Puimatanner
Puimatanner => Yleinen keskustelu => Aiheen aloitti: Natanael - 15.12.13 - klo:22:01
-
Mistä väärinkäsitykset syntyvät? Mikä estää ymmärtämästä toista kirjoittajaa? Tällä foorumilla on neljä viisi kertaa syytetty jotakuta pilkkaamisesta - toiselle asia on huumoria. Useammasti sanomiset eivät muuten vain kohtaa. Shibbolet.
-
Ymmärtämistä voi estää tyhmyys.
Älyllinen kapasiteetti ei kerta kaikkiaan riitä toisen hienon tekstin tajuamiseen.
Voi olla puutteita tiedoissa. Joku saattaa kirjoittaa virheellistä tietoa tai esittää asian
väärin.
Silloin toinen menee vielä enemmän sekaisin, varsinkin jos tuntee asiaa heikosti.
Joku voi keikaroida viisaudellaan ja käyttää tahallaan sellaisia ilmaisuja tai rakenteita,
joita toinen ei ymmärrä.
Hengellisissä keskusteluissa kaanaan kielen sanonnat voivat tarkoittaa kirjoittajalle eri asioita kuin lukijalle. Silloin tulee väärinkäsityksiä.
Tiukasti johonkin oppiin sitoutunut on usein niin oppinsa kahleissa, että kirjoittaa tahtomattaankin
tekstiä, jonka toisen oppikäsityksen omaksunut käsittää aivan omalla tavallaan.
Ja vaikka oppi olisikin yhteinen, joku on niin tottunut pyörittämään raamatunlauseita ja hengellisiä käsitteitä omien kaavojensa mukaan, että luulee niiden olevan yleisesti tunnettuja.
Silloin tulee väärinkäsityksiä ja loukkaantumisia.
Varsinkin mustavalkoista oppia suoltava kirjoittaja loukkaantuu silmittömästi, jos häntä ei ymmärretä hänen edellyttämällään tavalla.
Hänen lihallisuutensa alkaa näissä tilanteissa hyvin herkästi riehua, ja hän alkaa syyttää
toista henkilöä tahallaan väärin ymmärtäjäksi tai olkiukkojen rakentelijaksi.
-
Mikä estää ymmärtämästä toista kirjoittajaa?
Hengellisissä tapahtumissa ja "totuuksissa" toinen henki kuten Joosuan ja Kaalebin kohdalla.
Toinen henki ei tarkoita että on paha henki vaan ihmisen henki tahi "idea".
Ihminen, kirjoittaja joka ei halua että hänen tekstejään tutkitaan, saattaa johtua siitä että ei kestä valoa.
Jos ei ole mitään salattavaa asiasta mistä itse on kirjoittanut, tulisi toki vastata jos kysytään mitä tahi miksi jne jne.
-
"...Hengellisissä keskusteluissa kaanaan kielen sanonnat voivat tarkoittaa kirjoittajalle eri asioita kuin lukijalle. ..."
Suosittelen hellarinuorten laatimaa "Kaanaan Kielen sanakirjaa" hankalis paikois...
Tosin siitäkin kirjasta Netmössössä änkyräsiipi pahoitti mielensä..:p
-
Mistä väärinkäsitykset syntyvät? Mikä estää ymmärtämästä toista kirjoittajaa?
No kun ne toiset ovat väärässä ja minä olen oikeassa. Minä olen
hyvin perehtynyt asiaan ja tiedän mistä puhun. Minä sydämessäni
ymmärrän tämän asian eikä toisten pidä taivutella minua pois oikeasta
opistani. MINÄ en ymmärrä miksi toiset eivät ymmärrä minua. Minä minä.
Minä minä minä.
-
Varsinkin mustavalkoista oppia suoltava kirjoittaja loukkaantuu silmittömästi, jos häntä ei ymmärretä hänen edellyttämällään tavalla.
Hänen lihallisuutensa alkaa näissä tilanteissa hyvin herkästi riehua, ja hän alkaa syyttää
toista henkilöä tahallaan väärin ymmärtäjäksi tai olkiukkojen rakentelijaksi.
Mielestäni ihminen luonnostaan haluaa (alitajuisesti) tulla petetyksi. Tämä koskee nähdäkseni monia niitäkin, jotka väittävät rakastavansa Jeesusta. Eräs henkilö kirjoitti toisella foorumilla: "Jos joku rakastaa Jeesusta, niin minä." Kuitenkin hän oli yksi ko. foorumin häijyimmistä.
Uskovalla, joka ei halua tulla petetyksi, on rakkaus totuuteen. Se merkitsee myös valmiutta tarkistaa omiakin käsityksiään.
-
Mistä väärinkäsitykset syntyvät? Mikä estää ymmärtämästä toista kirjoittajaa? Tällä foorumilla on neljä viisi kertaa syytetty jotakuta pilkkaamisesta - toiselle asia on huumoria. Useammasti sanomiset eivät muuten vain kohtaa. Shibbolet.
Hyvä kysymys. Mietin tätä, kun nyt on ollut pari väärinymmärrystä kirjoittamistani viesteistä. Varmastikin on niin, että olen kirjoittanut niin epäselvästi, ettei sitä ymmärretä niinkuin omasta mielestäni olen tarkoittanut viestittää.
-
Olen huomannut, että joillakin henkilöillä on aivan vilpittömästi sellainen näkemys,
että koska Minä ja Jeesus olemme jotakin mieltä ja koska Sanassakin niin sanotaan, muut ovat tietysti väärässä.
Sitten he tykittävät lausuntonsa ehdottoman varmana tietona. Ja voi sitä, joka ei ymmärrä tai on jopa eri mieltä. Minä ja Jeesus loukkaannumme.
Tietenkin Raamattu on ja pysyy Jumalan ainoana kirjallisena ilmoituksena ihmiskunnalle,
ja se on pyhää Sanaa.
Silti siitä on rakennettu monenlaisia oppeja, jotka ovat rakentelijoiden mielestä ainoita totuuksia.
Ja sitten nämä monet ainoat totuudet jakavat uskovat keskenään jopa taisteleviin ryhmittymiin.
Siksi mielestäni näillä foorumeillakin (ainakin tällä yleiskristillisellä) kannattaisi muistaa nöyrästi se karvas tosiasia, että todennäköisesti kukaan ei ole saanut
vain itselleen ja omalle järjestelmälleen ainutlaatuista jumalallista tietoa, vaan Jumala puhuu muillekin aivan saman Sanansa kautta,
mutta jostain syystä sallii heidän kokea asiat eri tavalla painottuneina.
-
Siksi mielestäni näillä foorumeillakin (ainakin tällä yleiskristillisellä) kannattaisi muistaa nöyrästi se karvas tosiasia, että todennäköisesti kukaan ei ole saanut
vain itselleen ja omalle järjestelmälleen ainutlaatuista jumalallista tietoa, vaan Jumala puhuu muillekin aivan saman Sanansa kautta,
mutta jostain syystä sallii heidän kokea asiat eri tavalla painottuneina.
On tosiasia, että Jumala on käyttänyt joitakin ihmisiä sanomansa esilletuomiseen merkittävästi enemmän kuin joitakin muita. Mutta se on myös totta, että Hän on sallinut näiden samojen ihmisten myös erehtyä, ehkä sekin on kuulunut Hänen suunnitelmaansa, ettemme alkaisi palvoa näitä ihmisiä.
Parhaimmallekin ihmiselle on tyypillistä se, että löydettyään jonkin totuuden Raamatusta, hän ajattelee olevansa siinä määrin "Jumalan valittu ase", että hän kuvittelee tietävänsä myös monet muut Jumalan salaisuudet.
-
Mielestäni ihminen luonnostaan haluaa (alitajuisesti) tulla petetyksi. Tämä koskee nähdäkseni monia niitäkin, jotka väittävät rakastavansa Jeesusta.
En ymmärrä. Kerrotko jonkun käytännön esimerkin.
-
Mielestäni tilan ja mielipiteen antaminen kuuluu kasvaneelle uskovalle, enkä tarkoita pöhöttynyttä. Eli ei enää ime tuttipullosta maitoa.
Jossakin maailman kolkalla korkeilla vuorilla on mahdollisesti joku kauriseläin joka tiukan paikan tullen kun ohittaminen jyrkänteellä on mahdotonta, asettuu maahan ja nuorempi kävelee yli.
-
Mielestäni ihminen luonnostaan haluaa (alitajuisesti) tulla petetyksi. Tämä koskee nähdäkseni monia niitäkin, jotka väittävät rakastavansa Jeesusta.
En ymmärrä. Kerrotko jonkun käytännön esimerkin.
Ensimmäisenä esimerkkinä voisin mainita Aatamin ja Eevan. Jos alttiutta petokselle soveltaa tämän ajan seurakuntaan, niin torontolaisuus on mielestäni erittäin hyvä esimerkki. Jotkut harvat tunnistivat siinä petoksen, mutta valtaosasta se oli niin kiehtovaa, että siihen piti mennä mukaan. En tiedä ainoaakaan seurakunnan johtajaa, joka olisi noussut sitä vastaan.
Ilmestyskirjassa mainittu Sardeen seurakunta on oivallinen kuvaus siitä, kuinka valtaosa seurakuntaväestä antoi pettää itsensä.
Sielunvihollinen on varsinainen Pettäjä, ja sillä on taito naamioida petos hyvin houkuttelevaksi.
Tästä alueelta on erinomainen kirjakin: Paholaisen kirjeopisto (C.S. Lewis).
-
Mielestäni ihminen luonnostaan haluaa (alitajuisesti) tulla petetyksi. Tämä koskee nähdäkseni monia niitäkin, jotka väittävät rakastavansa Jeesusta.
En ymmärrä. Kerrotko jonkun käytännön esimerkin.
Ensimmäisenä esimerkkinä voisin mainita Aatamin ja Eevan. Jos alttiutta petokselle soveltaa tämän ajan seurakuntaan, niin torontolaisuus on mielestäni erittäin hyvä esimerkki. Jotkut harvat tunnistivat siinä petoksen, mutta valtaosasta se oli niin kiehtovaa, että siihen piti mennä mukaan. En tiedä ainoaakaan seurakunnan johtajaa, joka olisi noussut sitä vastaan.
Ilmestyskirjassa mainittu Sardeen seurakunta on oivallinen kuvaus siitä, kuinka valtaosa seurakuntaväestä antoi pettää itsensä.
Sielunvihollinen on varsinainen Pettäjä, ja sillä on taito naamioida petos hyvin houkuttelevaksi.
Tästä alueelta on erinomainen kirjakin: Paholaisen kirjeopisto (C.S. Lewis).
Tiedän kyllä että pettämistä on ollut Adamin ja Eevan ajoista alkaen. Torontolaisuudesta
olen samaa mieltä kuin sinä, ja tuon C.S.Lewisin kirjankin olen joskus lukenut.
Ihminen voi olla altis petokselle, siis helposti petettävissä.
Mutta se, että ihminen haluaa tulla petetyksi? En vieläkään ymmärrä...
-
Mutta se, että ihminen haluaa tulla petetyksi? En vieläkään ymmärrä...
Tuo johtopäätös on tullut juuri siitä, että tässä maailmassa ihmisten halu ja mielenkiinto kohdistuu suurelta osin asioihin, jotka ovat vahingollisia itselle ja muille. Tämä koskee myös seurakuntaväkeä, ja siis uskoviakin. Halu tulla petetyksi ei ole niinkään määrätietoista, vaan se on ikäänkuin sisäänrakennettuna alitajunnassa, mutta se ohjaa suurelta osin ihmisen käyttäytymistä.
Ehkä sen voi ymmärtää syntiinlankeemuksen seurauksena, joka rasittaa koko ihmiskuntaa.
