Puimatanner
Puimatanner => Yleinen keskustelu => Aiheen aloitti: Lydia - 21.10.13 - klo:19:26
-
Oletko huomannut että joskus voi käydä niin, että Raamatun lukeminen jää pikkuhiljaa vähenee, sitten unohtuu ja jää jopa kokonaan? Ihminen tiedostaa sen hyvinkin mutta tuntuu niiiiin vaikealle aloittaa se uudelleen. Voi käydä niin että on niin elämän kuormien alla ettei yksinkertaisesti jaksa vaikka haluaisikin. Itse muista vaiheita jolloin jaksoin ottaa Raamatun käteeni mutta en jaksanut enää lukea, painoin sen rintaani vasten ja pyysin voimia häneltä jolla on mistä antaa.
Olen aloittanut Raamatun luvun aamuisin kun yön aika on pää tyhjentynt ja koen sen todella hienoksi jutuksi jota haluan suositella, ennen luin illalla puoli pökerryksissä pää täynnä risteileviä ajatuksia päivän tapahtumista ja huolista. Aina kun Raamatun avaa sieltä nousee jakeita kuin ylös' jotka kohottavat mieltä ja henkeä Jumalan suuntaan.
Aamukahvilla saan kokea Jumalan hyvyyttä sanan kautta. Kun sitä tulee tapa, se ei unohdu.
-
Joo, olen huomannut. Siksi olen nyt yrittänyt lukea Raamattua heti aamulla, edes muutaman jakeen.
-
Oletko huomannut että joskus voi käydä niin, että Raamatun lukeminen jää pikkuhiljaa vähenee, sitten unohtuu ja jää jopa kokonaan? Ihminen tiedostaa sen hyvinkin mutta tuntuu niiiiin vaikealle aloittaa se uudelleen.
Tuttua. Tulee kaikenlaisia esteitä, ja sitten alkaa yhä pitkittyvä lukemattomuus. Huomasin tämän aikoinaan kouriintuntuvasti, kun sain ensimmäisen laajakaistaliittymän asuntooni. Siitä alkoi sellainen netissä roikkuminen, että siihen asti harjoittamani systemaattinen raamatunluku loppui lähes kuin seinään, tai pelkistyi netin raamattuhakujen copy-paste-viisaudeksi.
Näitä kausia on ihmisillä erilaisista syistä, ja ne aiheuttavat helposti syyllisyyttä. Usein kun suhde Raamatun lukemiseen saattaa tuntua hieman lainomaiselta - erityisesti silloin, jos sitä ei ole harjoittanut.
-
Joo, syyllisyyttä ja häpeää, ei mielellään sillä elvistele että mä olen lopettanut Raamatun lukemisen.
-
Näitä kausia on ihmisillä erilaisista syistä, ja ne aiheuttavat helposti syyllisyyttä. Usein kun suhde Raamatun lukemiseen saattaa tuntua hieman lainomaiselta - erityisesti silloin, jos sitä ei ole harjoittanut.
Hengelliset (lue uskonnolliset) tavat vievät helposti lain alaisuuteen, vaikka tarkoitus olisikin hyvä. Tämän huomaa siitä, että ko. asiasta katoaa ilo. Ja kun tämän opetuksen alla on kymmeniä vuosia, niin siitä kasvaa näköeste evankeliumin ymmärtämiselle. Itselleni "kurinalaisuus" on ollut tappava myrkky. Jumalan lapsen vapauteen ei mielestäni kuulu minkäänlainen (hengellinenkään) pakko. Jos Paavali masensi ruumistaan, niin se ei välttämättä tarkoita sitä, että meidän tulisi tehdä samoin.
Pelkkä ajatus siitä, että Jumala hyväksyisi minut paremmin, jos harjoittaisin enemmän jotain hengellisyyteen liittyvää, on isku vasten Kristuksen kasvoja, sillä Hän on yhdellä ainoalla uhrilla tehnyt täydellisiksi ne, jotka pyhitetään.
-
Ajattelen sen niin että Jumala puhuu sanansa kautta ja aina sieltä jotakin saa tavallaan uutta vaikka on jo moneenkertaan luettua ennenkin. Se rikkaus jää saamatta jos lopahtaa lukeminen ja tutkiminen. Jos tulee pitkä lukematon jakso sillä on seuraamuksia omaan hengelliseen elämään, uskoisin näin.
-
Luen Raamattua järjestyksessä alusta loppuun, luku/ilta
Tänään on vuorossa Miika 1.
Useimmiten luen lisäksi aamupäivällä yhden Psalmin järjestyksessä.
Tänään oli nro 63.
Tarpeen mukaan laajennan lukemista alaviittausten tai omien merkintöjen mukaan.
Teen vertailuja eri käännöksien välillä esim. tämän kautta:
http://www.biblestudytools.com/parallel-bible/
Aina kun aloitan uuden Raamatun kirjan, kuten tänään Miikan, luen
aiheesta jotakin yleistä. Joskus esim. Wikipedian ja Googlen kautta löytää
hyvää tietoa.
-
Minä en oikein ymmärrä, miksi Raamattua pitää lukea. Eikö sitä voi lukea silloin kun huvittaa? Jos Raamattu kiinnostaa, sitä lukee mielellään. Jos Raamattu ei kiinnosta, niin mikä pakko on lukea? Ei kai se pelastus nyt Raamatun lukemisesta kiinni ole. Muutenhan vain lukutaitoiset voisivat pelastua. Ja ollaanko sitä sitten enemmän Jumalalle mieleen, kun luetaan Raamattua paljon? Ovatko lukutaidottomat sitten kakkosluokan uskovaisia?
Ps. Kyllä minä sitten tykkään noista Pauluksen ajatuksista. Tuollaista opetusta kun kuulisi... tai olisi kuullut pöntöstä enemmän.
-
Näitä kausia on ihmisillä erilaisista syistä, ja ne aiheuttavat helposti syyllisyyttä. Usein kun suhde Raamatun lukemiseen saattaa tuntua hieman lainomaiselta - erityisesti silloin, jos sitä ei ole harjoittanut.
Hengelliset (lue uskonnolliset) tavat vievät helposti lain alaisuuteen, vaikka tarkoitus olisikin hyvä. Tämän huomaa siitä, että ko. asiasta katoaa ilo. Ja kun tämän opetuksen alla on kymmeniä vuosia, niin siitä kasvaa näköeste evankeliumin ymmärtämiselle. Itselleni "kurinalaisuus" on ollut tappava myrkky. Jumalan lapsen vapauteen ei mielestäni kuulu minkäänlainen (hengellinenkään) pakko. Jos Paavali masensi ruumistaan, niin se ei välttämättä tarkoita sitä, että meidän tulisi tehdä samoin.
Pelkkä ajatus siitä, että Jumala hyväksyisi minut paremmin, jos harjoittaisin enemmän jotain hengellisyyteen liittyvää, on isku vasten Kristuksen kasvoja, sillä Hän on yhdellä ainoalla uhrilla tehnyt täydellisiksi ne, jotka pyhitetään.
Ja sitten on varmaan myös se, että lainalaisuuteen taipuvainen ja itseään herkästi syyttävä ihminen saattaa lukea Raamattua siten, että lait ja käskyt jne. ylikorostuu ja alkaa ns. lyödä itseään Raamatulla päähän. Itselläni on vieläkin vaikeuksia tämän asian kanssa.
Minulle "helpointa" luettavaa on jostain syystä esim. Johanneksen evankeliumi ja Johanneksen kirjeet.
-
Minä en oikein ymmärrä, miksi Raamattua pitää lukea. Eikö sitä voi lukea silloin kun huvittaa? Jos Raamattu kiinnostaa, sitä lukee mielellään. Jos Raamattu ei kiinnosta, niin mikä pakko on lukea? Ei kai se pelastus nyt Raamatun lukemisesta kiinni ole. Muutenhan vain lukutaitoiset voisivat pelastua. Ja ollaanko sitä sitten enemmän Jumalalle mieleen, kun luetaan Raamattua paljon? Ovatko lukutaidottomat sitten kakkosluokan uskovaisia?
Ps. Kyllä minä sitten tykkään noista Pauluksen ajatuksista. Tuollaista opetusta kun kuulisi... tai olisi kuullut pöntöstä enemmän.
Tuo lukutaito oli muuten hyvä huomio, lukutaitohan on länsimaissakin varsin uusi ilmiö suurille "massoille". Ei ole kauaa siitä, kun vain harvalukuiset oppineet osasivat lukea.
-
Näitä kausia on ihmisillä erilaisista syistä, ja ne aiheuttavat helposti syyllisyyttä. Usein kun suhde Raamatun lukemiseen saattaa tuntua hieman lainomaiselta - erityisesti silloin, jos sitä ei ole harjoittanut.
Hengelliset (lue uskonnolliset) tavat vievät helposti lain alaisuuteen, vaikka tarkoitus olisikin hyvä. Tämän huomaa siitä, että ko. asiasta katoaa ilo. Ja kun tämän opetuksen alla on kymmeniä vuosia, niin siitä kasvaa näköeste evankeliumin ymmärtämiselle. Itselleni "kurinalaisuus" on ollut tappava myrkky. Jumalan lapsen vapauteen ei mielestäni kuulu minkäänlainen (hengellinenkään) pakko. Jos Paavali masensi ruumistaan, niin se ei välttämättä tarkoita sitä, että meidän tulisi tehdä samoin.
Pelkkä ajatus siitä, että Jumala hyväksyisi minut paremmin, jos harjoittaisin enemmän jotain hengellisyyteen liittyvää, on isku vasten Kristuksen kasvoja, sillä Hän on yhdellä ainoalla uhrilla tehnyt täydellisiksi ne, jotka pyhitetään.
Ja sitten on varmaan myös se, että lainalaisuuteen taipuvainen ja itseään herkästi syyttävä ihminen saattaa lukea Raamattua siten, että lait ja käskyt jne. ylikorostuu ja alkaa ns. lyödä itseään Raamatulla päähän. Itselläni on vieläkin vaikeuksia tämän asian kanssa.
Minulle "helpointa" luettavaa on jostain syystä esim. Johanneksen evankeliumi ja Johanneksen kirjeet.
Totta. On hyvä aloittaa ja lukea Raamatusta niitä kirjoja jotka parhaiten aukeavat, tykkään lukea UT:a varsin Jeesuksen opetuksia ja tahtumista hänen ajoitaan, olen kuin yksi heistä jotka istuvat ja kuuntelevat mitä Mestari puhuu, olen yksi heistä kun he liikkuvat paikasta toiseen, katselen järveä, temppelia, Öljymäkeä...hyvin mielenkiintoista olla mukana.
-
Oma raamatunlukutapani on ottaa "Hengen ohjaamana" jokin erityinen kirja luettavaksi ja pohtia sitä. Toisaalla olenkin jo tehnyt aloituksen tätä ajatusta silmälläpitäen:
Elävä Raamattu: http://puimatanner.net/index.php?topic=99.0
Tarkoitus on, että jokainen voisi tuoda yhteiseksi pohdittavaksi omaa lukemistansa.
Ei ole välttämätöntä jatkaa juuri minun tuomastani aloituksesta, jos se ei herätä keskustelua, vaan tuoda jokin oma, ehkä siunaavakin raamatunpaikkansa.
-
Suht usein tulee luettua Raamattua myös niin, että kun tutkii jotain asiaa Raamatun avulla, niin siinä sitä samalla myös lukee ja jopa sisäistää paremmin, kuin muuten vaan lukemalla.
Netin Raamattu-haut ovat tuollaisessa käteviä. Voi samalla kertaa helposti lueskella useampaa käännöstä.
Siinä saattaa käydä niinkin, että lukiessaan unohtuu se asia mitä alunperin oli tutkimassa ja alkaakin jokin muu asia nousta mielenkiintoisemmaksi. Itsessäni on sen verran "tutkijan vikaa", että nautin tuollaisesta etsimällä löytämisestä. Joskus suht isojakin ahaa-elämyksiä on tuolla tavalla syntynyt.
Joku ehkä ajattelee, että tuollainen ei ole tarpeeksi harrasta Raamatun lukemista, mutta minusta oleellisinta on se, että lukee ja alkaa ymmärtämään lukemaansa. Pyhä Henki avaa kyllä sanaa, kun sitä lukee haluten löytää sieltä jotain.
-
Ps. Kyllä minä sitten tykkään noista Pauluksen ajatuksista. Tuollaista opetusta kun kuulisi... tai olisi kuullut pöntöstä enemmän.
Eipä näillä ajatuksilla ole juuri pönttöön asiaa…
-
Täytyy tunnustaa, että olen huono rukoilija ja huono Raamatun lukija. Monivuotinen rukoukseni on kuitenkin ollut: "Isä, anna minulle viisautta." Jotain koen saaneeni (ei kuitenkaan paljosta lukemisesta), mutta ne ajatukset ovat vain tehneet minut liian helluntailaiseksi luterilaisten parissa ja liian luterilaiseksi helluntailaisten parissa.
-
Minulla on ollut tuo sama rukous aika kauan. Se johtunee siitä, että koen paikkani olevan luterilaisten ja vapaiden suuntien ihmisten välissä, vaikka luterilainen olenkin. Omalla viisaudellaan ei siinä välissä pysty olemaan, eikä siinä kukaan sillä tavalla kestäkään. On sitä tullut varmasti yritettyä omassa voimassa ja "viisaudessa", mutta heti kopsahtaa omaan nilkkaan.
-
Itse en määritä itseäni tarkasti ja täysin minkään kirkkokunnan alaiseksi, sillä uskonelämässäni on myöskin paljon vaikutteita erilaisista kirkkokunnista ja uskonsuunnista.
Mutta luterilaisuus on lähinnä se oppisuunta, johon panen toivoni. Eli yksin Kristuksen sovitustyöhön ja lahjavanhurskautukseen perustuva sielunpelastukseni.
Raamattua voi lukea monella tavoin. Esim. näillä keskustelufoorumeilla tulee selattua nettiraamattuja, kun etsin jotain tarkkaa raamatunlainausta. Olen nimittäin hyvin tarkka, eli ainakin pyrin ehdottomaan tarkkuuteen ja täsmällisyyteen hengellisissä ilmaisuissani. En hyväksy huitaisten esitettyjä uskontodistuksia tai määritelmiä, sillä sellainen olisi yhtä turhanpuhumista, joka ei johda mihinkään todelliseen Jumalan tuntemiseen.
-
Raamatun lukemisessa ei määrää ratkaise vaan oleellista on laatu, lukee ajatuksella sen minkä lukee. :)
-
Raamatun lukemisessa ei määrää ratkaise vaan oleellista on laatu, lukee ajatuksella sen minkä lukee. :)
Juuri näin minäkin ajattelen. Joskus yhtä jaetta joutuu pohtimaan viikkoja, jopa kuukausia. Toki sinä aikana tulee uuttakin rinnalle. Yllättäen huomaa lukeneensa vuosikaudet väärin jotain Raamatun kohtaa. Esimerkisi tämä (ulkomuistista): "Jos joku tahtoo tehdä hänen (siis Jumalan) tahtonsa, tulee hän tuntemaan onko tämä oppi Jumalasta vai puhunko minä omiani."
Tätähän luetaan usein näin: "Jos joku tekee hänen (siis Jumalan) tahtonsa, tulee hän tuntemaan onko tämä oppi Jumalasta vai puhunko minä omiani."
Tahtoo tehdä ja Tekee ovat tyystin eri aioita.
-
Raamatun sana on Jumalan puhetta ja ilmoitus ihmiselle, jokaiselle henkilökohtainen ja yhteinen joka taas yhdistää Jumalan omat. Rakkaudesta ihmiseen on ilmoittanut itsensa, suunnitelmansa tulevasta, ilmoittanut suuren pelaustuksen ja ihanan päämäärän.
Voisikohan Jumalan sanaa verrata rakastavan ihmisen viestiksi rakkaalleen, joka ei millään jaksaisi lukea niitä jakeita ja viestejä..hoijjakkaa taasko mun pitää lukea mitä se rakkaudessaan mulle puhuu ja kirjoittaa..oi, oi..en minä jaksa enkä viitsi.
-
Joo, olen huomannut. Siksi olen nyt yrittänyt lukea Raamattua heti aamulla, edes muutaman jakeen.
Jotkut sanoo : laiskuus on älykkyyden synönyymi
Allekirjoitan. Aamu alkaa normi viikolla klo 6.reikäleipä
Avaan Radio Dein, ja kas Norvanto pohtii Raamattua jae jakeelta...
Nyt on menossa Saarnaajan kirja, aivan älyttömän hyvä filosoofien teos
Oma kuunteluohjelmani on Psalmit, jossa nyt 120 ->hujakoissa.
Ps. Ostin muuten kirpparilta Suuren Kuvaraamatun 4 osaa...a'= 50 centavoa...
Edullista, eikö totta...ja samassa rukousvastaus. Pyysin ? Mistähän saisi apokryftikirjat...ja kas siinähän ne...
-
Minä ensin 'jouduin' rukoilemaan; anna Jumala minulle halu ja palo lukea mitä sinä minulle Raamatussa puhut.
Siksi tätä tuon esille kun siihen pääsee uudelleen 'käsiksi' se antaa todella paljon ja siitä tulee päivä paras hetki. :)
-
Mark. 11:
20. Ja kun he varhain aamulla kulkivat ohi, näkivät he viikunapuun kuivettuneen juuria myöten.
21. Silloin Pietari muisti Jeesuksen sanat ja sanoi hänelle: "Rabbi, katso, viikunapuu, jonka sinä kirosit, on kuivettunut".
22. Jeesus vastasi ja sanoi heille: "Pitäkää usko Jumalaan.
23. Totisesti minä sanon teille: jos joku sanoisi tälle vuorelle: 'Kohoa ja heittäydy mereen', eikä epäilisi sydämessään, vaan uskoisi sen tapahtuvan, minkä hän sanoo, niin se hänelle tapahtuisi.
24. Sentähden minä sanon teille: kaikki, mitä te rukoilette ja anotte, uskokaa saaneenne, niin se on teille tuleva.
25. Ja kun te seisotte ja rukoilette, niin antakaa anteeksi, jos kenellä teistä on jotakin toistansa vastaan, että myös teidän Isänne, joka on taivaissa, antaisi teille anteeksi teidän rikkomuksenne."
-
23. Totisesti minä sanon teille: jos joku sanoisi tälle vuorelle: 'Kohoa ja heittäydy mereen', eikä epäilisi sydämessään, vaan uskoisi sen tapahtuvan, minkä hän sanoo, niin se hänelle tapahtuisi.
Tuo Raamatun jae osoittaa mielestäni kiistatta sen surullisen tosiasian, että epäuskoa ei voida kitkeä meistä kokonaan pois tässä ajassa. Ei parhaimmastakaan kristitystä. Vuoret ovat edelleen paikoillaan (ellei ole käytetty kaivinkoneita).
-
Jeesuksen ylösnousemus
Mark. 16:
1 Kun sapatti oli ohi, Magdalan Maria, Jaakobin äiti Maria ja Salome ostivat tuoksuöljyä mennäkseen voitelemaan Jeesuksen. 2 Sapatin jälkeisenä päivänä ani varhain, kohta auringon noustua he lähtivät haudalle. 3 Matkalla he puhuivat keskenään: "Kuka auttaisi meitä ja vierittäisi kiven hautakammion ovelta?" 4 Mutta tultuaan paikalle he huomasivat, että kivi oli vieritetty pois; se oli hyvin suuri kivi.
5 Sisälle hautaan mentyään he näkivät oikealla puolella istumassa nuorukaisen, jolla oli yllään valkoiset vaatteet. He säikähtivät. 6 Mutta nuorukainen sanoi: "Älkää pelästykö. Te etsitte Jeesus Nasaretilaista, joka oli ristiinnaulittu. Hän on noussut kuolleista, ei hän ole täällä. Tuossa on paikka, johon hänet pantiin. 7 Menkää nyt sanomaan hänen opetuslapsilleen, myös Pietarille: 'Hän menee teidän edellänne Galileaan. Siellä te näette hänet, niin kuin hän itse teille sanoi.'"
