Puimatanner

Puimatanner => Seurakunta => Aiheen aloitti: rupattelija - 08.09.19 - klo:21:51

Otsikko: Sakramenttioppi
Kirjoitti: rupattelija - 08.09.19 - klo:21:51
No ajattelen avata postaus ja kirjoittaa sakramenttiopista ja tällä postauksella ei mennä kenenkään henkilökohtaisuuksiin ja tämän postauksen on tarkoitus ottaa vastaan rakkautta totuuteen voidakseen tutkia, onko asia näin, mitä Raamattu opettaa. Minä en itse voi opettaa, mutta voin kertoa siitä tutkimastani latinankielen Raamatusta ja kukin itse saa koetella Sanalla ottaen vastaan rakkautta totuuteen.

Raamatullinen vesikaste on Raamatun mukaista, samoin ehtoollinen ja avioituminen.

Mutta sekaannus tulee sakramenttiopin taholta. Nykyään vesikaste toimitaan Augustinuksen pyhän toimituksen mukaan sakramenttiopilla. Tässä on Augustinuksen wikipedia. Pyhä toimitus oli Augustinuksen keksimä. Tässä on linkki hänen keksimästä pyhästä toimituksesta. Augustinus määritteli sakramentin seuraavasti: kun henki yhtyy aineeseen, syntyy skaramentti, eli siis nykysuomeksi pyhä toimitus.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Augustinus

http://www.kristinusko.fi/mika-on-sakramentti/



Yhtenä päivänä minä tutkin latinankielen Raamattua sakramenttiopista ja hain sakramenttioppiin liittyvät Raamatun kohdat sanalla sacramentum, joka tarkoittaa kielellisesti suomeksi   s a l a i s u u s  , se  tulee sakramenttiopista. Ja hain myös suomenkielen Raamatun kohdat rinnakkain.

Näytän yhden latinankielen Raamatun kohdan suomenkielen Raamatun kohdan kanssa rinnakkain, siinä on latinankielen mukainen sana sacramentum. En aluksi kaikkea laita, kuin yhden. Myöhemmin laitan kaikki Raamatun kohdat tänne. Sacramentum tarkoittaa suomeksi salaisuus.

Dan. 2:30 mihi quoque non in sapientia quae est in me plus quam in cunctis viventibus sacramentum hoc revelatum est sed ut interpretatio regi manifesta fieret et cogitationes mentis tuae scires

Dan. 2:30 Ja tämä salaisuus on paljastettu minulle, ei oman viisauteni voimasta, ikäänkuin minulla olisi sitä enemmän kuin kenelläkään muulla ihmisellä, vaan sentähden että selitys ilmoitettaisiin kuninkaalle ja sinä saisit selville sydämesi ajatukset.

Siinä sakramenttiopin asiayhteydessä vesikaste ei esiinny. Siksi sacramentum eli sakramenttiopin asiayhteydessä en löytänyt esimerkiksi vesikasteen.

Niin kirkko jakaa "pelastusta" sakramenttien kautta sakramenttiopin pohjalla,  ei Raamatun pohjalla. Koska Augustinus katsoi sanaa, joka tarkoittaa suomeksi salaisuus, teologiseksi käsitteeksi, johon hän loi sakramenttiopin.



Viime vuonna 2018 näin unta. Kirjoitan unestani.

Uskova tuli sille paikalle, ikäänkuin hän olisi tullut Raamatun kohdalle ja haki "opetuksen" sen mukaan, että hän pitää siitä raamatullisena opetuksena. Näin, että sieltä nousi ilmaan teksti ja tekstissä lukee sacramentum. Se tuli esittääkseen, että opetus olisi Herrasta.

Näin, että se uskova uskoi siitä. Huomasin, että siltä, josta teksti nousi ilmaan, puuttuu Jeesuksen peruste. Minä kauhistuin. Siten tajusin, että se, mnkä tunsin kauhistuksen, tuli Herralta, koska se on Hänelle kauhistukseksi, siksi tunsin sen kauhistuksen. Näin, että uskova luottaa siihen, että voi rakentaa sen päälle elämänsä, mutta sitä Jeesus-perustetta ei ole. Uni päättyi.

Herättyäni aloin tajuta paremmin ja siten äkisti uskovat, joilla on sakramentaalinen usko, tuli mieleen ja huolestuneena liitin molemmat kädet ristiin rukoillaakseni heidän puolesta.




Palataan asiaan vielä. Sakramenttioppiin eli sacramentum'iin liittyvät Raamatun kohdat, joiden asiayhteydessä vesikaste ei esiinny:


Dan. 2:47 loquens ergo rex ait Daniheli vere Deus vester Deus deorum est et Dominus regum et revelans mysteria quoniam potuisti aperire sacramentum hoc

Dan. 2:47 Kuningas vastasi Danielille ja sanoi: "Totisesti on teidän Jumalanne jumalien Jumala ja kuningasten herra ja se, joka paljastaa salaisuudet; sillä sinä olet voinut paljastaa tämän salaisuuden."





Dan. 4:9 Balthasar princeps ariolorum quem ego scio quod spiritum deorum sanctorum habeas in te et omne sacramentum non est inpossibile tibi visiones somniorum meorum quas vidi et solutionem eorum narra

Dan. 4:9 Sen lehvät olivat kauniit ja sen hedelmät suuret, ja siinä oli ravintoa kaikille. Sen alla etsivät varjoa kedon eläimet, ja sen oksilla asuivat taivaan linnut, ja kaikki liha sai siitä ravintonsa.





Ef. 1:9 ut notum faceret nobis sacramentum voluntatis suae secundum bonum placitum eius quod proposuit in eo

Ef. 1:9 tehden meille tiettäväksi sen tahtonsa salaisuuden, että hän, päätöksensä mukaan, jonka hän oli nähnyt hyväksi itsessään tehdä -




Ef. 3:3 quoniam secundum revelationem notum mihi factum est sacramentum sicut supra scripsi in brevi

Ef. 3:3 että näet tämä salaisuus on ilmestyksen kautta tehty minulle tiettäväksi, niinkuin olen siitä edellä lyhyesti kirjoittanut;




Ef. 5:32 sacramentum hoc magnum est ego autem dico in Christo et in ecclesia

Ef. 5:32 Tämä salaisuus on suuri; minä tarkoitan Kristusta ja seurakuntaa.




1. Tim. 3:16 et manifeste magnum est pietatis sacramentum quod manifestatum est in carne iustificatum est in spiritu apparuit angelis praedicatum est gentibus creditum est in mundo adsumptum est in gloria

1Tim. 3:16 Ja tunnustetusti suuri on jumalisuuden salaisuus: Hän, joka on ilmestynyt lihassa, vanhurskautunut Hengessä, näyttäytynyt enkeleille, saarnattu pakanain keskuudessa, uskottu maailmassa, otettu ylös kirkkauteen.




Ilm. 1:20 sacramentum septem stellarum quas vidisti in dextera mea et septem candelabra aurea septem stellae angeli sunt septem ecclesiarum et candelabra septem septem ecclesiae sunt

Ilm. 1:20 Niiden seitsemän tähden salaisuus, jotka näit minun oikeassa kädessäni, ja niiden seitsemän kultaisen lampunjalan salaisuus on tämä: ne seitsemän tähteä ovat niiden seitsemän seurakunnan enkelit, ja ne seitsemän lampunjalkaa ovat ne seitsemän seurakuntaa."





Ilm. 17:7 et dixit mihi angelus quare miraris ego tibi dicam sacramentum mulieris et bestiae quae portat eam quae habet capita septem et decem cornua

Ilm. 17:7 Ja enkeli sanoi minulle: "Miksi ihmettelet? Minä sanon sinulle tuon naisen salaisuuden ja tuon pedon salaisuuden, joka häntä kantaa ja jolla on seitsemän päätä ja kymmenen sarvea.



Augustinuksen mukaan salaisuus tarkoittaa sakramenttioppia teologiseksi käsitteeksi, siksi hänen kautta sakramenttioppi syntyi ja kirkko jakaa pelastusta sakramenttiopilla,  ei Raamatun kautta ja sakramenttiopin kautta usko on tällainen sakramentaalinen. Se ei ole pelastava usko, eli raamatullinen usko.


Raamattu on ainoa yli kaikkea auktoriteetti tässä maailmassa, niin Raamatullisen opetuksen mukaan Jumalan armosta tehdään parannus ja uskotaan Herraan Jeesukseen, pelastuu, - ei sakramenttiopin kautta


Kiitos ja keskinäinen rauha kanssasi!



Otsikko: Vs: Sakramenttioppi
Kirjoitti: sandia - 09.09.19 - klo:03:53
Minun on vaikea hahmottaa, miksi yllä oleva on oleellinen huolen aihe.Uudestisyntynyt ihminen, on tämä taustaltaan luterilainen tai ei, tulee Pyhän Hengen opettamaksi Sanan kautta.  Suurin osa luterilaisia uskoon tulleita ei ole edes tietoisia perinteisestä luterilaisesta opista. Rippikoulussa opin uskovalta papilta evankeliumin ja opin, että minun on yksin vastattava Herralle hänen kutsuunsa ja valita menenkö ahtaasta portista.

Se mitä sitten lukee joissain vanhoissa luterilaisissa kirjoituksissa on täysin epäoleellinen juttu uudestisyntyneelle luterilaiselle. Tai siis puhun omasta puolestani, toivottavasti en yleistä liikaa.

En siis ymmärrä, miksi asiasta tehdä ongelma.
Suomessa lienee hyvin vähän konservatiivisia luterilaisia, jotka pitäytyvät luterilaiseen oppiin mitä mm. edustaa usalainen Missouri Synod. Itse en tunne yhtään sellaista suomalaista luterilaista. Täällä tosin olen ollut kosketuksessa Missouri Synodin piirissä toimiviin ihmisiin. Kuten pastor Philip Secker osavaltiossamme. Hänkin tuntee tosin Herran ja hänestä lähtee Kristuksen tuntemisen tuoksu. Vakaa armoon turvautuva henkilö.

Jeesus sanoi että taivaan valtakunnan tuntemaan tullut juutalainen tuo varastostaan sekä uutta että vanhaa. Näen mm. luterilaiset uskovat tuolla tavalla. Samoin katoliset uskoon tulleet ihmiset. Itse näen tärkeimpänä sen että ihminen on tullut elävään uskoon ja tulee Pyhän Hengen opettamaksi ja kasvaa Herran antamaa kasvua.

Ja hän sanoi heille: "Niin on jokainen kirjanoppinut, joka on tullut taivasten valtakunnan opetuslapseksi, perheenisännän kaltainen, joka tuo aarrekammiostaan esille uutta ja vanhaa".
Matt. 13:52
Otsikko: Vs: Sakramenttioppi
Kirjoitti: Janne - 09.09.19 - klo:07:49
Itse näen tärkeimpänä sen että ihminen on tullut elävään uskoon ja tulee Pyhän Hengen opettamaksi ja kasvaa Herran antamaa kasvua.




Aamen. Tässä on se ydin.
Otsikko: Vs: Sakramenttioppi
Kirjoitti: peneriktus16 - 09.09.19 - klo:08:38
Uuden liiton yksi kuvaus:

34 Silloin ei kukaan enää opeta toista, veli ei opeta veljeään sanoen: 'Oppikaa tuntemaan Herra!' Sillä kaikki, pienimmästä suurimpaan, tuntevat minut, sanoo Herra. Minä annan anteeksi heidän rikoksensa enkä enää muista heidän syntejään."

Herra itse opettaa Pyhän Hengen kautta meitä. Mahtavaa!
Otsikko: Vs: Sakramenttioppi
Kirjoitti: rupattelija - 09.09.19 - klo:09:39
Minun on vaikea hahmottaa, miksi yllä oleva on oleellinen huolen aihe.Uudestisyntynyt ihminen, on tämä taustaltaan luterilainen tai ei, tulee Pyhän Hengen opettamaksi Sanan kautta.  Suurin osa luterilaisia uskoon tulleita ei ole edes tietoisia perinteisestä luterilaisesta opista. Rippikoulussa opin uskovalta papilta evankeliumin ja opin, että minun on yksin vastattava Herralle hänen kutsuunsa ja valita menenkö ahtaasta portista.

Se mitä sitten lukee joissain vanhoissa luterilaisissa kirjoituksissa on täysin epäoleellinen juttu uudestisyntyneelle luterilaiselle. Tai siis puhun omasta puolestani, toivottavasti en yleistä liikaa.

En siis ymmärrä, miksi asiasta tehdä ongelma.
Suomessa lienee hyvin vähän konservatiivisia luterilaisia, jotka pitäytyvät luterilaiseen oppiin mitä mm. edustaa usalainen Missouri Synod. Itse en tunne yhtään sellaista suomalaista luterilaista. Täällä tosin olen ollut kosketuksessa Missouri Synodin piirissä toimiviin ihmisiin. Kuten pastor Philip Secker osavaltiossamme. Hänkin tuntee tosin Herran ja hänestä lähtee Kristuksen tuntemisen tuoksu. Vakaa armoon turvautuva henkilö.

Jeesus sanoi että taivaan valtakunnan tuntemaan tullut juutalainen tuo varastostaan sekä uutta että vanhaa. Näen mm. luterilaiset uskovat tuolla tavalla. Samoin katoliset uskoon tulleet ihmiset. Itse näen tärkeimpänä sen että ihminen on tullut elävään uskoon ja tulee Pyhän Hengen opettamaksi ja kasvaa Herran antamaa kasvua.

Ja hän sanoi heille: "Niin on jokainen kirjanoppinut, joka on tullut taivasten valtakunnan opetuslapseksi, perheenisännän kaltainen, joka tuo aarrekammiostaan esille uutta ja vanhaa".
Matt. 13:52

Huomenta, Sandia! Sakramentaalinen usko on huolestuttava asia, koska se johtaa kadotukseen. Se ei ole sama asia, kuin raamatullinen usko, joka on uudestisyntyneillä luterilaisilla.

Otsikko: Vs: Sakramenttioppi
Kirjoitti: Marjatta - 09.09.19 - klo:09:55
Jos uudestisyntynyt luterilainen pitää kastetta ja ehtoollista sakramentina niin ei se kadotukseen vie ainakaan minun mielestäni.
Eikös se hautaaminenkin ole sakramentti? En tiedä.

Jos uskoo kasteen sakramenttiin pelastuksen välineenä ja elää jumalatonta elämää niin se on sitten jo valheeseen uskomista. Tosi uskova ei toimi niin.

Otsikko: Vs: Sakramenttioppi
Kirjoitti: Natanael - 09.09.19 - klo:09:55
Minun on vaikea hahmottaa, miksi yllä oleva on oleellinen huolen aihe.Uudestisyntynyt ihminen, on tämä taustaltaan luterilainen tai ei, tulee Pyhän Hengen opettamaksi Sanan kautta.  Suurin osa luterilaisia uskoon tulleita ei ole edes tietoisia perinteisestä luterilaisesta opista. Rippikoulussa opin uskovalta papilta evankeliumin ja opin, että minun on yksin vastattava Herralle hänen kutsuunsa ja valita menenkö ahtaasta portista.

Se mitä sitten lukee joissain vanhoissa luterilaisissa kirjoituksissa on täysin epäoleellinen juttu uudestisyntyneelle luterilaiselle. Tai siis puhun omasta puolestani, toivottavasti en yleistä liikaa.

En siis ymmärrä, miksi asiasta tehdä ongelma.
Suomessa lienee hyvin vähän konservatiivisia luterilaisia, jotka pitäytyvät luterilaiseen oppiin mitä mm. edustaa usalainen Missouri Synod. Itse en tunne yhtään sellaista suomalaista luterilaista. Täällä tosin olen ollut kosketuksessa Missouri Synodin piirissä toimiviin ihmisiin. Kuten pastor Philip Secker osavaltiossamme. Hänkin tuntee tosin Herran ja hänestä lähtee Kristuksen tuntemisen tuoksu. Vakaa armoon turvautuva henkilö.