-
Koko viihdemaailma perustuu ihmisten haluun tulla huijatuksi.
Mitä suurempi tämä halu on, sitä paremmin henkilö eläytyy esim. elokuvan roolihahmoihin.
Yleensä filmejä katsottaessa muistaa välillä, että tämä kaikki on keksittyä ja ihmiset
sanovat ja tekevät kaikkea pelkästään teeskentelemällä.
Mutta hyvin eläytyvä tyyppi menee kokosydämisesti mukaan näyteltyyn juttuun.
Sama tapahtuu taikatemppujen tekijää katseltaessa tai erittäin palavasieluista uskonnollista
esiintyjää kuuneltaessa.
Ihminen haluaa katsella ja kuunnella "hyvää" esiintyjää, näyttelijää, puhujaa tms.,
koska haluaa tulla ainakin jonkin verran huijatuksi.
Pakoa todellisuudesta?
-
Hyvä herrat Paulus ja Soltero, tunnustan että pari viestiä joissa sanon etten ymmärrä,
ovat osittain tarkoitettu esimerkeiksi tämä ketjun teemasta "mikä estää ymmärtämästä".
Mutta vain osittain. Oikeasti en nimittäin ymmärrä halua tulla petetyksi. Solteron
näkemys siitä, että halutaan tulla "huijatuiksi" viihdepuolella, on paljon ymmärrettävämpi.
Siinähän meitä ei varsinaisesti petetä, jos tietoinen tarkoituksemme on päästä
joksikin aikaa irti arjen murheista.
Petetyksi tulemisesta voisi kyllä keskustella lisääkin, mutta tämä ketju ei taida olla sitä varten.
Mihin siirtyisimme?
-
Hengellisissä keskusteluissa kaanaan kielen sanonnat voivat tarkoittaa kirjoittajalle eri asioita kuin lukijalle. Silloin tulee väärinkäsityksiä.
Juu, jopa yksittäisillä sanoilla voi olla eri latauksia, jotka tarkoittavat toiselle toista ja toiselle jotain muuta.
Minulle esimerkiksi sana 'ylistys' saattaa aiheuttaa välittömän allergiareaktion.
Jos luen jotain oikein vanhaa kirjaa, tiedän, että sanan merkitys on siellä aivan toinen ja tällöin allergiareaktiota ei tule.
Tiukasti johonkin oppiin sitoutunut on usein niin oppinsa kahleissa, että kirjoittaa tahtomattaankin
tekstiä, jonka toisen oppikäsityksen omaksunut käsittää aivan omalla tavallaan.
Pahimmillaan molemmilla on päässä tietynlaiset lasit.
Tällöin kumpikin tulkitsee tekstin täysin oman oppikäsityksen näkökulmasta.
Ja vaikka oppi olisikin yhteinen, joku on niin tottunut pyörittämään raamatunlauseita ja hengellisiä käsitteitä omien kaavojensa mukaan, että luulee niiden olevan yleisesti tunnettuja.
Silloin tulee väärinkäsityksiä ja loukkaantumisia.
Sain eräältä foorumilta joitakin vuosia sitten bannia, kun huomauttelin liiallisesta kaanaan kielen käytöstä.
Kritisoimani lause oli jotakin tähän tapaan: "meidän tulee olla totuudessa vaeltavia puhtaita astioita"
Tätä tietysti täydensin, että 'emmehän etsi onnea ja iloa maailman haljenneilta kaivoilta'
-
Ihmiset ovat menneisyytensä, luonteensa, olosuhteittensa 'vankeja', erilaisia suomeksi sanottuna. Meillä on jo ajatuksen tasolla omat painotuksemme jotka vaikuttavat kirjoitteluumme vaikka emme lopulta olisikaan erimieltä asioista mutta vivahde erot voivat saada mittavat mittasuhteet.
Raamatussa on paljon hyviä neuvoja kanssakäymiseen muiden kanssa, toinen toisenne kunnioittamisessa kilpailkaa. Ja aina voi pyytää anteeksi jos on mennyt tilanne överiksi. Nöyrää ei kaada mikään.
-
Ihmiset ovat menneisyytensä, luonteensa, olosuhteittensa 'vankeja', erilaisia suomeksi sanottuna. Meillä on jo ajatuksen tasolla omat painotuksemme jotka vaikuttavat kirjoitteluumme vaikka emme lopulta olisikaan erimieltä asioista mutta vivahde erot voivat saada mittavat mittasuhteet.
Raamatussa on paljon hyviä neuvoja kanssakäymiseen muiden kanssa, toinen toisenne kunnioittamisessa kilpailkaa. Ja aina voi pyytää anteeksi jos on mennyt tilanne överiksi. Nöyrää ei kaada mikään.
Minulta puuttuu juuri tuota nöyryyttä.
Siksi koen parhaaksi olla keskustelematta foorumilla suoranaisista hengellisistä kysymyksistä,
vaikka tekisi kovasti mieli osallistua.
Kunnon kansalaiset joko loukkaantuvat tai suuttuvat.
Minun pitäisi oppia pehmotyyliä ja monimutkaista kiemurtelua.
Taitaa olla ylivoimaista.
Parempi pitää turpa rullalla ja rulla taskussa.
-
Ihmiset ovat menneisyytensä, luonteensa, olosuhteittensa 'vankeja', erilaisia suomeksi sanottuna. Meillä on jo ajatuksen tasolla omat painotuksemme jotka vaikuttavat kirjoitteluumme vaikka emme lopulta olisikaan erimieltä asioista mutta vivahde erot voivat saada mittavat mittasuhteet.
Raamatussa on paljon hyviä neuvoja kanssakäymiseen muiden kanssa, toinen toisenne kunnioittamisessa kilpailkaa. Ja aina voi pyytää anteeksi jos on mennyt tilanne överiksi. Nöyrää ei kaada mikään.
Minulta puuttuu juuri tuota nöyryyttä.
Siksi koen parhaaksi olla keskustelematta foorumilla suoranaisista hengellisistä kysymyksistä,
vaikka tekisi kovasti mieli osallistua.
Kunnon kansalaiset joko loukkaantuvat tai suuttuvat.
Minun pitäisi oppia pehmotyyliä ja monimutkaista kiemurtelua.
Taitaa olla ylivoimaista.
Parempi pitää turpa rullalla ja rulla taskussa.
Viimeksi kanssasi hengellisistä aiheesta vääntöä käyneenä ensinnäkin pyydän sinulta anteeksi sanavalintojani.
Varsinaisesta käsitellystä asiasta minulla on omat mielipiteeni enkä niitä tietenkään muuta, jos en perusteltua syytä siihen näe.
Mielestäni sinulla on paljon annettavaa hengellisiin keskusteluihin, joten osallistu ihmeessä niihin.
Toisiamme niissä hiotaan sen ohella, että totuus kai meillä on tarkoitus löytää enenevässä määrin.
Kiemurtelua täällä tuskin kukaan kannattaa.
Itse en ole loukkaantunut enkä suuttunut mistään täällä ketjuissa kirjoitetuista.
-
Ihmiset ovat menneisyytensä, luonteensa, olosuhteittensa 'vankeja', erilaisia suomeksi sanottuna. Meillä on jo ajatuksen tasolla omat painotuksemme jotka vaikuttavat kirjoitteluumme vaikka emme lopulta olisikaan erimieltä asioista mutta vivahde erot voivat saada mittavat mittasuhteet.
Raamatussa on paljon hyviä neuvoja kanssakäymiseen muiden kanssa, toinen toisenne kunnioittamisessa kilpailkaa. Ja aina voi pyytää anteeksi jos on mennyt tilanne överiksi. Nöyrää ei kaada mikään.
Minulta puuttuu juuri tuota nöyryyttä.
Siksi koen parhaaksi olla keskustelematta foorumilla suoranaisista hengellisistä kysymyksistä,
vaikka tekisi kovasti mieli osallistua.
Kunnon kansalaiset joko loukkaantuvat tai suuttuvat.
Minun pitäisi oppia pehmotyyliä ja monimutkaista kiemurtelua.
Taitaa olla ylivoimaista.
Parempi pitää turpa rullalla ja rulla taskussa.
Väittely on yksi keskustelun muoto, kyllä hengellisistäkin asioista saa väitellä.
Siis niin, että esittää väitteen ja perustelee sen, tai ainakin koettaa
perustella.
Ei kai vastaan väittäminen välttämättä tarkoita loukkaantumista tai suuttumista?
Kun väittely tehdään foorumilla kirjoittamalla, niin vastaväittäjän tunnetilaa ei
aina voi tietää (koska ei kuule äänensävyä eikä näe ilmeitä) - mutta helposti
arvelee tai tulkitsee vastaväittäjän mielentilasta jotakin. Monesti tulkitsee väärin.
-
Minusta pohdiskeleva ja kyselevä keskustelu on mielenkiintoista niidenkin lukea jotka eivät itse osallistu. Eri mieltä saa olla, argumentteja voi lyödä pöytään, mutta minkäänlainen henkilökohtainen vihjailu ja lyömienen ei ole sivistynyttä keskustelua hengellisistä eikä mistään asioista.
-
Hyvä herrat Paulus ja Soltero, tunnustan että pari viestiä joissa sanon etten ymmärrä,
ovat osittain tarkoitettu esimerkeiksi tämä ketjun teemasta "mikä estää ymmärtämästä".
Mutta vain osittain. Oikeasti en nimittäin ymmärrä halua tulla petetyksi. Solteron
näkemys siitä, että halutaan tulla "huijatuiksi" viihdepuolella, on paljon ymmärrettävämpi.
Siinähän meitä ei varsinaisesti petetä, jos tietoinen tarkoituksemme on päästä
joksikin aikaa irti arjen murheista.
Petetyksi tulemisesta voisi kyllä keskustella lisääkin, mutta tämä ketju ei taida olla sitä varten.
Mihin siirtyisimme?
On totta, että tästä aiheesta voisi käydä oman keskustelun, sillä tämä ilmiö näkyy hyvin monilla elämän alueilla ja siinäkin tulee ilmi ihmisen raadollisuus. Mutta jatketaan toiste, jos on resursseja.
-
Hyvää huomenta teille konkareille!
Uutena foorumilaisena ajattelisin, että tuskin voidaan välttyä väärinkäsityksiltä silloin, kun kommunikoinnista puuttuvat ääni, ilmeet, eleet ja vastapuolen tunteminen.
Emme esimerkiksi tiedä mitään toisen huumorintajusta, emme elämän kokemuksista, jotka antavat kunkin elämälle pohjan ja silmälasit, joiden kautta hän kutakin tapahtumaa katselee
ja jokainenhan kuitenkin tulkitsee kaiken sen pohjalta, minkä pohjan oma elämä on luonut.
Kärsivällisyys, hyvä tahto ja pyrkimys toisen ymmärtämiseen lienevät avaimia päästä väärinkäsityksistä eteenpäin?
-
Hyvää huomenta teille konkareille!
Uutena foorumilaisena ajattelisin, että tuskin voidaan välttyä väärinkäsityksiltä silloin, kun kommunikoinnista puuttuvat ääni, ilmeet, eleet ja vastapuolen tunteminen.
Emme esimerkiksi tiedä mitään toisen huumorintajusta, emme elämän kokemuksista, jotka antavat kunkin elämälle pohjan ja silmälasit, joiden kautta hän kutakin tapahtumaa katselee
ja jokainenhan kuitenkin tulkitsee kaiken sen pohjalta, minkä pohjan oma elämä on luonut.
Kärsivällisyys, hyvä tahto ja pyrkimys toisen ymmärtämiseen lienevät avaimia päästä väärinkäsityksistä eteenpäin?
Hyvää huomenta ja tervetuloa joukkoon! Mutta kovin herkkähipiäisille tämä saattaa olla vaikea paikka. Tarvitaan tosiaan kärsivällisyyttä.
