.

Poissa Paulus

  • Viestejä: 6773
  • "…olitte eksyksissä niinkuin lampaat…" (1.Piet. 2)
Vs: Roomalaiskirje 12
« Vastaus #111 : 22.10.21 - klo:09:49 »
Laitan hyvää opetusta vuosien takaa tähänkin, bongattuani sen UskojaRukous -sivustolta. (Kalevi Lehtinen, ehkä muistanet?)

https://uskojarukous.fi/t/uskonnollisia-linkkeja/277/6

Yst.

Kirjoitin joskus Kalevi Lehtiselle, mutta hän ei siihen vastannut. Kirje löytyy tästä, vastaus 35: http://puimatanner.net/index.php?topic=711.msg26923#msg26923
Lainaus
Vaatii huomattavaa tietoisuutta käsittää oman tietämättömyyden laajuus.”
—   Thomas Sowell

Poissa Taisto

  • Viestejä: 2279
Vs: Roomalaiskirje 12
« Vastaus #112 : 22.10.21 - klo:11:42 »
Laitan hyvää opetusta vuosien takaa tähänkin, bongattuani sen UskojaRukous -sivustolta. (Kalevi Lehtinen, ehkä muistanet?)

https://uskojarukous.fi/t/uskonnollisia-linkkeja/277/6

Yst.

Kirjoitin joskus Kalevi Lehtiselle, mutta hän ei siihen vastannut. Kirje löytyy tästä, vastaus 35: http://puimatanner.net/index.php?topic=711.msg26923#msg26923
Kirjeessäsi mainitset tärkeän asian: vuoden -92 käännöksessä käytetään sanaa sovinto, vaikka on kyseessä sovitus, siis Jumala antoi poikansa sovitusuhriksi. Nämä ovat kaksi täysin eri asiaa.

Poissa Stiina

  • Viestejä: 1074
Vs: Roomalaiskirje 12
« Vastaus #113 : 22.10.21 - klo:12:45 »
 :-* Hyvä huomio Paulus ja Taisto! Ymmärrän juuri niin kuin korjaatte!

Lutherin puolustukseksi on kuitenkin sanottava, että hän kirjoittaa ristiriitaisesti ja paljon, joten yhden tai kahdenkaan kirjan perusteella ei vielä voi tietää mitä hän todella oli mieltä, kun hän korostaa sovitusta, niin ei jaksa mennä lakiin saakka enää.
Itse koen taas Vähä Katekismuksen, joka on "rahvaalle" tarkoitettu välillä lakihenkiseksi, enkä löydä  siitä evankeliumia.
Olen myös saman mielinen siitä, että ei Luther kaikessa onnistunut ja ole oikeassa eikä missään tapauksessa palvottavissa (syntinen ihminen itsessään). Uskonpuhdistajana kuitenkin paras ja teologina Melanchtonin kanssa etevä ja aikaansa edelläkin, puhumattakaan suuresta löydöstä Paavalilta, mikä oli kadonnut täysin.
Silloin ja nyt hänelle voi Tuomenoksan mukaan antaa avosanaksi 8. Kaikki muut ovat sen alle. Nykyisin on myös 0. Parhaille meidän aikanamme annan välillä 6 -7. Lehtinen teologina 6-, mutta evankelistana 7.
Kiitän, että muistutitte tästä asiasta. Lehtisellä oli erityisen hyvää se huomio oksien karsimisesta vai nostamisesta. En ole ennen huomioinut, pitänyt selvänä, että karsitaan tuleen nekin maassa makaavat. Muuttanen tässä ajatteluani!  :)

Poissa Stiina

  • Viestejä: 1074
Vs: Roomalaiskirje 12
« Vastaus #114 : 22.10.21 - klo:12:53 »
Sana sovinto sopii mielestäni kyllä käytettäväksi yleissanana; Olav Valen-Sendstad, Sovinto Jumalan kanssa -kirja tulee mieleeni. Hyvä kirja!  :)

Poissa Stiina

  • Viestejä: 1074
Vs: Roomalaiskirje 12
« Vastaus #115 : 22.10.21 - klo:13:40 »
 :) Sandia!
Luuk18:17: ”Joka ei ota
vastaan Jumalan valtakuntaa
niin kuin lapsi, se ei pääse
sinne sisälle.”