Jeesus sanoi että taivaan valtakunnan tuntemaan tullut juutalainen tuo varastostaan sekä uutta että vanhaa. Näen mm. luterilaiset uskovat tuolla tavalla. Samoin katoliset uskoon tulleet ihmiset. Itse näen tärkeimpänä sen että ihminen on tullut elävään uskoon ja tulee Pyhän Hengen opettamaksi ja kasvaa Herran antamaa kasvua.

Ja hän sanoi heille: "Niin on jokainen kirjanoppinut, joka on tullut taivasten valtakunnan opetuslapseksi, perheenisännän kaltainen, joka tuo aarrekammiostaan esille uutta ja vanhaa".
Matt. 13:52

Huomenta, Sandia! Sakramentaalinen usko on huolestuttava asia, koska se johtaa kadotukseen. Se ei ole sama asia, kuin raamatullinen usko, joka on uudestisyntyneillä luterilaisilla.

Ei tuo noi suoraviivaista ole.

Yhtä hyvin voisi väittää, että lakihenkinen usko johtaa kadotukseen tai tunteenomainen usko johtaa kadotukseen jne.
Otsikko: Vs: Sakramenttioppi
Kirjoitti: rupattelija - 09.09.19 - klo:09:57


Natanael, joo samaa mieltä kanssasi, myös lakihenkinen, joka suorittaa itse kaiken.

Otsikko: Vs: Sakramenttioppi
Kirjoitti: Natanael - 09.09.19 - klo:10:05


Natanael, joo samaa mieltä kanssasi, myös lakihenkinen, joka suorittaa itse kaiken.

Ei kun ei.

Ei me voida niputtaa ihmisiä kevein perustein kadotukseen meneviksi, jos heillä on vääriä teologisia käsityksiä.
Otsikko: Vs: Sakramenttioppi
Kirjoitti: rupattelija - 09.09.19 - klo:10:09


Natanael, joo samaa mieltä kanssasi, myös lakihenkinen, joka suorittaa itse kaiken.

Ei kun ei.

Ei me voida niputtaa ihmisiä kevein perustein kadotukseen meneviksi, jos heillä on vääriä teologisia käsityksiä.

Ei tietenkään. Älä käsitä väärin! Ei kukaan voi lausua kadotustuomiota. En tee sitä, vaan postaukseni tarkoitus on kertoa, että sakramenttioppi ei ole Raamatusta ja sakramentaalinen usko ei ole myös Jumalasta. Jumalan aikaansaama usko on yksin Jumalan työtä, ei ihminen. Toivottavasti kukaan ei saisi väärinymmärrystä kirjoituksestani.

Otsikko: Vs: Sakramenttioppi
Kirjoitti: rupattelija - 09.09.19 - klo:11:35
Jos uudestisyntynyt luterilainen pitää kastetta ja ehtoollista sakramentina niin ei se kadotukseen vie ainakaan minun mielestäni.
Eikös se hautaaminenkin ole sakramentti? En tiedä.

Jos uskoo kasteen sakramenttiin pelastuksen välineenä ja elää jumalatonta elämää niin se on sitten jo valheeseen uskomista. Tosi uskova ei toimi niin.

Anteeksi, en huomannut kommenttiasi. Jos pelastuminen perustuu sakramentaaliseen vesikasteeseen, on langennut pois armosta. Koska Raamattu opettaa, että yhtenä ja ainoana pelastuksen tekijänä on uskoa Jeesukseen, se pelastuu Jumalan armosta. Sakramentaalinen vesikaste on väärä, tehtiinpä se sitten aikuiselle tai lapselle, koska siinä uskotaan pelastuvan. Vain usko Herraan Jeesukseen Kristukseen pelastaa. Uudestisyntymisen saa aikaan Jumalan henki ja Jumalan sana, ei suinkaan kastevesi.

Otsikko: Vs: Sakramenttioppi
Kirjoitti: Janne - 09.09.19 - klo:12:13
Eivät sakramentit pelasta vaan Vapahtajamme ristintyö ja usko siihen. Ei esimerkiksi ristinryöväri kerinnyt ajatella sakramentteja ristillä silti hän pelastui kun tunnusti Vapahtajan.

Sakramenteilla on merkitys, että "homma" pysyy kasassa. Esimerkiksi jos avioliitto olisi luterilaisilla sakramentti niin kuin katolilaisilla ja ortodokseilla, niin ei olisi tullut tätä homoavioliitto bolemiikkia.

Sakramenttien tehtävä on antaa raamit seurakunnan toiminnalle.
Otsikko: Vs: Sakramenttioppi
Kirjoitti: rupattelija - 09.09.19 - klo:12:19
Anteeksi, en ymmärrä, mitä tarkoitat, Janne. Olisi tärkeintä ymmärtää, että sakramenttioppi ei ole Raamatusta. Hää vihkiminen ja sakramentti tulisi olla erikseen toisistaan, eikä pidä sekoittaa keskenään, niinkuin puuro ja velli sekaisin.

Otsikko: Vs: Sakramenttioppi
Kirjoitti: rupattelija - 09.09.19 - klo:12:28


Mitä hää vihkimiseen tulee, se on valtionkirkon laatima kaava, semmoinen hääseremonia ja paperin vuoksi, että on aviiolitossa.





Otsikko: Vs: Sakramenttioppi
Kirjoitti: Janne - 09.09.19 - klo:12:33
Avioliitto on pyhä asia ja miksei avioliittoon vihkiminen Jumalan edessä voisi olla sakramentti niin kuin muilla perinteisillä vanhoilla kirkoilla?

Avioliittoon vihkiminen tapahtuu Jumalan silmien edessä ja sen minkä Jumala on yhdistänyt älköön ihminen erottako. Avioliitto on miehen ja naisen välinen suhde jossa puolisoiden tulee osoittaa rakkautta ja armoa toisilleen niin kuin mekin olemme saaneet taivaalliselta Isältämme.
Otsikko: Vs: Sakramenttioppi
Kirjoitti: rupattelija - 09.09.19 - klo:12:35
Avioliitto on pyhä asia

Avioliittoon vihkiminen tapahtuu Jumalan silmien edessä ja sen minkä Jumala on yhdistänyt älköön ihminen erottako. Avioliitto on miehen ja naisen välinen suhde jossa puolisoiden tulee osoittaa rakkautta ja armoa toisilleen niin kuin mekin olemme saaneet taivaalliselta Isältämme.

Amen!

Mitä sakramenttioppiin tulee, se ei kuitenkin löydy Raamatusta. Tätä olisi tärkeintä ymmärtää.



Otsikko: Vs: Sakramenttioppi
Kirjoitti: rupattelija - 09.09.19 - klo:12:58


Avioituminen on Jumalan tahdonmukaista. Pitäisi suodattaa erikseen olemattomasta opista, joka ei löydy Raamatusta, eikä pidä sekottaa keskenään, niinkuin velli ja puuro sekaisin.
Otsikko: Vs: Sakramenttioppi
Kirjoitti: rupattelija - 09.09.19 - klo:13:04

Esivallan ja Jumalan edessä avioidutaan ja saadaan paperin, jonka mukaan on virallisesti avioliitossa. Tulee se aika, jolloin uskovia vainotaan, Jumalan edessä avioidutaan ja Jumala vahvistaa avioituvan parin virallisesti ilman paperia.

Otsikko: Vs: Sakramenttioppi
Kirjoitti: Soltero - 09.09.19 - klo:14:12
Joidenkin hengellisten toimenpiteiden nimittäminen sakramenteiksi
on kirkkohistoriallinen ja uskontokulttuurinen ilmiö.
Ne eivät tietenkään lunasta syntistä ihmistä kadotuksesta,
koska siihen riittää Jeesuksen maahan vuodatettu veri.
Sakramentti (sacramentum) tarkoitti alun perin sotilasvalaa ja myös pyhäkköön
jätettyä panttia.

Esim. kaste ja ehtoollinen ovat sakraaleja eli pyhiä asioita,
koska molemmat on Raamatussa annettu ihmisille.

Kasteen yhtenä esikuvana on syntisten ihmisten hukkuminen
vedenpaisumuksessa, mutta Jumalan turvaavan Nooan ja hänen
perheensä selviytyminen hengissä. (1.Moos. 6-8)

Toisena esikuvanahan pidetään syyrialaisen sotaherra Naemanin
parantumista spitaalista, kun profeetta Elisa oli käskenyt häntä
peseytymään 7 kertaa Jordanissa.  "Peseydy, niin tulet puhtaaksi."
(2. Kun 5:13)
Naeman, ei-juutalainen, parani ja antoi siitä kunnian Jumalalle.
(em. jakeet 15 ja 17)

Jeesuksen kuolema ja ylösnousemus antoivat vedelle uuden merkityksen,
kun Hän itse sanoi, että "joka ei synny vedestä ja Hengestä, ei voi päästä
sisälle Jumalan valtakuntaan".  (Joh. 3:5)

"Joka juo sitä vettä, jota minä hänelle annan, se ei ikinä janoa; vaan se vesi, jonka minä hänelle annan, tulee hänessä sen veden lähteeksi, joka kumpuaa iankaikkiseen elämään". (Joh. 4:14)

"Me kaikki, jotka olemme kastetut Kristukseen Jeesukseen, olemme hänen kuolemaansa kastetut.
Niin olemme siis yhdessä hänen kanssaan haudatut kasteen kautta kuolemaan, että niinkuin Kristus herätettiin kuolleista Isän kirkkauden kautta, samoin pitää meidänkin uudessa elämässä vaeltaman."
(Room. 6:3-4)

Sakramentaalinen eli pyhä (sakraali) kaste vahvistaa uudestisyntyneen henkilön uskoa siihen,
että Jeesus pelastaa kadotustuomiolta.
"Joka uskoo ja kastetaan, se pelastuu;
mutta joka ei usko, se tuomitaan kadotukseen."
(Mark. 16:16)

Olen sitä mieltä, että jos vauvana kastettu lapsi tulee aikuisena uskoon,
hänen kasteensa kannattaisi jollain tavalla uudistaa,
jotta hän olisi kastehetkellä tietoinen kasteen sakraalista merkityksestä.
Silloin se paremmin yhdistyy uskoon, kuen Raamattu opettaa.

Mutta vauvana kastettu voi myös kasvaa vähitellen elävään ja tiedostavaan
uskoon uskovassa kodissa tai muulla tavalla.
Usko ei tietenkään silloinkaan perustu kasteeseen eikä pelasta,
mutta usko ja kaste toimivat raamatullisesti yhdessä,
koska kastettu myös tiedollisella tasolla ymmärtää asian.

Jos vauvana kastettu elää aikuisena Jumalasta vieraantuneena,
mutta saakin vastaanottaa jossain vaiheessa heräämisen
eli uudestisyntyy Jeesuksen uskoon,
on varmaan monessa tapauksessa hyvä uudistaa kaste.
Tietysti tähänkin tulee liittää perusteellinen hengellinen opetus,
jotta kastettava myös tiedollisesti on selvillä kasteen tarkoituksesta.

Minut on kastettu vauvana, mutta annoin uudistaa kasteeni Välimeressä
kesällä 2013.  Sain siihen kehotuksen Herralta.
En siis koe saaneeni uutta tai toista kastetta,
vaan samalla tavalla kun Herra kastaa
yhä uudestaan Hengellään, Hän voi myös vahvistaa uudelleen
kerran tapahtunutta veteen upottamisen ja siitä ylösnousemisen
symbolista ihmettä.
Otsikko: Vs: Sakramenttioppi
Kirjoitti: rupattelija - 09.09.19 - klo:14:18


Anteeksi, et selvästi ymmärrä, miten vakava tämä on. Sakramenttioppi ei kuitenkin löydy Raamatusta, eikä sitä voi pitää raamatullisena oppina. Mitä Raamattuun tulee, ei pidä sekoittaa sakramenttioppi ja Raamattu keskenään, niinkuin velli ja puuro sekaisin.



Otsikko: Vs: Sakramenttioppi
Kirjoitti: sandia - 09.09.19 - klo:16:04
Anteeksi, en ymmärrä, mitä tarkoitat, Janne. Olisi tärkeintä ymmärtää, että sakramenttioppi ei ole Raamatusta. Hää vihkiminen ja sakramentti tulisi olla erikseen toisistaan, eikä pidä sekoittaa keskenään, niinkuin puuro ja velli sekaisin.

Ensin olisi löydettävä ihmisiä jotka perutavat uskon tähän mainitsemaasi "sakramenttiuskoon". Ja sitten kohdistaa varoituksensa heille. Itse en tunne ketään tuollaista.

Eiuskovat luterilaiset tuskin tietävät mitä sana sakramentti tarkoittaa. Ja vielä vähemmän pitävät sitä millään tavalla olennaisena omassa elämässään, kuten ei mitään muutakaan kirkkoon kuuluvaa.  Itse en ole sille korviani lutkauttanut. Uskovat luterilaiset perustavat uskonsa Jumalan sanalle Pyhän Hengen opettamina. Eli en todellakaan tiedä keitä nämä sakramenteilla eksytetyt ovat.

Olettaisin että luterilaiset papit käyttävät sitä koska se on ainoa tapa saada yleisöä heidän kirkkohinsa ja sitä kautta EHKÄ auttaa heitä oikeuttamaan virkansa ja saamaan palkkansa.

Otsikko: Vs: Sakramenttioppi
Kirjoitti: rupattelija - 09.09.19 - klo:16:10

Sandia, se olisi hankalaa tuoda tänne. Missä olen, liikun ja ihmisten yhteydessä, sitä on vaikea tuoda esille. Sama juttu, että sinä siellä liikut, en tiedä sieltä, etkä täältä.



Otsikko: Vs: Sakramenttioppi
Kirjoitti: rupattelija - 09.09.19 - klo:16:12


Mutta voimme käsitellä sakramentti jutun, koska se löytyy kirkosta ja se oppi ei löydy Raamatusta.

Otsikko: Vs: Sakramenttioppi
Kirjoitti: sandia - 09.09.19 - klo:16:15

Sandia, se olisi hankalaa tuoda tänne. Missä olen, liikun ja ihmisten yhteydessä, sitä on vaikea tuoda esille. Sama juttu, että sinä siellä liikut, en tiedä sieltä, etkä täältä.

Tunnet siis ihmisiä jotka perustavat uskonsa ns. sakramentteihin? Yllättävää että ole tavannut sellaisia. Liikutkin paljon luterilaisten sakramentalistien keskuudessa?
Otsikko: Vs: Sakramenttioppi
Kirjoitti: rupattelija - 09.09.19 - klo:16:16


Sandia, joo, minun aikana.

Otsikko: Vs: Sakramenttioppi
Kirjoitti: Janne - 09.09.19 - klo:16:20
Käydäänhän nuo sakramentit rippikoulussa läpi. En mieti päivittäin.

Koen, että ne ovat arvokkaita ja pyhiä toimituksia. Esim ehtoollinen on enemmän kuin vain muistoateria.

En määrittele kuitenkaan uskoani mitenkään sakramenttien kautta. Ne vain ovat seurakuntaan kuuluvia arvokkaita toimituksia. Kyllä ilman niitäkin pelastuu. En kuitenkaan väheksy niitä.
Otsikko: Vs: Sakramenttioppi
Kirjoitti: sandia - 09.09.19 - klo:16:22


Sandia, joo, minun aikana.

En tiedä mihin viitaat sinun aikasi -käsitteellä. Mutta jos itse olet uskossa, kandee varmaan kertoa sakramentaaliystävillesi evankeliumi.
Otsikko: Vs: Sakramenttioppi
Kirjoitti: rupattelija - 09.09.19 - klo:16:24
Pyhä toimitus sakramenttiopin pohjalla on olematon oppi, joka ei kuitenkin löydy Raamatusta, vaikka yritin monesti selittää. Koska vaarallista sanoa sen tulleen Raamatusta sokean uskon lailla, vaan tulisi ymmärtää Raamatun asemaa, joka on ainoastaan yli kaikkea autkoriteetti tässä maailmassa, niin Raamatun kautta tutkitaan, tuleeko se Raamatusta vai ei, niin silloin ei olisi riski saada sokea usko. Tärkeintä on se, että uskon kohde on ainoastaan ensisijaisesti Jumalan Sana, pelastuu, sillä Jumalan Sana vie perille Isä Taivaallisen luokse.