-
Hyvää huomenta teille konkareille!
Uutena foorumilaisena ajattelisin, että tuskin voidaan välttyä väärinkäsityksiltä silloin, kun kommunikoinnista puuttuvat ääni, ilmeet, eleet ja vastapuolen tunteminen.
Emme esimerkiksi tiedä mitään toisen huumorintajusta, emme elämän kokemuksista, jotka antavat kunkin elämälle pohjan ja silmälasit, joiden kautta hän kutakin tapahtumaa katselee
ja jokainenhan kuitenkin tulkitsee kaiken sen pohjalta, minkä pohjan oma elämä on luonut.
Kärsivällisyys, hyvä tahto ja pyrkimys toisen ymmärtämiseen lienevät avaimia päästä väärinkäsityksistä eteenpäin?
Hyvää huomenta ja tervetuloa joukkoon! Mutta kovin herkkähipiäisille tämä saattaa olla vaikea paikka. Tarvitaan tosiaan kärsivällisyyttä.
Onko täälä kaikilla mainitsemasi kaltainen mentaliteetti?
http://fi.wikipedia.org/wiki/Mentaliteetti
Mentaliteetti (ransk. mentalité) tarkoittaa yksilön, ihmisryhmän tai kansan henkistä kokonaisasennetta ja mielenlaatua.
-
Onko täälä kaikilla mainitsemasi kaltainen mentaliteetti?
http://fi.wikipedia.org/wiki/Mentaliteetti
Mentaliteetti (ransk. mentalité) tarkoittaa yksilön, ihmisryhmän tai kansan henkistä kokonaisasennetta ja mielenlaatua.
Ei tämä kaikkein pahin paikka ole, vaikeampiakin löytyy. Kokemusta on useammaltakin foorumilta. Eräällä (kr.) foorumilla olin alussa lähes yksin mielipiteitteni kanssa. Mutta kun oli yli 10 v. kirjoiteltu, niin ystäviä oli jo huomattava joukko.
Saamani palaute niistä vuosista oli rohkaisevaa. Rohkaisevin palaute tuli nuorelta mieheltä, joka alussa piti minua pahimpana harhaoppisena. Mutta hän joutui Jumalan kouluun, jossa oppi tuntemaan itsensä, mutta myös Jumalan armon.
-
Hyvää huomenta teille konkareille!
Uutena foorumilaisena ajattelisin, että tuskin voidaan välttyä väärinkäsityksiltä silloin, kun kommunikoinnista puuttuvat ääni, ilmeet, eleet ja vastapuolen tunteminen.
Emme esimerkiksi tiedä mitään toisen huumorintajusta, emme elämän kokemuksista, jotka antavat kunkin elämälle pohjan ja silmälasit, joiden kautta hän kutakin tapahtumaa katselee
ja jokainenhan kuitenkin tulkitsee kaiken sen pohjalta, minkä pohjan oma elämä on luonut.
Kärsivällisyys, hyvä tahto ja pyrkimys toisen ymmärtämiseen lienevät avaimia päästä väärinkäsityksistä eteenpäin?
Tervetuloa foorumille Tikli :).
-
Hyvää huomenta teille konkareille!
Uutena foorumilaisena ajattelisin, että tuskin voidaan välttyä väärinkäsityksiltä silloin, kun kommunikoinnista puuttuvat ääni, ilmeet, eleet ja vastapuolen tunteminen.
Tervehdys, tikli!
Nythän meillä on keskustelua helpottamassa heti kuva ja
muutakin tietoa sinusta (tikli, Carduelis carduelis: http://fi.wikipedia.org/wiki/Tikli ) :)
Tuli heti mieleen: oletko lintuharrastaja?
-
Mikä estää ymmärtämästä toista kirjoittajaa? Arvelen, että ainakin erilaiset elämänkokemukset, jolloin joku asia, joka toiselle ei merkitse mitään sen kummempaa, voi toiselle olla arka aihe jonkin kokemuksen vuoksi. Myös erilainen hengellinen tausta eli se, miten ymmärtää "uskonnollisten" sanojen merkityksen eri tavalla kuin toinen (kaanaankieli, joka on eri porukoissa vähän erilainen). Myös erilainen luonne ja huumorintaju vaikuttavat asiaan. Ainakin näiden arvelisin vaikuttavan asiaan.
-
Se estää ymmärtämästä, että sydämessä ei ole todellista halua eikä tilaa ymmärtämiselle. Sydäntä hallitsee mestarointi, fraasit, neuvominen ja viimeinen sana.
Miten voisi ymmärtääkään jos ei edes kysy? Miksi kysyisikään, kun on jo vastaus valmiina joka asiaan ja tilanteeseen?
Laput silmillä jankutetaan omia juttuja ja muiden on parasta yhtyä ajatuksiin tai sitten heidät jätetään ns. kasvamaan.
Paljon pälpättäviä suita, ei juuri ollenkaan korvia.
-
Paljon oikeassaolemisen tarvetta. :-\ Mitä sen väliä on vaikka olisikin aina silloin tällöin väärässä, ketää se haittaa. :D
Tuolla edellä kirjoitinkin että kyselevä ja pohdiskeleva keskustelu on mielenkiintoista.
-
Avoin ja rohkea keskustelu on ehdottomasti hyvä asia. Eikä haittaa vaikka joskus vähän vängättäisiinkin, jos sen voi tehdä turvallisesti. Turvallisuudella tarkoitan sitä, että erimielisyyksistä huolimatta ei jätetä ketään yksin, eikä nousta kenenkään yläpuolelle. Ei aleta jaottelemaan Kristuksessa roikkuvia.
Raamatun totuus on kuitenkin se, että ilman rakkautta kaikki on turhaa. Totuutta rakkaudessa ja rakkautta totuudessa.
Pitää muistaa se, että ihmiset ovat hyvin erilaisissa tilanteissa omissa elämissään. En tarkoita nyt vain hengellistä "mittaa", vaan ihan tätä käytännön elämää. Ymmärrystä löytyy usein silloin, kun jaksaa hymyillä ja olla suopuisa. Mutta sitten kun mielenmaiseman täyttää synkät pilvet ja on heikoimmillaan, ei löydykään ketään jolla olisi aikaa. Mukaville on helppo olla mukava. Kärsivät ja tuskaiset jätetään "kasvamaan". Se on ns. hengellisyyttä usein.
-
Voin paljastaa että minua loukkaa jos kerron jotakin kokemuksia Jumalan yhteydessä koetuista asioista ja niitä mitätöidään kuvitteluna ja oman pään tuotoksina. Siinä ylitetään sellainen raja joka ei taida olla Jumalankaan silmissä ihan ok. Vaikka eihän meitä kuitenkaan kenenkään ihmisen sanat voi eroittaa Jumalan rakkaudesta.
-
Myös erilainen hengellinen tausta eli se, miten ymmärtää "uskonnollisten" sanojen merkityksen eri tavalla kuin toinen (kaanaankieli, joka on eri porukoissa vähän erilainen).
Toisella foorumilla, muutama vuosi sitten, aloitin kaanaankieli- ketjun. Se oli tehty lajia suomi - helluntailaisuus - suomi. Hmm...olisikohan se jossain tallessa? Olisikohan sellaiselle sanakirjalle käyttöä kuin vapaat suunnat - luterilaisuus - uuskarismaattisuus? Sanakirjan teon voisi aloittaa vaikkapa sellaisista sanoista kuin armo, kaste, siunaus ja ylistys.
-
Tuolla Mice mainitsi neuvomisen. Minulla on kyllä paha tapa yrittää aina neuvoa ihmisiä heidän ongelmissaan, vaikkei ehkä itsellä olisi jostain puheena olevasta asiasta edes omakohtaisia kokemuksia. :-\ Kuitenkin tulee jotenkin sellainen tunne, että joku ratkaisu nyt täytyisi löytää. Ehkä seurausta hyvin omaksutusta isosiskon roolista. Isosiskolla on vastuu ja hänen odotetaan tietävän vastaukset moniin kysymyksiin.
KnutL:n ehdotus sanakirjalle "Vapaat suunnat - luterilaisuus - uuskarismaattisuus" voisi olla käyttöä. :D
Helposti tulee myös oletettua ihmisestä jotakin sen perusteella, mihin kirkkokuntaan tai herätysliikkeeseen hän kuuluu vaikka oikeasti hänen mielipiteensä saattavat olla toisenlaiset kuin jossakin ko. liikkeen kirjassa lukee.
Esimerkiksi nyt vaikka luterilaisuus. Minulla on se käsitys, että suurin osa luterilaisista uskovista ei tiedä, mitä joku Martti Luther on kirjoittanut jostakin asiasta sillä he eivät lue Lutherin kirjoituksia vaan Raamattua. (Onhan tosin joitakin Lutherin tekstejä julkaistu hartauskirjoina ja niissä on kyllä ihan asiallista asiaa. Vaikka olen sitä mieltä, ettei kenenkään raamatunopettajan tekstejä kannata ottaa ihan sellaisenaan vaan aina tarkistaa Raamatusta pitääkö ne opetukset paikkansa. Ihmisiä ne kirjoittajatkin on ja ihmiset tekee virheitä.)
-
Myös erilainen luonne ja huumorintaju vaikuttavat asiaan. Ainakin näiden arvelisin vaikuttavan asiaan.
Totta. Eräs "hurskas" mummo kyseli aikoinaan lähetysveteraani Åke Söderlundilta, että mikä on kaikkein tärkein armolahja lähetyskentällä. Huumorintaju, vastasi Åke. Ilman sitä on vaikeuksia monessa paikassa, foorumillakin.
-
Tuolla Mice mainitsi neuvomisen. Minulla on kyllä paha tapa yrittää aina neuvoa ihmisiä heidän ongelmissaan, vaikkei ehkä itsellä olisi jostain puheena olevasta asiasta edes omakohtaisia kokemuksia. :-\ Kuitenkin tulee jotenkin sellainen tunne, että joku ratkaisu nyt täytyisi löytää. Ehkä seurausta hyvin omaksutusta isosiskon roolista. Isosiskolla on vastuu ja hänen odotetaan tietävän vastaukset moniin kysymyksiin.
KnutL:n ehdotus sanakirjalle "Vapaat suunnat - luterilaisuus - uuskarismaattisuus" voisi olla käyttöä. :D
Helposti tulee myös oletettua ihmisestä jotakin sen perusteella, mihin kirkkokuntaan tai herätysliikkeeseen hän kuuluu vaikka oikeasti hänen mielipiteensä saattavat olla toisenlaiset kuin jossakin ko. liikkeen kirjassa lukee.
Esimerkiksi nyt vaikka luterilaisuus. Minulla on se käsitys, että suurin osa luterilaisista uskovista ei tiedä, mitä joku Martti Luther on kirjoittanut jostakin asiasta sillä he eivät lue Lutherin kirjoituksia vaan Raamattua. (Onhan tosin joitakin Lutherin tekstejä julkaistu hartauskirjoina ja niissä on kyllä ihan asiallista asiaa. Vaikka olen sitä mieltä, ettei kenenkään raamatunopettajan tekstejä kannata ottaa ihan sellaisenaan vaan aina tarkistaa Raamatusta pitääkö ne opetukset paikkansa. Ihmisiä ne kirjoittajatkin on ja ihmiset tekee virheitä.)
Tämä nyt on niin rehellistä puhetta, että et kyllä kuulu niihin ihmisiin, joita katkeruudella kuorrutetussa kirjoituksessani tarkoitin. :)
Ja kyllä, tunnen katkeruutta juuri nyt. Huono tunne. Pakko purkaa. Ei jaksa kantaa sitä.