-
23. Totisesti minä sanon teille: jos joku sanoisi tälle vuorelle: 'Kohoa ja heittäydy mereen', eikä epäilisi sydämessään, vaan uskoisi sen tapahtuvan, minkä hän sanoo, niin se hänelle tapahtuisi.
Tuo Raamatun jae osoittaa mielestäni kiistatta sen surullisen tosiasian, että epäuskoa ei voida kitkeä meistä kokonaan pois tässä ajassa. Ei parhaimmastakaan kristitystä. Vuoret ovat edelleen paikoillaan (ellei ole käytetty kaivinkoneita).
En tunne sinua enkä ole ketään henkilöä vastaan, vaan mitä he puhuvat / kirjoittavat.
En osaa selittää, mutta useat lauseesi, aivoituksesi eivät ole sitä mitä on Kirjoitettu.
Sanasi eivät ole Jumalaa vastaan mutta tavallaan vieressä. :o
eikä epäilisi sydämessään,
ja edellä oleva vahvistetut osat ja koko juttu.
eli Jumalan viisaus poistaa epäuskon !
Jaak. 3:17 Mutta ylhäältä tuleva viisaus on ensiksikin puhdas, sitten rauhaisa, lempeä, taipuisa, täynnä laupeutta ja hyviä hedelmiä, se ei epäile, ei teeskentele.
Jos olen tulkinnut oikein, epäusko ei ole viisaan sydämessä.
_________________________
Nyt on kolmenlaista rakkautta.
Agape, Fileo, ja eros.
Näyttää että on useita viisauden "lajeja".
Jumala itse on Viisaus.
Jumalan Henki on Viisaus.
Jeesus, Jumalan Poika on Viisaus.
Ihmisen tavallinen viisaus.
Oppineiden viisaus, kirjaviisaus.
Riivaajien viisaus.
ja mitä lie.
Jaak. 3:15 Tämä ei ole se viisaus, joka ylhäältä tulee, vaan se on maallista, sielullista, riivaajien viisautta.
Jaak. 3:17 Mutta ylhäältä tuleva viisaus on ensiksikin puhdas, sitten rauhaisa, lempeä, taipuisa, täynnä laupeutta ja hyviä hedelmiä, se ei epäile, ei teeskentele.
Ihmisen viisaus ei poista epäilyä.
Uskon, en tiedä, Jumala on antanut kaikille Pojassaan viisautta, tätä kutsun yleis-viisaudeksi.
Sitten on erikoinen lahja, Viisaus ! kuten Salomo tahi toinen ja sama.
Jumalan Henki valloittaa ihmisen :)
Jes 61:1 Herran, Herran Henki on minun päälläni, sillä hän on voidellut minut julistamaan ilosanomaa nöyrille, lähettänyt minut sitomaan särjettyjä sydämiä, julistamaan vangituille vapautusta ja kahlituille kirvoitusta,
Jes. 11:2 Ja hänen päällänsä lepää Herran Henki, viisauden ja ymmärryksen henki, neuvon ja voiman henki, tiedon ja Herran pelon henki.
Eli Pyhä Henki antaa viisautta sillä Pyhä Henki on Jumalan Henki. :)
Nyt meillä on tavallinen usko, ja sitten on hetkellinen vanha uskon henki ja sitten on uskon lahja eli super uskoa !
Elisalla oli 2:n kertainen määrä Elia uskosta !
2. Kun. 2:9 Kun he olivat tulleet yli, sanoi Elia Elisalle: "Pyydä minua tekemään hyväksesi jotakin, ennenkuin minut otetaan pois sinun tyköäsi". Elisa sanoi: "Tulkoon minuun sinun hengestäsi kaksinkertainen osa".
10 Hän vastasi: "Pyyntösi on vaikea täyttää. Mutta jos näet, kuinka minut otetaan pois sinun tyköäsi, niin se täytetään; jollet, niin se jää täyttämättä."
ja sama juttu oli Mooseksen kanssa, ja nyt oli kyseessä arvovalta eli mitä lie, kansa totteli.
eli sama lyhyesti, Meillä on mahdollisuus kaikkeen mitä Jeesuksella oli !
KAIKKEEN.
myös uskoon !
Itse uskon että tulee päivä kun leikin tähtien kanssa ja silloin saa Esko valtavasti selittää miten se on mahdollista. ja jokaisen selityksen perään teen väärin eli toiste päin !
Minun Jumalani ON Kaikkivaltias !
ja todella uskon tämän !
Mutta Jumala ei ole vahvistanut minulle valtakirjaa, ja ei ihme kun pinnani on niin lyhyt. mutta sama se.
Meillä on sama Jumala kuin Jeesuksella ja samat aseet ! KAIKKI.
nyt viime päivinä, en kovin jaksa, viitsi selitää, mutta tuntuu kuin Jumala Itse, Isä olisi vetämässä verhoa pois edestä että näen Hänet !
Voi nähdä, Kaikkivaltiaan, joka on kaiken tehnyt !
Omilla silmillä, enkä kuole, ja kuulla Jumalan äänen ja ujo toivomus on Kuulla Jumalan omasta suusta Hänen OMA NIMI ! ! !
Mooses on kuullut ja Jeesus, mahdollisesti Apostoli.
Joopa joo, no on enää hius-karvan verran peitettä, ja näen Jumalani !
tämä sekä kauhistuttaa että on suuri ilo ja lohtu !
No Jeesus on edelleen kilpeni, sillä en tiedä mitä tämä merkitsee.
en kuitenkaan halua kalan vatsaa !
eni wei.
Meillä voi olla sama usko kuin Jeesuksella,
Jos uskot että Jeesus voi vuoria siirtää, niin meillä vallalla tahi voimalla ??
omalla ??
ei sillä Herralla ei ollut omaa voimaa !
Jeesus oli "kuten me, savi-astia". Jumalan Henki oli Jeesuksessa ja Kirkaus tuli ja oli Isältä !
Joh. 12:28 Isä, kirkasta nimesi!" Niin taivaasta tuli ääni: "Minä olen sen kirkastanut, ja olen sen vielä kirkastava".
Joh. 17:1 Tämän Jeesus puhui ja nosti silmänsä taivasta kohti ja sanoi: "Isä, hetki on tullut, kirkasta Poikasi, että Poikasi kirkastaisi sinut;
Joh. 17:5 Ja nyt, Isä, kirkasta sinä minut tykönäsi sillä kirkkaudella, joka minulla oli sinun tykönäsi, ennenkuin maailma olikaan.
2. Kor. 4:7 Mutta tämä aarre on meillä saviastioissa, että tuo suunnattoman suuri voima olisi Jumalan eikä näyttäisi tulevan meistä.
6 Sillä Jumala, joka sanoi: "Loistakoon valkeus pimeydestä", on se, joka loisti sydämiimme, että Jumalan kirkkauden tunteminen, sen kirkkauden, joka loistaa Kristuksen kasvoissa, levittäisi valoansa.
7 Mutta tämä aarre on meillä saviastioissa, että tuo suunnattoman suuri voima olisi Jumalan eikä näyttäisi tulevan meistä.
eli samat työkalut !
KAIKKI
joten nyt katkaisen tahi ei tule kirjaimista loppua.
_____________________
eli me voimme saada täydellisen uskon ja siirtää ei vain tähtiä vaan myös vuoria ja puita !
Miksi ? Koska Jumala sen tekee, savi-astian kautta ei savi-astia.
Jumala haluaa tyhjiä astioita ei täysinäisiä.
(http://i1.wp.com/divaaniblogit.fi/kettukarkki/files/2011/10/IMG_3560.jpg)
Jokainen Jumalan savi-astia on Savanvalajan pajasta.
-
qi joo. ja tämä on tärkeeää !
2. Moos. 34:32 Sitten kaikki israelilaiset lähestyivät häntä, ja hän käski heidän noudattaa kaikkea, mitä Herra oli puhunut hänelle Siinain vuorella.
33 Ja kun Mooses oli lakannut puhumasta heidän kanssaan, pani hän peitteen kasvoillensa.
34 Mutta niin usein kuin hän meni Herran eteen puhuttelemaan häntä, poisti hän peitteen, siksi kunnes tuli ulos. Ja tultuaan ulos hän puhui israelilaisille, mitä hänen oli käsketty puhua.
35 Ja israelilaiset näkivät joka kerta Mooseksen kasvojen ihon säteilevän; ja Mooses veti peitteen kasvoillensa, siksi kunnes hän jälleen meni puhuttelemaan häntä.
Ja Jeesus ei laittanut peitettä mutta kirkaus ei ollut yhtä suuri, eli Jeesus ei olisi voinnut olla kansan keskellä jos Jumalan koko voima olisi ollut mukana.
no, tulee päivä ja on jo, kun seurakunnassa on Jumalan Kirkkaus ja Jumalan pelko.
Kaikki tulevat vavisten mutta turvallisella mielellä Jumalan tykö !
paitsi ne jotka vihaavat Jumalaa.
ja edelleen meillä on samat aseet !
voisin huutaa tämän teille että kuulisitte !
-
Kohdat jotka erityisesti tänään nousivat 'ylös'.
Luuk.4:
17. Niin hänelle annettiin profeetta Esaiaan kirja, ja kun hän avasi kirjan, löysi hän sen paikan, jossa oli kirjoitettuna:
18. "Herran Henki on minun päälläni, sillä hän on voidellut minut julistamaan evankeliumia köyhille; hän on lähettänyt minut saarnaamaan vangituille vapautusta ja sokeille näkönsä saamista, päästämään sorretut vapauteen,
19. saarnaamaan Herran otollista vuotta".
20. Ja käärittyään kirjan kokoon hän antoi sen palvelijalle ja istuutui; ja kaikkien synagoogassa olevien silmät olivat häneen kiinnitetyt.
21. Niin hän rupesi puhumaan heille: "Tänä päivänä tämä kirjoitus on käynyt toteen teidän korvainne kuullen".
22. Ja kaikki lausuivat hänestä hyvän todistuksen ja ihmettelivät niitä armon sanoja, jotka hänen suustansa lähtivät; ja he sanoivat: "Eikö tämä ole Joosefin poika?"
-
Raamatun sana on Jumalan puhetta ja ilmoitus ihmiselle, jokaiselle henkilökohtainen ja yhteinen joka taas yhdistää Jumalan omat. Rakkaudesta ihmiseen on ilmoittanut itsensa, suunnitelmansa tulevasta, ilmoittanut suuren pelaustuksen ja ihanan päämäärän.
Voisikohan Jumalan sanaa verrata rakastavan ihmisen viestiksi rakkaalleen, joka ei millään jaksaisi lukea niitä jakeita ja viestejä..hoijjakkaa taasko mun pitää lukea mitä se rakkaudessaan mulle puhuu ja kirjoittaa..oi, oi..en minä jaksa enkä viitsi.
Tämä on minunkin näkemykseni Jumalan Sanasta.
Varsinkin nykyään kun maailma tarjoaa pelkkää saastaa ja kaikki ihmisten tapaamisetkin on pahuuden kanssa olemist on sen vastapainoksi ihana lukea jotain kaunista. Jumalan lupauksia kauniista tulevaisuudesta jossa hyvyys ja kauneus hallitsee.
Kuinka pahuus loppuu aikanaan eikä sitä enää edes muisteta.
Joskus vain kokee suurta surua kun joutuu tuota kaikkea niin kauan odottamaan :(
Mutta meillä on sentaan TOIVO rakastavasta hallitsijasta joka tuo oikeuden maanpäälle ja pelastaa ne jotka Häntä odottavat.
Ps. 12:5
(12:6) "Kurjien sorron tähden, köyhien huokausten tähden minä nyt nousen", sanoo Herra, "tuon pelastuksen sille, joka sitä huoaten ikävöitsee".
-
Luukkaan viides luku uskoa vahvistava.
-
Raamatun Sanasta saa voimaa, se rauhoittaa mielen, sielun ja hengen..sieltä löytyy kaikki mitä
tarvitsen.
-
Tuo on totta mitä kirjoitit.
-
Itse luen lähinnä krikkovuoden raamatun tekstit säännöllisesti. Ja raamattupiirissä tietenkin.
-
Olen huomannut että aamulla mieli on avoimimmillaan lukea Raamattua joka on nyt tärkeitä luettavaa. Tänään luin poikkeuksellisesti tuossa illansuussa ja koko ajan mietin muuta, piti monta kertaa pysähtyä ja keskittyä uudelleen ja uudelleen. ???
-
En ollut pitkiin aikoihin, 10 vuoteen, saanut Raamatusta mitään, mutta nyt tuntui Psalmi 91 hyvältä, jotenkin rauhoitti huolien keskellä. Tai oikeastaan se ei liittynyt Raamatun sen hetkiseen lukemiseen vaan tuli vanhasta muistista, ja sitten kertasin sen Raamatusta.
Jaa, mutta ovathan toki vuorisaarna ja Joh. 14:kin toisinaan jostain syystä rauhoittaneet. Mutta ei niitäkään oikeastaan tarvitse enää lukea, muistiin jäänyt paljon.
-
Onneksi Raamatun lukeminen ei pelasta. Kristus pelastaa. Vähäinenkin tietämys evankeliumista voi johtaa ihmisen pelastukseen sisälle. Lakihenkinen vaatimus Raamatun pänttäämiseen vaikuttaa usein juuri siten, että uskova vieroitetaan Raamatusta. Näin sanoo nimimerkki "Kokemusta on".
-
Luen päivittäin Raamattua. Elän siitä. En tule toimeen ilman sitä.
Opin tuntemaan Kristusta Sanan kautta ja otan vaarin siitä. Se on elämäni ohjenuora. En ole opetellut ulkoa Raamattua, mutta huomaan osaavani sitä ulkoakin, koska olen ymmärtänyt lukemani.
Rukoilen Raamatun sanoilla.
En oikein löydä sanoja,
mutta olen Jumalalle kiitosta täynnä, kun Hän on antanut tällaisen mahdollisuuden!
Raamattu on hengellisen ihmiseni ravinto. Miksi siis en söisi.
-
Olen huomannut että aamulla mieli on avoimimmillaan lukea Raamattua joka on nyt tärkeitä luettavaa. Tänään luin poikkeuksellisesti tuossa illansuussa ja koko ajan mietin muuta, piti monta kertaa pysähtyä ja keskittyä uudelleen ja uudelleen. ???
Tuo on totta :) itse pyrin myös lukemaan aamuisin Sanaa, koska koen saavani siitä voimaa päivääni.
Matt. 4:4
Mutta hän vastasi ja sanoi: "Kirjoitettu on: 'Ei ihminen elä ainoastaan leivästä, vaan jokaisesta sanasta, joka Jumalan suusta lähtee'."
Luen päivittäin Raamattua. Elän siitä. En tule toimeen ilman sitä.
Opin tuntemaan Kristusta Sanan kautta ja otan vaarin siitä. Se on elämäni ohjenuora. En ole opetellut ulkoa Raamattua, mutta huomaan osaavani sitä ulkoakin, koska olen ymmärtänyt lukemani.
Rukoilen Raamatun sanoilla.
En oikein löydä sanoja,
mutta olen Jumalalle kiitosta täynnä, kun Hän on antanut tällaisen mahdollisuuden!
Raamattu on hengellisen ihmiseni ravinto. Miksi siis en söisi.
Amen :)
-
Vaikka Raamattua muistaa ulkoa silti sen lukeminen on antoisaa, sillä Pyhä Henki nostaa sieltä jakeita ja kokonaisuuksia 'ylös' jotka ilahduttavat ja ravitsevat ihmistä. Jos on käynyt niin ettei millään pysty ottamaan Raamattua luettavaksi voi ensin rukoilla että saisi halun lukea. Lähtee alkuun sieltä mistä eniten pitää ja lukee päivittäin samaan aikaan jolloin se jää tavaksi. Aivan varmnasti se on parhaita tapoja ihmiselle lukea asioita joita Jumala haluaa meille puhua.
-
Erään monen tunteman henkilön sanotaan lukeneen Raamatun kannesta kanteen 2000 kertaa! Tuo tieto aiheuttaa aiheuttaa joitakin kiusallisisia kysymyksiä. Onko määrä mikään tae viisaudesta? Onko tämmöinen ihminen jotenkin muiden yläpuolella?
En suinkaan halveksi Raamatun lukemista, lukekoon kukin tavallaan ja ajallaan. Olen kuitenkin sitä mieltä, että yhden jakeen ymmärtäminen saattaa olla suurempi aarre kuin kymmenen sivun lukeminen ilman saatua ymmärrystä.
-
Tiedän uskovan joka katsoi aina Kauniit ja rohkeat, ei vastannut silloin edes puhelimeen, varmaan tuhansia jaksoja ehkä.. :D, jos olisi käyttänyt saman ajan Raamatun lukemiseen ja rukoukseen olisi voinut olla paljon parempi juttu, tai olisi ollut ilman muuta.
-
Erään monen tunteman henkilän sanotaan lukeneen Raamatun kannesta kanteen 2000 kertaa!
Tuosta tulee mieleen sana "missä on aarteesi, siellä on sydämesi" ulkoa muisteltuna. Hän rakastaa Herraa ja siksi lukee.
-
Raamatun lukeminen ei ole suorittamista. Jos joku niin tekee voi jäädä "kuiville".
Emmehän päivittäin syömistämmekään suorita. Syömme, koska tarvitsemme sitä elääksemme. Näin on Jumalan sanankin laita.
-
Marjatta on viisas nainen.
-
:) Kiitos Veera.
Tuosta viisaudesta. Olen viime päivinä ihan ääneen kotona puhunut: Marjatta, jos tahdot viisautta, niin jumalanpelko tuo sitä; jos tahdot ymmärrystä, niin Jumalan tunteminen tuo sitä. Tämä ihan koskee sisintäni ja saa vapisemaan.
Oppiessani tuntemaan Kristusta tunnen Jumalan.
Janoan elämääni tällaista viisautta ja ymmärrystä.
Jostain syystä tämä on aika yksinäinen tie. :(
...niin Raamatun lukeminen auttaa tässä "pelossa ja tuntemisessa"...
-
Raamatun sanan äärellä oleminen muuttaa lukijaansa. Kyllä kannattaa vaikka ulkoa opetella sanaa, Jumalan Henki puhuu sanansa kautta käytännön tilanteissa, auttaa ihmeellisesti kun apua tarvitaan ja antaa käytännöllistä viisautta. Joskus, milloin lie olikaan, kun olen kuullut Jukka Leppilammen laulavan: "siitä leivästä minä elän, läsnäolosta hengitän..."
-
Erään monen tunteman henkilän sanotaan lukeneen Raamatun kannesta kanteen 2000 kertaa! Tuo tieto aiheuttaa aiheuttaa joitakin kiusallisisia kysymyksiä. Onko määrä mikään tae viisaudesta? Onko tämmöinen ihminen jotenkin muiden yläpuolella?
En suinkaan halveksi Raamatun lukemista, lukekoon kukin tavallaan ja ajallaan. Olen kuitenkin sitä mieltä, että yhden jakeen ymmärtäminen saattaa olla suurempi aarre kuin kymmenen sivun lukeminen ilman saatua ymmärrystä.
Eikä siinä vielä kaikki 10 vuotta sitten kerrottiin myös 14.000 ihmisen saaneen hänen rukoiltua pyhän hengen ja kielet. Jos sinun kauttasi ei ole yhtä paljon, niin mikä sinä olet arvostelemaan, eihän daavidikaan...
-
Erään monen tunteman henkilän sanotaan lukeneen Raamatun kannesta kanteen 2000 kertaa! Tuo tieto aiheuttaa aiheuttaa joitakin kiusallisisia kysymyksiä. Onko määrä mikään tae viisaudesta? Onko tämmöinen ihminen jotenkin muiden yläpuolella?
En suinkaan halveksi Raamatun lukemista, lukekoon kukin tavallaan ja ajallaan. Olen kuitenkin sitä mieltä, että yhden jakeen ymmärtäminen saattaa olla suurempi aarre kuin kymmenen sivun lukeminen ilman saatua ymmärrystä.