Et kai tarkoittane, että lapseudenhengellä pääset Taivasten valtakuntaan (=pelastus)? Et kai sinäkään näe toisten sydämeen etkä aina omaasikaan. Kyllä yksin usko Kristukseen pelastaa ja se voidaan ottaa vastaan niin kuin lapsi osaa lahjan vastaan ottaa. (Lapsellinen ei kuulu aikuisen olla.)

"Jos joku ei uudestisynny ylhäältä, se ei sinne pääse" 

Lyhyesti uudestisyntyminen ylhäältä = syntien anteeksisaaminen Kristuksen sovituksen tähden.

ja pitkästi seuraavaa:

"Uudestisyntyminen – mitä se on?

”Oletko uskossa?” ”- Olen kyllä.” ”Mutta oletko uudestisyntynyt!” ”- ???

Varsin harvan kysymyksen kohdalla vallitsee niin suuri sekaannus kuin silloin kun kysytään, mitä on uudestisyntyminen. Niin kuin useimpien suurien aiheiden kohdalla, meillä saattaa olla asiasta summittainen käsitys. Siitä huolimatta olemme ymmällämme, kun meiltä vaaditaan tarkempaa vastausta. Kuinka moni meistä pystyy suoralta kädeltä kertomaan, mitä uudestisyntyminen on?

Perinteinen vastakkainasettelu on helppo esittää. Monien suuntien mukaan uudestisyntyminen on ennen muuta ihmisen elämässä tapahtuva kokemus. Vasta tämän kokemuksen jälkeen ihminen voi pitää itseään uskovana – tai ”tosiuskovaisena”. On siis uudestisyntyneitä kristittyjä ja kristittyjä, joilta tämä kokemus puuttuu. Tähän kokemukseen sitten liittyy eri suunnissa erilaisia elementtejä; Hengellä täyttyminen, aikuiskaste tai pelkkä uskoon tuleminen. Toisen käsityksen mukaan uudestisyntyminen ei ole ollenkaan kokemus, vaan se on Jumalan teko. Toisinaan, mutta ei suinkaan välttämättä, se rajataan pelkästään kasteeseen. Tässä raamattutunnissa tarkastelemme sitä, mitä Raamattu opettaa uudestisyntymisestä. Asiaa on syytä lähestyä kahdessa vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa kannattaa poimia esille ne Uuden testamentin kohdat, joissa esiintyy nimenomaan sana ”uudestisyntyminen”. Tämän jälkeen näkökulmaa kannattaa laajentaa.