-
Se estää ymmärtämästä, että sydämessä ei ole todellista halua eikä tilaa ymmärtämiselle. Sydäntä hallitsee mestarointi, fraasit, neuvominen ja viimeinen sana.
Miten voisi ymmärtääkään jos ei edes kysy? Miksi kysyisikään, kun on jo vastaus valmiina joka asiaan ja tilanteeseen?
Laput silmillä jankutetaan omia juttuja ja muiden on parasta yhtyä ajatuksiin tai sitten heidät jätetään ns. kasvamaan.
Paljon pälpättäviä suita, ei juuri ollenkaan korvia.
Tarkoitat tällä huomioinnilla ja luettelolla muita kuin itseäsi, olettaisin. Se onkin tämän kommenttisi ainoa vika.
Toisaalta tältä toiset ihmiset ja heidän mielenilmaisunsa näyttävät, eritoten silloin, kun ne ovat minun tai sinun kantasi vastaisia.
-
Se estää ymmärtämästä, että sydämessä ei ole todellista halua eikä tilaa ymmärtämiselle. Sydäntä hallitsee mestarointi, fraasit, neuvominen ja viimeinen sana.
Miten voisi ymmärtääkään jos ei edes kysy? Miksi kysyisikään, kun on jo vastaus valmiina joka asiaan ja tilanteeseen?
Laput silmillä jankutetaan omia juttuja ja muiden on parasta yhtyä ajatuksiin tai sitten heidät jätetään ns. kasvamaan.
Paljon pälpättäviä suita, ei juuri ollenkaan korvia.
Tarkoitat tällä huomioinnilla ja luettelolla muita kuin itseäsi, olettaisin. Se onkin tämän kommenttisi ainoa vika.
Toisaalta tältä toiset ihmiset ja heidän mielenilmaisunsa näyttävät, eritoten silloin, kun ne ovat minun tai sinun kantasi vastaisia.
Äläs nyt Saldo taas hätäile johtopäätöksissäsi.
Olen ihan siinä samassa veneessä muiden kanssa. Tiedän, että osaan soutaa sitä venettä väärään tahtiin ja silloin airot kolisevat. En kuuntele aina perämiehen tahdinhuutoa, vaan menen omassa tahdissani.
Nyt elän sellaista elämäntilannetta läpi, että en kaipaa viisasteluja. On vaikea tilanne. Huudan ja valitan. Koettakaa kestää.
-
Äläs nyt Saldo taas hätäile johtopäätöksissäsi.
Olen ihan siinä samassa veneessä muiden kanssa. Tiedän, että osaan soutaa sitä venettä väärään tahtiin ja silloin airot kolisevat. En kuuntele aina perämiehen tahdinhuutoa, vaan menen omassa tahdissani.
Nyt elän sellaista elämäntilannetta läpi, että en kaipaa viisasteluja. On vaikea tilanne. Huudan ja valitan. Koettakaa kestää.
Usko tai älä , kaikki myötätunto minun puolelta sinulle, tietämättä tämän hetkisistä ahdinngoista. Usko, myös se, että Jeesus rukoilee puolestasi. Hän, Jeesus, rukoilee minussakin (Pyhä Henki), sinun puolestasi.
Nyt vasta "hätäilen" tähtesi, vailla viisastelua.
-
Äläs nyt Saldo taas hätäile johtopäätöksissäsi.
Olen ihan siinä samassa veneessä muiden kanssa. Tiedän, että osaan soutaa sitä venettä väärään tahtiin ja silloin airot kolisevat. En kuuntele aina perämiehen tahdinhuutoa, vaan menen omassa tahdissani.
Nyt elän sellaista elämäntilannetta läpi, että en kaipaa viisasteluja. On vaikea tilanne. Huudan ja valitan. Koettakaa kestää.
Usko tai älä , kaikki myötätunto minun puolelta sinulle, tietämättä tämän hetkisistä ahdinngoista. Usko, myös se, että Jeesus rukoilee puolestasi. Hän, Jeesus, rukoilee minussakin (Pyhä Henki), sinun puolestasi.
Nyt vasta "hätäilen" tähtesi, vailla viisastelua.
Kyllä minä uskon mitä kirjoitat.
-
Hyvää huomenta teille konkareille!
Uutena foorumilaisena ajattelisin, että tuskin voidaan välttyä väärinkäsityksiltä silloin, kun kommunikoinnista puuttuvat ääni, ilmeet, eleet ja vastapuolen tunteminen.
Emme esimerkiksi tiedä mitään toisen huumorintajusta, emme elämän kokemuksista, jotka antavat kunkin elämälle pohjan ja silmälasit, joiden kautta hän kutakin tapahtumaa katselee
ja jokainenhan kuitenkin tulkitsee kaiken sen pohjalta, minkä pohjan oma elämä on luonut.
Kärsivällisyys, hyvä tahto ja pyrkimys toisen ymmärtämiseen lienevät avaimia päästä väärinkäsityksistä eteenpäin?
Tervetuloa foorumille Tikli :).
Kiitos
-
Hyvää huomenta teille konkareille!
Uutena foorumilaisena ajattelisin, että tuskin voidaan välttyä väärinkäsityksiltä silloin, kun kommunikoinnista puuttuvat ääni, ilmeet, eleet ja vastapuolen tunteminen.
Tervehdys, tikli!
Nythän meillä on keskustelua helpottamassa heti kuva ja
muutakin tietoa sinusta (tikli, Carduelis carduelis: http://fi.wikipedia.org/wiki/Tikli ) :)
Tuli heti mieleen: oletko lintuharrastaja?
Kiitos tervetulotoivotuksista ja kuvasta.
En ole lintuharrastaja, mutta kuvaus tiklistä osui ja upposi.
-
Se estää ymmärtämästä, että sydämessä ei ole todellista halua eikä tilaa ymmärtämiselle. Sydäntä hallitsee mestarointi, fraasit, neuvominen ja viimeinen sana.
Miten voisi ymmärtääkään jos ei edes kysy? Miksi kysyisikään, kun on jo vastaus valmiina joka asiaan ja tilanteeseen?
Laput silmillä jankutetaan omia juttuja ja muiden on parasta yhtyä ajatuksiin tai sitten heidät jätetään ns. kasvamaan.
Paljon pälpättäviä suita, ei juuri ollenkaan korvia.
Kas, osasitpa hyvin sanoa tämän asian. Myönnän, että itse syyllistyn tähän väärään asenteeseen,
ainakin silloin tällöin ::)
-
Se estää ymmärtämästä, että sydämessä ei ole todellista halua eikä tilaa ymmärtämiselle. Sydäntä hallitsee mestarointi, fraasit, neuvominen ja viimeinen sana.
Miten voisi ymmärtääkään jos ei edes kysy? Miksi kysyisikään, kun on jo vastaus valmiina joka asiaan ja tilanteeseen?
Laput silmillä jankutetaan omia juttuja ja muiden on parasta yhtyä ajatuksiin tai sitten heidät jätetään ns. kasvamaan.
Paljon pälpättäviä suita, ei juuri ollenkaan korvia.
Kas, osasitpa hyvin sanoa tämän asian. Myönnän, että itse syyllistyn tähän väärään asenteeseen,
ainakin silloin tällöin ::)
Kiitos.
Tuossa myöhemmin kerroin myös sen, että olen itsekin usein se pälpättävä mestaroija ja vastausautomaatti.
Syyllistyn siis juuri siihen mistä kirjoitin. Ehkä siksi sen kirjoitinkin, kun se on niin tuttua. :'(
-
Katsokaa kuinka he rakastavat toisiaan sanottiin muinoin uskovista. Se oli silloin. Jeesus kyllä sanoi sen olevan tunnusmerkki Jumalan lapseudesta, eikä sitä perunut. Täällä kourallinen uskovia kirjoittelee, muutamat ovat pettyneet seurakuntiinsa ja näkevät mielellään universaalisen seurakunnan josta me kai sitten olemme osanen täällä tantereellakin. Täällä siis voisi olla tuo rakkaus läsnä.
Luulisi että täällä ne uskikset keskenään hyrisevät ja kehräävät, kiittelevät Herraa yhdessä ja kantavat toistensa kuormia. RISTI
-
Katsokaa kuinka he rakastavat toisiaan sanottiin muinoin uskovista. Se oli silloin. Jeesus kyllä sanoi sen olevan tunnusmerkki Jumalan lapseudesta, eikä sitä perunut. Täällä kourallinen uskovia kirjoittelee, muutamat ovat pettyneet seurakuntiinsa ja näkevät mielellään universaalisen seurakunnan josta me kai sitten olemme osanen täällä tantereellakin. Täällä siis voisi olla tuo rakkaus läsnä.
Luulisi että täällä ne uskikset keskenään hyrisevät ja kehräävät, kiittelevät Herraa yhdessä ja kantavat toistensa kuormia. RISTI
Rakkaus ei ole sitä, että olisimme aina heti kaikesta samaa mieltä. Rakkauden ilmapiirissä uskaltaa olla eri mieltä.
On helppo rakastaa niitä, jotka ovat samalla kannalla, mutta miten sitten ne, jotka haastavat näkemyksiämme?
Jos rakkaudeksi ymmärretään se, että ei saa haastaa toisten kirjoituksia ja ajatuksia, niin jättäydyn mielelläni sellaisesta pois.
Nimenomaan rakkaudessa voimme olla sitä mitä olemme. Saamme haastaa, saamme loukkaantua ja saamme antaa ja pyytää anteeksi. Rakkaus ei ole kevyttä höttöä. Rakkaus on väkevä. Se kestää sen, että olemme epätäydellisiä. Se ei katkeroidu. Se ei muistele kärsimäänsä pahaa.
-
Perhekään ei ole aina hajoamassa, vaikka siellä ollaan asioista eri mieltä. Ei se ole mitään rakkautta, joka "pakottaa" toisen ajattelemaan jotain muuta mitä hän oikeasti ajattelee. Valitettavasti "samanmielisyyttä" pidetään usein seurakunnissakin rakkautena, vaikka se on henkistä väkivaltaa.
-
Pohjois-Koreassa ja uskonlahkoissa yksimielisyys on suurinta.
-
MOT
-
Tällaiseksi peliksikö se rakkauskin menee?
MOTtaillaan ihan rakkaudella...
:D
-
Kolmesta suusta todistettiin viestini tuulentuvaksi. :)
-
Otetaanpas Raamattu esiin mitä siellä kirjoitetaan näistä asioista. Paljon ja painavaa löytyy rakastamisesta kunnioittamisesta, toisen parempana pitämisestä, riitelemisestä...jne.
-
Kolmesta suusta todistettiin viestini tuulentuvaksi. :)
Tiedän mitä MOT tarkoittaa, mutta rakkausko siinä puhuu?
Vai aamentaminenko on rakkauden tae?
-
Luulisi että täällä ne uskikset keskenään hyrisevät ja kehräävät, kiittelevät Herraa yhdessä ja kantavat toistensa kuormia. RISTI
Ei mitään teennäisiä hyrinöitä! Raikasta keskustelua ja mielipiteiden vaihtoa ilman pakotteita. Vasta silloin voidaan puhua aidosta rakkaudesta. Ei ennen.
-
No jatkakaa sitten, miten nyt tuli ajatus mieleeni. :)
-
Otetaanpas Raamattu esiin mitä siellä kirjoitetaan näistä asioista. Paljon ja painavaa löytyy rakastamisesta kunnioittamisesta, toisen parempana pitämisestä, riitelemisestä...jne.
Otetaan vaan.
Rakkautta ei kuvata Raamatussa löysänä ja suurpiirteisenä. Hyvin moni kokee riitelemiseksi sen, että ollaan eri mieltä jostain. Se on väärä oletus. Eri mieltä voi olla sovussakin, jos on kykyä eli rakkautta sellaiseen. Kunnioitus alkaa rehellisyydestä. Jos olemme toinen toisillemme rehellisiä, niin kunnioituskin syntyy.