Eikä siinä vielä kaikki 10 vuotta sitten kerrottiin myös 14.000 ihmisen saaneen hänen rukoiltua pyhän hengen ja kielet. Jos sinun kauttasi ei ole yhtä paljon, niin mikä sinä olet arvostelemaan, eihän daavidikaan...
Kuka tämä henkilö on?
-
Artturi Kukkula kaiketi.
-
Artturi Kukkula kaiketi.
Valehteliko hän siis?
-
Ei taatusti Kukkula valehtele, on lukenut Raamattua paljon ja rukoillut Pyhän Hengen kastetta.
-
Artturi Kukkula kaiketi.
Valehteliko hän siis?
Ei kai helluntailaiset valehtele, joskus on pientä liiottelua hyvässä tarkoituksessa. Ja se luku on netin mukaan jo 17.000 kielilläpuhujaa ja 20.000 pidettyä tilaisuutta. Ikää hieman yli 100 vuotta.
-
Ei taatusti Kukkula valehtele, on lukenut Raamattua paljon ja rukoillut Pyhän Hengen kastetta.
En sellaista luulekaan.
Mutta käsitin Tosikon viestistä, että hän epäili 14000 liioitelluksi.
Mutta käsitin kai väärin.
-
Kukkula on varmaan arvioinut määrän tuollaiseksi.
Turhaa tuollaisia lukuja on edes mainita..
Muistan kyllä että olen ollut kokouksessa jossa rukoili henkikastetta tai kielilläpuhumisen armolahjaa.
-
Ei kai helluntailaiset valehtele, joskus on pientä liiottelua hyvässä tarkoituksessa. Ja se luku on netin mukaan jo 17.000 kielilläpuhujaa ja 20.000 pidettyä tilaisuutta. Ikää hieman yli 100 vuotta.
Koska olen tämmöinen änkyrä, kuin olen, niin en oikein sulata "evankelistan lisää" (joka on valehtelemista), enkä oikeastaan sitäkään, että noita lukuja ylipäätään kerrotaan kenellekään. 20.000 tilaisuutta Artturin 100 vuoden aikana tekee 200 tilaisuutta hänen jokaiselle elinvuodelleen ja 2000 Raamatun läpilukemista 20 kertaa per vuosi eli 1,66 kertaa joka kuukausi vauvasta alkaen 100-vuotiaaksi. Uskokoon ken tahtoo…
-
En epäile yhtään etteikö olisi lukenut Raamattua sitä määrää mitä kertoo asiasta.
-
Mietin, että millä mielellä Raamattua olisi hyvä lukea, ettei sitä kukaan kokisi puurtamisena, vaan virvoituksen ja siunausten lähteen äärellä olemisena. Sanasta ei tietenkään voi saada itselleen mitään rakentumista, ellei se avaudu.
Raamattu ei avaudu kirjainta siivilöimällä, ei sen paremmin suurennuslasin ja pinsettien kanssa analysoimalla. Vaan siten kun sen annetaan murtautua läpi sydämeen ja tehdä se tehtävä, mitä varten se on lähetetty.
-
Raamattu ei avaudu kirjainta siivilöimällä, ei sen paremmin suurennuslasin ja pinsettien kanssa analysoimalla. Vaan siten kun sen annetaan murtautua läpi sydämeen ja tehdä se tehtävä, mitä varten se on lähetetty.
Täsmälleen näin! Sanan on tultava lihaksi.
-
Mietin, että millä mielellä Raamattua olisi hyvä lukea, ettei sitä kukaan kokisi puurtamisena, vaan virvoituksen ja siunausten lähteen äärellä olemisena. Sanasta ei tietenkään voi saada itselleen mitään rakentumista, ellei se avaudu.
Raamattu ei avaudu kirjainta siivilöimällä, ei sen paremmin suurennuslasin ja pinsettien kanssa analysoimalla. Vaan siten kun sen annetaan murtautua läpi sydämeen ja tehdä se tehtävä, mitä varten se on lähetetty.
Eikös se Raamatun Sanan murtautuminen sydämeen ole tapahtunut kaikilla uskovilla?
Kaikkein oleellisinhan on silloin otettu vastaan.
Lisäksi Jumala antaa tietysti silloin tällöin jostakin asiasta täsmäopetusta uskovalle yksilölle tai jonkun opettajana toimivan miehen kautta useammallekin,
jos Hän haluaa käyttää siihen kirjoitettua Sanaansa.
-
Minä en ole niin hurskas sielu että lukisin Raamattua ahmien ja suuresta halusta. On sellainen elämän vaihe etten jaksaisi lukea juuri mitään, mutta pakotan itseni lukemaan joka päivä luvun Raamatusta sillä tiedän että se on minulle hyväksi ja kun luen Jumala avaa sanaa minulle. En siis mitenkään halua elvistellä lukemisillani.
-
Ei kai helluntailaiset valehtele, joskus on pientä liiottelua hyvässä tarkoituksessa. Ja se luku on netin mukaan jo 17.000 kielilläpuhujaa ja 20.000 pidettyä tilaisuutta. Ikää hieman yli 100 vuotta.
Koska olen tämmöinen änkyrä, kuin olen, niin en oikein sulata "evankelistan lisää" (joka on valehtelemista), enkä oikeastaan sitäkään, että noita lukuja ylipäätään kerrotaan kenellekään. 20.000 tilaisuutta Artturin 100 vuoden aikana tekee 200 tilaisuutta hänen jokaiselle elinvuodelleen ja 2000 Raamatun läpilukemista 20 kertaa per vuosi eli 1,66 kertaa joka kuukausi vauvasta alkaen 100-vuotiaaksi. Uskokoon ken tahtoo…
Jatkan hieman tätä laskemista.
Artturi K:n (täyttää 7.2.2014 102 vuotta) kerrotaan tulleen uskoon 23-vuotiaana. Tietysti siihenkin ikään on saattanut lukea ainakin kerran Raamatun läpi, joka sekin tuntuu epätodennäköiseltä. Tuo kokonaisluku tarkoittaa kuitenkin sitä, että on täytynyt varovasti arvioiden lukea Raamattu ainakin 24 kertaa vuodessa läpi. Jos olisi lukenut vaikkapa peräti 83 vuoden ajan tällä vauhdilla, niin siitä seuraa: 24 kertaa 83 vuotta =1992 kertaa. Jos vuodessa on lukenut Raamatun 24 kertaa, niin se tarkoittaa sitä, että kuukaudessa se on pitänyt lukea 2 kertaa. Raamatussa on sivuja n. 1400. Se merkitsee 2800 sivua joka kuukausi, eli (2800:30) 93 sivua joka päivä. Jos käyttää lukemiseen vaikkapa 10 tuntia joka päivä, niin se merkitsee keskimäärin 9,3 sivua joka tunti. Ja tämä vauhti jatkuvasti vuodesta toiseen 83 vuoden ajan!
Eikä tässä vielä ole kaikki se epäuskottavuus, mitä tähän asiaan liittyy. Että kertomuksessa olisi edes hivenen verran uskottavuutta Artturin olisi alusta lähtien täytynyt pitää määrätietoisesti kirjanpitoa lukemisestaan. Niinkuin kaikesta muustakin siitä, mitä hänen kauttaan väitetään tapahtuneen. Jos tällainen kirjanpito on olemassa, sille on täytynyt myös olla jokin motiivi alusta alkaen.
Esim. Bartlemanin kirja Azusa-katu 312 helluntaiherätyksen alkuajoista päinvastoin puhuu siitä, että "hyvien tekojen" muistelemisestakin tulee ansa. Eli kaikenkaikkiaan tällaisten tekojen kirjaaminen ja niiden julkisuuteen saattaminen näyttää varsin epähengelliseltä ihmisen korottamiselta.
Mutta edelleen, uskokoon ken tahtoo…
-
En usko että Kukkulaa tuomitaan siitä että koko ajan lukee Raamattua vauhdilla läpi, eikä siitäkään että kertoo siitä, minusta siinä näkyy Artturin sisällä asuvan pikkupojan intoa.
-
Mietin, että millä mielellä Raamattua olisi hyvä lukea, ettei sitä kukaan kokisi puurtamisena, vaan virvoituksen ja siunausten lähteen äärellä olemisena. Sanasta ei tietenkään voi saada itselleen mitään rakentumista, ellei se avaudu.
Raamattu ei avaudu kirjainta siivilöimällä, ei sen paremmin suurennuslasin ja pinsettien kanssa analysoimalla. Vaan siten kun sen annetaan murtautua läpi sydämeen ja tehdä se tehtävä, mitä varten se on lähetetty.
Eikös se Raamatun Sanan murtautuminen sydämeen ole tapahtunut kaikilla uskovilla?
Kaikkein oleellisinhan on silloin otettu vastaan.
Lisäksi Jumala antaa tietysti silloin tällöin jostakin asiasta täsmäopetusta uskovalle yksilölle tai jonkun opettajana toimivan miehen kautta useammallekin,
jos Hän haluaa käyttää siihen kirjoitettua Sanaansa.
On murtautunut, tarkoitat varmaan uskoontuloa. Tuota kirjoittaessa mielessä oli uskovat ihmiset. Uskoontulo on alku sanan opiskelulle ja sen uskossasulautumiselle, tai niin kuin Taisto sanoo, lihaksi tulemiselle.
-
En usko että Kukkulaa tuomitaan siitä että koko ajan lukee Raamattua vauhdilla läpi, eikä siitäkään että kertoo siitä, minusta siinä näkyy Artturin sisällä asuvan pikkupojan intoa.
Kysymys ei suinkaan ole tuomitsemisesta. Kristityillä on velvollisuus koetella kaikki. Jos minä toimisin niin, niin mielestäni se olisi väärin monessakin mielessä.
-
Mietin, että millä mielellä Raamattua olisi hyvä lukea, ettei sitä kukaan kokisi puurtamisena, vaan virvoituksen ja siunausten lähteen äärellä olemisena. Sanasta ei tietenkään voi saada itselleen mitään rakentumista, ellei se avaudu.
Raamattu ei avaudu kirjainta siivilöimällä, ei sen paremmin suurennuslasin ja pinsettien kanssa analysoimalla. Vaan siten kun sen annetaan murtautua läpi sydämeen ja tehdä se tehtävä, mitä varten se on lähetetty.
Eikös se Raamatun Sanan murtautuminen sydämeen ole tapahtunut kaikilla uskovilla?
Kaikkein oleellisinhan on silloin otettu vastaan.
Lisäksi Jumala antaa tietysti silloin tällöin jostakin asiasta täsmäopetusta uskovalle yksilölle tai jonkun opettajana toimivan miehen kautta useammallekin,
jos Hän haluaa käyttää siihen kirjoitettua Sanaansa.
On murtautunut, tarkoitat varmaan uskoontuloa. Tuota kirjoittaessa mielessä oli uskovat ihmiset. Uskoontulo on alku sanan opiskelulle ja sen uskossasulautumiselle, tai niin kuin Taisto sanoo, lihaksi tulemiselle.
Sana tuli lihaksi Jeesuksessa Kristuksessa.
Ei meistä tule Kristuksia, vaikka kuinka luemme Raamattua.
Siinä on yksilöllisiä eroja, kuinka paljon kukin uskova missäkin elämänvaiheessa lukee Raamattua.
Mitään määriä ei ole missään asetettu.
Mielestäni Raamattua on hyvä lukea jossakin vaiheessa jonkin luotettavan opaskirjan avulla, jotta asiayhteydet mm. Vanhan ja Uuden Testamentin välillä selviävät.
Tätä tapahtuu tietysti myös raamattuluennoilla ja raamattupiireissä, jos osallistuu sellaisiin.
Tällöin tietysti oppii myös sen uskonsuuntauksen opin, jonka piirissä opaskirjan kirjoittaja tai raamattupiiriä vetävä mies elää.
Sillä asialla on tunnetusti hyvät ja huonot seurauksensa.
-
Sana tuli lihaksi Jeesuksessa Kristuksessa.
Ei meistä tule Kristuksia, vaikka kuinka luemme Raamattua.
Jeesusta myös kutsutaan nimellä Jumalan Sana. Kyllä Hänen olisi tultava meissä lihaksi.
Hän jopa brutaalisti sanoo, että "joka syö minun lihani..." ja "se leipä, jonka minä annan, on minun lihani".
Tätä leipää meidän tulee syödä. Tähän voisi sanoa: olet sitä mitä syöt.
Kristuksen elämän olisi tultava meissä näkyviin = Sanan olisi tultava meissä lihaksi.
1. Joh 4:17 sanoo jopa: "sellainen kuin Hän on, sellaisia mekin olemme tässä maailmassa".
Isä oli Jeesuksessa ja Jeesus on meissä:
(Joh 17:21) sinä, Isä, olet minussa
(Joh 17:26) Ja minä olen tehnyt sinun nimesi heille tunnetuksi ja teen vastakin, että se rakkaus,
jolla sinä olet minua rakastanut, olisi heissä ja minä olisin heissä.
Jumalan Sana on rikas ja runsas aarreaitta, uskoville kyllä riittää siinä löydettävää
ja opittavaa. Kristuksessa (eli Sanassa) ovat kaikki viisauden ja tiedon aarteet kätkettyinä.
Ihmisen lyhyt (ja vajavainen) elämä ei edes riitä kaiken tämän löytämiseen.
Ehkä oppiminen jatkuu tämän elämän jälkeen?
-
Minulle merkitsee Raamattu tosi paljon. Se on minulle elämän leipä, jota ilman en tule toimeen. Ainoa asia tällä hetkellä, josta saan elinvoimaa elämäni taistelussa.
Muuta minulla ei olekaan. En ajattele mitään muuta kuin että tarvitsen sitä!
En ajattele kuinka monta kertaa olen sitä lukenut tai muuta vastaavaa. Luen, koska siitä saan tarvittavan ravinnon. Se toimii. Nyt en tarkoita tunteita vaan ihan raakaa arkitodellisuutta.
Kun kaikki ulkonainen on viety, niin Raamattu vielä on. Jos sekin konkreettisesti viedään on lihaksi tullut Sana, joka on minussa, eikä sitä voi riistää.
-
Sana tuli lihaksi Jeesuksessa Kristuksessa.
Ei meistä tule Kristuksia, vaikka kuinka luemme Raamattua.
Jeesusta myös kutsutaan nimellä Jumalan Sana. Kyllä Hänen olisi tultava meissä lihaksi.
Hän jopa brutaalisti sanoo, että "joka syö minun lihani..." ja "se leipä, jonka minä annan, on minun lihani".
Tätä leipää meidän tulee syödä. Tähän voisi sanoa: olet sitä mitä syöt.
Kristuksen elämän olisi tultava meissä näkyviin = Sanan olisi tultava meissä lihaksi.
1. Joh 4:17 sanoo jopa: "sellainen kuin Hän on, sellaisia mekin olemme tässä maailmassa".
Isä oli Jeesuksessa ja Jeesus on meissä:
(Joh 17:21) sinä, Isä, olet minussa
(Joh 17:26) Ja minä olen tehnyt sinun nimesi heille tunnetuksi ja teen vastakin, että se rakkaus,
jolla sinä olet minua rakastanut, olisi heissä ja minä olisin heissä.
Jumalan Sana on rikas ja runsas aarreaitta, uskoville kyllä riittää siinä löydettävää
ja opittavaa. Kristuksessa (eli Sanassa) ovat kaikki viisauden ja tiedon aarteet kätkettyinä.
Ihmisen lyhyt (ja vajavainen) elämä ei edes riitä kaiken tämän löytämiseen.
Ehkä oppiminen jatkuu tämän elämän jälkeen?
Se leipä, jonka Jeesus antoi meillä elämän saadaksemme, ei varmaan ollut Raamattu.
Jeesuksen aikaanhan oli vain Toora ja muut Tanakin osat.
Jeesus tulee meissä lihaksi sillä tavalla, että ihminen uudestisyntyy eli saa Pyhän Hengen kautta uskon Jeesukseen.
Tietenkin meidän tulee opetella seuraamaan Herraa sillä tavalla kuin Hän ja apostolit meitä opettavat, mutta ei se kaikilla uskovilla tapahdu siten,
että Raamattu "tulisi meissä lihaksi".
Olen aina lukenut melko paljon Raamattua, joskus enemmän ja joskus vähemmän.
Elämäntilanteet ja olosuhteet vaikuttavat asiaan.
Jumala puhuu minulle usein jonkin raamatunkohdan tai yksittäisen jakeen kautta,
mutta Hän puhuu myös rukouksessa, toisten ihmisten, hengellisten laulujen, elämäntapahtumien jne kautta.
Kaikki ihmiset eivät muutu innokkaiksi lukutyypeiksi tullessaan uskoon.
Kaikkien persoonaan ei siis kuulu omaksu asioita lukemalla.
Monet saavat eniten hengellistä opetusta esim. seurakunnissa opettavien miesten puheista, nauhoitetuista saarnoista jne.
-
Minulle merkitsee Raamattu tosi paljon. Se on minulle elämän leipä, jota ilman en tule toimeen. Ainoa asia tällä hetkellä, josta saan elinvoimaa elämäni taistelussa.
Muuta minulla ei olekaan. En ajattele mitään muuta kuin että tarvitsen sitä!
En ajattele kuinka monta kertaa olen sitä lukenut tai muuta vastaavaa. Luen, koska siitä saan tarvittavan ravinnon. Se toimii. Nyt en tarkoita tunteita vaan ihan raakaa arkitodellisuutta.
Kun kaikki ulkonainen on viety, niin Raamattu vielä on. Jos sekin konkreettisesti viedään on lihaksi tullut Sana, joka on minussa, eikä sitä voi riistää.
10v tyttäreni poika sanoi että heidän kodissaan kaikken arvokkain tavara on Raamattu.
-
Kaikki ihmiset eivät muutu innokkaiksi lukutyypeiksi tullessaan uskoon.
Eivät muutu, en tarkoitakaan sitä. Kirjoitetun sanan tunteminen ja Sanan (Jeesuksen)
tunteminen ovat mielestäni jotenkin sama asia, pohjimmiltaan. Tähän tuntemiseen meidän
tulisi kuitenkin kasvaa.
Jumala puhuu minulle usein jonkin raamatunkohdan tai yksittäisen jakeen kautta,
mutta Hän puhuu myös rukouksessa, toisten ihmisten, hengellisten laulujen, elämäntapahtumien jne kautta.
Monet saavat eniten hengellistä opetusta esim. seurakunnissa opettavien miesten puheista, nauhoitetuista saarnoista jne.
Tämä on myös sitä sanan ja Sanan lihaksi tulemista, ei se ole pelkkää lukemista.
Sanan runsas aarreaitta tulee esille monella tavalla, monesta suunnasta.
(Room 11:33) "Oi sitä Jumalan rikkauden ja viisauden ja tiedon syvyyttä."
Mutta en silti vähentäisi Raamatun lukemistakaan, päinvastoin.
Tämä kohta puhuu rukoilemisesta, mutta soveltaisin sitä myös Raamatun
lukemiseen: mene kammioosi ja sulje ovesi...
-
Miksi luen Raamattua?
Siksi, koska minä tahdon oppia tuntemaan syvemmin Jeesusta!
Myös siksi, etten selviä omilla neuvoillani uskovana tässä elämässä.
Minulle ei riitä, mitä kuulen saarnattavan ja opetettavan Jumalan sanasta, vaan tahdon itsekin syödä ja Jumalan Hengen kautta saada osviitat kaikille elämäni alueille.
-
Kaikki ihmiset eivät muutu innokkaiksi lukutyypeiksi tullessaan uskoon.
Eivät muutu, en tarkoitakaan sitä. Kirjoitetun sanan tunteminen ja Sanan (Jeesuksen)
tunteminen ovat mielestäni jotenkin sama asia, pohjimmiltaan. Tähän tuntemiseen meidän
tulisi kuitenkin kasvaa.
Jumala puhuu minulle usein jonkin raamatunkohdan tai yksittäisen jakeen kautta,
mutta Hän puhuu myös rukouksessa, toisten ihmisten, hengellisten laulujen, elämäntapahtumien jne kautta.