1. MISSÄ SANA ”UUDESTISYNTYMINEN” ESIINTYY?
Niissä kohdissa, jotka meillä on perinteisesti käännetty sanalla ”uudestisyntyminen” (tai vastaavat verbit), alkukielinen Uusi testamentti käyttää useita eri sanoja. ”Uudestisyntymisessä” kohdassa Matt. 19:28 on selvästi kyse Kristuksen paluusta (”’Totisesti: kun Ihmisen Poika uuden maailman syntyessä istuutuu kirkkautensa valtaistuimelle …’”). Sen sijaan sama sana (palingenesia) Tit. 3:5 tarkoittaa juuri ”uudestisyntymistä”: ”Olimmehan mekin ennen ymmärtämättömiä ja tottelemattomia, olimme eksyksissä ja monenlaisten himojen ja nautintojen orjia, elimme pahuuden ja kateuden vallassa, vihattuina ja toisiamme vihaten. Mutta kun Jumalan, meidän pelastajamme, hyvyys ja rakkaus ihmisiä kohtaan tuli näkyviin, hän pelasti meidät, ei meidän hurskaiden tekojemme tähden, vaan pelkästä armosta. Hän pelasti meidät pesemällä meidät puhtaiksi, niin että synnyimme uudesti ja Pyhä Henki uudisti meidät. Tämän Hengen hän vuodatti runsaana meidän päällemme Vapahtajamme Jeesuksen Kristuksen kautta, jotta me hänen armonsa ansiosta tulisimme vanhurskaiksi ja saisimme osaksemme ikuisen elämän, niin kuin toivomme. (Tit. 3:3-7). Tässä kohdassa on selvästi kysymys Jumalan pelastusteosta kokonaisuutena. Me olimme jumalattomia, mutta Jumala tuli Kristuksessa lähelle ja synnytti meidät uudelleen. Tähän yhteyteen liittyy läheisesti kaste, joka välittää uuden syntymän ja Pyhän Hengen uudistuksen. Näin siis Jumalan suuri pelastusteko ja yhden ihmisen kaste liittyvät toinen toisiinsa.

Seuraava esiintymä on ehkä tunnetuimman UT:n jakeen yhteydessä. Jeesus keskustelee Nikodemoksen kanssa:

”Fariseusten joukossa oli Nikodemos-niminen mies, juutalaisten neuvoston jäsen. Hän tuli yöllä Jeesuksen luo ja sanoi: ”Rabbi, me tiedämme, että sinä olet Jumalan lähettämä opettaja. Ei kukaan pysty tekemään sellaisia tunnustekoja kuin sinä, ellei Jumala ole hänen kanssaan.” Jeesus vastasi hänelle: ”Totisesti, totisesti: jos ihminen ei synny uudesti, ylhäältä, hän ei pääse näkemään Jumalan valtakuntaa.” Nikodemos kysyi: ”Miten joku voisi vanhana syntyä? Miten joku voisi mennä takaisin äitinsä kohtuun ja syntyä toisen kerran?” Jeesus vastasi: ”Totisesti, totisesti: jos ihminen ei synny vedestä ja Hengestä, hän ei pääse Jumalan valtakuntaan. Mikä on syntynyt lihasta, on lihaa, mikä on syntynyt Hengestä, on henkeä. Älä kummeksu sitä, että sanoin sinulle: ’Teidän täytyy syntyä uudesti.’ . Tuuli* puhaltaa missä tahtoo. Sinä kuulet sen huminan, mutta et tiedä, mistä se tulee ja minne se menee. Samoin on jokaisen Hengestä syntyneen laita.” ”Miten tämä kaikki on mahdollista?” Nikodemos kysyi. Jeesus vastasi: ”Etkö sinä, Israelin opettaja, ymmärrä sitä? ”Totisesti, totisesti: me puhumme mitä tiedämme ja todistamme siitä mitä olemme nähneet, mutta te ette ota vastaan meidän todistustamme. Jos te ette usko, kun puhun teille tämän maailman asioista, kuinka voisitte uskoa, kun puhun taivaallisista! . Kukaan ei ole noussut taivaaseen, paitsi hän, joka on taivaasta tänne tullut: Ihmisen Poika. . ”Niin kuin Mooses autiomaassa nosti käärmeen korkealle, niin on myös Ihmisen Poika korotettava, jotta jokainen, joka uskoo häneen, saisi iankaikkisen elämän. Jumala on rakastanut maailmaa niin paljon, että antoi ainoan Poikansa, jottei yksikään, joka häneen uskoo, joutuisi kadotukseen, vaan saisi iankaikkisen elämän. (Joh. 3:1-16) Myös tässä kohdassa on kyse Jumalan pelastustyöstä kokonaisuutena eikä jakson ajatuksenkulkua kannata pilkkoa pieniin osiin: Nikodemos tulee kysymään tietä Jumalan valtakuntaan ja osoittautuu täysin tietämättömäksi. Jeesus osoittaa hänelle tien: Ihmisen pitää syntyä anothen, mikä tarkoittaa kahta asiaa 1) uudelleen ja 2) ylhäältä. Sanat ovat siis tarkoituksellisen arvoitukselliset ja kaksiselitteiset. Mitä ne voivat tarkoittaa? Jeesus soveltaa itseensä kertomuksen erämaan pronssikäärmeestä: Niin kuin seipään nenään nostettu pronssikäärme pelasti kivusta ja kuolemasta, niin ristille nostettu Kristus vapauttaa synnistä ja kadotuksesta ja lahjoittaa iankaikkisen elämän. Hänen yhteyteensä tuleminen merkitsee syntymistä, sekä uudelleen että ylhäältä. Se merkitsee syntymistä ”vedestä ja Hengestä” – nyt siis kaste mainitaan uudelleen uuden Jumala-suhteen välittäjänä. Myös tässä Jumalan koko maailmaa koskettava pelastusteko ja yhden ihmisen pelastuminen liittyvät toinen toisiinsa.