Jumalan rakkaudessa emme yritä todistaa toisien ei-rakkaudellisuutta, vaan pyrimme rakastamaan Jeesuksen omia, vaikka ajatuksemme eivät aina kohtaisikaan. Samanmielisyys olkoon samanmielisyyttä siitä, että Jeesus Kristus on Herra.
-
Otetaanpas Raamattu esiin mitä siellä kirjoitetaan näistä asioista. Paljon ja painavaa löytyy rakastamisesta kunnioittamisesta, toisen parempana pitämisestä, riitelemisestä...jne.
Rakkautta ei kuvata Raamatussa löysänä ja suurpiirteisenä. Hyvin moni kokee riitelemiseksi sen, että ollaan eri mieltä jostain. Se on väärä oletus. Eri mieltä voi olla sovussakin, jos on kykyä eli rakkautta sellaiseen. Kunnioitus alkaa rehellisyydestä. Jos olemme toinen toisillemme rehellisiä, niin kunnioituskin syntyy.
En voisi enempää olla samaa mieltä. Kun pääsemme erimielisyyden pelosta aitoon vuorovaikutukseen, niin ymmärtääkseni vasta silloin löytyy yksimielisyys niissä asioissa, joissa sen pitääkin löytyä.
-
Jos näissä viime puheenvuoroissa viitataan ihmettelyyni Solteron kiusaamisesta, totean, että kyseessä ei ollut eri mieltä oleminen, vaan sydämettömyys, jota kovuudeksikin kutsutaan. Kumpikin herrasmies puhuu puhumasta päästyään armosta ja siitä, jos Jumala vaatisi lainnoudattamista, kenelläkään ei olisi mitään toivoa. Jos olette maistaneet, että Herra on hyvä, olisitte armahtavaisia edes sen verran, että pidättäydytty toisen kirjoittajan härkkimiseltä.
-
Jos näissä viime puheenvuoroissa viitataan ihmettelyyni Solteron kiusaamisesta, totean, että kyseessä ei ollut eri mieltä oleminen, vaan sydämettömyys, jota kovuudeksikin kutsutaan. Kumpikin herrasmies puhuu puhumasta päästyään armosta ja siitä, jos Jumala vaatisi lainnoudattamista, kenelläkään ei olisi mitään toivoa. Jos olette maistaneet, että Herra on hyvä, olisitte armahtavaisia edes sen verran, että pidättäydytty toisen kirjoittajan härkkimisel.
Kiitos ansiokkaasta analyysistasi.
Herrasmieheksi on aina hienoa tulla tituleeratuksi. Kovin kierroksilla tunnut käyvän. Olisikohan kyseessä ns. ennakkoasennoituminen, eikä itse asia mistä keskustelua käydään?
Armon varassa tässä mennään, kelpasinpa siihen muiden mielestä tai en.
-
Samaa "turpa kiinni, senkin kurja ja syntinen armolainen" -asennetta olen tottunut saamaan osakseni.
Ja ei kun into lisääntyy.
-
Viittaan ketjuun, jossa Paulus ja Knut käyvät Solteron kimppuun. Nämä kaksi ovat näitä herrasmiehiä. Kyselen, löytyykö armahtavaisuutta toista kirjoittajaa kohtaan? Niin sinä kuin hekin ja me kaikki elämme armossa ja armosta. Miksi armahtavaisuuden osoittaminen jää sydämettömyyden jalkoihin?
-
Jos Paavali olisi täällä, hän olisi mitä ilmeisemmin joidenkin mielestä foorumin pahin häirikkö. Kukaan täällä ei vielä ole käyttänyt niin kovaa kieltä. Kts. esim. Gal. 1:8.
-
Viittaan ketjuun, jossa Paulus ja Knut käyvät Solteron kimppuun. Nämä kaksi ovat näitä herrasmiehiä. Kyselen, löytyykö armahtavaisuutta toista kirjoittajaa kohtaan? Niin sinä kuin hekin ja me kaikki elämme armossa ja armosta. Miksi armahtavaisuuden osoittaminen jää sydämettömyyden jalkoihin?
Armoa löytyy varmasti. Itse uskon niin. Armahtavaisuuttakin olen kokenut molempien herrasmiesten kohdalta.
Kiivaskin keskustelu tulisi minusta sallia juuri, koska olemme kaikki samasta armosta osallisena ja tuomiovaltaa meillä ei ole. Jos todella olemme armossa, niin olemme turvallisella maaperällä, emmekä pelkää hankalia asioita.
Sekin on totta, että "herrasmiehetkin" erehtyvät ja joskus oma asia nousee pääasiaa suurempaan asemaan. Armahtavaisuutta tarvitaan silloinkin.
-
Asioista voidaan olla eri mieltä, mutta jatko riippuu miten henkilökohtaisuuksiin mennään. Jos joku kirjoittaja kertoo Raamatusta löytänmeensä kasteen onko oikein sanoa ettet osaa lukea oikein Raamattua?
-
Asioista voidaan olla eri mieltä, mutta jatko riippuu miten henkilökohtaisuuksiin mennään. Jos joku kirjoittaja kertoo Raamatusta löytänmeensä kasteen onko oikein sanoa ettet osaa lukea oikein Raamattua?
Minulle se on sanottu monta kertaa. En kuulemma osaa lukea Raamattua ja jossain mystisessä ihmispelossa en kuulemma mene uudestaan kasteelle. Tuosta ihmispelosta kyseisen asian suhteen haluaisinkin lisäselvityksiä, kun sitä on useamman kerran tungettu päin näköä.
Miksi pelkäisin jotain ihmisiä? Miksi luterilaisena olisin aktiivisesti omine näkemyksineni vapaiden suuntien uskovien kanssa tekemisissä, jos pelkäisin ihmisten mielipiteitä? En pelkää mielipiteitä, enkä sanomisia.
Minulle on ihan ok se, että joku ihminen kokee asian toisin ja toisenlaiset ratkaisut. Oma siskonikin on niin tehnyt, eikä meillä ole siitä mitään riitaa ollut ikinä.
-
Tuolla Mice mainitsi neuvomisen. Minulla on kyllä paha tapa yrittää aina neuvoa ihmisiä heidän ongelmissaan, vaikkei ehkä itsellä olisi jostain puheena olevasta asiasta edes omakohtaisia kokemuksia. :-\
Mielestäni ei neuvominen ole ollenkaan aina paha tapa. Sinähän teet sen hyvällä tarkoituksella, olet hyväsydäminen.
-
Viittaan ketjuun, jossa Paulus ja Knut käyvät Solteron kimppuun. Nämä kaksi ovat näitä herrasmiehiä. Kyselen, löytyykö armahtavaisuutta toista kirjoittajaa kohtaan? Niin sinä kuin hekin ja me kaikki elämme armossa ja armosta. Miksi armahtavaisuuden osoittaminen jää sydämettömyyden jalkoihin?
Armoa löytyy varmasti. Itse uskon niin. Armahtavaisuuttakin olen kokenut molempien herrasmiesten kohdalta.
Kiivaskin keskustelu tulisi minusta sallia juuri, koska olemme kaikki samasta armosta osallisena ja tuomiovaltaa meillä ei ole. Jos todella olemme armossa, niin olemme turvallisella maaperällä, emmekä pelkää hankalia asioita.
Sekin on totta, että "herrasmiehetkin" erehtyvät ja joskus oma asia nousee pääasiaa suurempaan asemaan. Armahtavaisuutta tarvitaan silloinkin.
Jos sinä tai minä olisimme sen ketjun Solteron asemassa, tykkäisimmekö? Kiittäisimmekö Herraa hänen suuresta armostaan kiusaajiamme kohtaan? Ei ole kyse nyt siitä, ettei keskustelua sallita. Itsekin tuolla tuskailit, miten olet kohdannut turpa kiinni-asennetta. Eivät ne ole sydämellistä armahtavaisuutta. Nyt kun olen asian ottanut esille, siitäkään ei pidetä. Mutta siitä huolimatta, että Herra on armollinen, väärä on väärä ja oikea on oikea.
-
No jos te miehet junttaatte eikä sillä ole teille väliä, ottakaa edes huomionn että foorumilla on myös naisia joille ilkeilyt eivät ole arkipäivää.
-
Viittaan ketjuun, jossa Paulus ja Knut käyvät Solteron kimppuun. Nämä kaksi ovat näitä herrasmiehiä. Kyselen, löytyykö armahtavaisuutta toista kirjoittajaa kohtaan? Niin sinä kuin hekin ja me kaikki elämme armossa ja armosta. Miksi armahtavaisuuden osoittaminen jää sydämettömyyden jalkoihin?
Armoa löytyy varmasti. Itse uskon niin. Armahtavaisuuttakin olen kokenut molempien herrasmiesten kohdalta.
Kiivaskin keskustelu tulisi minusta sallia juuri, koska olemme kaikki samasta armosta osallisena ja tuomiovaltaa meillä ei ole. Jos todella olemme armossa, niin olemme turvallisella maaperällä, emmekä pelkää hankalia asioita.
Sekin on totta, että "herrasmiehetkin" erehtyvät ja joskus oma asia nousee pääasiaa suurempaan asemaan. Armahtavaisuutta tarvitaan silloinkin.
Jos sinä tai minä olisimme sen ketjun Solteron asemassa, tykkäisimmekö? Kiittäisimmekö Herraa hänen suuresta armostaan kiusaajiamme kohtaan? Ei ole kyse nyt siitä, ettei keskustelua sallita. Itsekin tuolla tuskailit, miten olet kohdannut turpa kiinni-asennetta. Eivät ne ole sydämellistä armahtavaisuutta. Nyt kun olen asian ottanut esille, siitäkään ei pidetä. Mutta siitä huolimatta, että Herra on armollinen, väärä on väärä ja oikea on oikea.
Sinä näet asian siis puhtaasti kiusaamisena. Ok, minä en asiaa koe samalla tavalla.
Ylilyöntejäkin tulee, se on varma, mutta kuka on se taitava, joka astuu ulos itsestään ja tarkastelee keskusteluja neutraalisti ulkopuolisena? Minusta on selvää, että ihmiset valitsevat "puoliaan" ja sitä kautta tulkitsevat keskusteluja.
Armo on juuri siksi olemassa, että erehdymme ja teemme väärin. Ystäville on helppo antaa anteeksi, mutta entä ne toiset? Sitäkin Jeesus haluaa.
-
No jos te miehet junttaatte eikä sillä ole teille väliä, ottakaa edes huomionn että foorumilla on myös naisia joille ilkeilyt eivät ole arkipäivää.
Eikö tässä ole miehille ilkeilty ollenkaan? Leimakirveet heiluvat koko ajan ja ilkeilijän viittaa sovitellaan.
Minusta on kummallista, että tilanne yritetään riitauttaa väkisin. Jotain taitaa olla hampaankolossa.
-
No jos te miehet junttaatte eikä sillä ole teille väliä, ottakaa edes huomionn että foorumilla on myös naisia joille ilkeilyt eivät ole arkipäivää.
Olisiko aika aloittaa uusi foorumi vain ilkeille? Naisethan eivät ilkeile…
-
Lydia, kun mekin olemme tavanneet livenä, niin koetko että ilkeily olisi motiivini olla yhteydessä uskoviin eri taustoista?
Ymmärrän sen, että ihmiset ovat erilaisia ja kokevat asioita eri tavalla, mutta itse ajattelen niin, että tongimme maaperää löytääksemme totuuden. Siinä välillä kivikin saattaa napsahtaa otsalohkoon, mutta onhan meillä pelastuksen kypäri päässämme, että senkin kestäisimme.