Otsikko: Vs: Sakramenttioppi
Kirjoitti: rupattelija - 09.09.19 - klo:16:26


Sandia, joo, minun aikana.

En tiedä mihin viitaat sinun aikasi -käsitteellä. Mutta jos itse olet uskossa, kandee varmaan kertoa sakramentaaliystävillesi evankeliumi.

Kiitos, voisitko rukoilla puolestani, jos se on Herran tahto?

Otsikko: Vs: Sakramenttioppi
Kirjoitti: sandia - 09.09.19 - klo:16:32


Sandia, joo, minun aikana.

En tiedä mihin viitaat sinun aikasi -käsitteellä. Mutta jos itse olet uskossa, kandee varmaan kertoa sakramentaaliystävillesi evankeliumi.

Kiitos, voisitko rukoilla puolestani, jos se on Herran tahto?

Kai evankeliumin kertominen niille jotka eivät ole sitä kuulleet on aina Herran tahto.
Ellei itse ole äärikalvinisti ja oleta että Jeesus ei ole edes kuollut muiden kuin niiden puolesta jotka tulevat pelastumaan eli ovat valittuja.
Mutta otan pyytösi vakavasti ja rukoilen.


Otsikko: Vs: Sakramenttioppi
Kirjoitti: rupattelija - 09.09.19 - klo:16:34

Kiitos, Sandia!  :)

Otsikko: Vs: Sakramenttioppi
Kirjoitti: sandia - 09.09.19 - klo:16:35
Käydäänhän nuo sakramentit rippikoulussa läpi. En mieti päivittäin.

Koen, että ne ovat arvokkaita ja pyhiä toimituksia. Esim ehtoollinen on enemmän kuin vain muistoateria.

En määrittele kuitenkaan uskoani mitenkään sakramenttien kautta. Ne vain ovat seurakuntaan kuuluvia arvokkaita toimituksia. Kyllä ilman niitäkin pelastuu. En kuitenkaan väheksy niitä.

Niin kyllähän sitä sanaa käytetään kun opetetaan kasteesta ja ehtoollisesta.

Varmaan itsekin kuulin siitä opetusta rippikoulusta, ei vaan jäänyt mieleen.
Mutta muistan kun pastori Yrjölä kertoi hyvin selvästi evankeliumin ja puhui meille vakavasti ahtaasta ja leveästä portista ja kapeasta ja leveästä tiestä. Se meni sydämeeni hyvin vakavana puhutteluna ja vuoden päästä siitä tulin uskoon. Mikkelissä oli laajalta nuorisoherätystä niinä vuosina, sitä jatkui varmaan yli 10 vuotta. Ja minulla on vielä hengelliset isät ja äidit siellä Mikkelissä ja olin heidän luonaan toukokuussa.

Otsikko: Vs: Sakramenttioppi
Kirjoitti: sandia - 09.09.19 - klo:16:45

Kiitos, Sandia!  :)

Joo.
Mainitsen tämän asian nyt selvästi vielä toisemman kerran kun hieman henkilökohtaisemmalla tasolla puhutaan.

Kerroit täällä jossain ketjussa netmissionin modesta jolla oli katolinen oppi ja joka sitten jonkun tai joidenkin oikaisemana oikastui oikeaan oppiin.
Kuten kerroin se olen minä. 

Mutta se mitä kerroit minusta tällä foorumilla on täyttä puppua, siis valhetta.
En tiedä mistä olet kuullut tai lukenut tuon, mutta on todella huvittava lukea itsestä täysin naurettavia ja asiattomia väittämiä.

On tää netti sitten ihmeellinen paikka. Mutta rohkaisen sinua olemaan uskomatta ihan kaikkea mitä kuulet...jossain...en voi edes kuvitella missä joku on käyttänyt aikaa jostain tuntemattomasta ihmisestä, siis tällä kertaa minusta, tuollaisen sadun kertomiseen. Jollain täytyy olla todella tyhjät kädet elämässä kuin tuollaiseen käyttää aikaa. ;D
Otsikko: Vs: Sakramenttioppi
Kirjoitti: Natanael - 09.09.19 - klo:16:48
Pyhä toimitus sakramenttiopin pohjalla on olematon oppi, joka ei kuitenkin löydy Raamatusta, vaikka yritin monesti selittää. Koska vaarallista sanoa sen tulleen Raamatusta sokean uskon lailla, vaan tulisi ymmärtää Raamatun asemaa, joka on ainoastaan yli kaikkea autkoriteetti tässä maailmassa, niin Raamatun kautta tutkitaan, tuleeko se Raamatusta vai ei, niin silloin ei olisi riski saada sokea usko. Tärkeintä on se, että uskon kohde on ainoastaan ensisijaisesti Jumalan Sana, pelastuu, sillä Jumalan Sana vie perille Isä Taivaallisen luokse.

Kenelle sinä nuo sanasi osoitat?
Otsikko: Vs: Sakramenttioppi
Kirjoitti: rupattelija - 09.09.19 - klo:16:49


Jannelle. Anteeksi!

Otsikko: Vs: Sakramenttioppi
Kirjoitti: Soltero - 09.09.19 - klo:16:54


Anteeksi, et selvästi ymmärrä, miten vakava tämä on. Sakramenttioppi ei kuitenkin löydy Raamatusta, eikä sitä voi pitää raamatullisena oppina. Mitä Raamattuun tulee, ei pidä sekoittaa sakramenttioppi ja Raamattu keskenään, niinkuin velli ja puuro sekaisin.
Mitätöit edellisen pitkän puheenvuoroni sanomalla,
että en edes ymmärrä asiaa.
Tiedätkö, mitä hengellinen ylpeys tarkoittaa?
Otsikko: Vs: Sakramenttioppi
Kirjoitti: sandia - 09.09.19 - klo:16:58
Rupattelija, etkö sinä ole jo kyennyt toteamaan että sekä Soltero että Janne ovat Herran omia?
Itse ajattelen, että Pyhän Henki meissä antaa kyvyn tunnistaa toisen uskovan melko helpolla.

Jos olet ehkä todennut tuon, ihmettelen haluasi kertoa jonkun jutun ja sitten pyrkiä projisoimaan sitä muihin uskoviin.
Tuo oli kai se mitä minullekin oli tapahtunut tuo katolinen usko jutun kohdalla. Minuun projisoitiin jotain mitä tämä projisoija oli kehittänyt omassa päässään.

Sellaista tietty on on melko mahdoton alkaa kumoamaan, koska kaikki mitä sanon käännetään jotenkin kummallisesti minua vastaan. ???
Otsikko: Vs: Sakramenttioppi
Kirjoitti: rupattelija - 09.09.19 - klo:17:01
Lainaus käyttäjältä: Soltero
Esim. kaste ja ehtoollinen ovat sakraaleja eli pyhiä asioita,
koska molemmat on Raamatussa annettu ihmisille.

Sakramentaalinen eli pyhä (sakraali) kaste vahvistaa uudestisyntyneen henkilön uskoa siihen,
että Jeesus pelastaa kadotustuomiolta.
"Joka uskoo ja kastetaan, se pelastuu;
mutta joka ei usko, se tuomitaan kadotukseen."
(Mark. 16:16)

Olen sitä mieltä, että jos vauvana kastettu lapsi tulee aikuisena uskoon,
hänen kasteensa kannattaisi jollain tavalla uudistaa,
jotta hän olisi kastehetkellä tietoinen kasteen sakraalista merkityksestä.
Silloin se paremmin yhdistyy uskoon, kuen Raamattu opettaa.

Voisitko selittää, mitä tarkoitat?
Otsikko: Vs: Sakramenttioppi
Kirjoitti: sandia - 09.09.19 - klo:17:02
Lainaus käyttäjältä: Soltero
Esim. kaste ja ehtoollinen ovat sakraaleja eli pyhiä asioita,
koska molemmat on Raamatussa annettu ihmisille.

Sakramentaalinen eli pyhä (sakraali) kaste vahvistaa uudestisyntyneen henkilön uskoa siihen,
että Jeesus pelastaa kadotustuomiolta.
"Joka uskoo ja kastetaan, se pelastuu;
mutta joka ei usko, se tuomitaan kadotukseen."
(Mark. 16:16)

Olen sitä mieltä, että jos vauvana kastettu lapsi tulee aikuisena uskoon,
hänen kasteensa kannattaisi jollain tavalla uudistaa,
jotta hän olisi kastehetkellä tietoinen kasteen sakraalista merkityksestä.
Silloin se paremmin yhdistyy uskoon, kuen Raamattu opettaa.

Voisitko selittää, mitä tarkoitat?

Siinähän se on sanottu. Ihan punaisella. Kaste ja ehtoollinen ovat Herran asettamia siksi pyhiä.
Kaikki mitä lisäät siihen on omaa mielikuvitustasi.
Tietty eihän noin hienoja sanoja tartte välttämättä käyttää. Mutta koetetaanko löytää vastaavia kaanaankielisiä juttuja kenestä tahasta? En epäilisi etteikö löytyisi.

Eli taasen yrität projisoida toisiin uskoviin juttuja mitä heissä ei ole. Se että uskaltaa käyttää sanaa sakraali on jo sinulle ikäänkuin osoitus harhasta.
Otsikko: Vs: Sakramenttioppi
Kirjoitti: rupattelija - 09.09.19 - klo:17:06


Sandia, minun pitäisi kysyä varmuuden vuoksi, tarkoittaako he pelkästään sakramenttiopillista pohjaa vai Raamatun pohjaa.
Otsikko: Vs: Sakramenttioppi
Kirjoitti: sandia - 09.09.19 - klo:17:08


Sandia, minun pitäisi kysyä varmuuden vuoksi, tarkoittaako he pelkästään sakramenttiopillista pohjaa vai Raamatun pohjaa.

En tiedä mitä tarkoitat sakraaliopillisella. En myöskään kykene lukemaan kenenkään ajatuksia.
Otsikko: Vs: Sakramenttioppi
Kirjoitti: rupattelija - 09.09.19 - klo:17:09


Sandia, minulla ei ole voimia selittämään, mutta sinä käsität minua väärin. En halua, että saisit taas vääränlaista kuvaa minusta. Keskinäisen rauhan kannalta olisi paljon helpompi keskustella kaikessa rauhassa Raamatun asiat kaksistaan. Anteeksi!
Otsikko: Vs: Sakramenttioppi
Kirjoitti: Soltero - 09.09.19 - klo:17:13
Lainaus käyttäjältä: Soltero
Esim. kaste ja ehtoollinen ovat sakraaleja eli pyhiä asioita,
koska molemmat on Raamatussa annettu ihmisille.

Sakramentaalinen eli pyhä (sakraali) kaste vahvistaa uudestisyntyneen henkilön uskoa siihen,
että Jeesus pelastaa kadotustuomiolta.
"Joka uskoo ja kastetaan, se pelastuu;
mutta joka ei usko, se tuomitaan kadotukseen."
(Mark. 16:16)

Olen sitä mieltä, että jos vauvana kastettu lapsi tulee aikuisena uskoon,
hänen kasteensa kannattaisi jollain tavalla uudistaa,
jotta hän olisi kastehetkellä tietoinen kasteen sakraalista merkityksestä.
Silloin se paremmin yhdistyy uskoon, kuen Raamattu opettaa.

Voisitko selittää, mitä tarkoitat?
Pyhä toimitus on jotakin toimintaa, jolla halutaan osoittaa kunnoitusta ja alamaisuutta Herralle.
Tavallinen rukoilukin on pyhää eli sakraalia, koska siinä lähestytään Pyhää Jumalaa.

Sakramentit ovat kirkollisia sakraaleja toimituksia.
Kuten edellä viittasin, ne eivät ainakaan luterilaisissa ja katolisissa kirkoissa
ole mielestäni aivan oikeaan osuneita,
koska niissä on annettu esim. ehtoolliselle ja kasteelle yli tai ohi Raamatun meneviä merkityksiä.

Mikään pyhä toimenpide ei tietenkään sinänsä ole pelastavaa. 
Rukouskaan ei ole mitään,
ellei se ole kontaktia Kaikkivaltiaan kanssa.
Kirkkojen sakramentitkaan eivät pelasta helvetiltä,
ellei ole henkilökohtaista uskoa.
Mutta uskossa oleva voi osallistua sakramenttiin puhtaalla omallatunnolla,
jos hän tietää ja uskoo itse, mitä Raamattu asiasta opettaa.

Otsikko: Vs: Sakramenttioppi
Kirjoitti: rupattelija - 09.09.19 - klo:17:15


Kiitos, Soltero, vastauksestasi! Kysyn, ymmärrätkö minun alkupostausta, mitä tarkoitan? Luitko huolellisesti sitä läpi?

Otsikko: Vs: Sakramenttioppi
Kirjoitti: Soltero - 09.09.19 - klo:17:29


Kiitos, Soltero, vastauksestasi! Kysyn, ymmärrätkö minun alkupostausta, mitä tarkoitan? Luitko huolellisesti sitä läpi?
Olen lukenut aloituksen.
En itse ole sitoutunut minkään kirkkokunnan oppeihin,
vaan Kristuksen oppiin Raamatun mukaan.
Siksi minun ei tarvitse taistella mitään oppeja vastaan, eikä myöskään ei-raamatullisten
oppien puolesta.

Olen vapaa hyväksymään mm. ev.lut. kirkossa ja helluntaiherätyksessä annetut opetukset, jos ne ovat Sanan mukaisia.
Mutta en koe tehtäväkseni yrittää murtaa minkään kristillis-hengellisten uskomisjärjestelmien perustuksia julistamalla,
että ne pohjautuvat "kadottaviin oppeihin".
Sellainen kutsumus voi olla joillakin, mutta se työ ei etene ainakaan tällaisilla
hengellisillä keskustelufoorumeilla.

Otsikko: Vs: Sakramenttioppi
Kirjoitti: rupattelija - 09.09.19 - klo:17:32
Soltero, kysyn, onko alkupostauksellani jotain epäselvää, mikä estää ymmärtämisen kaikella ymmärryksellä selkeästi? Kannattaisi kysyä yhteisymmärryksen kannalta, mitä tarkoitan alkupostauksella?

Otsikko: Vs: Sakramenttioppi
Kirjoitti: Janne - 09.09.19 - klo:17:32
Jos nyt oletetaan, että kuoltuani Pyhä Pietari taivaanportilla kysyy: Miksi sinun pitäisi päästä tänne?

Vastaus: Jeesus Kristuksen meidän Herramme ja Vapahtajamme ristintyön kautta ja armon (ansaitsematon rakkaus meidän osaksemme) ansiosta .

En sanoisi sanallakaan mistään sakramenteista.
Otsikko: Vs: Sakramenttioppi
Kirjoitti: rupattelija - 09.09.19 - klo:17:34
Jos nyt oletetaan, että kuoltuani Pyhä Pietari taivaanportilla kysyy: Miksi sinun pitäisi päästä tänne?

Vastaus: Jeesus Kristuksen meidän Herramme ja Vapahtajamme ristintyön kautta ja armon (ansaitsematon rakkaus meidän osaksemme) ansiosta .

Amen!  :)
Otsikko: Vs: Sakramenttioppi
Kirjoitti: Soltero - 09.09.19 - klo:17:45
Soltero, kysyn, onko alkupostauksellani jotain epäselvää, mikä estää ymmärtämisen kaikella ymmärryksellä selkeästi? Kannattaisi kysyä yhteisymmärryksen kannalta, mitä tarkoitan alkupostauksella?
Tarkoitatko todella, että asia on ymmmärretty oikein vain silloin,
kun se on ymmärretty sinun tavallasi?
Toisten yläpuolelle asettumisella on joskus ikävät seuraukset.
Otsikko: Vs: Sakramenttioppi
Kirjoitti: rupattelija - 09.09.19 - klo:17:47

Ei, Soltero. Ihmettelin itse, miksi alkupostaukseni ei avannut ymmärrystä, niin siksi kysyn, onko siinä jotain epäselvää? Siinä käsitellään pelastuskysymyksestä.