Kolmas meillä vastaavilla sanoilla käännetty sana (anagennan) esiintyy Ensimmäisessä Pietarin kirjeessä ja jopa kahdesti:

”Ylistetty olkoon meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen Jumala ja Isä! Suuressa laupeudessaan hän on synnyttänyt meidät uuteen elämään ja antanut meille elävän toivon herättämällä Jeesuksen Kristuksen kuolleista. Häneltä me saamme perinnön, joka ei turmellu, ei tahraannu eikä kuihdu. ” (1. Piet. 1:3-4). ”Kun te totuudelle kuuliaisina olette puhdistautuneet elääksenne vilpittömässä, veljellisessä rakkaudessa, niin rakastakaa toisianne uskollisesti ja kaikesta sydämestänne. Olettehan te syntyneet uudesti, ette katoavasta siemenestä, vaan katoamattomasta, Jumalan elävästä ja pysyvästä sanasta.” (1. Piet. 1:22-23). Näistä kohdista varsinkin ensimmäinen liittyy hyvin selkeästi suureen kokonaisuuteen: Jumala on synnyttänyt omansa uuteen elämään lähettämällä Jeesuksen tähän maailmaan. Tästä kohdasta käsin myös saman luvun jälkimmäinen kohta selittyy helposti: Joka on saanut Jumalalta lahjaksi uuden elämän, jakakoon rakkauttaan ympärilleen.

Tässä vaiheessa voimme tehdä välitilinpäätöstä ja katsoa ne raamatunkohdat, joissa mainitaan nimenomaan ne sanat, jotka meillä perinteisesti käännetään sanalla ”uudestisyntyminen” tai vastaavat.
1) Kaikki nyt esillä olevat raamatunkohdat puhuvat siitä, miten suuri Jumala antaa lahjaksi elämän. Ne liittyvät Jumalan suureen pelastustekoon, jossa Jumala lähetti Kristuksen maailmaan ottamaan pois synnit ja antamaan kuolleille elämän.
2) Yksikään näistä kohdista ei anna kuvaa, että ”uudestisyntyminen” olisi ennen muuta tunne-elämys tai kokemus. Tämä ei toki merkitse sitä, ettei mukana olisi tai voisi olla kokemusta, mutta pääpaino on jossakin aivan muualla.
3) Nyt esillä olevat kohdat esiintyvät Johanneksen evankeliumissa, Tituksen kirjeessä ja 1. Pietarin kirjeessä: Kaksi kolmesta liittää tähän yhteyteen kasteen, (1. Piet toisessa kohdassa ”uudestisynnyttävän sanan”). On siis hämmästyttävää, että Jumalan uudestisynnyttävä teko kasteessa suljetaan usein tämän termin ulkopuolelle. Toisaalta Jumalan uudestisynnyttävää toimintaa ei voi rajata vain kasteeseen: Tämä käy selväksi kun esille nostetaan laajempi näkökulma.