Välillä nettifoorumeilla tilanteen kärjistyvät, mutta jospa todistaisimme toisistamme oikein silti.
-
Kyllä Mice näen kyseisen sanailun kiusaamisena, en minään muuna. Ja sydämettömyytenä, niinkuin olen monesti jo maininnut. Tilanne on ketjussa vielä niin räikeän selkeä kiusaaminen, etten voi olla pelkkä sivustakatsoja.
-
Kyllä Mice näen kyseisen sanailun kiusaamisena, en minään muuna. Ja sydämettömyytenä, niinkuin olen monesti jo maininnut. Tilanne on ketjussa vielä niin räikeän selkeä kiusaaminen, etten voi olla pelkkä sivustakatsoja.
Ok. Ihan hyvä, että tuot näkemyksesi esille.
Ehkä tässä on parannuksen paikka jokaiselle. Eniten pelkään sitä, että vaikeilla hetkillä, kun kasvuun olisi mahdollisuus, porukka hajoaa. Se on typerintä mitä voi tapahtua.
-
Jos joku ilkeilee, olkoon sen ilkeilijän ongelma ja puolustakaamme oikeutta. Näin asian näen.
-
Olen aina ollut sitä mieltä että voidaan olla täysin erimieltä ja ottaa matsia ja löydä argumenttia pöytään, mutta henkilökohtaisuudet ovat loukkaavia. Loukkaavaa myös jos kertoo esmes hengellisen kokemuksen niin se kyseenalaistetaan..en minä tiedä onko se rakkaudella käytyä keskutelua.
-
Jos joku ilkeilee, olkoon sen ilkeilijän ongelma ja puolustakaamme oikeutta. Näin asian näen.
Eli sovinto ja anteeksianto ei ole pääasia, vaan oikeus, jonka sinä ehdottomasti näet oikein?
Eikö asioissa voisi olla edes vähän enemmän näkökulmia?
-
Olen aina ollut sitä mieltä että voidaan olla täysin erimieltä ja ottaa matsia ja löydä argumenttia pöytään, mutta henkilökohtaisuudet ovat loukkaavia. Loukkaavaa myös jos kertoo esmes hengellisen kokemuksen niin se kyseenalaistetaan..en minä tiedä onko se rakkaudella käytyä keskutelua.
Ilkeilijän ja kiusaajan leiman siis saa lyödä.
Se ei ole henkilökohtaisuutta.
-
Keskustelunhan voi aina lopettaa sillä, että sanoo jonkun asian olevan raamatullinen, kestävä, käytännössä koeteltu, vaikka kyseinen keskustelija ei pystyisi asiaa perustelemaankaan.
-
Lydia, kun mekin olemme tavanneet livenä, niin koetko että ilkeily olisi motiivini olla yhteydessä uskoviin eri taustoista?
Ymmärrän sen, että ihmiset ovat erilaisia ja kokevat asioita eri tavalla, mutta itse ajattelen niin, että tongimme maaperää löytääksemme totuuden. Siinä välillä kivikin saattaa napsahtaa otsalohkoon, mutta onhan meillä pelastuksen kypäri päässämme, että senkin kestäisimme.
Välillä nettifoorumeilla tilanteen kärjistyvät, mutta jospa todistaisimme toisistamme oikein silti.
En tietenkään väitä että kenenkään motiivi olla kirjoittamassa olisi ilkeily.
Pitäisi vaan miettiä mikä kirjoittajien motiivi on, onko se käännyttää muut kirjoittajat omaksumaansa oppiin, vai kertoa siitä muille ja esitellä omaa löytöään..en tiedä. Yhteiskristillisellä palstalla on haasteensa ja vaatii kirjoittajilta malttia ja kunnioitusta kaikkia kirjoittajia kohtaan. Ilman sarvia ja hampaita sanon tämän, enemmänkin sydän painon alla.
-
Keskustelunhan voi aina lopettaa sillä, että sanoo jonkun asian olevan raamatullinen, kestävä, käytännössä koeteltu, vaikka kyseinen keskustelija ei pystyisi asiaa perustelemaankaan.
Kyllä voi ja kun hän on itse kokenut Raamatun valossa asiat oikeiksi. Toisen on siihen tyytyminen ja voi jatkaa etsimistä jos on tarvetta. Näinhän se kunnioitus näkyy.
-
Jos joku ilkeilee, olkoon sen ilkeilijän ongelma ja puolustakaamme oikeutta. Näin asian näen.
Eli sovinto ja anteeksianto ei ole pääasia, vaan oikeus, jonka sinä ehdottomasti näet oikein?
Eikö asioissa voisi olla edes vähän enemmän näkökulmia?
Mitähän tarkoitat. Oma näkökulmani on se, että kukin olemme saaneet anteeksi paljon, eikö meiltä heruisi tätä rakkautta ja armahtavaisuutta myös toisia kohtaan? Ja sitä koitan sanoa, että Herra totisesti on armollinen ja silti väärä on väärä. Sovinto toistemme kanssa toivottavasti tarkoittaa myös sitä, että voisimme oppia virheistämme ja hölmöilystämme. Herra kun käy oikeutta kanssamme, Hänen tuomionsa on vapauttava. Tähän suuntaan jos voisimme itsekukin kasvaa.
-
Lydia, kun mekin olemme tavanneet livenä, niin koetko että ilkeily olisi motiivini olla yhteydessä uskoviin eri taustoista?
Ymmärrän sen, että ihmiset ovat erilaisia ja kokevat asioita eri tavalla, mutta itse ajattelen niin, että tongimme maaperää löytääksemme totuuden. Siinä välillä kivikin saattaa napsahtaa otsalohkoon, mutta onhan meillä pelastuksen kypäri päässämme, että senkin kestäisimme.
Välillä nettifoorumeilla tilanteen kärjistyvät, mutta jospa todistaisimme toisistamme oikein silti.
En tietenkään väitä että kenenkään motiivi olla kirjoittamassa olisi ilkeily.
Pitäisi vaan miettiä mikä kirjoittajien motiivi on, onko se käännyttää muut kirjoittajat omaksumaansa oppiin, vai kertoa siitä muille ja esitellä omaa löytöään..en tiedä. Yhteiskristillisellä palstalla on haasteensa ja vaatii kirjoittajilta malttia ja kunnioitusta kaikkia kirjoittajia kohtaan. Ilman sarvia ja hampaita sanon tämän, enemmänkin sydän painon alla.
En ole tästä eri mieltä. Avoimien foorumien tehtävä ei ole pakottaa ketään omiin näkemyksiin, mutta avoimuus tarkoittaa myös sitä, että joskus ajatukset törmäävät ja kipinöitkin lentelee.
Itse haluan olla juuri siellä, missä se törmäyskurssi on. Luulen, että sinäkin haluat olla siellä. Ongelmatilanteet ovat parasta maaperää aidon yhteyden syntymiselle. Se kuulostaa tylyltä, mutta usein se on niin,. Toista alkaa arvostamaan kunnolla vasta kun sarvet ja hampaat ovat koeteltu. Timanttikin syntyy valtavassa paineessa.^
En tarkoita, että aina pitäisi olla vääntöjä, jos joku erehtyi niin luulemaan. Vaan, että rakkautemme koetellaan juuri silloin, kun voimamme ovat lopussa.
-
Jos joku ilkeilee, olkoon sen ilkeilijän ongelma ja puolustakaamme oikeutta. Näin asian näen.
Eli sovinto ja anteeksianto ei ole pääasia, vaan oikeus, jonka sinä ehdottomasti näet oikein?
Eikö asioissa voisi olla edes vähän enemmän näkökulmia?
Mitähän tarkoitat. Oma näkökulmani on se, että kukin olemme saaneet anteeksi paljon, eikö meiltä heruisi tätä rakkautta ja armahtavaisuutta myös toisia kohtaan? Ja sitä koitan sanoa, että Herra totisesti on armollinen ja silti väärä on väärä. Sovinto toistemme kanssa toivottavasti tarkoittaa myös sitä, että voisimme oppia virheistämme ja hölmöilystämme. Herra kun käy oikeutta kanssamme, Hänen tuomionsa on vapauttava. Tähän suuntaan jos voisimme itsekukin kasvaa.
Tarkoitan sitä, että jos huomaamme epäkohtia ja ongelmia uskovien välillä, niin toimisimmekin "puskureina", emmekä oikeudenkäyjinä. Valtakunnansovittelijan rooli on haastava, mutta antoisa. :)
Itsekin toivon kasvua juuri mainitsemaasi suuntaan.
-
Keskustelunhan voi aina lopettaa sillä, että sanoo jonkun asian olevan raamatullinen, kestävä, käytännössä koeteltu, vaikka kyseinen keskustelija ei pystyisi asiaa perustelemaankaan.
Kyllä voi ja kun hän on itse kokenut Raamatun valossa asiat oikeiksi. Toisen on siihen tyytyminen ja voi jatkaa etsimistä jos on tarvetta. Näinhän se kunnioitus näkyy.
No, tuohan tarkoittaa vain sitä, että tällöin on loppunut halu etsiä totuutta ja että omasta mielestä kaikki on jo löydetty eikä siihen ole enää lisättävää.
Tuollaisella ajattelulla harhaopit elävät hyvin kymmeniä tai satoja vuosia, kun riittävän moni samoin ajattelee.
-
Jos joku ilkeilee, olkoon sen ilkeilijän ongelma ja puolustakaamme oikeutta. Näin asian näen.
Eli sovinto ja anteeksianto ei ole pääasia, vaan oikeus, jonka sinä ehdottomasti näet oikein?
Eikö asioissa voisi olla edes vähän enemmän näkökulmia?
Mitähän tarkoitat. Oma näkökulmani on se, että kukin olemme saaneet anteeksi paljon, eikö meiltä heruisi tätä rakkautta ja armahtavaisuutta myös toisia kohtaan? Ja sitä koitan sanoa, että Herra totisesti on armollinen ja silti väärä on väärä. Sovinto toistemme kanssa toivottavasti tarkoittaa myös sitä, että voisimme oppia virheistämme ja hölmöilystämme. Herra kun käy oikeutta kanssamme, Hänen tuomionsa on vapauttava. Tähän suuntaan jos voisimme itsekukin kasvaa.
Tarkoitan sitä, että jos huomaamme epäkohtia ja ongelmia uskovien välillä, niin toimisimmekin "puskureina", emmekä oikeudenkäyjinä. Valtakunnansovittelijan rooli on haastava, mutta antoisa. :)
Itsekin toivon kasvua juuri mainitsemaasi suuntaan.
Ok, tuli vaan sellainen ajatus mieleen, että jonkun mielestä armo sallisi vääryyden "painamista villaisella". Siinä mielessä peräsin oikeutta ja itsekunkin vastuullisuutta tekemisistään ja sanoistaan.
-
Keskustelunhan voi aina lopettaa sillä, että sanoo jonkun asian olevan raamatullinen, kestävä, käytännössä koeteltu, vaikka kyseinen keskustelija ei pystyisi asiaa perustelemaankaan.
Kyllä voi ja kun hän on itse kokenut Raamatun valossa asiat oikeiksi. Toisen on siihen tyytyminen ja voi jatkaa etsimistä jos on tarvetta. Näinhän se kunnioitus näkyy.
No, tuohan tarkoittaa vain sitä, että tällöin on loppunut halu etsiä totuutta ja että omasta mielestä kaikki on jo löydetty eikä siihen ole enää lisättävää.
Tuollaisella ajattelulla harhaopit elävät hyvin kymmeniä tai satoja vuosia, kun riittävän moni samoin ajattelee.
Jumala on vievä asiat hyvään päätökseen jokaisen kohdalla joka laittaa turvansa ja luottamuksensa häneen vivpittömällä sydämellä.