Otsikko: Vs: Sakramenttioppi
Kirjoitti: rupattelija - 09.09.19 - klo:17:52


Anteeksi, Soltero, saisinko kysyä, onko sinulla muistiongelma? En halua loukata ja ihmettelen, ettet muista aiempia kommenttiani, joiden mukaan en asetu kenenkään yläpuolelle.

 
Otsikko: Vs: Sakramenttioppi
Kirjoitti: Soltero - 09.09.19 - klo:17:58

Ei, Soltero. Ihmettelin itse, miksi alkupostaukseni ei avannut ymmärrystä, niin siksi kysyn, onko siinä jotain epäselvää? Siinä käsitellään pelastuskysymyksestä.
Kaikki eivät yksinkertaisesti koe asiaa samalla tavalla kuin sinä.
Se ei tarkoita, etteikö ymmärrettäisi, mistä on kysymys.

Olen oppinut vähitellen vuosikymmeniä kestäneen uskon tieni aikana,
johon on kuulunut monenlaisia Jumalan sallimia ylä- ja alamäkiä ja mutkia,
että kaikki asiat eivät ole mustavalkoisia.
Jos itse näkee kaiken mustavalkoisena ja ajattelee saaneensa itselleen yksinoikeuden oikeanlaiseen uskoon, joutuu vaikeuksiin ainakin näissä keskustelukerhoissa.

Otsikko: Vs: Sakramenttioppi
Kirjoitti: Soltero - 09.09.19 - klo:18:04


Anteeksi, Soltero, saisinko kysyä, onko sinulla muistiongelma? En halua loukata ja ihmettelen, ettet muista aiempia kommenttiani, joiden mukaan en asetu kenenkään yläpuolelle.
Ihminen on aika sokea arvioidessaan itseään silloin,
kun kyseessä ovat omat ominaisuudet -
varsinkin mahdolliset puutteellisuudet.
Otsikko: Vs: Sakramenttioppi
Kirjoitti: rupattelija - 09.09.19 - klo:18:05
Soltero, kun tulin tänne, niin aloin oppia tuntemaan sinua tämän foorumin kautta ja luulin, että sinä myös opit tuntemaan minua oikealla tavalla ja oikein silmin nähdäksesi, millainen ihminen olen. Olen luonneltani temperamenttinen uskova, kuten sinäkin. Siksi opin tuntemaan sinun toisen puolesi.  :D

Niin silloin olisi paljon helpompi jutella sillä tavalla, kun me tunnemme toisiamme foorumin kautta. Toivoisin, että sinä pääsisit tuntemaan minun ajatuksiani ja samoin minä sinun ajatuksiasi ollessamme Jumalan perheenä ja jättäisimme ne turhat asiat pois, mikä ei pidä paikkansa meidän kohdalla, koska emme ole sellaisia, mitä emme anna kuvaa itsestämme. Jookos?  :D

No yksi asia kerrallaan, tällä tavalla olisi paljon helpompi päästä yhteisymmärrykseen, kuin paljon asiat, se herättää lisää kysymyksiä ja keskustelu venyy turhaan ja minä helposti väsyn siihen. Ymmärrätkö?
Otsikko: Vs: Sakramenttioppi
Kirjoitti: rupattelija - 09.09.19 - klo:18:11

Soltero, anteeksi, olen hämilläni. Haluaisin jutella kanssasi kaikessa rauhassa hyvät välit kans.

Otsikko: Vs: Sakramenttioppi
Kirjoitti: sandia - 09.09.19 - klo:18:21


Sandia, minulla ei ole voimia selittämään, mutta sinä käsität minua väärin. En halua, että saisit taas vääränlaista kuvaa minusta. Keskinäisen rauhan kannalta olisi paljon helpompi keskustella kaikessa rauhassa Raamatun asiat kaksistaan. Anteeksi!

Rupattelija, vedät ton "sä ymmärsit väärin" kortin tosi usein.
Otsikko: Vs: Sakramenttioppi
Kirjoitti: rupattelija - 09.09.19 - klo:18:26


Sandia, sinun kommenttiesi mukaan ymmärsit minua väärin. Eikö olisi tärkeintä saada yhteisymmärrys, jonka kautta päästäisiin yhteisymmärrykseen, kuin kommentoida vääränlaisen kuvan perusteella, johon minulla ei ole voimia oikaisemaan. Anteeksi puolestani, jos saatoin sinua ymmärtämään väärin.

Otsikko: Vs: Sakramenttioppi
Kirjoitti: rupattelija - 09.09.19 - klo:18:27


Toivoisin, että pääsisimme tuntemaan toisiamme tämän foorumin kautta. Mehän olemme Jumalan perhe ja olisi upea saada sinua minun siskokseni.
Otsikko: Vs: Sakramenttioppi
Kirjoitti: Natanael - 09.09.19 - klo:19:17

No yksi asia kerrallaan, tällä tavalla olisi paljon helpompi päästä yhteisymmärrykseen, kuin paljon asiat, se herättää lisää kysymyksiä ja keskustelu venyy turhaan ja minä helposti väsyn siihen. Ymmärrätkö?

Minä olen ollut tällä foorumilla 6 vuotta ja olen tehnyt 70 aloitusta.

Sinä olet ollut foorumilla noin kuukauden ja sinulla on jo 27 aloitusta.
Eipä ihme, että väsyttää vastatessa toisten kirjoittajien kysymyksiin.

Mitäpä jos keskittyisit vain pariin aiheeseen viikon aikana.
Otsikko: Vs: Sakramenttioppi
Kirjoitti: rupattelija - 09.09.19 - klo:19:21

Natanael, tarkoittaako aloitus postausta? Ok, minun täytyy pitää tauon. Entä kommentit, jotka tulevat väärinymmärryksestä, mitä postaus ei anna sellaista kuvaa?

Otsikko: Vs: Sakramenttioppi
Kirjoitti: Natanael - 09.09.19 - klo:19:28
Aloituksia tarkoitan.
Ei kukaan jaksa lukea kaikkia viestejäsi ja tiedä mitä olet toisessa ketjussa kirjoittanut.
Mieti vähän pitempään mitä kirjoitat, niin tulee vähemmän väärinymmärryksiä.
Otsikko: Vs: Sakramenttioppi
Kirjoitti: rupattelija - 09.09.19 - klo:19:29


Ok, Natanael. Luulin, että tämä on niinkuin rupattelutuokio. Kiitos huomautuksestasi!

Otsikko: Vs: Sakramenttioppi
Kirjoitti: Natanael - 09.09.19 - klo:19:49
Saahan täällä rupatella, mutta nyt näyttää siltä, että lähes jokaisessa ketjussa missä olet mukana, on jonkun asteinen hämminki.
Otsikko: Vs: Sakramenttioppi
Kirjoitti: Janne - 09.09.19 - klo:19:50


Toivoisin, että pääsisimme tuntemaan toisiamme tämän foorumin kautta. Mehän olemme Jumalan perhe

Foorumeissa saattaa jonkun verran oppia tuntemaan toisia palstalaisia. Netmission foorumilla jotkut kirjoittajista tuli tutuiksi itselleni mm. yksityisviestien kautta ja palstalta yleensäkin. En tosin nähnyt ketään livenä.

Toisaalta joku voi olla sellainenkin, joka ei halua tuntea ketään vaan kirjoittaa kylmän analyyttistä faktatietoa paljastamatta itsestään mitään.

Tietenkin sitten kun jotain rukousosioita niin niissähän joutuu jotakin paljastamaan jos haluaa rukoiltavan jonkun asian puolesta.

Otsikko: Vs: Sakramenttioppi
Kirjoitti: Tosikko - 14.09.19 - klo:21:38
Jotenkin vaikuttaa tutulta tässä ketjussa olevat tekstit ja google paljasti osan olevan copy-pastea joltakin multinikki massapostittajalta. ;)
Otsikko: Vs: Sakramenttioppi
Kirjoitti: sandia - 15.09.19 - klo:03:48
Jotenkin vaikuttaa tutulta tässä ketjussa olevat tekstit ja google paljasti osan olevan copy-pastea joltakin multinikki massapostittajalta. ;)

Taisi itsekin kertoa saman.
Otsikko: Vs: Sakramenttioppi
Kirjoitti: rupattelija - 15.09.19 - klo:07:34

Ei, se on minun kirjoitukseni, josta kopioin.

Otsikko: Vs: Sakramenttioppi
Kirjoitti: Tosikko - 15.09.19 - klo:21:26
Jotenkin kummallinen aloitus, mutta jospa annettaisiin Katolisen kirkon kertoa mitä he ymmärtävät sakramenteilla. Siellä on myös videoita aiheesta.

https://katolinen.fi/sakramentit/

ja


https://hyviauutisia.wordpress.com/2015/01/12/pentti-heiska-kirkkolaitosinstituution-pylvaat-ja-pelastuksen-tie/#comment-6031
Otsikko: Vs: Sakramenttioppi
Kirjoitti: sandia - 16.09.19 - klo:17:40
Jotenkin kummallinen aloitus, mutta jospa annettaisiin Katolisen kirkon kertoa mitä he ymmärtävät sakramenteilla. Siellä on myös videoita aiheesta.

https://katolinen.fi/sakramentit/

ja


https://hyviauutisia.wordpress.com/2015/01/12/pentti-heiska-kirkkolaitosinstituution-pylvaat-ja-pelastuksen-tie/#comment-6031

Niin minustakin ketjusta puuttui se mistä itse asiassa kirjoitettiin.
Otsikko: Vs: Sakramenttioppi
Kirjoitti: Tosikko - 22.09.19 - klo:17:09
Jotenkin kummallinen aloitus, mutta jospa annettaisiin Katolisen kirkon kertoa mitä he ymmärtävät sakramenteilla. Siellä on myös videoita aiheesta.

https://katolinen.fi/sakramentit/

ja


https://hyviauutisia.wordpress.com/2015/01/12/pentti-heiska-kirkkolaitosinstituution-pylvaat-ja-pelastuksen-tie/#comment-6031

Kun katsoo tuolla Katolinen.fi sivuilla olevaa videoita, niin sen jälkeen tulee antikatolista One way prop.. tiedotetta.
Otsikko: Vs: Sakramenttioppi
Kirjoitti: sandia - 23.09.19 - klo:18:19
Kun täällä nyt kerran on otsikko sakramenteista, niin kerron tämän kuluneen viikon kokemuksen kirkosta, missä  jopa käytetään sakramenttikäsitettä.

Olimme miehen sisarentyttären häissä Newark, New Jerseyssä, mikä on Manhattanin vastarannalla, siis Hudson joki on siis välissä. Ajo sinne on rankkaa koska on USAn ehkä 1. tai 2. tiheimmin asuttua aluetta.

Veljensisar oli tehnyt ikäänkuin ohjelman mistä, saattoi seurata ukrainalaista ja osaksi kirkkoslaavilla laulettua liturgiaa.
Luin sen ennen kirkon alkamista ja ihmettelen tavallaan mitä siinä opetetaan avioliitosta.
Ukrainan katolinen kirkko on itse asiassa sisällöltään ortodoksinen kirkko. Heillä on se avioparin kruunaamisjuttu yhtenä seremoniana. Luin sen selityksen siitä ohjelmasta.

Se viittaa avioparien UHRAUTUVAAN rakkauteen toinen toistaan kohtaan. Siis siinä samastutaan Kristuksen rakkauteen siten, että avioliitossa odotetaan puolisojen motiivina olevan tämä uhrautuva rakkaus toinen toisilleen. Se tuo aina mukanaan kärsimystä koska kumpikin puoliso on syntinen. Tämä hääkruunu on muistutus siitä kruunusta mikä uskova saa iankaikkisuudessa seurattuaan Kristusta täällä maailmassa.

Minua puhutteli tuo opetus. Siinä on se sydämen yksinkertaisuus suhteessa Jumalan sanaan mikä on sitä viisautta mitä ihminen ei opi ilman Pyhää Henkeä.

Olen joskus muulloinkin seurannut heidän litrugiaansa englanninkielisestä käännöksestä ja aina tullut vaikuttuneeksi sen hengellisestä sisällöstä. Ymmärrän tai ainakin oletan ymmärtäväni, että moni kirkossa kävijä ei samastu liturgian sisältöön. Tosin saatan olla täysin väärässä ja tuomita ihmisiä joita en edes tunne. Mutta ideani on sanoa, että uskova voi todella samastua siihen liturgiaan, jos kuulee sen muulla kuin kirkkoslaavin kielellä. ;D Tai jos osaa itse kirkkoslaavia. :) 8)

Vähän värikkäämmäksi tulee tää viesti kun laitan youtuben.
Tuo olisi ihan hyvin voinut olla lauantain tilaisuus, kirkkokin näyttää ihan samanlaiselta.
Tuossa on ne pienet laakeriseppeleet, siis ne kruunut. Luulen että meillä oli samat seremoniat, koska juhlimme häitä kaksi kertaa. Ekaksi Suomessa sitten USAssa.
https://www.youtube.com/watch?v=0xgMtuvgEVo

Kuva selkenee jonkin sekunnin jälkeen tuolla videolla.
Otsikko: Vs: Sakramenttioppi
Kirjoitti: sandia - 23.09.19 - klo:19:13
Kas tuo YouTube wedding onkin NYCistä. Vastapäätä New Yorkin vanhinta jatkuvasti toimivaa pubia.  :) Se oli eka paikka mihin mun mies vei minut kun tulin ekalle vierailulle USAhan 22 vuotiaana. Mc Sorley's.
Mun eteen laitettiin oluttuoppia, lautasellinen cheddar juusto viipaleita ja paketti suolakeksejä ja sanottiin: "syö".

Tää siis EI ole ukranalainen tradition tai sakramentti. On vaan mitä mies teki kun ei tiennyt mitä muuta olisi keksinyt ensihädikseen. ;D
Otsikko: Vs: Sakramenttioppi
Kirjoitti: sandia - 23.09.19 - klo:19:21
Saattaa olla että itse tulin, ja ehkä myös mieheni tuli siunatuksi tuosta viikonlopusta. Nyt vasta, siis en silloin yli 30 vuotta sitten,  luin tuon kruunauksen tarkoituksen ja se siunasi ja ilahdutta. Itse kävimme paljon vaikeita aikoja läpi, koska tulimme hyvin erilaisista taustoista mutta Herra auttoi minua nöyrtymään ja löytämään tuon sydämen yksinkertaisuuden ja se juuri pelasti avioliittomme ja uudisti meitä ja yhä uudistaa meitä. Se siis että nöyrtyy ihmissuhteessa.
Otsikko: Vs: Sakramenttioppi
Kirjoitti: Janne - 23.09.19 - klo:19:46
Kas tuo YouTube wedding onkin NYCistä. Vastapäätä New Yorkin vanhinta jatkuvasti toimivaa pubia.  :) Se oli eka paikka mihin mun mies vei minut kun tulin ekalle vierailulle USAhan 22 vuotiaana. Mc Sorley's.
Mun eteen laitettiin oluttuoppia, lautasellinen cheddar juusto viipaleita ja paketti suolakeksejä ja sanottiin: "syö".