Nyt käsiteltävät kohdat johtavat siis käsitykseen, joka on monelle yllätys. Sanan varsinaisessa merkityksessä termi ”uudestisyntyminen” ja vastaavat viittaa siis Jumalan pelastustekoon ja useimmiten joko uudestisynnyttävään kasteeseen tai uudestisynnyttävään sanaan. Mutta kuva ei ole täydellinen, ennen kuin olemme ottaneet esille laajemman näkökulman.

2. LAAJEMPI NÄKÖKULMA: KUOLEMA JA ELÄMÄ
Termi ”uudestisyntyminen” esiintyy siis Raamatussa yllättävänkin harvoin. Kuitenkin olisi suuri virhe ajatella, että kyseessä olisi merkityksetön asia. Meidän tarvitsee vain avata Uusi testamentti ja katsoa, miten käytetään sanoja ”kuolema” ja ”elämä” ja vastaavia sanoja – tässä vaiheessa alkavat Raamatun suuret asiat mennä kohdalleen. Voimme poimia esille vain muutamia kohtia.

Johanneksen evankeliumin 11. luku kertoo Lasaruksen herättämisestä. Mitä pitemmälle kertomuksessa mennään, sitä enemmän käy ilmi, että ruumiillinen kuolema ja elämä ovat vain pintakerrosta. Varsinaisesti elämä on yhteyttä Kristukseen, löi sydän sitten tai ei. Vastaavasti kuolema on eroa Kristuksesta, löi sydän sitten tai ei. Joka on löytänyt Kristuksen, on löytänyt elämän ja autuuden, siirtynyt kuolemasta elämään.

Roomalaiskirjeen viidennessä luvussa Paavali vertaa Kristusta Aadamiin. Ensimmäinen Aadam ansaitsi lankeemuksellaan kaikille ihmisille omat perintökalleutensa, synnin, kuoleman ja iankaikkisen kadotuksen. Kristus ansaitsi omalla teollaan omat perintökalleutensa, jotka hän lahjoittaa omilleen: Jumalan armon, elämän ja iankaikkisen autuuden. Näin siis Kristuksessa siirrytään kuolemasta elämään – vaikka sanaa ”uudestisyntyminen” ei käytetäkään. Hyvin painava on myös Room. 6, jossa sanat kuolema – elämä ovat erittäin keskeisessä roolissa. Paavalin kirjeissä asia esiintyy muutenkin usein: Esimerkiksi Efesolaiskirjeessä ja Kolossalaiskirjeessä kuva kuolemasta ja elämästä on vahvasti esillä.

3. SIIS SUPPEASTI JA LAAJASTI
Kun kysymme siis, mitä on ”uudestisyntyminen”, meidän olisi osattava nähdä seuraavat asiat. Varsinaisesti juuri tämä sana ja vastaavat esiintyvät Uudessa testamentissa melko harvoin. Silloin ne liittyvät useimmiten Jumalan uudestisynnyttävään tekoon kasteessa tai sanassa. Kun asiaa katsotaan hieman laajemmin, kuva ”uudestisyntymisestä” liittyy koko Raamatun kaikkein keskeisimpiin kysymyksiin: Syntiin langennut maailma on kuin suuri hautausmaa. Sen keskelle Elävä Jumala toi elämän Kristuksessa ja hänen ristissään. ”Uudestisyntymisessä” tai paljon enemmin ”uudestisynnyttämisessä” kyse on koko Jumalan elämää herättävästä toiminnasta: Siihen kuuluu Kristuksen koko elämä, Jumalan sanan saarna ja sakramenttien jakaminen. Voimme vain ihmetellä, mistä on peräisin joidenkin reformoitujen uskonsuuntien opetus. Sen mukaanhan uudestisyntyminen on ennen muuta ihmisen kokemus, joka jokaisella tosikristityllä pitää olla takana: Saatetaan antaa jopa listoja niistä perusteista, joiden mukaan ihminen on tai ei ole uudestisyntynyt. Jos näemme uudestisyntymisen kuvaamallani tavalla, kyse on siitä, että pyhä Kolmiyhteinen Jumala herättää elämää kuoleman keskellä. Joka on kastettu ja uskoo Kristukseen, elää uutta elämää ja on siis uudestisyntynyt, oli hänellä kokemuksia ja tunteita tai ei.