Monet saavat eniten hengellistä opetusta esim. seurakunnissa opettavien miesten puheista, nauhoitetuista saarnoista jne.
Tämä on myös sitä sanan ja Sanan lihaksi tulemista, ei se ole pelkkää lukemista.
Sanan runsas aarreaitta tulee esille monella tavalla, monesta suunnasta.
(Room 11:33) "Oi sitä Jumalan rikkauden ja viisauden ja tiedon syvyyttä."
Mutta en silti vähentäisi Raamatun lukemistakaan, päinvastoin.
Tämä kohta puhuu rukoilemisesta, mutta soveltaisin sitä myös Raamatun
lukemiseen: mene kammioosi ja sulje ovesi...
Onko Raamatussa tuohon alleviivattuun kohtaan perusteluita?
Sana tuli lihaksi Jeesuksessa, siis Vanhan Testamentin Kristus Messias- ennustukset toteutuivat.
Mutta minulle on aika vieras ajatus, että meidän pitää "syödä Sanaa ja Jeesusta...".
Kun Jeesus puhui kirjoitusten tuntemisen tärkeydestä, Hän neuvoi silloin juutalaisia opiskelemaan lakia ja kansansa historiaa.
Kirjoitetut tapahtumat Jeesuksen elämästä ja opetuskirjeet tulivat tietysti paljon myöhemmin.
Uskon Jumalan Hengen ohjanneen sillä tavalla, että Raamattuun on valikoitunut oikeita tekstejä ja siinä muodossa, että Jumalan ääni kuuluu niissä niin kuin se on tarkoitettu.
Kaikki ihmisille oleellinen selviää niistä.
Jostain syytä Raamattuun on jätetty joitakin moniselitteisiä kohtia, kuten kasteeseen liittyvät tapahtumat ja opetukset, samoin opetus ehtoollisesta.
Niistä pienet ihmiset ovat laatineet äärimmäisyyksiin asti meneviä oppeja oikeista kasteista ja ehtoollisen tarkoituksesta, ehtoollisaineiden muuttumisista jne.
Näin on muodostunut puolueita, joista Paavali mainitsee.
Pelastukseen liittymättömillä kiistakysymyksillä ei varmaan ole sinänsä merkitystä, vaan sillä,
että kiistoista huolimatta kukin pysyy uskossa ja vahvistuu armossa.
Raamattu on ainoa kirjallinen ilmoitus Jumalan tahdosta ja pelastuksen tiestä.
Se ei kuitenkaan ole Jumala eikä Uusi Testamentti ole sama kuin Jeesus. Tieto Jeesuksen tehtävästä Messiaana on se Sana, joka tuli lihaksi.
Usein tätä kohtaa käytetään opetuksena siitä, miten paljon Raamattua tulee lukea:
"Ja halatkaa niinkuin vastasyntyneet lapset sanan väärentämätöntä maitoa, että te sen kautta kasvaisitte pelastukseen,
jos "olette maistaneet, että Herra on hyvä". (1. Piet. 2:2-3)
Jos tuon tekstin asiayhteyden lukee, siinä puhutaan Jeesukseen Kristukseen kasvamisesta, josta meille on ilmoitettu ilosanoma. Siinä ei puhuta kirjoitettujen tekstien lukemisesta.
"Te, jotka olette uudestisyntyneet, ette katoavasta, vaan katoamattomasta siemenestä, Jumalan elävän ja pysyvän sanan kautta.
Sillä: "kaikki liha on kuin ruoho, ja kaikki sen kauneus kuin ruohon kukkanen; ruoho kuivuu, ja kukkanen varisee,
mutta Herran sana pysyy iankaikkisesti". Ja tämä on se sana, joka on teille ilosanomana julistettu." (1. Piet. 1: 24-25)
Me olemme uudestisyntyneet Sanan kautta- siis evankeliumin välityksellä, mutta evankeliumitekstit eivät meitä uudestisynnytä, vaan Jeesus Kristus itse tulemalla suoraan ihmisen sydämeen.
Em. tekstissä sanotaan, että olemme liha, joka kuolee ja kuihtuu, mutta vain Herran Sana pysyy ikuisesti.
Ihminen ei siis muutu iankaikkiseksi Sanaksi, vaikka kuinka lukisi ja "söisi" Raamattua,
mutta Sanasta saamme tiedon, joka synnyttää uskon Jeesukseen, joka pelastaa.
-
Jokaisen pitäisi lukea myös itse Raamattua vaikka sitten kuuntelisi kuinka paljon saarnoja. Uskon että Jumala avaa sanaansa jokaiselle.
-
Jokaisen pitäisi lukea myös itse Raamattua vaikka sitten kuuntelisi kuinka paljon saarnoja. Uskon että Jumala avaa sanaansa jokaiselle.
Niin pitäisi.
Tulikohan tuosta kirjoituksestani virheellinen vaikutelma, että Raamattua ei pitäisi mielestäni lukea?
Kirjoitin siinä Taistolle perusteluja sille, miksi ihminen ei käsitykseni mukaan voi muuttua Sanaksi, vaikka kuinka paljon "söisi" sitä.
Mutta muista syistä Raamattua kannattaa tietysti lukea.
Minä esim. kuuntelen hyvin vähän saarnoja ja luen harvoin hengellisiä kirjoja, koska Raamattu riittää. Kaikki muu on Raamatun selitystä, jota joskus tarvitaan, mutta ilman sitäkin selviytyy.
-
Ei tullut, en ehtinyt sitä lukea ennenkuin kirjoitin tuon viestini.
-
Jokaisen pitäisi lukea myös itse Raamattua vaikka sitten kuuntelisi kuinka paljon saarnoja. Uskon että Jumala avaa sanaansa jokaiselle.
Monet väsähtävät Raamatun lukemiseen siksi, että sitä pidetään lakihenkisenä vaatimuksena. Ja että Raamattua paljon lukevat korotetaan hengellisessä hierarkiassa muita korkeammalle. Tämä tosin jyrkästi kielletään, mutta tosi se silti on.
Muistan joskus vuosia sitten jonkun kirjoittaneen tästä asiasta Netmissionissa. Hän tympääntyi Raamatun lukemiseen, koska se ei kertakaikkiaan auennut hänelle. Tämä henkilö teki järjen päätelmään, että olkoon sitten. Muistelen hänen jättäneen kuitenkin Jumalalle rukouksessa tämän ongelman. Kahteen viikkoon hän ei koskenutkaan Raamattuun. Sitten eräänä päivänä hänelle annettiin semmoinen hinku lukea Raamattua, että kaikki väkinäisyys ja pakko olivat pois pyyhityt.
-
Tänä aamuna nousi tämä ajatus ylös Johanneksen evankeliumin 12 luvusta.. :) ja kun sana avautuu se jubileeraa pitkään. :) Vaikka lukee kohtia jotka osaa ulkoa, silti Jumala yhä uudelleen ja uudelleen nostaa niitä silmien eteen ja sydämelle.
Ja mitä enemmän lukee sitä enemmän jubileeraa, eli siinä yksi tärkeä syy lukea.
46 Minä olen tullut valkeudeksi maailmaan, ettei yksikään, joka minuun uskoo, jäisi pimeyteen.
47 Ja jos joku kuulee minun sanani eikä niitä noudata, niin häntä en minä tuomitse; sillä en minä ole tullut maailmaa tuomitsemaan, vaan pelastamaan maailman.
48 Joka katsoo minut ylen eikä ota vastaan minun sanojani, hänellä on tuomitsijansa: se sana, jonka minä olen puhunut, se on tuomitseva hänet viimeisenä päivänä.
49 Sillä en minä itsestäni ole puhunut, vaan Isä, joka on minut lähettänyt, on itse antanut minulle käskyn, mitä minun pitää sanoman ja mitä puhuman.
50 Ja minä tiedän, että hänen käskynsä on iankaikkinen elämä. Sentähden, minkä minä puhun, sen minä puhun niin, kuin Isä on minulle sanonut."
-
Paulus:
"Monet väsähtävät Raamatun lukemiseen siksi, että sitä pidetään lakihenkisenä vaatimuksena. Ja että Raamattua paljon lukevat korotetaan hengellisessä hierarkiassa muita korkeammalle. Tämä tosin jyrkästi kielletään, mutta tosi se silti on."
Niitäkin löytyy, mutta monet lukevat Raamattua ilman, että olisi lakihenkisestä vaatimusta.
Raamattu on pikemminkin meille opetukseksi, nuhteeksi, ojennukseksi ja kasvatukseksi vanhurskaudessa. Sellainen ei ole "lakihenkistä", vaan taipumista Jumalan tahtoon.
Jotka korottavat olevansa parempia, kun lukevat paljon Raamattua eivät ole ymmärtäneet lukemaansa.
Eikö Raamattu opetakin sitä, että Jumala asuu nöyrien ja särjettyjen luona, Hän, joka asuu siellä korkeudessa ja pyhyydessä.
-
Sana tuli lihaksi Jeesuksessa Kristuksessa.
Ei meistä tule Kristuksia, vaikka kuinka luemme Raamattua.
Jeesusta myös kutsutaan nimellä Jumalan Sana. Kyllä Hänen olisi tultava meissä lihaksi.
Hän jopa brutaalisti sanoo, että "joka syö minun lihani..." ja "se leipä, jonka minä annan, on minun lihani".
Tätä leipää meidän tulee syödä. Tähän voisi sanoa: olet sitä mitä syöt.
Kristuksen elämän olisi tultava meissä näkyviin = Sanan olisi tultava meissä lihaksi.
1. Joh 4:17 sanoo jopa: "sellainen kuin Hän on, sellaisia mekin olemme tässä maailmassa".
Isä oli Jeesuksessa ja Jeesus on meissä:
(Joh 17:21) sinä, Isä, olet minussa
(Joh 17:26) Ja minä olen tehnyt sinun nimesi heille tunnetuksi ja teen vastakin, että se rakkaus,
jolla sinä olet minua rakastanut, olisi heissä ja minä olisin heissä.
Jumalan Sana on rikas ja runsas aarreaitta, uskoville kyllä riittää siinä löydettävää
ja opittavaa. Kristuksessa (eli Sanassa) ovat kaikki viisauden ja tiedon aarteet kätkettyinä.
Ihmisen lyhyt (ja vajavainen) elämä ei edes riitä kaiken tämän löytämiseen.
Ehkä oppiminen jatkuu tämän elämän jälkeen?
Taistolla hvyiä ajatuksia. Selvennyksenä Solterolle, että sanan uskossa sulautuminen ja lihaksi tuleminen tarkoittavat suunnilleen samaa asiaa. Ymmärtääkseni Jumalan sana kaikissa muodoissaan on tarkoitettu muuttamaan meitä. Emme muutu Jeesukseksi, vaan Jumalan tahto on armossaan kasvattaa meitä Kristuksessa kohti Hänen kaltaisuuttaan sanan kautta.
-
Paulus:
"Monet väsähtävät Raamatun lukemiseen siksi, että sitä pidetään lakihenkisenä vaatimuksena. Ja että Raamattua paljon lukevat korotetaan hengellisessä hierarkiassa muita korkeammalle. Tämä tosin jyrkästi kielletään, mutta tosi se silti on."
Niitäkin löytyy, mutta monet lukevat Raamattua ilman, että olisi lakihenkisestä vaatimusta.
Raamattu on pikemminkin meille opetukseksi, nuhteeksi, ojennukseksi ja kasvatukseksi vanhurskaudessa. Sellainen ei ole "lakihenkistä", vaan taipumista Jumalan tahtoon.
Jotka korottavat olevansa parempia, kun lukevat paljon Raamattua eivät ole ymmärtäneet lukemaansa.
Eikö Raamattu opetakin sitä, että Jumala asuu nöyrien ja särjettyjen luona, Hän, joka asuu siellä korkeudessa ja pyhyydessä.
Korostin yhden kohdan. Siinä on paljon sanottu totuutta lyhyesti.
-
33/38 käännöksen yksi (ainoa?) hyvä puoli on että sen kieli on niin erilaista kuin nykykieli että avainsanoja käyttämällä voi löytää sen helposti hakukoneella. Kätevää kun haluaa päteä tai pätkiä toisia raamatulla.
-
Sana tuli lihaksi Jeesuksessa Kristuksessa.
Ei meistä tule Kristuksia, vaikka kuinka luemme Raamattua.
Jeesusta myös kutsutaan nimellä Jumalan Sana. Kyllä Hänen olisi tultava meissä lihaksi.
Hän jopa brutaalisti sanoo, että "joka syö minun lihani..." ja "se leipä, jonka minä annan, on minun lihani".
Tätä leipää meidän tulee syödä. Tähän voisi sanoa: olet sitä mitä syöt.
Kristuksen elämän olisi tultava meissä näkyviin = Sanan olisi tultava meissä lihaksi.
1. Joh 4:17 sanoo jopa: "sellainen kuin Hän on, sellaisia mekin olemme tässä maailmassa".
Isä oli Jeesuksessa ja Jeesus on meissä:
(Joh 17:21) sinä, Isä, olet minussa
(Joh 17:26) Ja minä olen tehnyt sinun nimesi heille tunnetuksi ja teen vastakin, että se rakkaus,
jolla sinä olet minua rakastanut, olisi heissä ja minä olisin heissä.
Jumalan Sana on rikas ja runsas aarreaitta, uskoville kyllä riittää siinä löydettävää
ja opittavaa. Kristuksessa (eli Sanassa) ovat kaikki viisauden ja tiedon aarteet kätkettyinä.
Ihmisen lyhyt (ja vajavainen) elämä ei edes riitä kaiken tämän löytämiseen.
Ehkä oppiminen jatkuu tämän elämän jälkeen?
Taistolla hvyiä ajatuksia. Selvennyksenä Solterolle, että sanan uskossa sulautuminen ja lihaksi tuleminen tarkoittavat suunnilleen samaa asiaa. Ymmärtääkseni Jumalan sana kaikissa muodoissaan on tarkoitettu muuttamaan meitä. Emme muutu Jeesukseksi, vaan Jumalan tahto on armossaan kasvattaa meitä Kristuksessa kohti Hänen kaltaisuuttaan sanan kautta.
Nuo yltiökaanaankieliset ilmaukset aina hiukan hämmästyttävät.
Miten Sana, siis evankeliumi, sulautuu uskossa?
Eihän uskoa Jeesukseen voi edes olla,
ellei ole vastaanottanut henkilökohtaisesti Jeesusta Kristusta,
josta evankeliumikirjat kertovat ja apostolit opettavat lisää kirjeissään.
Minuakin Herra opettaa usein joillakin raamatunkohdilla.
Mutta Jumala puhuu tekstien kautta, koska niissä kerrotaan,
miten uskossa yleensä eletään ja päästään lähemmäksi Jeesusta.
Tässä on muuten edellä mainitsemani lisäksi toinen raamatunkohta, jota usein käytetään
virheellisesti tarkoittamassa Raamattua, jopa Uutta Testamenttia:
"Sillä Jumalan sana on elävä ja voimallinen ja terävämpi kuin mikään kaksiteräinen miekka ja tunkee lävitse, kunnes se erottaa sielun ja hengen, nivelet sekä ytimet, ja on sydämen ajatusten ja aivoitusten tuomitsija." (Hepr. 4:12)
Eihän siinä voida puhua kristittyjen Raamatusta, jota tuohon aikaan ei ollut olemassakaan, eikä kai viitata suoraan Tooran lukemiseenkaan.
Siinä Sanalla tarkoitetaan selvästi lihaksi tullutta Sanaa, siis profetioiden täyttymistä Jeesuksen Messiaaksi tulemisessa.
Jeesukseen meidän pitää tuijottaa, sillä Hän tuomitsee ajatukset ja aivoitukset.
Raamatusta on kehitetty niin monenlaisia, keskenään ristiriitaisiakin oppeja,
että Raamattua pitää lukea pyhällä kunnioituksella,
nöyrästi pyytäen Herraa valaisemaan Pyhällä Hengellään nekin kohdat,
jotka olen ehkä oppinut lukemaan omaksumani hengellisen
oppijärjestelmän värjäämillä silmälaseilla.
-
Soltero, varmaan tuo uskossa sulautua tulee tästä
Hebr 4:2
Sillä hyvä sanoma on julistettu meille niinkuin heillekin; mutta heidän kuulemansa sana ei heitä hyödyttänyt, koska se ei uskossa sulautunut niihin, jotka sen kuulivat.
-
Soltero, varmaan tuo uskossa sulautua tulee tästä
Hebr 4:2
Sillä hyvä sanoma on julistettu meille niinkuin heillekin; mutta heidän kuulemansa sana ei heitä hyödyttänyt, koska se ei uskossa sulautunut niihin, jotka sen kuulivat.
Mutta tuossakin kohdassa puhutaan Jeesuksesta, josta evankeliumi eli hyvä sanoma julistaa.
Sana eli viesti Jeesuksesta on tuossa yhteydessä julistettu tietenkin suullisesti-
ei minään Uusi Testamentti-kirjana.
Kaikki ne, jotka kuulivat viestin, eivät hyötyneet siitä mitään, koska se ei sulautunut heihin eli he eivät ottaneet Jeesusta vastaan omaksi Herrakseen.
Paljon otetaan yksittäisiä raamatunlauseita ja niillä tuetaan jotakin mielipidettä, vaikka ko. kohta puhuu oikeasti aivan eri asiasta.
-
En ehkä nyt ymmärrä sinua?
Eikö evankeliumin kertominen Jeesuksesta, opettaminen Jeesuksesta Raamatun mukaan tarvitse juuri sitä uskossa sulautumista minkä kuulija kuulee! Minä en näe mitään ristiriitaa enkä ihmeellisyyttä.
Mitä sinä ymmärrät uskossa sulautumisella?
Miksi sinä et sitä hyväksy?
Minusta se on erittäin valaiseva ja ymmärrystä antava sanonta.
-
Soltero, varmaan tuo uskossa sulautua tulee tästä
Hebr 4:2
Sillä hyvä sanoma on julistettu meille niinkuin heillekin; mutta heidän kuulemansa sana ei heitä hyödyttänyt, koska se ei uskossa sulautunut niihin, jotka sen kuulivat.
Mutta tuossakin kohdassa puhutaan Jeesuksesta, josta evankeliumi eli hyvä sanoma julistaa.
Sana eli viesti Jeesuksesta on tuossa yhteydessä julistettu tietenkin suullisesti-
ei minään Uusi Testamentti-kirjana.
Kaikki ne, jotka kuulivat viestin, eivät hyötyneet siitä mitään, koska se ei sulautunut heihin eli he eivät ottaneet Jeesusta vastaan omaksi Herrakseen.
Paljon otetaan yksittäisiä raamatunlauseita ja niillä tuetaan jotakin mielipidettä, vaikka ko. kohta puhuu oikeasti aivan eri asiasta.
______________________
Sana eli viesti Jeesuksesta on tuossa yhteydessä julistettu tietenkin suullisesti-
ei minään Uusi Testamentti-kirjana.
Jes. 55:10 Sillä niinkuin sade ja lumi, joka taivaasta tulee, ei sinne palaja, vaan kostuttaa maan, tekee sen hedelmälliseksi ja kasvavaksi, antaa kylväjälle siemenen ja syöjälle leivän,
Jes. 55:11 niin on myös minun sanani, joka minun suustani lähtee: ei se minun tyköni tyhjänä palaja, vaan tekee sen, mikä minulle otollista on, ja saa menestymään sen, mitä varten minä sen lähetin.
vesi sade saattaa olla siunaus tahi kirous.
Kaikki mitä Jeesus puhui, vaikutti kuulijoissa.
nyt jos joku lukee UT:ta niin saattaa olla että se ei anna mitään.
mutta Jos Pyhä Henki tekee sen Eläväksi se tekee sen mitä varten se on lähetetty.
on ihan eri asia , jos Kuulee Jumalan omasta suusta tahi lukee sen paperista.
eri asia jos saa kirjeen tahi puhuu puhelimessa.
saati jos keskustelee kasvoista kasvoihin.