Tää siis EI ole ukranalainen tradition tai sakramentti. On vaan mitä mies teki kun ei tiennyt mitä muuta olisi keksinyt ensihädikseen. ;D

Sellainen minäkin olen joissakin asioissa. Miehet ovat sellaisia.
Otsikko: Vs: Sakramenttioppi
Kirjoitti: sandia - 24.09.19 - klo:07:04
Juu noin se usein menee :)
Otsikko: Vs: Sakramenttioppi
Kirjoitti: Natanael - 24.09.19 - klo:12:48
no niin...kirjoitus puhukoon itse puolestaan:

Lainaus
Myöhemmin, noin kuukausi sitten minä törmäsin yhteen foorumiin ja siitä miettiessäni rukoilin ja kysyin Herralta, mikä on Hänen tahto ja liitynkö sinne foorumiin kysyen Hänen tahtoaan. Siten kirjauduin sinne sisään ja vähän myöhemmin uni tuli minulle. Näin unta, että minua lähestyttiin kaikenlaiset okkultismit. Ne kaikki oli erilaisen näköisiä okkultismeja. Näin, että niiden takana oli henkivallat, niinkuin Raamatussa sanotaan, että saatana osaa tekeytyä valkeuden enkeliksi. Ne henkivallat olivat okkultismeihin verhoutuneita.

Näin unta, että ne lähestyivät hitaasti minua kohtaan. Ne oli ympärilläni. Ne alkoivat syyttää ja syyllistää minua herjaavin sanoin ja sanoivat, että olen väärässä ja olen väärässä jostain asioista. Seisoin ja mietin ihmetellen. Lopultakin yksi oli minun selän takana ja se oli minua läheisempi, kuin muut, jotka olivat ympärilläni. Yhtäkkiä se repi hiuksiani. Käskin sanoen; Lopeta! Siinä samoissa sekunneissa se yhtäkkiä lakkasi ja siten huomasin, että ne, jotka olivat ympärilläni, katosi huomaamattani jo yhdessä silmänräpäyksessä.

Yhtäkkiä oli tyhjä paikka, vain minä. Siten tunsin, miten rauhan Herra lähestyi minua ja Hänen ihmeellinen rauha vallitsi minua ihmeellisellä tavalla. Unesta herättyäni mietin ihmetellen, mitä uni mahtaa tarkoittaa.

Siten siellä kirjoitin minun tekemistäni tutkimuksista Raamatun äärellä kuten latinankielen Raamatun tutkimastani sakramenttopista, mutta ymmärrys ei oikaissut oikein. Minulta kerrottiin, ettei ymmärrä, mitä ajan ja siten yritin selittää ja oikaista oikeaan ymmärrykseen. Siten minulle alkoi selittää, miten asia on, kiertäen ja poimien Raamatun kohdat esille ja selittäen heikkouksista, jotka yksin riittää omaksi pelastukseksi. Olin ihmeissäni. Annoin sen asian olla.

Myöhemmin menin uudelleen lukemaan ne kirjoitukset ja huomasin luopumuksen merkkiä niissä kirjoituksissa. Siten viimekuukautinen uni muistui mieleeni ja tajusin, miksi ymmärrys on pimentynyt, koska yritin oikaista oikeaan ymmärrykseen kaikin tavoin keskustellessani, mutta aina minulle tultiin selittämään, miten asia on näin, eikä tällä tavalla voi keskustella mitään. Niin tajusin, mitä uni yritti viestittää minulle siitä, että ymmärrys on pimentynyt.

Keskustellessani ylläpitäjän kanssa yksityisviestillä pyysin poistamaan minua sieltä foorumista, mutta ylläpitäjä ei antanut. Siten poistin vanhat kirjoitukseni toivoen, että minua poistetaan foorumista, mutten saanut, kuin pari päivän bannit. Ei minun ole tarkoitus millään parjata tai panetella siitä foorumia.

Kyllä jokainen uskova on heikkouskoinen, mutta se ei tarkoita, että saa tukea jotain Herran tahdon vastaisia asioita ollakseen heikko. Kunhan Hänen tahdon mukaisten asioiden mukaan noudattamalla heikko uskova Kristuksessa on voimakas.

Siellä minusta tehtiin olkinukeksi eli vääränlaisen kuvan perusteella ja ihmeellisintä, että tunnen vielä armollisuutta ja myötätuntoa. Pyydän rukousta kyseisen foorumin puolesta. Herra tietää, mikä kyseinen foorumi on. Kiitos!

https://uskonaskel.foorumi.eu/viewtopic.php?f=2&t=621
Otsikko: Vs: Sakramenttioppi
Kirjoitti: Janne - 24.09.19 - klo:13:26
On mennyt touhu erikoiseksi.

Toimitaan jonkun unen perusteella. Eli pakotetaan uni tulemaan todeksi.

Jos näen unen, että minua ei ymmärretä niin sitten toimin niin että minua ei ymmärretä. Lopuksi pääsen sanomaan, että tätä se uneni tiesi.


Vai että vielä okkultismeja ja henkivaltoja.....
Otsikko: Vs: Sakramenttioppi
Kirjoitti: Soltero - 24.09.19 - klo:13:47
Sakramenteissa eli pyhissä toimituksissa ei sinänsä ole mitään väärää,
jos ne perustuvat Raamattuun ja niiden kautta
on tarkoitus lähestyä ja ylistää Jumalaa.
Esim. luterilaisen kirkon kaste ja ehtoollinen ovat tietysti raamatullisia,
koska Jeesus kehotti uskovia niitä harjoittamaan.
Selvästi epäraamatullinen on tosin katolisen ja ortodoksisen kirkon
pappeuden sakramentti.

Harhaoppisuuden puolelle siirrytään, jos pappien toimitukset
käsitetään jonkinlaisiksi mystisiksi rituaaleiksi, joiden suorittaminen sinänsä
on Jumalan palvelemista.
Ne ovat silloin verrattavissa Vanhan liiton aikaisiin uhritoimituksiin,
ja siksi turhia Jeesuksen lunastamille.

Raamatullista perustetta ei ole myöskään sille käytännölle, että pyhiä
toimituksia voivat suorittaa vain kirkolliset papit.
On harhakäsitys, että pappi esiintyisi jonkinlaisena erityisen
pyhänä henkilönä, joka toimii Jumalan ja ihmisten välittäjänä.
Esim. ehtoollista Jeesus käski opetuslastensa viettää keskenään Hänen
ruumiinsa ja verensä muistoksi, mutta ei määritellyt,
että vain joku nimetty henkilö
olisi kelvollinen jakamaan leipää ja viiniä toisille uskoville.

Raamatun esimerkkien mukaan uskoon tulleet pitää kastaa.
Seurakunnan järjestyksen kannalta on tietysti hyvä,
että kastamisen ja muut toimenpiteet keskistetään joillekin
pitkään uskossa olleille henkilöille.
Heillähän on edellytykset antaa asiaan liittyvää opetusta Raamatusta ja
kertoa, mikä merkitys esim. kasteella on uskovan elämässä.
Mutta minkäänlaista pappeutta ei kastajalta edellytetä,
paitsi tietysti sitä taivaallista pappeutta, joka kuuluu kaikille
uudestisyntyneille, uskostaan todistaville Jeesuksen seuraajille.

"Rakentukaa itsekin elävinä kivinä hengelliseksi huoneeksi, pyhäksi papistoksi, uhraamaan hengellisiä uhreja, jotka Jeesuksen Kristuksen kautta ovat Jumalalle mieluisia."  (1. Piet. 2:5)
Kaikki uskovat ovat pappeja, joiden uhrit eivät ole sakramentteja,
vaan jatkuvaa kiitosta Jeesuksen nimessä, hyvän tekemistä ja omastamme
jakamista (Hepr. 13: 14-16).
Paavali kehottaa meitä myös antamaan oman ruumiimme eläväksi uhriksi Jumalalle.
(Room. 12:1)



Otsikko: Vs: Sakramenttioppi
Kirjoitti: Janne - 24.09.19 - klo:13:56
En osaa lainata niin lainaan näin copypastella Solteron tekstiä:


"Raamatullista perustetta ei ole myöskään sille käytännölle, että pyhiä
toimituksia voivat suorittaa vain kirkolliset papit.
On harhakäsitys, että pappi esiintyisi jonkinlaisena erityisen
pyhänä henkilönä, joka toimii Jumalan ja ihmisten välittäjänä.
Esim. ehtoollista Jeesus käski opetuslastensa viettää keskenään Hänen
ruumiinsa ja verensä muistoksi, mutta ei määritellyt,
että vain joku nimetty henkilö
olisi kelvollinen jakamaan leipää ja viiniä toisille uskoville."





Näkisin tässä yhden hyvän puolen eli kurin ja järjestyksen sekä arvokkuuden.

Jos ehtoollista jaettaisiin miten sattuu, missä sattuu ja kenen toimesta tahansa niin se olisi kaaottista ja anarkista. Se ei olisi enää Pyhä toimitus, jonka edessä hiljennyttään.

Kannatan tätä nykysyteemiä, vaikka yhden kerran elämässäni olenkin ottanut ehtoollisen TV7:n kautta kun Sid Roth sanoi että näinkin voi tehdä ja sai olla mikä tahansa leipä ja mehu. Tavallaan siis Sid Roth sanoi ehtoollissanat ja minä söin leipää ja mehua sohvalla.

Jälkeenpäin tuntui että ei se ollut oikea ehtoollinen. Mieluummin menen kirkkoon.
Otsikko: Vs: Sakramenttioppi
Kirjoitti: Soltero - 24.09.19 - klo:14:12
En osaa lainata niin lainaan näin copypastella Solteron tekstiä:


"Raamatullista perustetta ei ole myöskään sille käytännölle, että pyhiä
toimituksia voivat suorittaa vain kirkolliset papit.
On harhakäsitys, että pappi esiintyisi jonkinlaisena erityisen
pyhänä henkilönä, joka toimii Jumalan ja ihmisten välittäjänä.
Esim. ehtoollista Jeesus käski opetuslastensa viettää keskenään Hänen
ruumiinsa ja verensä muistoksi, mutta ei määritellyt,
että vain joku nimetty henkilö
olisi kelvollinen jakamaan leipää ja viiniä toisille uskoville."





Näkisin tässä yhden hyvän puolen eli kurin ja järjestyksen sekä arvokkuuden.

Jos ehtoollista jaettaisiin miten sattuu, missä sattuu ja kenen toimesta tahansa niin se olisi kaaottista ja anarkista. Se ei olisi enää Pyhä toimitus, jonka edessä hiljennyttään.

Kannatan tätä nykysyteemiä, vaikka yhden kerran elämässäni olenkin ottanut ehtoollisen TV7:n kautta kun Sid Roth sanoi että näinkin voi tehdä ja sai olla mikä tahansa leipä ja mehu. Tavallaan siis Sid Roth sanoi ehtoollissanat ja minä söin leipää ja mehua sohvalla.

Jälkeenpäin tuntui että ei se ollut oikea ehtoollinen. Mieluummin menen kirkkoon.
Juu, samaa mieltä.
Tarkoitin asiaa siltä kannalta, että Raamatun mukaan ehtoollisen viettämisessä uskovat eivät tarvitse  Jumalaa lähestyessään välittäjäkseen erityistä pappia.
Jeesus on itse läsnä silloin, kun uskova syö ehtoollisleivän ja juo viinin,
koska vain Hänen ruumiinsa ja verensä kautta meillä on oikeus lähestyä Jumalaa.
Siinä ei tarvita pappeja.

Mutta, kuten mainitsit, seurakunnan järjestyksen kannalta on parempi,
että vain sovitut henkilöt jakavat ehtoollisaineet.
On tosin paljon uskovien ryhmiä, rukouspiirejä ym., joissa vietetään yhteistä ehtoollista ilman pappia.
Niissäkin on tietysti tarpeen jonkinlainen sopimus aineiden hankkimisesta ja jakamisesta.
Kyse on silloin käytännön järjestelyistä.
Otsikko: Vs: Sakramenttioppi
Kirjoitti: Soltero - 24.09.19 - klo:17:25
no niin...kirjoitus puhukoon itse puolestaan:

Lainaus
Myöhemmin, noin kuukausi sitten minä törmäsin yhteen foorumiin ja siitä miettiessäni rukoilin ja kysyin Herralta, mikä on Hänen tahto ja liitynkö sinne foorumiin kysyen Hänen tahtoaan. Siten kirjauduin sinne sisään ja vähän myöhemmin uni tuli minulle. Näin unta, että minua lähestyttiin kaikenlaiset okkultismit. Ne kaikki oli erilaisen näköisiä okkultismeja. Näin, että niiden takana oli henkivallat, niinkuin Raamatussa sanotaan, että saatana osaa tekeytyä valkeuden enkeliksi. Ne henkivallat olivat okkultismeihin verhoutuneita.

Näin unta, että ne lähestyivät hitaasti minua kohtaan. Ne oli ympärilläni. Ne alkoivat syyttää ja syyllistää minua herjaavin sanoin ja sanoivat, että olen väärässä ja olen väärässä jostain asioista. Seisoin ja mietin ihmetellen. Lopultakin yksi oli minun selän takana ja se oli minua läheisempi, kuin muut, jotka olivat ympärilläni. Yhtäkkiä se repi hiuksiani. Käskin sanoen; Lopeta! Siinä samoissa sekunneissa se yhtäkkiä lakkasi ja siten huomasin, että ne, jotka olivat ympärilläni, katosi huomaamattani jo yhdessä silmänräpäyksessä.

Yhtäkkiä oli tyhjä paikka, vain minä. Siten tunsin, miten rauhan Herra lähestyi minua ja Hänen ihmeellinen rauha vallitsi minua ihmeellisellä tavalla. Unesta herättyäni mietin ihmetellen, mitä uni mahtaa tarkoittaa.

Siten siellä kirjoitin minun tekemistäni tutkimuksista Raamatun äärellä kuten latinankielen Raamatun tutkimastani sakramenttopista, mutta ymmärrys ei oikaissut oikein. Minulta kerrottiin, ettei ymmärrä, mitä ajan ja siten yritin selittää ja oikaista oikeaan ymmärrykseen. Siten minulle alkoi selittää, miten asia on, kiertäen ja poimien Raamatun kohdat esille ja selittäen heikkouksista, jotka yksin riittää omaksi pelastukseksi. Olin ihmeissäni. Annoin sen asian olla.

Myöhemmin menin uudelleen lukemaan ne kirjoitukset ja huomasin luopumuksen merkkiä niissä kirjoituksissa. Siten viimekuukautinen uni muistui mieleeni ja tajusin, miksi ymmärrys on pimentynyt, koska yritin oikaista oikeaan ymmärrykseen kaikin tavoin keskustellessani, mutta aina minulle tultiin selittämään, miten asia on näin, eikä tällä tavalla voi keskustella mitään. Niin tajusin, mitä uni yritti viestittää minulle siitä, että ymmärrys on pimentynyt.

Keskustellessani ylläpitäjän kanssa yksityisviestillä pyysin poistamaan minua sieltä foorumista, mutta ylläpitäjä ei antanut. Siten poistin vanhat kirjoitukseni toivoen, että minua poistetaan foorumista, mutten saanut, kuin pari päivän bannit. Ei minun ole tarkoitus millään parjata tai panetella siitä foorumia.

Kyllä jokainen uskova on heikkouskoinen, mutta se ei tarkoita, että saa tukea jotain Herran tahdon vastaisia asioita ollakseen heikko. Kunhan Hänen tahdon mukaisten asioiden mukaan noudattamalla heikko uskova Kristuksessa on voimakas.

Siellä minusta tehtiin olkinukeksi eli vääränlaisen kuvan perusteella ja ihmeellisintä, että tunnen vielä armollisuutta ja myötätuntoa. Pyydän rukousta kyseisen foorumin puolesta. Herra tietää, mikä kyseinen foorumi on. Kiitos!

https://uskonaskel.foorumi.eu/viewtopic.php?f=2&t=621
Nimim. rupattelija nimittää tämän foorumin uskovia
"ymmärrykseltään pimentyneiksi luopioiksi, joita vallitsevat okkultismiin verhoutuneet saatanan henkivallat".
Tuollainen toisella foorumilla julkaistu panettelu on aika...
mielenkiintoista.