-
Jos joku ilkeilee, olkoon sen ilkeilijän ongelma ja puolustakaamme oikeutta. Näin asian näen.
Eli sovinto ja anteeksianto ei ole pääasia, vaan oikeus, jonka sinä ehdottomasti näet oikein?
Eikö asioissa voisi olla edes vähän enemmän näkökulmia?
Mitähän tarkoitat. Oma näkökulmani on se, että kukin olemme saaneet anteeksi paljon, eikö meiltä heruisi tätä rakkautta ja armahtavaisuutta myös toisia kohtaan? Ja sitä koitan sanoa, että Herra totisesti on armollinen ja silti väärä on väärä. Sovinto toistemme kanssa toivottavasti tarkoittaa myös sitä, että voisimme oppia virheistämme ja hölmöilystämme. Herra kun käy oikeutta kanssamme, Hänen tuomionsa on vapauttava. Tähän suuntaan jos voisimme itsekukin kasvaa.
Tarkoitan sitä, että jos huomaamme epäkohtia ja ongelmia uskovien välillä, niin toimisimmekin "puskureina", emmekä oikeudenkäyjinä. Valtakunnansovittelijan rooli on haastava, mutta antoisa. :)
Itsekin toivon kasvua juuri mainitsemaasi suuntaan.
Ok, tuli vaan sellainen ajatus mieleen, että jonkun mielestä armo sallisi vääryyden "painamista villaisella". Siinä mielessä peräsin oikeutta ja itsekunkin vastuullisuutta tekemisistään ja sanoistaan.
Jokainen meistä kokee vääryyttä. Olemmeko kuitenkaan aina oikeasti puolueettomia arvostelemaan asioita? Se on hankala homma.
On hankala olla samaan aikaan asianajaja ja tuomari. Siksi sovittelijan rooli on mieluisampi, vaikka siitäkin saa leiman. :D
Me uskomme, että Kristus meitä yhdistää. Tuntui miltä tuntui. Amen.
-
Keskustelunhan voi aina lopettaa sillä, että sanoo jonkun asian olevan raamatullinen, kestävä, käytännössä koeteltu, vaikka kyseinen keskustelija ei pystyisi asiaa perustelemaankaan.
Kyllä voi ja kun hän on itse kokenut Raamatun valossa asiat oikeiksi. Toisen on siihen tyytyminen ja voi jatkaa etsimistä jos on tarvetta. Näinhän se kunnioitus näkyy.
No, tuohan tarkoittaa vain sitä, että tällöin on loppunut halu etsiä totuutta ja että omasta mielestä kaikki on jo löydetty eikä siihen ole enää lisättävää.
Tuollaisella ajattelulla harhaopit elävät hyvin kymmeniä tai satoja vuosia, kun riittävän moni samoin ajattelee.
Jumala on vievä asiat hyvään päätökseen jokaisen kohdalla joka laittaa turvansa ja luottamuksensa häneen vivpittömällä sydämellä.
Voi hyvänen aika, ei kai näissä keskusteluissa kenenkään uskovan loppusijoituspaikkaa olla jakamassa tai muuttamassa.
Minä ainakin keskustelen opin perusteista.
-
Keskustelunhan voi aina lopettaa sillä, että sanoo jonkun asian olevan raamatullinen, kestävä, käytännössä koeteltu, vaikka kyseinen keskustelija ei pystyisi asiaa perustelemaankaan.
Kyllä voi ja kun hän on itse kokenut Raamatun valossa asiat oikeiksi. Toisen on siihen tyytyminen ja voi jatkaa etsimistä jos on tarvetta. Näinhän se kunnioitus näkyy.
No, tuohan tarkoittaa vain sitä, että tällöin on loppunut halu etsiä totuutta ja että omasta mielestä kaikki on jo löydetty eikä siihen ole enää lisättävää.
Tuollaisella ajattelulla harhaopit elävät hyvin kymmeniä tai satoja vuosia, kun riittävän moni samoin ajattelee.
Jumala on vievä asiat hyvään päätökseen jokaisen kohdalla joka laittaa turvansa ja luottamuksensa häneen vivpittömällä sydämellä.
Voi hyvänen aika, ei kai näissä keskusteluissa kenenkään uskovan loppusijoituspaikkaa olla jakamassa tai muuttamassa.
Minä ainakin keskustelen opin perusteista.
Jumala johdattaa Henkensä kautta jokaista omaansa, ettei mikään perustavaalaatua oleva asia tule kerran esteeksi.
-
Tämähän alkaa muistuttamaan jo seurakuntaa. Sillä erotuksella, että seurakunnassa asiat painetaan villaisella. Ellei sitten jotakuta eroteta.
-
Itse olen sitä mieltä että parempi olisi hiljentyä Raamatun tutkimiseen ja rukoukseen jos itse ei ole vielä varma jostakin Raamatun opettamasta asista miten sen kanssa menetellä. Varmasti Pyhä Henki auttaa asiassa kuin asiassa. Siinä samalla saa olla Jumalan kanssa juttusilla. Onhan se ihan muuta kuin kauheet vänkäämiset, riidat ja lyönnit palstoilla.
-
Mahtuuko siihen seurakuntaan mahdollisuus sovintoon, jos Jeesus on Herra?
Vai onko sen seurakunnan rajat niin tiukat, että siihen ei kuulu kuin pastori?
-
Jos joku ilkeilee, olkoon sen ilkeilijän ongelma ja puolustakaamme oikeutta. Näin asian näen.
Eli sovinto ja anteeksianto ei ole pääasia, vaan oikeus, jonka sinä ehdottomasti näet oikein?
Eikö asioissa voisi olla edes vähän enemmän näkökulmia?
Mitähän tarkoitat. Oma näkökulmani on se, että kukin olemme saaneet anteeksi paljon, eikö meiltä heruisi tätä rakkautta ja armahtavaisuutta myös toisia kohtaan? Ja sitä koitan sanoa, että Herra totisesti on armollinen ja silti väärä on väärä. Sovinto toistemme kanssa toivottavasti tarkoittaa myös sitä, että voisimme oppia virheistämme ja hölmöilystämme. Herra kun käy oikeutta kanssamme, Hänen tuomionsa on vapauttava. Tähän suuntaan jos voisimme itsekukin kasvaa.
Tarkoitan sitä, että jos huomaamme epäkohtia ja ongelmia uskovien välillä, niin toimisimmekin "puskureina", emmekä oikeudenkäyjinä. Valtakunnansovittelijan rooli on haastava, mutta antoisa. :)
Itsekin toivon kasvua juuri mainitsemaasi suuntaan.
Ok, tuli vaan sellainen ajatus mieleen, että jonkun mielestä armo sallisi vääryyden "painamista villaisella". Siinä mielessä peräsin oikeutta ja itsekunkin vastuullisuutta tekemisistään ja sanoistaan.
Jokainen meistä kokee vääryyttä. Olemmeko kuitenkaan aina oikeasti puolueettomia arvostelemaan asioita? Se on hankala homma.
On hankala olla samaan aikaan asianajaja ja tuomari. Siksi sovittelijan rooli on mieluisampi, vaikka siitäkin saa leiman. :D
Me uskomme, että Kristus meitä yhdistää. Tuntui miltä tuntui. Amen.
Ikinä ei voisi ottaa kantaa mihinkään, jos aina pitäisi ajatella, että olenkohan nyt niin viimeisen päälle ymmärtänyt kaikki puolet jostakin asiasta ja ottanut huomioon sen ja tuon. Toin rohkeasti esiin sen, mitä sydämessäni koin vääryydeksi ja toisen ihmisen syyttä kiusaamiseksi. En edes ajatellut sellaista, että Soltero kyseisestä sanilusta loukkaantuisi tms. tai ottaisi asian kiusaamisena. Se on oman sydämeni spontaani reaktio.
-
Itse olen sitä mieltä että parempi olisi hiljentyä Raamatun tutkimiseen ja rukoukseen jos itse ei ole vielä varma jostakin Raamatun opettamasta asista miten sen kanssa menetellä. Varmasti Pyhä Henki auttaa asiassa kuin asiassa. Siinä samalla saa olla Jumalan kanssa juttusilla. Onhan se ihan muuta kuin kauheet vänkäämiset, riidat ja lyönnit palstoilla.
Minusta Jumalan kanssa voi olla juttusilla tämänkin foorumin kautta.
Ongelmia ei pidä juosta karkuun. Ne tulevat taas kulman takaa uudestaan.
-
Jos joku ilkeilee, olkoon sen ilkeilijän ongelma ja puolustakaamme oikeutta. Näin asian näen.
Eli sovinto ja anteeksianto ei ole pääasia, vaan oikeus, jonka sinä ehdottomasti näet oikein?
Eikö asioissa voisi olla edes vähän enemmän näkökulmia?
Mitähän tarkoitat. Oma näkökulmani on se, että kukin olemme saaneet anteeksi paljon, eikö meiltä heruisi tätä rakkautta ja armahtavaisuutta myös toisia kohtaan? Ja sitä koitan sanoa, että Herra totisesti on armollinen ja silti väärä on väärä. Sovinto toistemme kanssa toivottavasti tarkoittaa myös sitä, että voisimme oppia virheistämme ja hölmöilystämme. Herra kun käy oikeutta kanssamme, Hänen tuomionsa on vapauttava. Tähän suuntaan jos voisimme itsekukin kasvaa.
Tarkoitan sitä, että jos huomaamme epäkohtia ja ongelmia uskovien välillä, niin toimisimmekin "puskureina", emmekä oikeudenkäyjinä. Valtakunnansovittelijan rooli on haastava, mutta antoisa. :)
Itsekin toivon kasvua juuri mainitsemaasi suuntaan.
Ok, tuli vaan sellainen ajatus mieleen, että jonkun mielestä armo sallisi vääryyden "painamista villaisella". Siinä mielessä peräsin oikeutta ja itsekunkin vastuullisuutta tekemisistään ja sanoistaan.
Jokainen meistä kokee vääryyttä. Olemmeko kuitenkaan aina oikeasti puolueettomia arvostelemaan asioita? Se on hankala homma.
On hankala olla samaan aikaan asianajaja ja tuomari. Siksi sovittelijan rooli on mieluisampi, vaikka siitäkin saa leiman. :D
Me uskomme, että Kristus meitä yhdistää. Tuntui miltä tuntui. Amen.
Ikinä ei voisi ottaa kantaa mihinkään, jos aina pitäisi ajatella, että olenkohan nyt niin viimeisen päälle ymmärtänyt kaikki puolet jostakin asiasta ja ottanut huomioon sen ja tuon. Toin rohkeasti esiin sen, mitä sydämessäni koin vääryydeksi ja toisen ihmisen syyttä kiusaamiseksi. En edes ajatellut sellaista, että Soltero kyseisestä sanilusta loukkaantuisi tms. tai ottaisi asian kiusaamisena. Se on oman sydämeni spontaani reaktio.
Ok, uskon sinua. Se oli sinun sydämesi spontaani reaktio.
Minullakin on niitä, aika usein.
-
Itse olen sitä mieltä että parempi olisi hiljentyä Raamatun tutkimiseen ja rukoukseen jos itse ei ole vielä varma jostakin Raamatun opettamasta asista miten sen kanssa menetellä. Varmasti Pyhä Henki auttaa asiassa kuin asiassa. Siinä samalla saa olla Jumalan kanssa juttusilla. Onhan se ihan muuta kuin kauheet vänkäämiset, riidat ja lyönnit palstoilla.
Siis vain varmat saavat osallistua keskusteluun ja muut olkoot sitten Raamattujensa ääressä? Onhan sekin tapa selvittää ketkä ovat varmoja, ketkä epävarmoja.