Itse toivon ja rukoilen että Kuulen itse Jumalan Äänen ja sanat Jumalan omasta suusta.
silloin se, mitä lie, varasti tapahtuu.
jos luen saattaa tulla esteitä. synti listoja, epäuskoa, omia tulkintoja.
-
En ehkä nyt ymmärrä sinua?
Eikö evankeliumin kertominen Jeesuksesta, opettaminen Jeesuksesta Raamatun mukaan tarvitse juuri sitä uskossa sulautumista minkä kuulija kuulee! Minä en näe mitään ristiriitaa enkä ihmeellisyyttä.
Mitä sinä ymmärrät uskossa sulautumisella?
Miksi sinä et sitä hyväksy?
Minusta se on erittäin valaiseva ja ymmärrystä antava sanonta.
Tietenkin "uskossa sulautumista" voidaan käyttää myös tuossa merkityksessä, vaikka se on silloin irrotettu raamatullisesta asiayhteydestään, jossa sillä oli toinen merkitys.
Juuri sillä tavalla syntyy ns. kaanaan kieltä, että Raamatusta otetaan yksittäisiä sanoja tai sanontoja, jotka vakiintuvat tarkoittamaan tietyssä viitekehyksessä eläville ihmisille jotakin tiettyä asiaa. Ei välitetä siitä, että alun perin ilmaisulla oli Raamatussa eri merkitys.
Siksi esim. "uskossa sulautuminen" voi tarkoittaa joko yleensä Raamatun lukemista ja opetuksen sisäistämistä- tai sitten sitä nimenomaista asiaa, josta kerrotaan tuossa Heprealaiskirjeen kohdassa.
-
2. Timoteuskirje. 3
15 ja koska jo lapsuudestasi saakka tunnet pyhät kirjoitukset, jotka voivat tehdä sinut viisaaksi, niin että pelastut uskon kautta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa.
16 Jokainen kirjoitus, joka on syntynyt Jumalan Hengen vaikutuksesta, on myös hyödyllinen opetukseksi, nuhteeksi, ojennukseksi, kasvatukseksi vanhurskaudessa,
17 että Jumalan ihminen olisi täydellinen, kaikkiin hyviin tekoihin valmistunut.
-
2. Timoteuskirje. 3
15 ja koska jo lapsuudestasi saakka tunnet pyhät kirjoitukset, jotka voivat tehdä sinut viisaaksi, niin että pelastut uskon kautta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa.
16 Jokainen kirjoitus, joka on syntynyt Jumalan Hengen vaikutuksesta, on myös hyödyllinen opetukseksi, nuhteeksi, ojennukseksi, kasvatukseksi vanhurskaudessa,
17 että Jumalan ihminen olisi täydellinen, kaikkiin hyviin tekoihin valmistunut.
Paavali korostaa tuossa sitä, että Timouteus on tuntenut lapsesta lähtien Messias- profetiat juutalaisten pyhistä Kirjoituksista.
Tietenkin kyseistä raamatunkohtaa voidaan pitää neuvona myös kristittyjen Raamatun lukemiseen.
Paavalilla tuskin oli aavistustakaan, että hänen sanelemistaan kirjeistä muodostettaisiin joskus osa kirjoituskokoelmaa, joka liitettäisiin juutalaisten Kirjoitusten rinnalle Uudeksi Testamentiksi.
Mutta niin Jumala halusi tapahtuvan.
-
Tuo Timoteuskirjeen kohta on itselleni paljon puhuvimpia kohtia, siksi laitoin sen. Pyhät Kirjoitukset antavat viisautta, kun Pyhä Henki niitä avaa ymmärrykselle. Kirjoitukset ovat Hengen (joka on Jeesuksen Henki) inspiroimia ja siten hyödyllisiä, kun ne uskossa sulautuvat lukijaansa. Kirjoitukset ovat silloin elävää ja voimallista sanaa. Raamatussa kehotetaan olemaan sanan tekijöitä, ei vain sen kuulijoita (tai lukijoita). Ne opettavat, nuhtelevat, ojentavat ja kasvattavat, jotta voisimme muuttua mielen uudistuksen kautta. Yhtä hyvin Kirjoitukset lohduttavat, tuovat iloa, siunaavat ja niiden äärellä voi täyttyä Hengellä.
Raamatun lukeminen itsessään ilman, että sana päästetään sydämeen, on pelkästään ulkonaista. Sillä ei ole muuttavaa ja uutta luovaa vaikutusta. Jumala puhuu ja vaikuttaa sanansa ja Henkensä kautta, mutta ihminen voi tietysti sulkea mielensä tältä vaikutukselta, myös ollessaan Raamatun äärellä. Tämä on itselleni avainkysymys, kun luen Raamattua tai kuulen Jumalan sanaa julistettuna.
-
Tuo Timoteuskirjeen kohta on itselleni paljon puhuvimpia kohtia, siksi laitoin sen. Pyhät Kirjoitukset antavat viisautta, kun Pyhä Henki niitä avaa ymmärrykselle. Kirjoitukset ovat Hengen (joka on Jeesuksen Henki) inspiroimia ja siten hyödyllisiä, kun ne uskossa sulautuvat lukijaansa. Kirjoitukset ovat silloin elävää ja voimallista sanaa. Raamatussa kehotetaan olemaan sanan tekijöitä, ei vain sen kuulijoita (tai lukijoita). Ne opettavat, nuhtelevat, ojentavat ja kasvattavat, jotta voisimme muuttua mielen uudistuksen kautta. Yhtä hyvin Kirjoitukset lohduttavat, tuovat iloa, siunaavat ja niiden äärellä voi täyttyä Hengellä.
Raamatun lukeminen itsessään ilman, että sana päästetään sydämeen, on pelkästään ulkonaista. Sillä ei ole muuttavaa ja uutta luovaa vaikutusta. Jumala puhuu ja vaikuttaa sanansa ja Henkensä kautta, mutta ihminen voi tietysti sulkea mielensä tältä vaikutukselta, myös ollessaan Raamatun äärellä. Tämä on itselleni avainkysymys, kun luen Raamattua tai kuulen Jumalan sanaa julistettuna.
Ja miksipä kukaan uskova lukisikaan Raamattua "ulkonaisesti, päästämättä Sanaa sydämeen, ja sulkemalla siltä mielensä"?
Tietysti on raamatuntutkijoita, joille Raamattu on historian, kielitieteen, filosofian, uskontotieteen jne. tutkimuskohde.
Jos heiltä puuttuu henkilökohtainen usko, Raamattu ei tietenkään heille ole Jumalan pyhää Sanaa.
-
Silloin kun sana nuhtelee ja ojentaa, tuomitsee synnin minussa, huomaan että paljon mieluummin torjun totuuden kuin taivun sen alla.
-
Silloin kun sana nuhtelee ja ojentaa, tuomitsee synnin minussa, huomaan että paljon mieluummin torjun totuuden kuin taivun sen alla.
Synnit pitää tunnustaa Herralle, pyytää anteeksi ja rukoilla voimaa ja viisautta parannuksen tekemiseen.
Jeesus on itse luvannut meille soveliaan ikeen ja keveän kuorman (Matt. 11:30).
Jos Hän osoittaa esim. jonkin raamatunkohdan kautta tarvetta korjata elämäänsä,
Hän antaa siihen myös tarpeelliset eväät.
-
Ajattelen sen niin että Jumala puhuu sanansa kautta ja aina sieltä jotakin saa tavallaan uutta vaikka on jo moneenkertaan luettua ennenkin. Se rikkaus jää saamatta jos lopahtaa lukeminen ja tutkiminen. Jos tulee pitkä lukematon jakso sillä on seuraamuksia omaan hengelliseen elämään, uskoisin näin.
Luulen, että liha on laiska ja siksi tarvitaan lujiakin toimia, ettei mukautuisi mihinkään velttouteen yms. Ja esteitähän Raamatun lukemiselle, samoin kuin Jumalan sanan kuuloon hakeutumiselle löytyy vaikka kuinka paljon. On aivan totta, että Raamatun luvulle on otettava aika, sitä tulee muuten luettua kovin vähän. Ja kun siitä tulee tapa, se on paras mahdollinen tapa.
Uskon myös, että lukemattomuudella ja sanankuulon laiminlyömisellä on kielteisiä seurauksia uskonelämälle. Uskovahan elää Jumalan sanasta. Jos Raamatun sanan annettaisiin vaikuttaa sydämessä muuttumista, eikä väisteltäisi sanan alta pois, luulen edelleen, että seurakunnat olisivat elinvoimaisempia.
-
Luen Raamattua aivan vapaaehtoisesti ja siitä ilosta, että sen sisältämä armon ja pelastuksen evankeliumi kuuluu minullekin.
Jokainen lupaus ja elämänohje on kirjoitettu myös minua varten.
Jumala puhuu usein yksittäisten jakeiden tai lukujen kautta antamalla aivan henkilökohtaista ohjausta.
Hän ei kiusaa eikä pelottele lastaan. Herra on opettanut minua vähitellen luopumaan
suorituskeskeisestä Sanan "tottelemisesta" ja itseni ruoskimisesta kuvittelemalla,
että Jumala haluaa lyödä minua omilla pyhillä sanoillaan ja pakottaa minua omaksumaan
ja ylläpitämään sellaista uskovaisen roolia,
joka perustuu vertahikoilevan kilvoittelun avulla ponnisteltuun pyhyyden tavoitteluun.
Jumalan pyhä ja puhdas sana ei voi sulautua meidän ihmisten saastaiseen lihaan eikä likaisiin mieliimme.
Mutta aina kun olemme antaneet Herran puhdistaa meidät nöyrtymällä Jeesuksen ristin juurelle, voimme hetkellisesti olla suunnattoman ja yli ymmärryksen menevän Jumalan armon ja rakkauden valaisemia.
Jeesuksen veressä vanhurskaina voimme aavistella
niitä totuuksia, joita Herra ilmoittaa Sanassaan.
Mutta arka ja nöyrä suhtautuminen Pyhän Hengen voimasta syntyneisiin Kirjoituksiin pitää säilyttää, eikä ylentää itseään niin pyhäksi,
että voi muka Jeesuksen rinnalla antaa Sanan tulla omaksi lihakseen.
Sellainen on Jumalan pyhyyden loukkaamista.
-
Ajattelen sen niin että Jumala puhuu sanansa kautta ja aina sieltä jotakin saa tavallaan uutta vaikka on jo moneenkertaan luettua ennenkin. Se rikkaus jää saamatta jos lopahtaa lukeminen ja tutkiminen. Jos tulee pitkä lukematon jakso sillä on seuraamuksia omaan hengelliseen elämään, uskoisin näin.
Luulen, että liha on laiska ja siksi tarvitaan lujiakin toimia, ettei mukautuisi mihinkään velttouteen yms. Ja esteitähän Raamatun lukemiselle, samoin kuin Jumalan sanan kuuloon hakeutumiselle löytyy vaikka kuinka paljon. On aivan totta, että Raamatun luvulle on otettava aika, sitä tulee muuten luettua kovin vähän. Ja kun siitä tulee tapa, se on paras mahdollinen tapa.
Uskon myös, että lukemattomuudella ja sanankuulon laiminlyömisellä on kielteisiä seurauksia uskonelämälle. Uskovahan elää Jumalan sanasta. Jos Raamatun sanan annettaisiin vaikuttaa sydämessä muuttumista, eikä väisteltäisi sanan alta pois, luulen edelleen, että seurakunnat olisivat elinvoimaisempia.
Korostus on minun.
Miten sovellat tätä esim Abrahamiin / Aabrahamiin.
Riittääkö YKSI Sanan Siemen vai tarvii olla "isopussi" ??
Onko Jumalan Sana itsessään elävä eli se tekee mitä varten se on lähetetty eli annettu eli puhuttu??
Jes. 55:10 Sillä niinkuin sade ja lumi, joka taivaasta tulee, ei sinne palaja, vaan kostuttaa maan, tekee sen hedelmälliseksi ja kasvavaksi, antaa kylväjälle siemenen ja syöjälle leivän,
11 niin on myös minun sanani, joka minun suustani lähtee: ei se minun tyköni tyhjänä palaja, vaan tekee sen, mikä minulle otollista on, ja saa menestymään sen, mitä varten minä sen lähetin.
_______________
Jumala antoi Sanan Abramille ja se Sanan Siemen teki mitä oli tehtävä?
Nyt kuitenkin Suuresti kehotan kaikkia lukemaan ja oppimaan Herrasta, se on hyvää. ja se voi meidät viisaiksi tehdä.
-
Jos haluaa Jumalan kanssa läheisyyttä sitä saa lukemalla Raamatusta sitä mitä Jumala haluaa ihmiselle puhua, hänen puhettaan kirjoitetussa muodossa.
On tavattoman surkuteltavaa että on ihmisiä jotka harrastavat esimerkiksi kirkossa käyntiä ja uskonasioitakin mutta eivät lue Raamattua ollenkaan. Eivät tiedä sieltä juuri mitään. ???
-
Jos haluaa Jumalan kanssa läheisyyttä sitä saa lukemalla Raamatusta sitä mitä Jumala haluaa ihmiselle puhua, hänen puhettaan kirjoitetussa muodossa.
On tavattoman surkuteltavaa että on ihmisiä jotka harrastavat esimerkiksi kirkossa käyntiä ja uskonasioitakin mutta eivät lue Raamattua ollenkaan. Eivät tiedä sieltä juuri mitään. ???
Hmmm,
On hyvä lukea Kirjoituksia, tämä on Herran Jeesuksen "käsky" tahi voimakas kehotus.
Itse odotan ja rukoilen että saan Jumalan omasta suusta, Sanan / Sanat jotka vievät perille eli lupaavat pelastuksen.
On eri asia lukea Kirjoituksia ja toivoa että myös tämä on luvattu minulle.
Usein on että lupaukset koskevat kaikkia, usein on että eivät koske.
Jos siis otan Jumalan Sanan lupauksen en voi olla varma että se on minulle ja se voi olla "ansa ja paula" eli tekee pahaa itselleni.
Esim.
Jumala lupasi Salomolle, ettei ota pois Pyhää Henkeä eikä jätä Salomoa syntien tähden, (Saulin synnit mitä lie, tottelemattomuus.)
Eli Salomo sai luvan tehdä syntiä, mutta ei palvella vieraita jumalia.
Kuka rohkenee ottaa tästä vaarin eli tehdä vapaasti mitä tahansa syntiä !
Nyty Jos Jumala lupaa itselleni jotain, se varmasti tapahtuu ja on minulle.
Tässä eräs syy miksi "vaadin" että Jumala ilmestyy minulle.
ja myöskään tähän en voi itse vaikuttaa, mutta yleinen lupaus ?? Jes 1:18 ja 43? ovat myös minulle ??
18 Niin tulkaa, käykäämme oikeutta keskenämme, sanoo Herra. Vaikka teidän syntinne ovat veriruskeat, tulevat ne lumivalkeiksi; vaikka ne ovat purppuranpunaiset, tulevat ne villanvalkoisiksi.
26 Muistuta sinä minua, käykäämme oikeutta keskenämme; puhu sinä ja näytä, että olet oikeassa.
no jos Jumala ei ilmesty on turvattava toisille annettuihin lupauksiin. :-X
-
Jos haluaa Jumalan kanssa läheisyyttä sitä saa lukemalla Raamatusta sitä mitä Jumala haluaa ihmiselle puhua, hänen puhettaan kirjoitetussa muodossa.
On tavattoman surkuteltavaa että on ihmisiä jotka harrastavat esimerkiksi kirkossa käyntiä ja uskonasioitakin mutta eivät lue Raamattua ollenkaan. Eivät tiedä sieltä juuri mitään. ???
Jos haluaa Jumalan kanssa läheisyyttä sitä saa lukemalla Raamatusta sitä mitä Jumala haluaa ihmiselle puhua, hänen puhettaan kirjoitetussa muodossa.
Tämä ei ole ihan näin, sillä, Saulus Tarsosta ja Gamaliel, mistä lie, ja yleensä, fariseukset ja saddukeukset tiesivät mitä on Kirjoitettu ja lukivat Kirjoituksia joka päivä.
Kuten Timoteus ENNEN (?) uskoa ??
2. Tim. 3:15 ja koska jo lapsuudestasi saakka tunnet pyhät kirjoitukset, jotka voivat tehdä sinut viisaaksi, niin että pelastut uskon kautta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa.
__________________
Saulus ja mahdollisesti, Timoteus, saivat jossain vaiheessa, ELÄVIÄ SANOJA, jotka olivat suoraan Jumalalta.
itse tahdon keskustella Jumalan kanssa kasvoista kasvoihin.
-
Ajattelen sen niin että Jumala puhuu sanansa kautta ja aina sieltä jotakin saa tavallaan uutta vaikka on jo moneenkertaan luettua ennenkin. Se rikkaus jää saamatta jos lopahtaa lukeminen ja tutkiminen. Jos tulee pitkä lukematon jakso sillä on seuraamuksia omaan hengelliseen elämään, uskoisin näin.
Luulen, että liha on laiska ja siksi tarvitaan lujiakin toimia, ettei mukautuisi mihinkään velttouteen yms. Ja esteitähän Raamatun lukemiselle, samoin kuin Jumalan sanan kuuloon hakeutumiselle löytyy vaikka kuinka paljon. On aivan totta, että Raamatun luvulle on otettava aika, sitä tulee muuten luettua kovin vähän. Ja kun siitä tulee tapa, se on paras mahdollinen tapa.
Uskon myös, että lukemattomuudella ja sanankuulon laiminlyömisellä on kielteisiä seurauksia uskonelämälle. Uskovahan elää Jumalan sanasta. Jos Raamatun sanan annettaisiin vaikuttaa sydämessä muuttumista, eikä väisteltäisi sanan alta pois, luulen edelleen, että seurakunnat olisivat elinvoimaisempia.
Korostus on minun.
Miten sovellat tätä esim Abrahamiin / Aabrahamiin.
Riittääkö YKSI Sanan Siemen vai tarvii olla "isopussi" ??
Onko Jumalan Sana itsessään elävä eli se tekee mitä varten se on lähetetty eli annettu eli puhuttu??
Jes. 55:10 Sillä niinkuin sade ja lumi, joka taivaasta tulee, ei sinne palaja, vaan kostuttaa maan, tekee sen hedelmälliseksi ja kasvavaksi, antaa kylväjälle siemenen ja syöjälle leivän,
11 niin on myös minun sanani, joka minun suustani lähtee: ei se minun tyköni tyhjänä palaja, vaan tekee sen, mikä minulle otollista on, ja saa menestymään sen, mitä varten minä sen lähetin.
_______________
Jumala antoi Sanan Abramille ja se Sanan Siemen teki mitä oli tehtävä?
Nyt kuitenkin Suuresti kehotan kaikkia lukemaan ja oppimaan Herrasta, se on hyvää. ja se voi meidät viisaiksi tehdä.
En tiedä enkä osaa soveltaa Aabrahamiin mitään, kerron vain omista havainnoistani oman takin alla. Toista kysymystä en ymmärtänyt. Raamattu todistaa, että Jumalan sana on elävä ja voimallinen ja saa aikaan sen, mitä varten se on lähetetty. Edellytyksenä, että sitä ei torjuta, vaan sen annetaan vaikuttaa.
-
Ajattelen sen niin että Jumala puhuu sanansa kautta ja aina sieltä jotakin saa tavallaan uutta vaikka on jo moneenkertaan luettua ennenkin. Se rikkaus jää saamatta jos lopahtaa lukeminen ja tutkiminen. Jos tulee pitkä lukematon jakso sillä on seuraamuksia omaan hengelliseen elämään, uskoisin näin.
Luulen, että liha on laiska ja siksi tarvitaan lujiakin toimia, ettei mukautuisi mihinkään velttouteen yms. Ja esteitähän Raamatun lukemiselle, samoin kuin Jumalan sanan kuuloon hakeutumiselle löytyy vaikka kuinka paljon. On aivan totta, että Raamatun luvulle on otettava aika, sitä tulee muuten luettua kovin vähän. Ja kun siitä tulee tapa, se on paras mahdollinen tapa.