Otsikko: Vs: Sakramenttioppi
Kirjoitti: peneriktus16 - 24.09.19 - klo:19:21
Se on oikeaoppisuuden hedelmää. Sen hedelmä on huonoa.
Otsikko: Vs: Sakramenttioppi
Kirjoitti: Janne - 24.09.19 - klo:23:42

Nimim. rupattelija nimittää tämän foorumin uskovia
"ymmärrykseltään pimentyneiksi luopioiksi, joita vallitsevat okkultismiin verhoutuneet saatanan henkivallat".
Tuollainen toisella foorumilla julkaistu panettelu on aika...
mielenkiintoista.
[/quote]



Yllä oli lainaus Solterolta.

Harvoin kuulee noin rajua tekstiä uskovaisia kohtaan. Tälläkin palstalla osa kirjoittajista on tunnistettavissa nimerkkien takaa, niin tuo tuntuu rajulta syytökseltä kaikkia meitä kirjoittajia kohtaan. Osa kirjoittaa nimelläänkin. Hieman kuin puukolla iskisi selkään meitä kaikkia.

Jeesus on kuitenkin käskenyt kääntää toisenkin posken, jos toiseen lyödään.

Annan anteeksi rupattelijalle.
Otsikko: Vs: Sakramenttioppi
Kirjoitti: Janne - 24.09.19 - klo:23:52
Aikuiset uskovat kestävät yllättävän paljon. Kuppini kääntyy vasta silloin nurin, jos uskovaisten perheiden lapsia uhataan helvetin kadotuksella toisten uskovaisten tahoilta joilla on mukamas hallussaan taivasten valtakunnan avaimet.

Siinäkään en itseni vuokse kiivastuisi vaan lasten vuoksi. Se on hengellistä väkivaltaa ja siihen tulee puuttua mm. kouluissa.
Otsikko: Vs: Sakramenttioppi
Kirjoitti: Soltero - 25.09.19 - klo:00:32
Se on oikeaoppisuuden hedelmää. Sen hedelmä on huonoa.
Oikeaoppisuus on tietenkin hyvä asia silloin,
kun seurakunta oikeasti noudattaa Raamatun oppia.

"Ja he hämmästyivät kaikki, niin että kyselivät toisiltaan sanoen: "Mitä tämä on? Uusi, voimallinen oppi! Hän käskee saastaisia henkiäkin, ja ne tottelevat häntä."
(Mark. 1:27)

"Jos joku muuta oppia opettaa eikä pitäydy meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen terveisiin sanoihin eikä siihen oppiin, joka on jumalisuuden mukainen,
niin hän on paisunut eikä ymmärrä mitään, vaan on riitakysymyksien ja sanakiistojen kipeä, joista syntyy kateutta, riitaa, herjauksia, pahoja epäluuloja."
(1. Tim. 6: 3-4)

Oikea oppi sisältyy siis Jeesuksen terveisiin sanoihin ja Raamatun kokonaisilmoitukseen
Jumalan tahdosta.
Kun joku alkaa laatia lisäoppeja yksittäisistä Raamatun sanoista, tapahtumakuvauksista, sanajärjestyksistä, käsitteiden erilaisista käännöksistä jne.,
syntyy heti riitoja ja lahkoutumista.

Oikeaoppisuus on silloin vain sen laatijan ja hänen kannattajiensa päässä oleva rakennelma, joka kaikkien uskovien pitäisi sisäistää.
Ne jotka eivät oppia sisäistä, julistetaan ymmärtämättömiksi,
harhaoppisiksi ja luopioiksi.
Otsikko: Vs: Sakramenttioppi
Kirjoitti: Janne - 25.09.19 - klo:00:45
Minä myönnän, että olen teologisesti kömpelö. Ei minulla ole oikeaa oppia muusta kuin ytimestä. Kehällisissä asioissa olen päiväkotilapsen tasolla. Haahuilen edestakaisin erilaisten näkemysten ja tulkintojen aallokoissa kehällisten asioiden kanssa.

Mielestäni se riittää, että uskoo Jeesus Kristuksen Vapahtajamme kuolleen ristillä meidän syntiemme vuoksi. Armo ansaitsematon rakkaus meidän/minun osakseni, siihen meidän on turvauduttava ei nippelitietoon ja teologiaan.

Joh 3:16. Se on kaiverretty kaulassa roikkuvani ristikorun taakse.

Otsikko: Vs: Sakramenttioppi
Kirjoitti: sandia - 25.09.19 - klo:01:01
Tietty Paavali antoi sen ohjeen että välttää ihmistä jonka olettaa olevan harhaoppinen, johon varmaan voi laskea sellaiset jotka katsovat minut harhaoppisiksi. Siis varoitettuaan tätä kerran tai kahdesti. Se on hyvä neuvo siinä suhteessa että hommat ei kärjisty eikä energiaa mene turhaan.
Otsikko: Vs: Sakramenttioppi
Kirjoitti: Janne - 25.09.19 - klo:01:10
Olen minä kyllä mormoneiden ja Jehovan todistajien kanssakin jutellut. Mormonit ovat istuneet kotisohvallammekin muutaman kerran. Olisin keittänyt kahvitkin, mutta heidän kulttuuriinsa se ei kuulu.

Netmissionin foorumin mukava, kokenut ja viisas Greenfield/greenis tykkäsi myös jutella mormoneiden kanssa.

Saa sitä jutella, ja ihmetellä outoja juttuja. Ihmisiä he ovat ja Jumalan luomia. Keitän kahvit kaikille vaikka muslimeille.

Otsikko: Vs: Sakramenttioppi
Kirjoitti: sandia - 25.09.19 - klo:03:38
Joo greenis oli kova uskonpuolustaja. Hyva tyyppi
Otsikko: Vs: Sakramenttioppi
Kirjoitti: Taisto - 25.09.19 - klo:07:23
Se on oikeaoppisuuden hedelmää. Sen hedelmä on huonoa.
Hyvin sanottu.
Otsikko: Vs: Sakramenttioppi
Kirjoitti: Janne - 25.09.19 - klo:16:58
Paavalin ohjetta vielä mietin, että mitähän sillä tarkalleen ottaen tarkoitetaan?

Kyllähän kristityt kuitenkin elävät maailmassa, joka on nykyään monikulttuurinen. Mielestäni jo evankelioinnin takia meidän pitää olla varsinkin toisuskovaisten keskuudessa.

Harhaoppi viitannee kuitenkin kristittyihin jotka ovat harhaoppien vallassa eikä toisuskoisia.

Minä olen varmasti pahin harhaoppinen monen mielestä, kun kannatan jopa ekumeniaa.
Otsikko: Vs: Sakramenttioppi
Kirjoitti: Janne - 25.09.19 - klo:19:25
Ekumeniaa siis kristillisten suuntausten ja kirkkokuntien kesken en missään nimessä kannata mitään universaalia yleisuskontoa. Se on antikristuksen tavoite.

Jeesuksen toiveena on, että kristityt olisivat yhtä.
Otsikko: Vs: Sakramenttioppi
Kirjoitti: Soltero - 25.09.19 - klo:19:43
Ekumenia ei ole mikään oppi, eikä edes harhaoppi.
Sehän on uskontopoliittinen liike.
Siinä on varmaan aivan oikea lähtökohta, eli Jeesuksen rukous:

"että he kaikki olisivat yhtä, niinkuin sinä, Isä, olet minussa ja minä sinussa, että hekin meissä olisivat, niin että maailma uskoisi, että sinä olet minut lähettänyt."
(Joh. 17:21)

Ekumenian edistäjät yrittävät saada isot kirkkolaitokset sietämään
toistensa oppeja, kuten sakramentteja ja pappisvirkoja, jotta käytännön yhteistoiminta olisi mahdollista.
Aika epätodennäköiseltä tuntuu kuitenkin todellisen yhteisen raamatullisen uskon ja tunnustuksen löytäminen.
Sitä on varmasti eri kirkkokuntiin kuuluvien uskovien välillä silloin,
jos he kokevat Raamatun uskonsa auktoriteetiksi ja löytävät sieltä pelastavan evankeliumin ilman ihmisten keksimiä oppirakennelmia.

Mutta kirkot ja uskontokunnathan ovat eriytyneet nimenomaan erilaisten oppirakennelmiensa perusteella, eikä niistä haluta luopua,
koska ne ovat suuren vallan takeena.
Siksi ekumenia vaikuttaa minusta vallan ja rahan pöhöttämien kirkollisten johtajien
väliseltä uskonnollisen pelin pelaamiselta, jossa käyttövoimana on
muoti-ilmiö, ns. suvaitsevaisuus kieroutuneessa muodossaan.
Suvaitsevaisuuden varjollahan voi tehdä nykyään melkein mitä tahansa,
koska sillä saa tiedotusvälineiden suosion ja sitä kautta mainetta ja valtaa.

Todellinen ekumenia toteutuu varmaan vasta, kun uskostaan todistavia Jeesuksen seuraajia aletaan vainota, pidättää ja surmata länsimaissakin,
ja eri leireihin kuuluneet Kristukseen uskovat joutuvat silloin turvautumaan pelkästään Jumalan Sanaan ja Hänen välittömään johdatukseensa.
Silloin kirkkojen ja muiden uskontokuntien erilliset ja ekumeeniset julistukset menettävät merkityksensä, ja jäljelle jää vain Raamatun pelastava evankeliumi ja sen henkilökohtainen sisäistäminen.


Otsikko: Vs: Sakramenttioppi
Kirjoitti: Janne - 25.09.19 - klo:19:53
Tiedän että ekumenia ei ole mikään oppi, eikä edes harhaoppi.

Tarkoitin, että minua pidetään harhaoppisena jos kannatan ekumeniaa esim. luterilaisten ja katolilaisten välillä kun moni pitää katolilaisuutta epäilyttävänä ja jopa harhaoppisena.

On kuitenkin todennäköistä, että katolilaiset eivät halua lähentyä luterilaisten kanssa (koska luterilaisila mm. naispappeus ja monessa Pohjoismaassa homoavioliitot)

En ymmärrä katolilaisuudessa tiettyjä asioita, mutta toisaalta kaikissa muissakin kirkkokunnissa ja vapaissa suunnissa on outouksia.
Otsikko: Vs: Sakramenttioppi
Kirjoitti: peneriktus16 - 25.09.19 - klo:20:10
Se on oikeaoppisuuden hedelmää. Sen hedelmä on huonoa.
Oikeaoppisuus on tietenkin hyvä asia silloin,
kun seurakunta oikeasti noudattaa Raamatun oppia.

"Ja he hämmästyivät kaikki, niin että kyselivät toisiltaan sanoen: "Mitä tämä on? Uusi, voimallinen oppi! Hän käskee saastaisia henkiäkin, ja ne tottelevat häntä."
(Mark. 1:27)

"Jos joku muuta oppia opettaa eikä pitäydy meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen terveisiin sanoihin eikä siihen oppiin, joka on jumalisuuden mukainen,
niin hän on paisunut eikä ymmärrä mitään, vaan on riitakysymyksien ja sanakiistojen kipeä, joista syntyy kateutta, riitaa, herjauksia, pahoja epäluuloja."
(1. Tim. 6: 3-4)

Oikea oppi sisältyy siis Jeesuksen terveisiin sanoihin ja Raamatun kokonaisilmoitukseen
Jumalan tahdosta.
Kun joku alkaa laatia lisäoppeja yksittäisistä Raamatun sanoista, tapahtumakuvauksista, sanajärjestyksistä, käsitteiden erilaisista käännöksistä jne.,
syntyy heti riitoja ja lahkoutumista.

Oikeaoppisuus on silloin vain sen laatijan ja hänen kannattajiensa päässä oleva rakennelma, joka kaikkien uskovien pitäisi sisäistää.
Ne jotka eivät oppia sisäistä, julistetaan ymmärtämättömiksi,
harhaoppisiksi ja luopioiksi.

Paavali puhui terveestä opista ja se on raitis tapa lukea raamattua, missään ei puhuta oikeaoppisuudesta.

Joskus ihmettelin että miksi minua tökki fundamentalistinen saarna ja sehän piti olla se oikea tapa lukea raamattua, niin aikanaan hokasin että se on nöyryyden puute mikä siinä tökkii. Ja oikeaoppisuus on ylpeyttä ja paremmuutta. Muut väärässä, mina oikeassa.
Otsikko: Vs: Sakramenttioppi
Kirjoitti: sandia - 25.09.19 - klo:20:25
Paavalin ohjetta vielä mietin, että mitähän sillä tarkalleen ottaen tarkoitetaan?

Kyllähän kristityt kuitenkin elävät maailmassa, joka on nykyään monikulttuurinen. Mielestäni jo evankelioinnin takia meidän pitää olla varsinkin toisuskovaisten keskuudessa.

Harhaoppi viitannee kuitenkin kristittyihin jotka ovat harhaoppien vallassa eikä toisuskoisia.

Minä olen varmasti pahin harhaoppinen monen mielestä, kun kannatan jopa ekumeniaa.

Siis miksi se Paavalin neuvo ei nähdä Jumalan sanana jos muut kohdat UTssa on Jumalan sanaa?
Minusta on selvää että siinä puhutaan henkilöistä jotka ovat jollain tavallaan harhassa evankeliumin totuudesta JA jotka sanovat olevansa kristittyjä.

Ainahan kristityt ovat eläneet " monikulttuurisessa" maailmassa. Se ei ole mitään uutta.

Joo ei ekumenia varmaan ole harhaoppia.
Yleensä harhaopin raja kai nähdään siinä mm. jos oppi kieltää Jeesuksen jumaluuden. On siis tosi isoista jutuista kyse.
Jehovantodistajat ja mormonit lienevät harhaoppia juuri tuon takia ensisijaisesti.
Otsikko: Vs: Sakramenttioppi
Kirjoitti: Janne - 25.09.19 - klo:20:38
Kuitenkin voi päästää vaikka mormonit kotisohvalle. Onhan heidänkin hyvä kuulla evankeliumia.

YouTubesta löytyy useita mormonien ja kristittyjen kohtaamisia kadulla. Nämä verbaaliset kohtaamiset päättyvät yleensä 5-0 kristittyjen voittoon. Niin epäloogista ja ihmeellistä on mormoneiden teologia. Keskusteluita voidaan käydä hyvässä hengessä.

Keskusteluihin voi treenata vaikka katsomalla YouTubea Amerikan kohtaamisista.
Otsikko: Vs: Sakramenttioppi
Kirjoitti: Janne - 25.09.19 - klo:21:09
Ei tarvitse pelätä, että ei olisi puhujanlahjoja. Mooseskin oli kankeakielinen ja hidas puhuja silti johti joukkoa.

Uskon, että kun kristityt kohtaavat toisuskoisia niin Pyhä Henki laittaa ajatuksia mieleen ja sitten suuhun. Näin esim. mormonitkin  sitten saavat kuulla evankeliumia. Ei tarvitse olla evankelista, Raamatun tutkija tai pappi. Kaikkia meitä voi Jumala käyttää vaikka kotisohvalla tai kadulla. Rohkeasti luottakaa Herraan.
Otsikko: Vs: Sakramenttioppi
Kirjoitti: sandia - 25.09.19 - klo:21:54
Niin eihän Paavali neuvo olemaan sanomatta mitään. Mutta neuvoo että yhden tai kahden kerran varoitettuamme vetäydymme pois. Sille varmaan on syynsä.
Otsikko: Vs: Sakramenttioppi
Kirjoitti: Janne - 25.09.19 - klo:22:02
Ihminen voi itse vaikuttaa suhtautumiseensa muukalaisiin ja vieraisiin.

Muistan kun itse olin masentunut niin ovellani ramppasi yllättäen tiuhaan jehovantodistajia ja mormoneita. Joskus ajattelin, että koetallaanko minua vai onko itse paholainen lähettänyt ovelleni eksytystä?

Ei ollut vaan Jumala. Näidenkin ihmisten kuuluu saada kuulla evankeliumia ja Jumala lähettää heidät uskovien ovien taakse.

Samalla tavalla voi suhtautua pakolaisiin. Maahamme on tullut suuri lähetyskenttä.