Kirjoittanut:
Erkki Koskenniemi"

Poissa sandia

  • Ylläpitäjä
  • Viestejä: 6331
Vs: Roomalaiskirje 12
« Vastaus #116 : 22.10.21 - klo:14:01 »
Ai taas kyseenalaistit uskoni. :D

Olet kai lukenut Galatalaiskirjeen joten oletan että tiedän sen kontekstin missä "lapseuden hengestä" puhutaan.
Siellähän se on selitetty.
Gal. 4:6   
Ja koska tekin olette Jumalan lapsia, hän on lähettänyt meidän kaikkien sydämiin Poikansa Hengen, joka huutaa: "Abba! Isä!

Kas Roomalaiskirjeessäkin on vastaava:
Te ette ole saaneet orjuuden henkeä, joka saattaisi teidät jälleen pelon valtaan. Olette saaneet Hengen, joka antaa meille lapsen oikeuden, ja niin me huudamme: "Abba! Isä!"

Ja tietenkin, kun luen nämä kohdat otan Paavalin KOKO KIRJEEN huomioon.

Itse ainakin luulen että tässä puhutaan juuri uudestisyntymisestä.
« Viimeksi muokattu: 22.10.21 - klo:14:32 kirjoittanut sandia »

Letsa

  • Vieras
Vs: Roomalaiskirje 12
« Vastaus #117 : 22.10.21 - klo:14:32 »
:) Minäkin olen joutunut luopu :-*maan, vaikka asun Suomessa. Olkoon nyt valittamatta enempää!
Rukoilen ja elättelen vielä toivoa, vaikka olen saanut ylihengellisen vastauksenkin, että minulle ei ole antaa. Iloitsen kuitenkin näistä netti -palveluksista, joita myös voi kuunnella mihin aikaan tahansa. Ilomielin pystyn kuulumaan vielä ev.lut. kirkkoomme. Yhteiskristillinen sanan varsinaisessa merkityksessä en pysty kuitenkaan olemaan enkä allianssi -pohjainen, kuuntelen kuitenkin sujuvasti kaikenlaista Radio Deistä. Sielläkin on arkisto, josta voi kuunnella mihin aikaan tahansa. Ohjelmaa tulee kuitenkin 24/7.

Laitan hyvää opetusta vuosien takaa tähänkin, bongattuani sen UskojaRukous -sivustolta. (Kalevi Lehtinen, ehkä muistanet?)

https://uskojarukous.fi/t/uskonnollisia-linkkeja/277/6

Yst.

Niin. En näe sitä olennaisena, että toiset ajattelevat joistain teologisista kysymyksistä eri tavalla kuin minä.
Minusta on paljon tärkeämpi todeta, että joku syntynyt samasta Hengestä kuin minä ja siis meillä kummallakin on sama lapseuden henki, mistä Galatalaiskirje puhuu.
Peukalot tälle. On tullut huomattua, että joillekin luterilaisille esim. sama ajattelu konkreettisesta sakramentista on jollain tavalla paljon enemmän kuin Hengessä koettu yhteys. Jos alkaa puhumaan siihen tyyliin, että olemme samasta Hengestä syntyneitä, vaikka joiltakin osin ajattelu eroaa teologisella puolella, tulee tietyllä tavalla hyljätyksi. Silti Hengen yhteys säilyy tähän hylkääjäänkin, mutta inhimillinen yhteys on jotakin jäätävän muodollista.