Uskon myös, että lukemattomuudella ja sanankuulon laiminlyömisellä on kielteisiä seurauksia uskonelämälle. Uskovahan elää Jumalan sanasta. Jos Raamatun sanan annettaisiin vaikuttaa sydämessä muuttumista, eikä väisteltäisi sanan alta pois, luulen edelleen, että seurakunnat olisivat elinvoimaisempia.
Korostus on minun.
Miten sovellat tätä esim Abrahamiin / Aabrahamiin.
Riittääkö YKSI Sanan Siemen vai tarvii olla "isopussi" ??
Onko Jumalan Sana itsessään elävä eli se tekee mitä varten se on lähetetty eli annettu eli puhuttu??
Jes. 55:10 Sillä niinkuin sade ja lumi, joka taivaasta tulee, ei sinne palaja, vaan kostuttaa maan, tekee sen hedelmälliseksi ja kasvavaksi, antaa kylväjälle siemenen ja syöjälle leivän,
11 niin on myös minun sanani, joka minun suustani lähtee: ei se minun tyköni tyhjänä palaja, vaan tekee sen, mikä minulle otollista on, ja saa menestymään sen, mitä varten minä sen lähetin.
_______________
Jumala antoi Sanan Abramille ja se Sanan Siemen teki mitä oli tehtävä?
Nyt kuitenkin Suuresti kehotan kaikkia lukemaan ja oppimaan Herrasta, se on hyvää. ja se voi meidät viisaiksi tehdä.
En tiedä enkä osaa soveltaa Aabrahamiin mitään, kerron vain omista havainnoistani oman takin alla. Toista kysymystä en ymmärtänyt. Raamattu todistaa, että Jumalan sana on elävä ja voimallinen ja saa aikaan sen, mitä varten se on lähetetty. Edellytyksenä, että sitä ei torjuta, vaan sen annetaan vaikuttaa.
Aabrahamilla oli "vain" muutamia Jumalan Sanoja, mutta ne olivat SUORAAn Jumalan suusta ja Aabrahamille.
en voi ottaa Aabrahamin lupausta itselleni.
Israelin maa-alue on luvattu, mutta jos menen sitä valloittamaan ja ajamaan syntiset pois sieltä, onko se maa minun ?
________________
Jumalan sana on elävä
Totta, ja onko se myös kirjain joka ei mitään hyödytä ??
Eikö niin että tämä Sana, oli se mitä hyvänsä asiaa tai tilannetta niin sen tulee olla tavalla tai toisella elävä.
Jumalan suusta ja se on varmasti elävä, sillä on Kirjoitettu:
1 Moos 1:3 Ja Jumala sanoi: "Tulkoon valkeus". Ja valkeus tuli.
tahi Pyhä Henki tekee sen eläväksi!
ihmisen viisaus ei auta eikä vain kuolleen kirjaimen lukeminen.
Joh. 6:63 Henki on se, joka eläväksi tekee; ei liha mitään hyödytä. Ne sanat, jotka minä olen teille puhunut, ovat henki ja ovat elämä.
No Jumala on suuri ja ihmeellinen ja puhuu tavalla ja toisella, joten Jumala voi mitä vai.
__________________
Riittääkö YKSI Sanan Siemen vai tarvii olla "isopussi" ??
Kuinka monta Sanaa, Abram kuuli ja kuinka monta Pietari??
eli riittääkö Yksi Sana Jumalalta ?
Toki riittää, sillä Jumalan suusta tuleva sana tekee sen mitä varten Jumala sen sanoo.
1 Moos 1:3 Ja Jumala sanoi: "Tulkoon valkeus". Ja valkeus tuli.
Nyt koska on paljon väärää ja vääriä julistajia ja profeettoja ja kaikkea eksytystä on hyvin tarpeellista lukea, ettei eksy.
Onko Jossain sanottu että lukemalla tulee uskoo tahi se pelastaa??
-
1 Moos 12:1 Ja Herra sanoi Abramille: "Lähde maastasi, suvustasi ja isäsi kodista siihen maahan, jonka minä sinulle osoitan.
2 Niin minä teen sinusta suuren kansan, siunaan sinut ja teen sinun nimesi suureksi, ja sinä olet tuleva siunaukseksi.
3 Ja minä siunaan niitä, jotka sinua siunaavat, ja kiroan ne, jotka sinua kiroavat, ja sinussa tulevat siunatuiksi kaikki sukukunnat maan päällä."
4 Niin Abram lähti, niinkuin Herra oli hänelle puhunut, ja Loot meni hänen kanssansa. Abram oli Harranista lähtiessänsä seitsemänkymmenen viiden vuoden vanha.
ja tästä lähtien usko kasvoi ja välillä loppui ja taas kasvoi ja taas meni usko.
ja lopulta Jumala sanoi:
"Nyt sinä uskot"! (oma versio)
kenties 25 vuoden jälkeen....
________________
Pietari kuuli Herran omasta suusta Sanoja, ainakin kolme vuotta mutta oli jatkuvasti epäuskossa !
Kolme tahi kaksi kertaa Pietari meni takaisin maailmaa ! ja tuli takaisin.
Miksi he voittivat ??
Koska Jumalan Sana oli henkilökohtainen ja se varmasti tapahtuisi.
sekä Aabrahamin että Pietarin kohdalla.
Saul ja Daavid tekivät samaa syntiä, vain Daavid pelasti sielunsa (tähän iso varaus).
ja Daavid teki vielä enemmän ja pahempia syntejä kuin Saul!
Saul ei kenties koskaan kuullut Jumalan Sanaa henkilökohtaisesti, vaan saattoi olla Profeetta Samuelin omaa puhetta, tähän iso varaus, mutta Daavid puhui Jumalan kanssa.
_______________________
No Jumala on suuri ja ihmeellinen ja puhuu tavalla ja toisella, joten Jumala voi mitä vai.
Mutta Lukekaa ja lukekaa. älkää jättäkö Kirjoitusten lukemista.
ja anokaa ja anokaa.
saattaapa olla eräässä paikassa jopa Jumalan omasta suusta Sana:
"Komentakaa te minua!" // "Käskekää te minua".
___________________
Jes. 45:11 Näin sanoo Herra, Israelin Pyhä, joka on hänet tehnyt: Kysykää tulevaisia minulta ja jättäkää minun haltuuni minun lapseni, minun kätteni teot.
http://www.blbclassic.org/Bible.cfm?t=KJV&x=0&y=0&b=Isa&c=45&v=1#conc/11
http://www.blbclassic.org/lang/lexicon/lexicon.cfm?Strongs=H6680&t=KJV
to command, charge, give orders, lay charge, give charge to, order
(Piel)
to lay charge upon
to give charge to, give command to
to give charge unto
to give charge over, appoint
to give charge, command
to charge, command
to charge, commission
to command, appoint, ordain (of divine act)
(Pual) to be commanded
______________
Tämä lupaus tahi kehotus on annettu Koorekselle vai meille kaikille??
-
Mikä Raamatun kirjoista tai kokonaisuus on sinusta kiinnostavin tai mitä luet ehkä useammin kuin muita?
-
Olen kokenut Psalmit hyvin tärkeiksi hengellisen elämän oppaiksi
kymmenien vuosien ajan.
Vaikka luen Raamattua päivittäin, alusta loppuun aina uudelleen (en millään hurjalla vauhdilla),
lisäksi luen aina yhden Psalmin aamuisin.
Psalmit ovat täysin ajattomia, koska niissä on paljon puhetta juutalaisten muinaisista tapahtumista ja lisäksi hyvin paljon tekstiä Kristuksesta,
ja myös viittauksia lopun aikoihin.
Historiaa, profetioita, kiitosrukouksia, selkeää opetusta Jumalan lapsena olemisesta, ja varsinkin jatkona olevissa Sananlaskuissa suoria neuvoja arkielämän tilanteisiin.
-
Olen myös lukenut psalmeja paljon, ne ovat monipuolisia ja lohdullisia.
Evankeliumit ovat mielenkiintoisia, minä kun luen niitä kuin olisin siellä mukana menossa, istun järven rannalla kun Jeesus opettaa, katselen kun rahanvaihtajien rahat lentää pisin lattioita, ihmetten kun sokea sai näkönsä jne.
Johanneksen ilmestys on mielenkiintoinen myös. Jos saisin valita kuka Raamatun henkilö olisin halunnut olla niin ehdottomasti Johannes siellä Patmos luodolla niiden valtavien ilmestysten keskellä.
-
Tänään sain loppuun Johanneksen evankeliumin. Mietin muutamaa kohtaa jopa huvittuneenakin. Miksi Pietari ihan alasti siellä oli kalassa..öö oliko kulttuuri sellainen. Ja kuka oli pyydystänyt kalat jotka jo olivat paistumassa nuotiolla kun Jeesus huuteli heille rannalta ja oli siinä leipääkin.
Ja sitten se iki-ihana Jeesuksen ja Pietarin kohtaaminen joka saa miltei kyyneleet silmiin.
5. Niin Jeesus sanoi heille: "Lapset, onko teillä mitään syötävää?" He vastasivat hänelle: "Ei ole".
6. Hän sanoi heille: "Heittäkää verkko oikealle puolelle venhettä, niin saatte". He heittivät verkon, mutta eivät jaksaneet vetää sitä ylös kalojen paljouden tähden.
7. Silloin se opetuslapsi, jota Jeesus rakasti, sanoi Pietarille: "Se on Herra". Kun Simon Pietari kuuli, että se oli Herra, vyötti hän vaippansa ympärilleen, sillä hän oli ilman vaatteita, ja heittäytyi järveen.
8. Mutta muut opetuslapset tulivat venheellä ja vetivät perässään verkkoa kaloineen, sillä he eivät olleet maasta kauempana kuin noin kahdensadan kyynärän päässä.
9. Kun he astuivat maalle, näkivät he siellä hiilloksen ja kalan pantuna sen päälle, sekä leipää.
10. Jeesus sanoi heille: "Tuokaa tänne niitä kaloja, joita nyt saitte".
-
Mikä Raamatun kirjoista tai kokonaisuus on sinusta kiinnostavin tai mitä luet ehkä useammin kuin muita?
Ilmeisesti Roomalaiskirje. Palaan siihen uudelleen ja uudelleen.
-
Minä luen (UT:n lisäksi) melko usein sananlaskuja. Niitä on sopivasti
31 lukua, eli yksi luku kuukauden jokaiselle päivälle.
Niistä löytyy monia käytännön asioita, joihin ihmissuhteissa törmää.
Aina ei jaksa pohtia "teoreettista teologiaa" :-\
Usein sananlaskuista löytyy aivan selvästi esim työtovereiden piirteiden
kuvauksia, vaikka kirjoittaja ei varmasti ole heitä tuntenutkaan ;)
-
Tällä hetkellä luen psalmeja.
-
Apostolienteot hyvässä menossa, vaude onpa innoittavaa!!
-
Sain Psalmit loppuun ja nyt menossa Sananlaskut.
0,5-1 luku/vrk.
Uudella puolella Matteuksen evankeliumi.
-
Juuri päätin Jobin kirjan. Psalmit seuraavana ja Apostolien teot meneillään. Kaikki innoittaa.
-
Apostolienteot hyvässä menossa, vaude onpa innoittavaa!!
Apostolien teot on mielestäni huono suomennos tuolle kirjalle, parempi olisi Jumalan teot. Englanninkielisen Raamatun otsikko, The Acts, on jo vähän parempi.
"Jumala teki ylen voimallisia tekoja Paavalin kätten kautta…"
-
Nimenä Jumalan teot painottaisi Häntä, joka ne tosiasiassa tekee!
-
Apostolienteot hyvässä menossa, vaude onpa innoittavaa!!
Apostolien teot on mielestäni huono suomennos tuolle kirjalle, parempi olisi Jumalan teot. Englanninkielisen Raamatun otsikko, The Acts, on jo vähän parempi.
"Jumala teki ylen voimallisia tekoja Paavalin kätten kautta…"
Silloin olisi tietysti parempi, että olisi neljä Jeesuksen evankeliumia.
-
Silloin olisi tietysti parempi, että olisi neljä Jeesuksen evankeliumia.
Näinhän tavallaan onkin. Neljän henkilön kirjoittamana, siis neljästä eri näkökulmasta. Ja ne pienet eroavuudetkin todistavat mielestäni aitoudesta. Jos joku olisi ryhtynyt keksimään ne omasta päästään, toki hän olisi muokannut kertomukset kaikilta osin ristiriidattomiksi.
-
Silloin olisi tietysti parempi, että olisi neljä Jeesuksen evankeliumia.
Näinhän tavallaan onkin. Neljän henkilön kirjoittamana, siis neljästä eri näkökulmasta. Ja ne pienet eroavuudetkin todistavat mielestäni aitoudesta. Jos joku olisi ryhtynyt keksimään ne omasta päästään, toki hän olisi muokannut kertomukset kaikilta osin ristiriidattomiksi.
Tarkoitin sitä, että samalla logiikalla kuin esim. Markuksen evankeliumi on apostoli Markuksen kertomaa evankeliumia Jeesuksesta,
myös Apostolien teot ovat (todennäköisimmin) apostoli Luukkaan kertomusta mm. Jeesuksesta, Pyhästä Hengestä, seurakunnan synnystä jne.
-
Nimenä Jumalan teot painottaisi Häntä, joka ne tosiasiassa tekee!
Tämä mitä kirjoitin taitaa olla viisastelua. Toki Apostolintekoja lukiessa näemme, että Jumalahan se oli, joka teki heidän kauttaan ihmeitä ja tunnustekoja sekä oli vaikuttavana voimana Henkensä kautta heidän julistaessaan Jumalan sanaa ja sitä, että Jeesus on Kristus.
-
Silloin olisi tietysti parempi, että olisi neljä Jeesuksen evankeliumia.
Näinhän tavallaan onkin. Neljän henkilön kirjoittamana, siis neljästä eri näkökulmasta. Ja ne pienet eroavuudetkin todistavat mielestäni aitoudesta. Jos joku olisi ryhtynyt keksimään ne omasta päästään, toki hän olisi muokannut kertomukset kaikilta osin ristiriidattomiksi.
Samoin keksityn tarinan kertojat olisivat tuskin kertoneet apostolien pelkuuruudesta, naisten todistajana haudalla yms.
-
Olen lukemassa ensimmäistä Pietaria;
1Piet. 2:21
Sillä siihen te olette kutsutut, koska Kristuskin kärsi teidän puolestanne, jättäen teille esikuvan, että te noudattaisitte hänen jälkiänsä,
Rinnakkaisviitteet
Matt. 11:29 Ottakaa minun ikeeni päällenne ja oppikaa minusta, sillä minä olen hiljainen ja nöyrä sydämeltä; niin te löydätte levon sielullenne.
Matt. 16:24 Silloin Jeesus sanoi opetuslapsillensa: "Jos joku tahtoo minun perässäni kulkea, hän kieltäköön itsensä ja ottakoon ristinsä ja seuratkoon minua.
Joh. 13:15 Sillä minä annoin teille esikuvan, että myös te niin tekisitte, kuin minä olen teille tehnyt.
Fil. 2:5 Olkoon teillä se mieli, joka myös Kristuksella Jeesuksella oli,
Jeesus jätti meille esikuvan kuinka meidän tulisi vaeltaa, meillä tulisi olla myös sama mieli kuin Hänellä.
-
Tänään luen vain nettiä.
-
Apostolien tekoja pitäisi lukea kaiken aikaa muun rinnalla. :D
Luin aamulla siitä paljon puhutusta luvusta jossa Paavali ja Siilas vankilassa kiittivät Jumalaa, erikoinen ilo valtasi mielen ja sydämen siitä että Jumala On ja hän kaiken voi kun luotamme, hän voi muuttaa pimeytemme valkeudeksi, päästää sidotun vapauteen.
-
Siirryn Roomalaiskirjeeseen. Luen hitaasti kun vain yksi luku päivässä. Yritän ajatuksella lukea.
-
Taidan olla laiska ja huono lukija. ??? Tyttären poika 11v lukee joka päivä 12 sivua Raamatusta. Kyselin lempi kirjaa, mainitsi Mooseksen kirjat kun Mooses on niin mielenkiintoinen mies.
-
Suomalaiset ja koko länsimaiksi kutsuttu ihmisjoukko kärsii leivän yltäkylläisyydestä. On niin ähky olo ettei Raamatun luku maistu eikä kiinnosta vaikka Elämän sanat ovat kotona hyllyssä. Jos ei niin olisi tai Raamattu otettaisiin pois moni huokaisi kun edes tietäisi mitä Jumala sanassaan ja ilmoituksessaan on mahtanut kirjoittaa, jospa saisi edes pikku palan siitä kirjasta. Jos Raamatun luku ei maistu kannattaa siihenkin pyytää intoa Jumalalta, ei varmaan ole epämieluisa rukous Jumalalle.
Psalmi 1
Kaksi tietä
1 Hyvä on sen osa,
joka ei vaella jumalattomien tavoin,
ei astu syntisten teille,
ei istu pilkkaajien parissa
2 vaan löytää ilonsa Herran laista, tutkii sitä päivin ja öin.
3 Hän on kuin puu, vetten äärelle istutettu: se antaa hedelmän ajallaan, eivätkä sen lehdet lakastu. Hän menestyy kaikissa toimissaan.
4 Niin ei käy jumalattomien.
He ovat kuin akanat, joita tuuli ajaa.
5 Väärintekijät saavat kerran tuomionsa,
syntisillä ei ole sijaa vanhurskaiden joukossa.
6 Herra ohjaa omiensa tietä, mutta jumalattomien tie päätyy tuhoon.
-
1 Hyvä on sen osa,
joka ei vaella jumalattomien tavoin,
ei astu syntisten teille,
ei istu pilkkaajien parissa
2 vaan löytää ilonsa Herran laista, tutkii sitä päivin ja öin.
3 Hän on kuin puu, vetten äärelle istutettu: se antaa hedelmän ajallaan, eivätkä sen lehdet lakastu. Hän menestyy kaikissa toimissaan.
Mutta tuohan on oppia! No, hyvä on tuntea lakikin ja erottaa se evankeliumista.
-
Luin tänään Kuningasten kirjaa, josta jotain tuolla jossain toisaalla jo mainitsinkin ja Joh. evank.
Joh. 14
27. Rauhan minä jätän teille: - minun rauhani - sen minä annan teille.
En minä anna teille, niinkuin maailma antaa.
Älköön teidän sydämenne olko murheellinen älköönkä peljätkö.
Siinä on eräs Jeesuksen jättämä perintö meille -- Minun rauhani --!
Eli Jesajan profetia on käynyt toteen:
Jesaja 53
4. Mutta totisesti, meidän sairautemme hän kantoi, meidän kipumme hän sälytti päällensä. Me pidimme häntä rangaistuna, Jumalan lyömänä ja vaivaamana,
5. mutta hän on haavoitettu meidän rikkomustemme tähden, runneltu meidän pahain tekojemme tähden. Rangaistus oli hänen päällänsä, että meillä rauha olisi, ja hänen haavainsa kautta me olemme paratut.
-
Siirryn Roomalaiskirjeeseen. Luen hitaasti kun vain yksi luku päivässä. Yritän ajatuksella lukea.
Roomalaiskirje on mielestäni Raamatun ymmärtämisen kannalta tärkein kirje. Se sisältää kristinopin keskeisimmät totuudet. Ja on siis suurelta osalta teologiaa.
-
Päivän aloittaminen Raamatun äärellä on parasta. Pyhä Henki ottaa Isän omasta ja jakaa rakentumiseksi. Salatulla, ihanalla tavalla se hallitsee koko päivän.
-
Aamulla avautuu kyllä paremmin eli on vastaanottavaisempi kun pää on tyhjentynyt yön aikana.
Olen huomannut että silläkin on minulle merkitystä missä pidän Raamattua, jos se on viimeisen huoneen perällä pöydän kulmalla tai jos se on keittiön pöydällä, siinä on vissi ero miten helposti siihen tarttuu.
-
Siirryn Roomalaiskirjeeseen. Luen hitaasti kun vain yksi luku päivässä. Yritän ajatuksella lukea.