Iloitkaa siitä, että meillä kaikilla on työsarkaa. Ei tarvitse kuin ulos lähteä niin vastassamme on ihmisiä jotka eivät välttämättä ole ikinä kuulletkaan Jeesuksesta tai ainakaan siitä, että Jeesus on kuollut syntiemme tähden ja on Jumalan Poika eikä mikään profeetta.

On siunattua saada käydä ehtoolliselle veljen kanssa joka on tullut kaukaa Suomeen ja kääntynyt täällä ollessaan Jeesuksen omaksi.
Otsikko: Vs: Sakramenttioppi
Kirjoitti: sandia - 25.09.19 - klo:22:07
Ajatteletko, että Paavalin neuvo ei ole tuossa asiassa varteenotettava? Eli siis Jumalan sanaa meille?
Otsikko: Vs: Sakramenttioppi
Kirjoitti: Janne - 25.09.19 - klo:22:09
Niin eihän Paavali neuvo olemaan sanomatta mitään. Mutta neuvoo että yhden tai kahden kerran varoitettuamme vetäydymme pois. Sille varmaan on syynsä.

Lähetyskentillä joutuu olemaan joskus jopa vuodenkin luonnonuskovaisten ja poppamiesten seassa.

Eräänkin kerran yksi lähetyssaarnaaja ei saanut millään tulosta aikaiseksi ja kysyi heimon johtajalta suoraan syytä? Johtaja sanoi, että meidän omat poppamiehet tekevät ihmeitä ja parantavat sairaita.

Saarnaaja vetäytyi moneksi päiväksi yksin majaansa rukoilemaan ja lukemaan Raamattua. Heimon johtajan poika sairastui ja poppamiesten keinot eivät enää auttaneet paikalle kutsuttiin lähetyssaarnaaja. Hän rukoili ja poika parantui. Näin aukesi portit myös tämän heimon sydämiin.

Ensin lähetyssaarnaaja oli julistanut evankeliumia pitkän tovin mutta kun ihmeet seurasivat julistusta niin portit aukenivat.
Otsikko: Vs: Sakramenttioppi
Kirjoitti: Janne - 25.09.19 - klo:22:13
Ajatteletko, että Paavalin neuvo ei ole tuossa asiassa varteenotettava? Eli siis Jumalan sanaa meille?

On se, mutta se ei koske tilannetta jossa kristityn pohjavireenä on halu julistaa Jeesusta eli evankelioiminen.

Esimerkiksi eihän vankilapappikaan voi hylätä edes elinkautista istuvaa satanistia. Hänen kuluu jo virkansa puolestakin olla joka päivä pahasti eksyneiden seassa.

Otsikko: Vs: Sakramenttioppi
Kirjoitti: Janne - 25.09.19 - klo:22:24
Etsitään Raamatusta se kohta, jossa Paavali puhui asiasta ja kohdan laajempi yhteys. Eli missä yhteydessä jae lukee.

Löytääkö Sandia tai joku muu siis jae ja laajempi yhteys?
Otsikko: Vs: Sakramenttioppi
Kirjoitti: sandia - 25.09.19 - klo:22:25
Ajatteletko, että Paavalin neuvo ei ole tuossa asiassa varteenotettava? Eli siis Jumalan sanaa meille?

On se, mutta se ei koske tilannetta jossa kristityn pohjavireenä on halu julistaa Jeesusta eli evankelioiminen.

Esimerkiksi eihän vankilapappikaan voi hylätä edes elinkautista istuvaa satanistia. Hänen kuluu jo virkansa puolestakin olla joka päivä pahasti eksyneiden seassa.

Niin siis en usko että elinkautista istuva satanisti on Paavalin tarkoittama harhaoppinen.


Otsikko: Vs: Sakramenttioppi
Kirjoitti: sandia - 25.09.19 - klo:22:26
Etsitään Raamatusta se kohta, jossa Paavali puhui asiasta ja kohdan laajempi yhteys. Eli missä yhteydessä jae lukee.

Löytääkö Sandia tai joku muu siis jae ja laajempi yhteys?

Arvelisin että se on kirjeessä Timoteukselle...yritän etsiä.
Otsikko: Vs: Sakramenttioppi
Kirjoitti: Soltero - 25.09.19 - klo:22:26
On hirveän hyvä, että jotkut uskovat pystyvät juttelemaan ystävällisesti esim.
mormonien ja jehovantodistajien kanssa ja jopa evankelioimaan heitä.
Jumala on silloin antanut tuollaisen tehtävän.

Minä olen siinä asiassa huono.
Kun tapaan kadulla esim. jonkun sanaasaattavan mormonin, ärsyynnyn lievästi ja ajattelen,
että tuo on varmasti kuullut evankeliumin monta kertaa,
ja on sitten osansa valinnut.
En pysty lempeään kohtaamiseen ja esimerkilliseen Jeesuksen kaltaisuuteen.
Siksi pidän suuni kiinni.

Ainoastaan muutaman kerran olen kertonut uskostani,
kun joku on soittanut ovikelloani ja halunnut levittää uskontoaan.
Silloinkaan en ala käydä hengellistä ja opillista keskustelua,
vaan ilmoitan suoraan olevani uskova kristittty, enkä missään tapauksessa vaihda
uskoani mihinkään harhaoppiin.
Se on aina riittänyt siihen, että tyypit poistuvat.
Otsikko: Vs: Sakramenttioppi
Kirjoitti: sandia - 25.09.19 - klo:22:28
Ei kun se olikin kirjeessa Tiitukselle.

Tässä laajempi kokonaisuus.

1 Muistuta heitä olemaan hallituksille ja esivalloille alamaiset, kuuliaiset, kaikkiin hyviin tekoihin valmiit,
2 etteivät ketään herjaa, eivät riitele, vaan ovat lempeitä ja osoittavat kaikkea sävyisyyttä kaikkia ihmisiä kohtaan.
3 Olimmehan mekin ennen ymmärtämättömiä, tottelemattomia, eksyksissä, moninaisten himojen ja hekumain orjia, elimme pahuudessa ja kateudessa, olimme inhottavia ja vihasimme toisiamme.
4 Mutta kun Jumalan, meidän vapahtajamme, hyvyys ja ihmisrakkaus ilmestyi,
5 pelasti hän meidät, ei vanhurskaudessa tekemiemme tekojen ansiosta, vaan laupeutensa mukaan uudestisyntymisen peson ja Pyhän Hengen uudistuksen kautta,
6 jonka Hengen hän runsaasti vuodatti meihin meidän Vapahtajamme Jeesuksen Kristuksen kautta,
7 että me vanhurskautettuina hänen armonsa kautta tulisimme iankaikkisen elämän perillisiksi toivon mukaan.
8 Tämä sana on varma, ja minä tahdon, että sinä näitä teroitat, niin että ne, jotka Jumalaan uskovat, ahkeroisivat hyvien tekojen harjoittamista. Nämä ovat hyviä ja hyödyllisiä ihmisille.
9 Mutta vältä mielettömiä riitakysymyksiä ja sukuluetteloita ja kinastelua ja kiistoja laista, sillä ne ovat hyödyttömiä ja turhia.
10 Harhaoppista ihmistä karta, varoitettuasi häntä kerran tai kahdesti,
11 sillä sinä tiedät, että semmoinen ihminen on joutunut harhaan ja tekee syntiä, ja hän on itse itsensä tuominnut.
Otsikko: Vs: Sakramenttioppi
Kirjoitti: sandia - 25.09.19 - klo:22:31
Jouduin tilanteeseen missä uskonsiskoni kääntyi täysin pois Kristuksesta ja jopa väitti että ei Jeesus tod. näk. ollut edes historiallinen henkilö vaan pelkkä taru. Se oli hurjan rankkaa kuunnella sitä henkilöltä jonka kanssa oli jutellut vuosia uskosta ja jonka kanssa yhdessä olimme rukoilleen Jeesuksen nimessä.
En voinut jatkaa sitä ystävyyttä ja hän halveksien sanoi, että onpas siinäkin kristillinen rakkaus.
Otsikko: Vs: Sakramenttioppi
Kirjoitti: Janne - 25.09.19 - klo:22:45
Tämä on erittäin tärkeä ja mielenkiintoinen asia, moniulotteinen.

Esimerkiksi jotkut tiukimmat luterilaiset herätysliikkeet saattavat tulkita kohdan niin, että eivät ole tekemisissä edes uskovien luterilaisten kanssa jos nämä eivät kuulu samaan "poppooseen" joskus jopa sukulaisten välit katkeavat. Vaikka siis molemmat osapuolet olisivat uskossa.

Tämä ainakin on väärä tulkinta. Yllämainittu siis.
Otsikko: Vs: Sakramenttioppi
Kirjoitti: Janne - 25.09.19 - klo:23:10
On hirveän hyvä, että jotkut uskovat pystyvät juttelemaan ystävällisesti esim.
mormonien ja jehovantodistajien kanssa ja jopa evankelioimaan heitä.
Jumala on silloin antanut tuollaisen tehtävän.

Minä olen siinä asiassa huono.
Kun tapaan kadulla esim. jonkun sanaasaattavan mormonin, ärsyynnyn lievästi ja ajattelen,
että tuo on varmasti kuullut evankeliumin monta kertaa,
ja on sitten osansa valinnut.
En pysty lempeään kohtaamiseen ja esimerkilliseen Jeesuksen kaltaisuuteen.
Siksi pidän suuni kiinni.

Ainoastaan muutaman kerran olen kertonut uskostani,
kun joku on soittanut ovikelloani ja halunnut levittää uskontoaan.
Silloinkaan en ala käydä hengellistä ja opillista keskustelua,
vaan ilmoitan suoraan olevani uskova kristittty, enkä missään tapauksessa vaihda
uskoani mihinkään harhaoppiin.
Se on aina riittänyt siihen, että tyypit poistuvat.

YouTubessa on paljon videoita, joissa entiset mormonit kertovat tulleensa uskoon. Jostakin he ovat kuulleet aitoa evankeliumia.

Tottakai mormonit ovat erittäin ystävällisiä jopa yli-ystävällisiä ihmisiä. Esimerkiksi oveeni ilmestyi heidän itsensä leipomia keksejä ja jotakin kaunista jopa ystävyydestä ja nimeni. Kävin joskus syömässä heidän paistamiaan lättyjä. Vieraatkin mormonit muuten tervehtivät kohteliaasti kaikkia ohikulkijoita.

Mormonit ovat muuten ulkoiselta käyttäytymiseltään erittäin siivosyntisiä ja moraalisesti korkeita arvoja noudattavia maailman silmissä  jopa parempia kuin keskivertokristityt.

Tärkeintä on kuitenkin se, että en antanut milliäkään periksi omasta uskostani. Tämä tulee muistaa. Pitää pysyä muidenkin kovana eikä antaa milliäkään periksi hempeilyn edessä. Tottakai varmasti 98% mormoneiden ja kristittyjen kohtaamisista päättyy pattitilanteeseen, mutta jos edes 2% päätyisi siihen että mormoni sulaa evankeliumille niin se on arvokas asia.

En tietenkään paljasta tarkemmin yksityisiä asioita, mutta minulla on ollut tämän asian tiimoilta kokenut mentori jonka kanssa vaihdoin aikoinaan yksityisviestejä juuri tähän teemaan liittyen. Eli paitsi Jumala auttaa tässä niin myös kokenut uskonveljeni on antanut strategisia vinkkejä.
Otsikko: Vs: Sakramenttioppi
Kirjoitti: Janne - 25.09.19 - klo:23:30
Tottakai Raamattu on aina oikeassa ja täydellinen. Paavali puhuu ja kirjoittaa Pyhän Hengen ilmoittamana.

Kohta jossa kirjoitetaan "sukuluetteloista välttäminen tai riiteleminen" kuitenkin lienee kirjoitettu lähinnä sen ajan ihmisille. En minä ainakaan mistään sukuluettelosta riitele tai puhu tai tuskin kukaan muukaan nykyään. Olisikohan sitten tietenkin niin jos kristityt evankelioivat juutalaisia niin liittyykö tämä siihen?

Juutalaiset ovat tarkkoja sukuluetteloista vielä nykyäänkin..
Otsikko: Vs: Sakramenttioppi
Kirjoitti: Janne - 26.09.19 - klo:00:07
Ei kannata ainakaan mennä ortodoksijuutalaisten kanssa väittelemään sukuluetteloista.

Evankelioiminen juutalaisille voi olla ylipäätänsä vielä nykyäänkin vaikeaa. Kristinuskoon kääntyneiden juutalaisten määrän kasvu on erittäin maltillista verrattuna moneen muuhun ryhmään.

Otsikko: Vs: Sakramenttioppi
Kirjoitti: Janne - 26.09.19 - klo:00:24
Jouduin tilanteeseen missä uskonsiskoni kääntyi täysin pois Kristuksesta ja jopa väitti että ei Jeesus tod. näk. ollut edes historiallinen henkilö vaan pelkkä taru. Se oli hurjan rankkaa kuunnella sitä henkilöltä jonka kanssa oli jutellut vuosia uskosta ja jonka kanssa yhdessä olimme rukoilleen Jeesuksen nimessä.
En voinut jatkaa sitä ystävyyttä ja hän halveksien sanoi, että onpas siinäkin kristillinen rakkaus.

Varmasti teit oikein. Ei pidä itseään asettaa tilanteeseen jossa saa kuulla koko ajan epäilyjä ja valheita Herrastamme.

Rukousta kyseisen henkilön puolesta kannattaa kuitenkin tehdä. Paluu taivastielle on aina mahdollista, vaikka olisi elämänsä aikana lähtenyt aivan eri suuntaan.

Huolestuttavalta kuitenkin näyttää jos uskova on tehnyt noin äkkikäännöksen pois Jeesuksen luota.

Kaikki on kuitenkin mahdollista, jopa vetää tämä henkilö takaisin Jumalan yhteyteen. Rukoilua. 
Otsikko: Vs: Sakramenttioppi
Kirjoitti: sandia - 26.09.19 - klo:00:32
Tämä on erittäin tärkeä ja mielenkiintoinen asia, moniulotteinen.

Esimerkiksi jotkut tiukimmat luterilaiset herätysliikkeet saattavat tulkita kohdan niin, että eivät ole tekemisissä edes uskovien luterilaisten kanssa jos nämä eivät kuulu samaan "poppooseen" joskus jopa sukulaisten välit katkeavat. Vaikka siis molemmat osapuolet olisivat uskossa.

Tämä ainakin on väärä tulkinta. Yllämainittu siis.

Juu tuollainen ei kai edes ole kovin harvinaista.
Otsikko: Vs: Sakramenttioppi
Kirjoitti: sandia - 26.09.19 - klo:01:01
Jouduin tilanteeseen missä uskonsiskoni kääntyi täysin pois Kristuksesta ja jopa väitti että ei Jeesus tod. näk. ollut edes historiallinen henkilö vaan pelkkä taru. Se oli hurjan rankkaa kuunnella sitä henkilöltä jonka kanssa oli jutellut vuosia uskosta ja jonka kanssa yhdessä olimme rukoilleen Jeesuksen nimessä.
En voinut jatkaa sitä ystävyyttä ja hän halveksien sanoi, että onpas siinäkin kristillinen rakkaus.

Varmasti teit oikein. Ei pidä itseään asettaa tilanteeseen jossa saa kuulla koko ajan epäilyjä ja valheita Herrastamme.

Rukousta kyseisen henkilön puolesta kannattaa kuitenkin tehdä. Paluu taivastielle on aina mahdollista, vaikka olisi elämänsä aikana lähtenyt aivan eri suuntaan.

Huolestuttavalta kuitenkin näyttää jos uskova on tehnyt noin äkkikäännöksen pois Jeesuksen luota.

Kaikki on kuitenkin mahdollista, jopa vetää tämä henkilö takaisin Jumalan yhteyteen. Rukoilua.

Oletan että Paavalin neuvo Tiitukselle koski juuri melko äärimmäisiä juttuja. Se EI viittaa uskovien keskinäisiin riitoihin jostain opinasiasioista.