Poissa Stiina

  • Viestejä: 1074
Vs: Roomalaiskirje 12
« Vastaus #118 : 22.10.21 - klo:15:21 »
 :) Myönnän tämän ja vakava, yhteensovittamaton ristiriita on tässä reformoitujen ja luterilaisten välillä.
Hengen yhteys on luterilailla seuraus uudestisyntymisestä (hedelmää). Jos sitä ei "koe" toisessa, ei osaa olla yhteyttä tai. Siis ei voi luopua näkemyksestään, kuka on oikea kristitty ja kuka ei.
Se on kyllä hirveää, mutta pakko jättää tuomion päivään ja itkeä Jumalalle. Ei minulla ole tällaista yhteyttä vielä kastettuihin sukulaisiinikaan, koska eivät ole saaneet syntejään tietoisesti anteeksi, vaan jaksavat nukkua ja ärjyvät, jos herättää. Kastetut lapset pelastuvat uskomme mukaan kuitenkin kasteessa lahjoitetun uskon kautta, mutta myöhemmin voivat luopua palaamatta "kasteen armoon", mikä taas on järkytys "itsevanhurskaille" reformoiduille.
Nyt Letsa varmana kieltäisin reformoiduilta luterilaisen HPE:n, on syntiä mielestäni. Lut. kirkko ehkä häipyy, mutta oppi ja Raamattu jää. Kukaan ei kuitenkaan ole 100 % oikeassa kaikessa. Jeesus Kristus ja syntien anteeksisaaminen on kuitenkin se luovuttamaton pääasia, muuten ei ole enää kristitty, niin kuin mormoonit ja JW:t eivät ole. Monesta muustakin suunnasta jää kyllä epäilys ja monesta lut. nimeä kantavasta myös.
Sandia on epäilyksen alainen, koska todistaa mielestäni väärin, sydämeen en näe, enkä tuomita voi. Ei ole sitä Kansanlähetys -siipeä, jonka minä tunnen jotenkin.
Vielä olen minäkin vaarassa luopua ja yritän päivittäin kysellä, olenko vielä pelastettu. Suoria vastauksia karsastan, vaikka niitäkin on ollut. Pyhä Henki voi joskus vastata ääneenkin, mutta harvoin ja "JK haavat on oltava. Tavallisesti puhuja on enkeli tai henkiopas, jolloin taas mietitään Raamatun edessä, onko "hyvää" vai "pahaa" ja miksi ilmestyy tai puhuu. En tahdo yhtään sellaista. Ristiinnaulittu ja ylösnoussut Jeesus Kristus riittää ja kiitos armosta ja lahjavanhurskaudesta ja lupauksista avusta ahdingoissa ja taisteluissa. Oliko täällä muita, joille riittää? J Niemiselle ja Aitomaalle näyttää nyt riittävän heillekin.
Raamattukin muuten kysyy, että kuinkas luet? (Oliko yksi kohta ainakin Luuk. 10)
Ystävällisesti kuitenkin, mutta verenpaine voi nousta.

Letsa

  • Vieras
Vs: Roomalaiskirje 12
« Vastaus #119 : 22.10.21 - klo:16:06 »
Hei Stiina, mun ymmärrys on se, että Sandian mainitsemaa lapseuden Henkeä, eikä Hengen yhteyttä voi olla kuin sellaisten kesken, jotka ovat saaneet lahjaksi uskon ja syntinsä anteeksi Jeesuksen Kristuksen nimessä ja sovintoveressä. Ja ovat siten saaneet Kristuksen lahjavanhurskauden uskon kautta. Tästä on nyt puhe. Sandia todistaa ihanasti oikein mielestäni. :)