Roomalaiskirje on mielestäni Raamatun ymmärtämisen kannalta tärkein kirje. Se sisältää kristinopin keskeisimmät totuudet. Ja on siis suurelta osalta teologiaa.
Minä pidän - ehkä - Genesistä tärkeämpänä kuin roomalaiskirjettä.
-
Päivän aloittaminen Raamatun äärellä on parasta. Pyhä Henki ottaa Isän omasta ja jakaa rakentumiseksi. Salatulla, ihanalla tavalla se hallitsee koko päivän.
Ja joskus käy niinkin, että Raamattua lukiessa huonokin päivä voi kääntyä paremmaksi. Ja joku mieltä vaivannut ajatus tai asenne saatta tippua pois. Raamattu on ruokaa ja ilman sitä alkaa kiukuttelu. Sen olen omasta elämästä huomannut.
-
Kohtaan Isän Jumalan Jeesuksen kautta, kun luen Raamattua.
Monasti vaikeuksien ollessa äärimmillään jokin sanan kohta tai pitempi jakso virvoittaa, elvyttää ja saa pysähtymään lukemani, ja alan tutkia tarkemmin asiayhteyttä.
Siinä vierähtääkin tovi tovin perästä. :)
Se innoittaa laulamaan ja veisaamaan. Miten milloinkin.
-
Kohtaan Isän Jumalan Jeesuksen kautta, kun luen Raamattua.
Monasti vaikeuksien ollessa äärimmillään jokin sanan kohta tai pitempi jakso virvoittaa, elvyttää ja saa pysähtymään lukemani, ja alan tutkia tarkemmin asiayhteyttä.
Siinä vierähtääkin tovi tovin perästä. :)
Se innoittaa laulamaan ja veisaamaan. Miten milloinkin.
Tarkennan ensimmäistä lausetta.
Opin Raamattua lukemalla tuntemaan Isä Jumalan Jeesuksen kautta. Erityisesti VT:ia lukiessani olen havainnut, miten kärsivällinen ja rakastava Jumala onkaan kansalleen. Se saa murtumaan Hänen edessään.
-
Pidin yhteen aikaan mukanani gideonien antamaa pikku Raamattua,
täytyisi ottaa se tapa uudestaan käytäntöön.
Oma Raamattu on keittiön pöydän kulmalla, se on voimavara jokaiseen päivään.
-
Pidin yhteen aikaan mukanani gideonien antamaa pikku Raamattua,
täytyisi ottaa se tapa uudestaan käytäntöön.
Oma Raamattu on keittiön pöydän kulmalla, se on voimavara jokaiseen päivään.
Tuohan olikin hyvä idea!
Nykyinen Raamattuni on se marginaaleilla oleva isotekstinen RK käännös (vanhuuven varalta ;D)
ja aika toivoton käsveskaan tahi iltalaukkuun 8) pakattavaksi ja noita pieniä Gideoneitten jakamia Uusia testamentteja & Psalmeja löytyy meiltä edelleenkin sieltä täältä, vaikka monta on jo viety kirpparille ja jokaisella lapsella on jo omat versionsa muistona.
Jossain vaiheessa niitä jaettiin leireillä yms.
-
Onko kellään tällaista Raamattua? En ole moisesta tiennytkään, mielenkiintoinen.
http://www.kristillinenkirjakauppa.fi/index.php?sid=30003&tuoteid=6686
Etsiskelin netistä käytettyä -38 käännöstä. Minulla on aika iso Raamattu ja voisi olla toinen pienempi joka olisi kätevä ottaa mukaan seuroihin, etten näytä kovin hurskaalta suuren Raamattuni kanssa tai siis hurskaammalta mitä olen. ???
-
Onko kellään tällaista Raamattua? En ole moisesta tiennytkään, mielenkiintoinen.
http://www.kristillinenkirjakauppa.fi/index.php?sid=30003&tuoteid=6686
Etsiskelin netistä käytettyä -38 käännöstä. Minulla on aika iso Raamattu ja voisi olla toinen pienempi joka olisi kätevä ottaa mukaan seuroihin, etten näytä kovin hurskaalta suuren Raamattuni kanssa tai siis hurskaammalta mitä olen. ???
Siinäpä se "dilema" tulikin esille.
Se suuri Raamattu saattaa asianomaisella olla vain siksi, että näkisi sitä lukea ja joku saattaa tulkita "sen suuren Raamatun" jopa hurskasteluksi. ;D
Itselläni ei ole tuota kyseistä kronologista Raamattua, vaikka "mieleni minun tekevi". :)
Tähän kronologisuuten viittasin eräällä toisella foorumilla Paavalin kohdalla.
Nimittäin, kun katsotaan Paavalin elämää kronologisessa järjestyksessä, on mielenkiitoista nähdä, miten Paavali väheni ja Kristus hänessä kasvoi, mitä lähemmäksi hän elämänsä loppua tuli.
1. Apostoleista vähäisin
1 Korinttilaisille 15 : 9
Olenhan apostoleista vähäisin enkä edes ansaitse apostolin nimeä, koska olen vainonnut Jumalan seurakuntaa.
2. Pyhistä halvin
Ef. 3:8 Minulle, kaikista pyhistä halvimmalle, on annettu tämä armo: julistaa pakanoille evankeliumia Kristuksen tutkimattomasta rikkaudesta
3. Syntisistä suurin
1 Tim. 1
15. Varma on se sana ja kaikin puolin vastaanottamisen arvoinen, että Kristus Jeesus on tullut maailmaan syntisiä pelastamaan, joista minä olen suurin.
-
Minu alkoi kiinnostaa tuo kronologinen Raamattu, ja olin juuri sen tilaamaisillani johonkin osoitteeseen.
Mutta voi oi.
Se onkin vuoden 1992 käännöksen mukainen.
Pöh.
Siinä on niin paljon tarkoitushakuisia, maailmaa mielisteleviä väännökisä, että en tilaa.
Muuten olisi ollut tosi mielenkiintoinen.
-
Oliskohan noin ettei ole 33-38 käännöstö Kronologisesta Raamatusta, kaikki mitä tuossa katselin oli juuri noita -92 käännöksiä.
-
Etsin kirppikseltä Raamattua, paljon oli kirjoja ja yksi hieno Raamattu vain 5e, mutta uusi käännös, ei kiinnosta.
-
Enpä olekaan paneutunut tuohon kronologiseen Raamattuun niin tarkasti,
että olisin huomannut että sitä ei löydy muuta kuin -92:sena. :(
Kyllä tästä foorumilla olosta on hyötyä! ;D
Otanpa selvää eräältä taholta, joka saattaa asiasta tietää, onko tosiaan niin, ettei sitä löydy muuta kuin -92:sena.
-
Kävin tutkailemassa Raamattujen hintoja. Sain tarjouksen jossa nahkakantinen reunahekemistolla maksaisi 65e. Semmonen sopivan kokoinen.
-
Mulla oli kiikarissa muistitikulle tallennettu raamattuohjelma, mutta oli loppunut krist. verkkokaupasta. Harmin paikka. Tikulla on paljon muutakin.
-
Tein kirpparikierroksen ja huokailin että eikö mulle löydy Bibliaa ???, viimeisessä oli kultareunainen reunahakemistolla, uudenveroinen, paitsi kannet joihin ompelen nahasta uudet päälliset, 3,5e maksoin.
-
Minä jokin aika sitten myin viimeisen bibliani kirpputorilla. Olisi myös muuta Raamattuun liittyvää kirjallisuutta myynnissä, mutta ei ole tuntunut menevän kaupaksi, kysyntä ja tarjonta ei kohtaa.
-
Miksi myit Bibliasi?
-
En ole lukenut koko ketjua, mutta tässä linkki aika mielenkiintoiseen Raamattu-konseptiin:
http://www.yourpersonalizedbible.com
Esim: "The Lord is Chris’s shepherd; Chris shall lack nothing. He makes Chris lie down in green pastures. He leads Chris beside the still waters. He restores Chris’s soul." Psalm 23:1
Pääsee ilmaiseksi kokeilemaan.
Enpäs nyt ota kantaa siihen, onko hyvä vai huono, mutta olen kyllä normi-Raamatunkin avulla harrastanut Jumalan lapsilleen osoittamien lupausten itselle lukemista ja omistamista.
-
Mielenkiintoinen linkki. Laajemmatkaan näytteet eivät tuoneet esille oliko tuomiot ja varoitukset vaihdettu omalle nimelle. Ehkä sellainen oli jossain esittelytekstissä sanottu.
-
Mielenkiintoinen linkki. Laajemmatkaan näytteet eivät tuoneet esille oliko tuomiot ja varoitukset vaihdettu omalle nimelle. Ehkä sellainen oli jossain esittelytekstissä sanottu.
Heh, hyvä pointti, en tullut ajatelleeksi.
...ja lakihenkiset voisivat tilata version, jossa on personoitu vain nuo tuomio- ja varoituskohdat :)
-
Israelille kohdistetut siunaukset luetaan usein itselle, mutta ne Israelille osoitetut tuomion kohdat jäävät usein itselle lukematta. Mitä tuosta pitäisi ajatella?
-
Miksi myit Bibliasi?
Koska en koskaan lukenut sitä ja koska sitä voi paljon helpommin lukea netissäkin, niin ajattelin, että ostakoon joku joka enemmän tarvitsee. Muutenkin olen rahapulan ja säilytystilan vähäisyyden takia alkanut myydä pois kirjoja, joita todennäköisesti en tule toistuvasti lukemaan. Tuossa olis pieni pahvilaatikollinen Aapeli Saarisalon kirjojakin, mutta eivät tunnu menevän kirppareilla kaupaksi. Hyviä kirjoja, mutta tuskin enää niitä kovin paljon luen. Muutoissakin ovat niin hankalia moiset kirjalaatikot.
-
Tässä mielenkiintoinen kirja Saarisalolta.
http://lbl.jesusanswers.com/saarisalo/
-
Miksi myit Bibliasi?
Koska en koskaan lukenut sitä ja koska sitä voi paljon helpommin lukea netissäkin, niin ajattelin, että ostakoon joku joka enemmän tarvitsee. Muutenkin olen rahapulan ja säilytystilan vähäisyyden takia alkanut myydä pois kirjoja, joita todennäköisesti en tule toistuvasti lukemaan. Tuossa olis pieni pahvilaatikollinen Aapeli Saarisalon kirjojakin, mutta eivät tunnu menevän kirppareilla kaupaksi. Hyviä kirjoja, mutta tuskin enää niitä kovin paljon luen. Muutoissakin ovat niin hankalia moiset kirjalaatikot.
Onko sinulla lista noista kirjoista?
-
Miksi myit Bibliasi?
Koska en koskaan lukenut sitä ja koska sitä voi paljon helpommin lukea netissäkin, niin ajattelin, että ostakoon joku joka enemmän tarvitsee. Muutenkin olen rahapulan ja säilytystilan vähäisyyden takia alkanut myydä pois kirjoja, joita todennäköisesti en tule toistuvasti lukemaan. Tuossa olis pieni pahvilaatikollinen Aapeli Saarisalon kirjojakin, mutta eivät tunnu menevän kirppareilla kaupaksi. Hyviä kirjoja, mutta tuskin enää niitä kovin paljon luen. Muutoissakin ovat niin hankalia moiset kirjalaatikot.
Onko sinulla lista noista kirjoista?
Minuakin kiinnostaisi.
-
Kirjat sijaitsevat tällä hetkellä parinsadan kilometrin päässä minusta, enkä muista kaikkia, mutta voin laittaa listan, kun seuraavan kerran, ehkä kuukauden sisällä, sijaitsemme jälleen samassa paikassa.
Yhden säästän itselläni, Astarten uhrin.
-
Tulee mieleeni Aapeli Saarisalosta, että olin hänen kotonaan (kesäpaikassa), kun hän kuoli.
En kuulu herrasväkiin enkä ole koskaan seurustellut parempien ihmisten kanssa, mutta hänen tapauksessaan meillä oli yhteys. Mutta sitten tuli tuo kuolema.
-
Eise- ja eksegeesistä on ollut mainintaa useammassakin ketjussa.
Tässä esimerkki toisesta.
"Jumalan Hengen vuodatus alkoi yuosta helluntaipäivästä. Se on jatkunut aina tähän päivään saakka. Joinakin aikoinan, esimerkiksi pimeällä keskiajalla, Pyhän Hengen ilmentyminen on ollut vähäistä ja hyvinkin paikallista. Kuitenkin kaikkina aikoina Hengen vuodatusta on tapahtunut. Aina on ollut Pyhällä Hengellä täyttyneitä Jeesuksen seuraajia.
Pietarin helluntaipäivän puhe sisälsi asioita, jotka sopivat juuri nyt elettävään aikaan, Jeesuksen toisen tulemuksen aattopäiviin.
Pietari mainitsi, että "viimeisinä päivinä" Hengen vuodatus on laajamittaista. Pyhä Henki vuodatetaan "kaiken lihan päälle". Mitä ulkonaisia merkkejä on nähtävissä Pietarin lainaaman Jooelin profetian mukaan?
"Aurinko muuttuu pimeydeksi ja kuu vereksi."
Kun tulivuori Islannissa purkautui, tuhkaa oli ilmakehässä niin paljon, etteivät lentokoneet voineet lentää, ja aurinko muuttui pimeydeksi.
Myös kuu on näyttäytynyt "verenpunaisena".
Meteoriittisade Venäjän yllä voidaan liittää näihin taivaalla näkyviin merkkeihin. Kun luonnon voimat alkavat järkkyä, se on yksi merkki siitä, että ollaan tulossa viimeisten päivien suureen Hengen vuodatukseen.
Lainaus on kirjasta Erkki Hietanen "Pyhässä Hengessä ja tulessa"
-
Kirjoittaja tuosta noin vain ensiksi olettaa, että viimeiset päivät ovat jotakin meidän päivinämme lähellä olevaa aikaa.
Millähän perusteella Joelin ennustus Hengen vuodattamisesta 'kaiken lihan päälle' ei olisi alkanut jo helluntaista, jonka jälkeen alettiin saarnaamaan evankeliumia pakanoillekin?
Tuon jälkeen kirjan kirjoittaja ottaa profetiasta seuraavat jakeet, yhdistelee ne nykyajan tapahtumiin ja kas' nyt sitten voidaankin taas Raamattuun tukeutuen alkaa puhua suuresta herätyksestä, vaikka ei Joel sellaista lopunaikoihin lupaa sanoopa vain, että Ja jokainen, joka huutaa avuksi Herran nimeä, pelastuu.
-
Tyttären poika 11v aloitti vuoden alussa Raamatun luvun ihan alusta ja nyt on jo Apostolien teoissa. Kyselin hieman mitä on jäänyt mieleen ja kyllä kiitettävästi muisti.
-
No onpa Solterolla ollut mielenkiintoinen tuttavuus. Viisas mies, paljon tietoa ja arvatenkin paljon mielenkiintoisia tarinoita.
-
Raamatun lukeminen askarruttaa. Joskus Raamattua lukee useitakin lukuja, joskus menee päiviä, ettei tule Kirjaa avattua. Arvelen, että monella muullakin on näin. Tietenkin on hyvä lukea Raamattua, mutta sopii kysyä, kuinka sellaisen käy, joka ei pysty kurinalaiseen hengelliseen elämään? Entä miten kävi niiden, joilla ei Raamattua ollut, näin meni ymmärtääkseni n. 1500 vuotta. Voiko pelastuksen menettää, jos ei lue Raamattua?
-
Raamatun lukeminen askarruttaa. Joskus Raamattua lukee useitakin lukuja, joskus menee päiviä, ettei tule Kirjaa avattua. Arvelen, että monella muullakin on näin. Tietenkin on hyvä lukea Raamattua, mutta sopii kysyä, kuinka sellaisen käy, joka ei pysty kurinalaiseen hengelliseen elämään? Entä miten kävi niiden, joilla ei Raamattua ollut, näin meni ymmärtääkseni n. 1500 vuotta. Voiko pelastuksen menettää, jos ei lue Raamattua?
Kirjat (tai kirjeet) olivat käsin kopioituja tuon 1500 vuotta, ja niitä oli aika harvoja kappaleita olemassa,
varsinkin jos nykyaikaan vertaa.
Siksi seurakunnan kokoontumisessa luettiinkin niitä ääneen kuulijoille. Ilmestyskirjassa on maininta
"autuas se, joka lukee, ja autuaat ne, jotka kuulevat", se viitannee juuri tähän lukemiskäytäntöön.
Miltähän tuntuisi kokoontumiset, jossa pitkästi luettaisiin Sanaa ääneen? Se voisi olla paljon parempaa
kuultavaa kuin saarnaajien saarnat, jotka täytyy tavalla tai toisella aina saada aikaan joka kokousta varten.
Toki Sanaa saa selittääkin ja kertoa kokouksissa monia muitakin asioita, mutta Sanan lukeminen voisi olla
"sitä jotakin".
Voiko pelastuksen menettää jos ei lue Raamattua, tai ei kuuntele kun sitä luetaan? Ehkä ei menetä
pelastusta sen vuoksi, mutta kasvamisen eväitä kyllä menettää.
-
Voiko pelastuksen menettää jos ei lue Raamattua, tai ei kuuntele kun sitä luetaan? Ehkä ei menetä
pelastusta sen vuoksi, mutta kasvamisen eväitä kyllä menettää.
Pelastus ei tietenkään suoranaisesti ole kiinni siitä, lukeeko säännöllisesti Raamattua vai ei. Mutta ihmisellä on taipumus muistaa Raamatusta ne asiat, mitkä sopivat omaan ajatteluun. Ja sitten sitä voi pikkuhiljaa kehitellä näiden asioiden pohjalta ihan ikioman version kristinuskosta ja ajatella, että se on raamatullinen näkemys. Itselleni ainakin on joitakin kertoja käynyt niin, että on ollut pidempi tauko raamatunluvussa ja sitten kun sen Raamatun on avannut ja alkanut lukemaan, on ollut kuin klapilla päähän lyöty, että oliko täällä tällaisiakin juttuja.
-
Mutta ihmisellä on taipumus muistaa Raamatusta ne asiat, mitkä sopivat omaan ajatteluun. Ja sitten sitä voi pikkuhiljaa kehitellä näiden asioiden pohjalta ihan ikioman version kristinuskosta ja ajatella, että se on raamatullinen näkemys. Itselleni ainakin on joitakin kertoja käynyt niin, että on ollut pidempi tauko raamatunluvussa ja sitten kun sen Raamatun on avannut ja alkanut lukemaan, on ollut kuin klapilla päähän lyöty, että oliko täällä tällaisiakin juttuja.
Toit mielenkiintoisia näkökulmia tähän asiaan. Oma ajattelu ei useinkaan ole omaa, vaan ajattelua, joka vallitsee siinä meidän oikeassa seurakunnassa. Nuo pidemmät tauot ja jopa seurakunnan vaikutuksen poisjääminen saattavat johtaa siihen, että Raamattu alkaa puhua aivan uudella tavalla. Tällaiset katkot "hengellisessä elämässä" saattavat koitua jopa siunaukseksi. Ainakin olen itse niin kokenut, ehkä joku muukin.
-
Voiko pelastuksen menettää jos ei lue Raamattua, tai ei kuuntele kun sitä luetaan? Ehkä ei menetä
pelastusta sen vuoksi, mutta kasvamisen eväitä kyllä menettää.
Pelastus ei tietenkään suoranaisesti ole kiinni siitä, lukeeko säännöllisesti Raamattua vai ei. Mutta ihmisellä on taipumus muistaa Raamatusta ne asiat, mitkä sopivat omaan ajatteluun. Ja sitten sitä voi pikkuhiljaa kehitellä näiden asioiden pohjalta ihan ikioman version kristinuskosta ja ajatella, että se on raamatullinen näkemys. Itselleni ainakin on joitakin kertoja käynyt niin, että on ollut pidempi tauko raamatunluvussa ja sitten kun sen Raamatun on avannut ja alkanut lukemaan, on ollut kuin klapilla päähän lyöty, että oliko täällä tällaisiakin juttuja.