Mormonismi ja Jehovantodistajien teologia on myös äärimmäinen siinä mielessä, että se on tietoisesti myös Kristuksen jumaluutta vastaan.

Muuten laitoin jonnekin tänne linkin erään ex mormonin todistuksesta. Se oli todella kaunis todistus ja kuvaa hyvin sitä mihin se uskonnon sisällä ihmisen joutuvat.
Otsikko: Vs: Sakramenttioppi
Kirjoitti: sandia - 26.09.19 - klo:01:08
Pyydän anteeksi että tää on vaan enkuksi, mutta moni suomalainen ymmärtää englantia hyvin, ja tää on todella kaunis todistus.

Siis ex mormoni kertoo uskoon tulostaan.

https://www.youtube.com/watch?v=r0mckI8Xfl8&t=59s

Jumala puhui hänelle ja avasi evankeliumin hänelle siten, että oli mennyt käännyttämään koko baptistiseurakunnan ja pastorin. Hän silloin hylkäsi evankeliumin, mutta se lopulta johti hänet pelastukseen.
Koko hänen perheensä tuli uskoon, mukaanlukien tyttöystävä, joka on nyt hänen vaimonsa.
Todella kaunis todistus!

Hän kertoi että äitinsä oli mormonien omistaman yliopiston professori ja isä joku mormonien ylipappi.
Molemmat tulivat uskoon.
Tässä äidin luento ja kertomus siitä miten Herra pelasti heidät. Todella hieno esitys myös.
https://www.youtube.com/watch?v=dQh-H3h4i9A
Otsikko: Vs: Sakramenttioppi
Kirjoitti: Oloneuvos - 26.09.19 - klo:06:19
Jouduin tilanteeseen missä uskonsiskoni kääntyi täysin pois Kristuksesta ja jopa väitti että ei Jeesus tod. näk. ollut edes historiallinen henkilö vaan pelkkä taru. Se oli hurjan rankkaa kuunnella sitä henkilöltä jonka kanssa oli jutellut vuosia uskosta ja jonka kanssa yhdessä olimme rukoilleen Jeesuksen nimessä.
En voinut jatkaa sitä ystävyyttä ja hän halveksien sanoi, että onpas siinäkin kristillinen rakkaus.

Tuollainen on rankka kokemus. Itselleni sattui samantapainen kokemus useita vuosia sitten. Nuorehko mies tuli vapaakirkon  toimistolle ja kertoi halustaan tulla uskoon. Seurakunnan pastori keskusteli miehen kanssa ja sielunhoitokeskustelun päätteeksi he rukoilivat ja pyysivät Jeesukselta syntejä anteeksi ja että Hän lupauksensa mukaisesti tulisi sydämeen asumaan. Tämä uskoon tullut mies kävi usean vuoden ajan seurakunnan kokouksissa ja todisti rohkeasti Jeesuksesta.

Mitä ikävää sitten tapahtui miehen elämässä, sitä en tiedä, mutta eräänä päivänä hän tuli seurakunnan toimistoon ja kertoi luopuneensa (tai luopuvansa) uskosta. Hän oli sanonut pastorille toivovansa, että hänen nimensä poistetaan srk:n jäsenluettelosta.

Siitä mahdollisesti on noin 20 vuotta, kun hän tunnusti tulleensa uskoon ja arviolta vajaat 10 vuotta ilmoittaessaan päätöksestään jättää uskonasiat. Pari vuotta sitten siskoni soitti ja kertoi nähneensä ko. miehen kuolinilmoituksen paikallislehdessä. Tämä kaikki on koskettanut kovasti sydäntäni, sillä toimin miehelle tukihenkilönä hänen ollessa 15-18 vuotias, kolmisen vuotta. Ehkä eniten minua kosketti se, kun pastori kertoi miehen tulleen toimistoon ja ilmaissut päättäväisesti jättää kaikki uskonasiat ja Jumalan elämänsä piirin ulkopuolelle. Muutama vuosi aikaisemmin hän oli "aivan kuin yhtä päättäväisesti" halunnut kokea Jeesuksen pelastuksen. Mitä näiden valintojen jälkeisinä vuosina tälle kaverille tapahtui, sitä en tiedä, mutta kohtalaisen nuorena hän kuoli.  Kyllä se pahalta tuntuu, kun joku julkisesti Jeesukseen turvannut ilmaisee julkisesti tahtonsa olevan se, että jättää uskonasiat ja Jeesuksen.
Otsikko: Vs: Sakramenttioppi
Kirjoitti: Janne - 26.09.19 - klo:07:39
Sandian ja Oloneuvoksen kertomat asiat todistavat, että kalvinistien ajatus kerran pelastunut aina pelastunut ei ole totta.

Uskosta on siis mahdollista luopua.

Traaginen asia kerta kertakaikkiaan.

Vaikea ymmärtää tällaisia tekoja ja ratkaisuja.

Ymmärrän että kaikille uskoville saattaa tulla matkan varrella epäilyä ja jopa epäuskoa hetkellisesti mm. Äiti Teresa on kertonut tästä mutta että kokokaan luopua uskosta niin sitä on vaikea ymmärtää.
Otsikko: Vs: Sakramenttioppi
Kirjoitti: Janne - 26.09.19 - klo:07:50
Pitää muistaa, että on vain yksi Jumala.

Muiden uskontojen takana ei ole Jumala. Jokainen voi vetää johtopäätöksen tästä, eli mikä näiden muiden uskontojen takana on.

Liberaaliteologia tekee mm. karhunpalveluksen toteamalla että samaan Jumalaan uskomme kuin muutkin monoteistiset uskonnot. Tämä ei pidä paikkaansa.

Muiden takana ei ole Jumala. Poikkeuksena tietenkin juutalaisuus, mutta muiden kuin kristinuskon ja juutalaisuuden takana ovat muut voimat.

Lisäksi pitää muistaa, että vaikka olisikin sama Jumala palvonnan kohteena niin ainoastaan Jeesus on tie, totuus ja elämä.

Uskominen Jumalaan ei riitä sillä saatanakin uskoo Jumalan olemassaoloon.
Otsikko: Vs: Sakramenttioppi
Kirjoitti: Soltero - 26.09.19 - klo:12:59
Juu, näin on.
Ne jotka selittävät, että kaikissa uskonnoissa palvotaan samaa Jumalaa, syrjäyttävät  kokonaan Jeesuksen Kristuksen.
Olen kuullut papinkin sanovan, että on samantekevää, kutsutaanko jumalaa Jumalaksi vai Allahiksi.
Noin ajatteleva ei ole enää kristitty, koska kristinusko perustuu Raamatun Sanaan,
jossa
Jeesus opettaa Isästään ja itsestään:

"Kaikki on minun Isäni antanut minun haltuuni, eikä kukaan muu tunne Poikaa kuin Isä, eikä Isää tunne kukaan muu kuin Poika ja se, kenelle Poika tahtoo hänet ilmoittaa."
(Matt. 11:27)

"Joka uskoo Poikaan, sillä on iankaikkinen elämä; mutta joka ei ole kuuliainen Pojalle,
se ei ole elämää näkevä,
vaan Jumalan viha pysyy hänen päällänsä." (Joh. 3:36)
Otsikko: Vs: Sakramenttioppi
Kirjoitti: sandia - 26.09.19 - klo:18:24
Sandian ja Oloneuvoksen kertomat asiat todistavat, että kalvinistien ajatus kerran pelastunut aina pelastunut ei ole totta.

Uskosta on siis mahdollista luopua.

Traaginen asia kerta kertakaikkiaan.

Vaikea ymmärtää tällaisia tekoja ja ratkaisuja.

Ymmärrän että kaikille uskoville saattaa tulla matkan varrella epäilyä ja jopa epäuskoa hetkellisesti mm. Äiti Teresa on kertonut tästä mutta että kokokaan luopua uskosta niin sitä on vaikea ymmärtää.

Kalvinistien selitys on, että nämä uskosta luopuneet eivät itse asiassa olleet koskaan tulleetkaan uskoon.
Otsikko: Vs: Sakramenttioppi
Kirjoitti: Oloneuvos - 27.09.19 - klo:00:00
Sandian ja Oloneuvoksen kertomat asiat todistavat, että kalvinistien ajatus kerran pelastunut aina pelastunut ei ole totta.

Uskosta on siis mahdollista luopua....

Kalvinistien selitys on, että nämä uskosta luopuneet eivät itse asiassa olleet koskaan tulleetkaan uskoon.

Noinhan he asiaa selittävät; uskosta luopuneet eivät koskaan olleetkaan tulleet uskoon. Eivät toki ole ainoita jotka tuollaista opettavat. Esimerkiksi rovasti Kalevi Lehtinen puolsi oppia "kerran pelastettu on aina pelastettu". Kalevi oli kumminkin raamatullinen siinä mielessä, että opetti kaikille ihmisille pelastuksen ehtona Jeesukseen uskomista ja Hänen vastaanottamistaan. Sen kun olet tehnyt ei kukaan voi estää pääsyäsi taivaaseen, et edes sinä itse. Kalevi näitä minullekin Raamatulla perusteli, mutta en tullut asiasta aivan vakuuttuneeksi  ::) ?

Olen tosin tavannut vielä paljon "mielenkiintoisempiakin teologeja erikoisine oppeineen ja niiden tueksi löytämillään raamatunjakeilla". Mm. rovasti Voitto Viron, joka esitteli minulle kesämökkinsä pihalla hautaa, jossa hänen rakas koiraansa odotti Jeesuksen paluuta ja koirien ylösnousemusta. Taivaassa on paljon koiria.... kissoista ei erikseen maininnut? Ja vielä "paremmaksi" panee helsinkiläinen kirkkoherra pastorin Antti Kylliäinen, joka ei usko helvetin olemassaoloon eikä Jeesuksen sovittaneen kenenkään syntejä, Jumala ei tarvitse sovitusta, Kaikki pääsevät taivaaseen, myös paholainen (kirjasta Kaikki pääsevät taivaaseen). Kirja julkaistiin 1997 ja myytiin viikossa loppuun.
Otsikko: Vs: Sakramenttioppi
Kirjoitti: sandia - 27.09.19 - klo:15:59
MInäkin olen joskus yllättynyt kovastikin kun ei-kalvinistisessa kirkossa joku selvästi uskookin ikään kuin johonkin kalvinismin opin kohtaan. Tämä tapahtui jopa Suomessa viime toukokuussa. Itse olen hyvin "allerginen" kalvinismille rankan kokemuksen jälkeen ns. 5 pisteen kalvinismia opettavassa seurakunnassa.
Otsikko: Vs: Sakramenttioppi
Kirjoitti: Tosikko - 28.09.19 - klo:22:12
Se on oikeaoppisuuden hedelmää. Sen hedelmä on huonoa.

Se on tosiuskovaisuuden hedelmää. Sen hedelmä on huonoa.
Otsikko: Vs: Sakramenttioppi
Kirjoitti: Natanael - 28.09.19 - klo:22:28
Se on oikeaoppisuuden hedelmää. Sen hedelmä on huonoa.

Se on tosiuskovaisuuden hedelmää. Sen hedelmä on huonoa.

Mitä tarkoitat tosiuskovaisuudella?
Otsikko: Vs: Sakramenttioppi
Kirjoitti: Oloneuvos - 29.09.19 - klo:04:14
Se on oikeaoppisuuden hedelmää. Sen hedelmä on huonoa.
Se on tosiuskovaisuuden hedelmää. Sen hedelmä on huonoa.
Mitä tarkoitat tosiuskovaisuudella?

Vasta nyt huomasin nm. tosikon kirjoittaneen "tosiuskovaisuuden hedelmä on huonoa". Luin ensin "tosikkouskovaisen hedelmä on huonoa".
Otsikko: Vs: Sakramenttioppi
Kirjoitti: Soltero - 29.09.19 - klo:13:45
Oikeaoppisuus ja tosiuskovaisuus ovat tietenkin suurenmoisia asioita,
jos niillä tarkoitetaan hengelliseen heräämiseen pohjautuvaa uskoa
Raamatun evankeliumiin ja muuhun Jumalan ilmoitukseen.

Mutta jos joku pitää itseään ja omaa ryhmittymäänsä ainoana oikeaoppisena,
tai ainakin muita vaihtoehtoja otollisempana,
ollaan hengellisen ylpeyden alueella.
Silloin nämä tosiuskovaiset asettavat oman suuntauksensa opin palvontansa kohteksi.
Vaikka siihen oppiin sisältyisikin muun ohella Raamatun pelastava evankeliumi,
opillisuudesta ja opin noudattamissäännöistä tulee silti hengellinen mammona,
jolla rehvastellaan.

Tällaista olen nähnyt sekä ev.lut. kirkon että vapaiden suuntien leireissä.
Se hajottaa uskovien yhteyttä ja hämmentää uskoa etsiviä tai aivan uskonelämän alkutaipaleella olevia.
Otsikko: Vs: Sakramenttioppi
Kirjoitti: Tosikko - 02.10.19 - klo:19:47
Se on oikeaoppisuuden hedelmää. Sen hedelmä on huonoa.
Se on tosiuskovaisuuden hedelmää. Sen hedelmä on huonoa.
Mitä tarkoitat tosiuskovaisuudella?

Vasta nyt huomasin nm. tosikon kirjoittaneen "tosiuskovaisuuden hedelmä on huonoa". Luin ensin "tosikkouskovaisen hedelmä on huonoa".

 :D

Tosiuskovaisuus on hillitöntä suorituskristillisyyttä, jossa arvioidaan omaa ja toisten uskovaisuutta ulkoisilla seikoilla kuten tilaisuuksissa kierämistä, saarnaajien fanittamista, suureen ääneen kielillä puhumista ja puutaheinää profetointia, omaa erinomaisuutta korostetaan, kuinka jumala tekee suuria hänen elämässään.
Otsikko: Vs: Sakramenttioppi
Kirjoitti: Oloneuvos - 04.10.19 - klo:20:12

Tosiuskovaisuus on hillitöntä suorituskristillisyyttä, jossa arvioidaan omaa ja toisten uskovaisuutta ulkoisilla seikoilla kuten tilaisuuksissa kierämistä, saarnaajien fanittamista, suureen ääneen kielillä puhumista ja puutaheinää profetointia, omaa erinomaisuutta korostetaan, kuinka jumala tekee suuria hänen elämässään.

Entä se tosikkouskovaisuuden hedelmä jota metsästin?

[Vai tarkoititko, että tosikkouskovaisuuden (ts. sinun) hedelmä on hillitöntä suorituskristillisyyttä, jossa arvioidaan omaa ja toisten uskovaisuutta ulkoisilla seikoilla kuten tilaisuuksissa kierämistä, saarnaajien fanittamista, suureen ääneen kielillä puhumista ja puutaheinää profetointia, omaa erinomaisuutta korostetaan, kuinka jumala tekee suuria hänen elämässään?]
Otsikko: Vs: Sakramenttioppi
Kirjoitti: Pökkelö - 25.02.20 - klo:17:57
Oloneuvos on tainnut taas kirjoittaa viestinsä pilke silmä kulmassa.. :)

Tosi uskovaisuudessa on ehkä tipahdettu tieltä ojanpohjalle, mutta lieneekö siellä tien vastakkaisella puolella ojanpohjalla (tosikkouskovaisudella ?), jossa ei mitään liiku yhtään sen parempi?
Tarkoittanen tässä tapauksessa valtionkirkon mallia; missä menoja suorittavalla ei ole muuta kosketuspintaa uskonasioihin kuin ammatillinen velvoite, niin onkos se silloin parempi?
Penkissä istuvien harvalukuisessa joukossa ehkä joku "tosiuskovaisuudessa" mielensä pahoittanut katkeroitunut ihminen?
Jotain tunteen paloa siis sielläkin sentään.

Luulen liian usean uskoon tulleen lähteneen juuri kuolleen palveluksen kylmyydestä etsimään "lämpimämpää ja aidompaa" kristillisyyttä tuolta "tosiuskovaisuuden" ojan pohjalta.