Tuosta tuli mieleen ehkä tällainen vähän rankempi lause Raamatusta: "15 Puhtaille kaikki on puhdasta, mutta epäpuhtaille ja epäuskoisille ei mikään ole puhdasta, vaan heidän mielensä ja omatuntonsakin on likaantunut." (kirje Titukselle 1:15) Eli kai tuon voisi ajatella niin että uskon tila vaikuttaa monesti siihen tulkintaan, esim. liberaalit pitävät "rakkautta" tärkeimpänä asiana Raamatussa.
Eikä pelkkä sanan lukeminen tai kuuntelu ketään pelasta, siitä taidetaan olla kaikki samaa mieltä. Mutta se voi vaikuttaa sen pelastuksen. :) Ravinnonlähde se ainakin on. (Itse olen tosin syönyt vähän huonosti pureskellen viimeaikoina, niukasti ja yksipuolisesti)
-
Mutta ihmisellä on taipumus muistaa Raamatusta ne asiat, mitkä sopivat omaan ajatteluun. Ja sitten sitä voi pikkuhiljaa kehitellä näiden asioiden pohjalta ihan ikioman version kristinuskosta ja ajatella, että se on raamatullinen näkemys. Itselleni ainakin on joitakin kertoja käynyt niin, että on ollut pidempi tauko raamatunluvussa ja sitten kun sen Raamatun on avannut ja alkanut lukemaan, on ollut kuin klapilla päähän lyöty, että oliko täällä tällaisiakin juttuja.
Toit mielenkiintoisia näkökulmia tähän asiaan. Oma ajattelu ei useinkaan ole omaa, vaan ajattelua, joka vallitsee siinä meidän oikeassa seurakunnassa. Nuo pidemmät tauot ja jopa seurakunnan vaikutuksen poisjääminen saattavat johtaa siihen, että Raamattu alkaa puhua aivan uudella tavalla. Tällaiset katkot "hengellisessä elämässä" saattavat koitua jopa siunaukseksi. Ainakin olen itse niin kokenut, ehkä joku muukin.
Joo, toki näinkin voi käydä. Pienen tauon jälkeen teksti avautuu ehkä tuoreemmin. Ja joissain tilanteissa, esim. uskovalle, joka näyttäisi käyvän ikäänkuin "ylikierroksilla", voi ehkä olla hyvä jopa neuvoa vähän vähentämään raamatunlukua. Mutta kyllä itse olen kerran oikein todella yllättynyt siitä, kuinka hyvin olin pystynyt "unohtamaan" suuren osan Raamatusta (sen osan, joka ei miellytä "luonnollista" ihmistä), kun oli ollut pitkään lukematta Raamattua. Toki toisaalta tuollainen "unohtaminen" on mahdollista, vaikka lukisi päivittäin Raamattua, joten ehkä se NanoK:n mainitsema uskon tila on sitten kuitenkin ratkaisevampi tekijä. Ihan omalla kohdallani kyllä tuntuu siltä, että on huomattavasti vaikeampi sivuuttaa joitakin osia Raamatusta, jos sitä lukee säännöllisesti.
-
Pelkkä ajatus siitä, että Jumala hyväksyisi minut paremmin, jos harjoittaisin enemmän jotain hengellisyyteen liittyvää, on isku vasten Kristuksen kasvoja, sillä Hän on yhdellä ainoalla uhrilla tehnyt täydellisiksi ne, jotka pyhitetään.
Olen pahoillani siitä, että olen jättänyt tuosta ylläolevasta yhden hyvin merkityksellisen sanan pois. Ei pitäisi ulkomuistista jakeita kirjoitella, tai pitäisi aina tarkistaa, että on muistanut oikein.
Otan jakeen uudestaan (38-käänöksestä):
"sillä Hän on yhdellä ainoalla uhrilla ainiaaksi tehnyt täydellisiksi ne, jotka pyhitetään."
-
Koska täällä on viime aikoina ollut aika hiljaista entiseen verrattuna, niin olen havainnut jälleen hyödylliseksi kerrata vanhoja kirjoituksia. Paljon on taas tullut antoisia ajatuksia. :) :) :)
-
Luen parhaillaan profeetta Hoosean kirjaa ja sitten
eteenpäin ns. pieniä profeettoja.
Suurena apuna on Sana elämään- kommentaariraamattu.
Se auttaa ymmärtämään monia hankalia vertauskuvia, selittää paikannimien taustoja, henkilöitä ja antaa tapahtumille aikaperspektiiviä.
Hooseankin profetioissa on sekä kauan sitten tapahtuneita
että myös lopun aikoihin liittyviä.
On opettavaista lukea Kommentaariraamatun
toimittajien viittauksia eri tutkijoiden yms. arvioihin siitä, mikä teksteissä on menneisyyttä ja mikä tulevaisuutta.
Monet asiat pysyvät Jumalan salaisuuksina, mutta niitä voi aina jonkin verran mietiskellä Kirjoituksia lukiessaan.
Jumalan ehdoton ja ajaton auktoriteetti vahvistuu silloin.
-
Juu tuo Jumalan ehdoton ja ajaton auktoriteetti tulee todella esille profeetoissa.
-
Raamatun lukemisessa on varmaankin itsekullakin erilaisia vaiheita. Varsinkin jos otetaan huomioon lakihenkisyys. Täytyy tunnustaa, että itse olen ollut aikamoinen löysäläinen tässä asiassa ja siitä johtuen Raamatun tuntemukseni ei juurikaan kestä arvostelua. On ollut aikoja, jolloin olen yrittänyt paneutua tekstin sisältöön vakavasti, mutta enemmän aikoja, jolloin olen ottanut "löysin rantein".
Viime aikoina olen mielestäni löytänyt melko uuden tavan Raamatun lukemiseen, joka poikkeaa monelta osin entisistä tavoista. Tämä "uusi tapa" on siinä, että luen Raamattua kuin seikkailukertomusta, tosin tämä soveltuu vain rajoitetusti erilaisiin tapahtumiin, joista esim. Evankeliumit ja Apostolien teot kertovat.
-
Luen Raamattua toistuvasti alusta loppuun asti,
eli aloitan 1. Mooses 1:1.stä heti kun olen lopettanut Ilmestyskirjan.
Tästä on ainakin se hyöty, että jokaisen luvun jokainen jae tulee varmasti luettua.
Aikaa kuluu n. 7-11 kuukautta, koska merkitsen aloitus- ja lopetuspäivän.
En tiedä, miksi vaihtelua on jopa neljä kuukautta.
Minulle tämä tapa sopii, koska koen antavani Jumalalle mahdollisuuden puhua Sanansa kautta.
Jos itse etsisin kulloinkin omasta mielestäni kiinnostavan tuntuisia kohtia,
valikoisin vain osan Jumalan opetuksesta.
Nyt vastaani tulee aina järjestyksessä seuraava tekstin osa,
ja monta kertaa olen havainnut, että se onkin hyvin opettavainen,
vaikka olisi näennnäisesti mielenkiinnoton.
Tietenkin teen lukiessani hyppäyksiä muihinkin kohtiin, toisiin käännöksiin jne.
annettujen linkkien tai itse muistamieni asiayhteyksien perusteella.
Näin ns. suuret ilmoitukset ja kokonaissanoma hahmottuvat.
Mutta palaan aina heti siihen kohtaan, jota olin ollut lukemassa.
Nyt on menossa Johanneksen evankeliumin 12. luku.
Tämänkertainen koko Raamatun läpikäynti näyttää olevan tavallista hitaampaa,
koska aloitin alusta 2.3.2020.
-
Olen lukenut Raamattu viimeiset vuodet toistuvasti alusta loppuun siten, että Uusi testametti tulee välillä mukaan.
Nautin Jumalan Sanan lukemisesta. Se on elinehto minulle. Pysyy "pinnalla". Kun yöllä valvon nousee mieleeni joku tai muutama jae, jonka kertaan siinä mielessäni.
Yks yö nuosi nuoruudessani rakas jae "Kilvoittele hyvä uskon kilvoitus, tartu kiinni iankaikkiseen elämään, johon olet kutsuttu..."
Toinen viikkoa myöhemmin: "Koska siis Kristus on kärsinyt lihassa, niin ottakaa tekin aseeksenne sama mieli - sillä joka lihassa kärsii, se lakkaa synnistä." Tämäkin on varhaisnuoruudessa saatu jae Raamattutuntia pitävältä papilta. Näitä mietiskelen ja otan päivällä ne Raamatusta tarkempaan mietintään.
-
Minäkin yritän lukea Raamattua alusta loppuun. En ole tehnyt sitä kuin viimeiset pari vuotta.
Mutta sitten joskus otan siitä paussin, kuten nytkin ja olen lukenut Roomalaiskirjettä, enkä Hesekieliä. Sen lisäksi luen muualtakin sen mukaan mitä tulee mieleen jostain aiheesta ja muistan jonkun kohdan siitä puhuneen.
Tilasin juuri joulun alla Suomesta vanhemman käännöksen isompikirjaimisen version. Näen kyllä sitä perusraamattua, jotenkin peloittaa että mitä jos alkaa näkö heikkenemään ja on se tavallaan levollisempaa lukea isompikokoista nytkin. Ei ne kirjaimet siinäkään kauhean isot ole.
Piti pyytää uskovaa ystävää ottamaan sen vastaan heidän osoitteeseen ja sitten lähettämään minulle. Tuli juuri ennen joulua. Lähetin ystävälle joulukukat kiitokseksi suomalaisesta kukkakaupasta.
VT on kivempi monta kertaa lukea uudemmasta käännöksestä varsinkin kun teksti on tapahtumien kerrontaa.
-
Viime aikoina olen mielestäni löytänyt melko uuden tavan Raamatun lukemiseen, joka poikkeaa monelta osin entisistä tavoista. Tämä "uusi tapa" on siinä, että luen Raamattua kuin seikkailukertomusta, tosin tämä soveltuu vain rajoitetusti erilaisiin tapahtumiin, joista esim. Evankeliumit ja Apostolien teot kertovat.
No jopas jotakin ::) !
-
Minäkin yritän lukea Raamattua alusta loppuun. En ole tehnyt sitä kuin viimeiset pari vuotta.
Mutta sitten joskus otan siitä paussin, kuten nytkin ja olen lukenut Roomalaiskirjettä, enkä Hesekieliä. Sen lisäksi luen muualtakin sen mukaan mitä tulee mieleen jostain aiheesta ja muistan jonkun kohdan siitä puhuneen.
Tilasin juuri joulun alla Suomesta vanhemman käännöksen isompikirjaimisen version. Näen kyllä sitä perusraamattua, jotenkin peloittaa että mitä jos alkaa näkö heikkenemään ja on se tavallaan levollisempaa lukea isompikokoista nytkin. Ei ne kirjaimet siinäkään kauhean isot ole.
Piti pyytää uskovaa ystävää ottamaan sen vastaan heidän osoitteeseen ja sitten lähettämään minulle. Tuli juuri ennen joulua. Lähetin ystävälle joulukukat kiitokseksi suomalaisesta kukkakaupasta.
VT on kivempi monta kertaa lukea uudemmasta käännöksestä varsinkin kun teksti on tapahtumien kerrontaa.
Minullakin on ongelmia näön kanssa. Siksi nyt hämärän aikana luen vanhempaa käännöstä, koska se on isompi pränttistä.
Oikealla en näe lukea ja vasemman silmä näkö on hivenen alentunut.
-
Oli vaihe, jolloin en avannut Raamattua, se ei antanut mitään uutta enkä ymmärtänyt siitä mitään. Yhdessä tilaisuudessa sisar minua vastapäätä rukoili: avaa Herra Raamatun sanaa niille, joille se ei avaudu ja maistuu puulta. Tämä rukous oli minun kuivalle sielulleni.
Aloin itsekin rukoilla, että Herra sytyttäisi minut taas Raamatun lukemiseen ja avaisi sanaansa. Kauaa ei tarvinnut rukoilla, Jumala näköjään vastaa tällaisiin äkkiä ja mielellään.
Aloitin siis lukemisen, mutta taasko rivejä ajatuksettomasti tikaten kuin ompelukone, että saisin kerskua muille, montako kertaa olen lukenut Raamatun läpi? Ei enää näin!
Päätin valita määrän sijasta laadun. Tällä kertaa valitsen vain yhden tai pari asiayhteyttä tai "perikooppia", viipyen siinä vaikka tunteja. Katson rinnakkaiskohdat ja alaviitteet, etsin Oxford-kartastostani paikat, katson mitä tietoja löydän mainituista henkilöistä. Mietin, mitä Herra puhuu tästä juuri minulle/koko kristikunnalle.
Joka päivä Herra on avannut sanastaan minulle uutta oivallusta. Tänä aamuna parikin ymmärrystä Hengen täyteyden ja ylistyksen kera. Tämä on minulle ehdottomasti paras tapa tuntea Jumala ja Jeesus.
Älköön kukaan saako tästä syyllisyyttä, jokaisella on elämänvaiheensa. Olen yksinäinen eläkeläinen eikä mulla ole muuta kuin aikaa. Ymmärrän ja siunaan ruuhkavuosissa eläviä.
- - -
Siunattu tuo sisar, josta mainitsin. Kerroin hänellekin, että hänen rukouksensa omistettiin häntä vastapäätä. Miten onnellisena hän halasi minua - halauksen ennen koronaa.
-
Lisään vielä tähän, että tämä tapa sopii niille, joilla on jo ennestään kokonaiskäsitys Raamatusta, Israelin kansan historiasta jne. Joiden oppimistapa on yleisestä yksityiskohtiin, niin kuin mullakin.
Jos lähtee tutkiskelemaan yhtä tai paria jaetta tuntematta Raamatun kokonais"ilmastoa", voi jopa joutua eksyksiin.
-
Jos lähtee tutkiskelemaan yhtä tai paria jaetta tuntematta Raamatun kokonais"ilmastoa", voi jopa joutua eksyksiin.
Olet aivan oikeassa. Joskus asia voi olla niinkin, että ajatellaan yhden tai muutaman jakeen pituisella tekstillä olevan eri merkitys tai eri sanoma kullekin lukijalle, sen mukaan mitä lukija kokee lukiessaan tai mikä hänen elämäntilanteensa on. Oikea lähtökohta olisi kuitenkin se, mitä tekstin kirjoittaja on tarkoittanut tekstillään, ja sen ymmärtäminen voi vaatia enemmän asiaan perehtymistä kuin vain niiden muutaman jakeen lukemista.
-
Täällä on joskus käsitelty "peukalopaikkakristillisyyttä":
http://puimatanner.net/index.php?topic=508.msg20978#msg20978
-
Kai tääkin juttu sopii tähän ketjuun. Eli teema raamatun lukeminen yksin vs. toisten kanssa.
En ole käynyt missään hengellisessä tilaisuudessa pandemian alkamisen jälkeen. En edes zoom tapaamisissa. Tänään tein poikkeuksen. Aloin käymään raamattupiirissä vuosi sitten seurakunnassa missä olen viime aikoina käynyt, siis ennen pandemiaa. Mutta se tyssäsi viime maaliskuussa. Nyt alkavat uutta kirjaa, 1. Pietarin kirjettä, livenä ja zoomissa samaan aikaan.
Eli liityin heidän zoomraamattupiiriinsä tänään. Alkoi tuntua että olen liian eristynyt varsinkin kun tää foorumikin on ollut hyvin hiljainen viime aikoina.
-
Viime aikoina olen melkein päivittäin lukenut rohkaisuksi itselleni, etenkin öisin heprealaiskirjeen 12 lukua jakeita 1-3.
On tarve lukea tätä jatkuvasti. Lainaan Novumia kyseisten jakeiden selitystä.
1. Sentähden, kun meillä on näin suuri pilvi todistajia ympärillämme, pankaamme mekin pois kaikki, mikä meitä painaa, ja synti, joka niin helposti meidät kietoo, ja juoskaamme kestävinä edessämme olevassa kilvoituksessa,
2. silmät luotuina uskon alkajaan ja täyttäjään, Jeesukseen, joka hänelle tarjona olevan ilon sijasta kärsi ristin, häpeästä välittämättä, ja istui Jumalan valtaistuimen oikealle puolelle.
3. Ajatelkaa häntä, joka syntisiltä on saanut kärsiä sellaista vastustusta itseänsä kohtaan, ettette väsyisi ja menettäisi toivoanne.
Novum
Jeesus olkoon esikuvamme!
1. Sanat "sentähden, kun" osoittavat, että tämä kehotus perustuu niistä henkilöistä kerrottuihin esimerkkeihin, jotka olivat saaneet hyvän todistuksen uskostaan (11:4-40). Tämä "suuri todistajien pilvi" ei tarkoita sitä, että nämä henkilöt tarkkailisivat taivaasta kaikkea, mitä maan päällä tapahtuu. Pyhät lepäävät eikä heitä enää askarruta se, mitä täällä tapahtuu. Tässä tarkoitetaan todistajia, joiden elämä, työ, kärsiminen ja kuolema kertovat heidän uskostaan. He todistavat meille Raamatun ja muun historiallisen tiedon välityksellä, että he olivat uskon sankareita. Urheilijat haluavat vapautua kaikesta, mikä haittaa ja estää hyvää suoritusta, ja meidänkin tulee tehdä samoin. "Syntiä" verrataan väljään vaatteeseen, joka kietoutuu juoksijan jalkoihin ja estää hänen eteenpäin pääsyään. "Kestävyys" ei ole passiivisuutta, vaan sinnikkyyttä.
2. Nyt kirjoittaja paljastaa kristityn kestävyyden salaisuuden. Vain se, joka katsoo Jeesukseen, saa tarpeeksi voimaa kyetäkseen suorittamaan kilpailun loppuun. Hän, joka nyt hallitsee taivaassa, kärsi kerran maan päällä, ja on täydellinen esikuvamme. Maanpäällisen elämänsä aikana hän kulki uskon tietä. Hän "on uskon alkaja", alullepanija ja myös sen täydelliseksi tekijä. Lupaukset täyttyvät lopullisesti hänessä.
Herran kuritus
3. "Vastustus" voi aiheuttaa "väsymistä" ja lannistumista, mutta meille on annettu esikuvaksi hänet, joka ei koskaan menettänyt toivoansa. Hän ei koskaan väsynyt noudattamaan Jumalan tahtoa. Hänen aikalaisensa halveksivat häntä. He vastustivat hänen suunnitelmiaan, ymmärsivät hänet väärin ja tekivät pilkkaa hänestä. Mutta siitä huolimatta hän jatkoi elämänuraansa. Meidänkin tulee kulkea eteenpäin velvollisuuden tiellä, mutta pystyäksemme siihen meidän tulee katsoa häneen.
-
Juu tuo kohta on todella rohkaiseva ja lohdullinen. Ja jotenkin asettaa ajatukset oikeilla uomilleen.
Muuten tuon psalmin 73 jae mikä on alakaneettinasi oli minulle hyvin tärkeä nuorena lukioikäisenä kun olin juuri tullut uskoon. Tein selvän valinnan sen suhteen mihin keskityn omassa elämässäni ja mihin en ja tuo auttoi minua niinkuin rajanvetoon ja hyväksymään sen että tän päätöksen tein todella yksin, siis ilman kavereita ja heidän mielipidettään kysymättä.
-
Juu tuo kohta on todella rohkaiseva ja lohdullinen. Ja jotenkin asettaa ajatukset oikeilla uomilleen.
Muuten tuon psalmin 73 jae mikä on alakaneettinasi oli minulle hyvin tärkeä nuorena lukioikäisenä kun olin juuri tullut uskoon. Tein selvän valinnan sen suhteen mihin keskityn omassa elämässäni ja mihin en ja tuo auttoi minua niinkuin rajanvetoon ja hyväksymään sen että tän päätöksen tein todella yksin, siis ilman kavereita ja heidän mielipidettään kysymättä.
Minullekin tuo psalmin jae on tärkeä. Se on oikeastaan samaa teemaa, mitä heprealaiskirje sanoo 12:1-3.
Ilahduttavaa, että nuorena tartuit kiinni jakeeseen, joka kertoo mikä sinulle oli tärkeintä. Se kantoi, Hän kantoi!