-
Itse olen sitä mieltä että parempi olisi hiljentyä Raamatun tutkimiseen ja rukoukseen jos itse ei ole vielä varma jostakin Raamatun opettamasta asista miten sen kanssa menetellä. Varmasti Pyhä Henki auttaa asiassa kuin asiassa. Siinä samalla saa olla Jumalan kanssa juttusilla. Onhan se ihan muuta kuin kauheet vänkäämiset, riidat ja lyönnit palstoilla.
Siis vain varmat saavat osallistua keskusteluun ja muut olkoot sitten Raamattujensa ääressä? Onhan sekin tapa selvittää ketkä ovat varmoja, ketkä epävarmoja.
Tahallasiko ymmärsit väärin?
-
Itse olen sitä mieltä että parempi olisi hiljentyä Raamatun tutkimiseen ja rukoukseen jos itse ei ole vielä varma jostakin Raamatun opettamasta asista miten sen kanssa menetellä. Varmasti Pyhä Henki auttaa asiassa kuin asiassa. Siinä samalla saa olla Jumalan kanssa juttusilla. Onhan se ihan muuta kuin kauheet vänkäämiset, riidat ja lyönnit palstoilla.
Siis vain varmat saavat osallistua keskusteluun ja muut olkoot sitten Raamattujensa ääressä? Onhan sekin tapa selvittää ketkä ovat varmoja, ketkä epävarmoja.
Tahallasiko ymmärsit väärin?
Luin vain sen, mitä kirjoitit. Ehkä voisit itse näyttää meille kiusaajille esimerkkiä.
-
Itse olen sitä mieltä että parempi olisi hiljentyä Raamatun tutkimiseen ja rukoukseen jos itse ei ole vielä varma jostakin Raamatun opettamasta asista miten sen kanssa menetellä. Varmasti Pyhä Henki auttaa asiassa kuin asiassa. Siinä samalla saa olla Jumalan kanssa juttusilla. Onhan se ihan muuta kuin kauheet vänkäämiset, riidat ja lyönnit palstoilla.
Minun mielestäni tuollainen kommentti tarkoittaa sitä, että turpa pidä turpa kiinni foorumeilla ja katso mitä oikein uskovat kirjoittavat.
-
Itse olen sitä mieltä että parempi olisi hiljentyä Raamatun tutkimiseen ja rukoukseen jos itse ei ole vielä varma jostakin Raamatun opettamasta asista miten sen kanssa menetellä. Varmasti Pyhä Henki auttaa asiassa kuin asiassa. Siinä samalla saa olla Jumalan kanssa juttusilla. Onhan se ihan muuta kuin kauheet vänkäämiset, riidat ja lyönnit palstoilla.
Siis vain varmat saavat osallistua keskusteluun ja muut olkoot sitten Raamattujensa ääressä? Onhan sekin tapa selvittää ketkä ovat varmoja, ketkä epävarmoja.
Tahallasiko ymmärsit väärin?
Luin vain sen, mitä kirjoitit. Ehkä voisit itse näyttää meille kiusaajille esimerkkiä.
Kun kirjoittaja x kertoo että kasteasia on selvinnyt Raamattua lukemalla, esim Johanneksen kasteen ottivat ne jotka tunnustivat syntinsä, Jeesus halusi kasteen Johannekselta johon Pyhä Henki yhtyi näkyvällä ja korvin kuuluvalla tavalla..Jeesuksen lähetys-ja kaste käsky..ja uskoontulleet kastettiin. Minun mielestäni x:ltä ei saa tinkata enempää selittelyjä ja perusteluja.
Mutta jos on kastetotuus hakusessa, kannattaa tehdä kuten edellä kirjoitin.
-
Itse olen sitä mieltä että parempi olisi hiljentyä Raamatun tutkimiseen ja rukoukseen jos itse ei ole vielä varma jostakin Raamatun opettamasta asista miten sen kanssa menetellä. Varmasti Pyhä Henki auttaa asiassa kuin asiassa. Siinä samalla saa olla Jumalan kanssa juttusilla. Onhan se ihan muuta kuin kauheet vänkäämiset, riidat ja lyönnit palstoilla.
Minun mielestäni tuollainen kommentti tarkoittaa sitä, että turpa pidä turpa kiinni foorumeilla ja katso mitä oikein uskovat kirjoittavat.
Ei tarkoittanut.
Turha jatkaa minun enää.
-
Itse olen sitä mieltä että parempi olisi hiljentyä Raamatun tutkimiseen ja rukoukseen jos itse ei ole vielä varma jostakin Raamatun opettamasta asista miten sen kanssa menetellä. Varmasti Pyhä Henki auttaa asiassa kuin asiassa. Siinä samalla saa olla Jumalan kanssa juttusilla. Onhan se ihan muuta kuin kauheet vänkäämiset, riidat ja lyönnit palstoilla.
Minun mielestäni tuollainen kommentti tarkoittaa sitä, että turpa pidä turpa kiinni foorumeilla ja katso mitä oikein uskovat kirjoittavat.
Ei tarkoittanut.
Turha jatkaa minun enää.
Ehkä kannattaisi miettiä sitä miksi toinen ihan oikeasti saa tuollaisen käsityksen.
-
Itse olen sitä mieltä että parempi olisi hiljentyä Raamatun tutkimiseen ja rukoukseen jos itse ei ole vielä varma jostakin Raamatun opettamasta asista miten sen kanssa menetellä. Varmasti Pyhä Henki auttaa asiassa kuin asiassa. Siinä samalla saa olla Jumalan kanssa juttusilla. Onhan se ihan muuta kuin kauheet vänkäämiset, riidat ja lyönnit palstoilla.
Minun mielestäni tuollainen kommentti tarkoittaa sitä, että turpa pidä turpa kiinni foorumeilla ja katso mitä oikein uskovat kirjoittavat.
Ei tarkoittanut.
Turha jatkaa minun enää.
Ehkä kannattaisi miettiä sitä miksi toinen ihan oikeasti saa tuollaisen käsityksen.
Anteeksi etten osaa kirjoittaa selkokieltä. :'(
-
Itse olen sitä mieltä että parempi olisi hiljentyä Raamatun tutkimiseen ja rukoukseen jos itse ei ole vielä varma jostakin Raamatun opettamasta asista miten sen kanssa menetellä. Varmasti Pyhä Henki auttaa asiassa kuin asiassa. Siinä samalla saa olla Jumalan kanssa juttusilla. Onhan se ihan muuta kuin kauheet vänkäämiset, riidat ja lyönnit palstoilla.
Siis vain varmat saavat osallistua keskusteluun ja muut olkoot sitten Raamattujensa ääressä? Onhan sekin tapa selvittää ketkä ovat varmoja, ketkä epävarmoja.
Tahallasiko ymmärsit väärin?
Luin vain sen, mitä kirjoitit. Ehkä voisit itse näyttää meille kiusaajille esimerkkiä.
Kun kirjoittaja x kertoo että kasteasia on selvinnyt Raamattua lukemalla, esim Johanneksen kasteen ottivat ne jotka tunnustivat syntinsä, Jeesus halusi kasteen Johannekselta johon Pyhä Henki yhtyi näkyvällä ja korvin kuuluvalla tavalla..Jeesuksen lähetys-ja kaste käsky..ja uskoontulleet kastettiin. Minun mielestäni x:ltä ei saa tinkata enempää selittelyjä ja perusteluja.
Mutta jos on kastetotuus hakusessa, kannattaa tehdä kuten edellä kirjoitin.
Miten moderaattorina minua ohjaisit kyseisessä asiassa? Edustatko raamatullista kastetotuutta ja muiden on syytä pysyä Raamatun ääressä?
Haluan nyt foorumin linjan selville tässä? Onko foorumilla olemassa kastetotuus?
-
Jos kenellä vain on jokin epäseölvä asia mikä vain Raamatusta se kannattaa rukoillen tutkia Raamatusta, aivan varmasti siihen sellaisen selvyyden saa ettei ainakaan ole esteenä taivaaseen pääsemisessä.
-
Miksei saa suoraa vastausta suoraan kysymykseen? Edustaako tietty kastenäkemys kastetotuutta foorumilla?
Jos ei edusta, niin julistan omaavani myös kastetotuuden ja kehoitan muita lukemaan Raamattua.
-
Minusta nyt kyllä Lydian tekstin ovat jotkut ymmärtäneet väärin.
Tai minä ainakin ymmärsin hänen tekstinsä toisin kuin te miespuoliset lukijat.
Ja jos hän itse sanoo, ettei tarkoittanut sitä, mitä te oletitte hänen tarkoittaneen,
eikö sen pitäisi riittää ja tulisi uskoa siihen, mitä hän itse sanoo ja asian tulisi kai olla sillä selvä?
Lydia jopa pyysi anteeksi, niin miksi edelleen jatkaa vääntämistä, miksi ei voi vain todeta, että ok, saimme väärän käsityksen, joten jatketaan matkaa?
-
Haluan nyt foorumin linjan selville tässä? Onko foorumilla olemassa kastetotuus?
Ei ole erikseen määriteltyä kastetotuutta. Minulla ja moderaattoreillakin on eriävät kastenäkemykset. Foorumin tarkoitus on olla kokoava ja keskusteluyhteyksiä luova, ei hajottava tai yksittäisten kirkkokuntien tunnustuksiin nojaava.
-
Minusta nyt kyllä Lydian tekstin ovat jotkut ymmärtäneet väärin.
Tai minä ainakin ymmärsin hänen tekstinsä toisin kuin te miespuoliset lukijat.
Ja jos hän itse sanoo, ettei tarkoittanut sitä, mitä te oletitte hänen tarkoittaneen,
eikö sen pitäisi riittää ja tulisi uskoa siihen, mitä hän itse sanoo ja asian tulisi kai olla sillä selvä?
Lydia jopa pyysi anteeksi, niin miksi edelleen jatkaa vääntämistä, miksi ei voi vain todeta, että ok, saimme väärän käsityksen, joten jatketaan matkaa?
Minusta asiat pitää selvittää, eikä jättää katkeruuden siemenille tilaa.
Lydia ei varmastikaan pahaa halua. Sitä en luule. Tarkennuksia haluan silti, että tiedän mitä tällä foorumilla saa kirjoittaa.
-
Olenko kirjoittanut foorumin linjasta kasteeseen, en tietääkseni mitään. Puutuin siihen että jos joku on löytänyt Raamatullisen kasteen hänellä on oikeus sanoa että on löytänyt ja jakeet Raamatusta tueksi kuten edellä kirjoittaja x.
Tämä on yhteiskristillinen foorumi, siitäkin edellä kirjoitin ja kerroin sen olevan haasteellista ja tarvitaan taitoa ja kunnioitusta toisiamme kohtaan.
Turhien riitojen osalta tarkoitin että hyvä paneutua Sanan tutkimiseen riidan sijaan.
-
Haluan nyt foorumin linjan selville tässä? Onko foorumilla olemassa kastetotuus?
Ei ole erikseen määriteltyä kastetotuutta. Minulla ja moderaattoreillakin on eriävät kastenäkemykset. Foorumin tarkoitus on olla kokoava ja keskusteluyhteyksiä luova, ei hajottava tai yksittäisten kirkkokuntien tunnustuksiin nojaava.
Näin uskoinkin.
Siksi pidin moderaattorin kirjoitusta "kastetotuudesta" kysymyksen arvoisena.
Ymmärrän sen, että totuus on ja saa olla asian suhteen jokaisella, mutta jos tiettyä johtopäätöstä pidetään kastetotuutena ja muita kehoitetaan lukemaan Raamattua lisää, niin se on jo kannanotto.
-
Jos kenellä vain on jokin epäseölvä asia mikä vain Raamatusta se kannattaa rukoillen tutkia Raamatusta, aivan varmasti siihen sellaisen selvyyden saa ettei ainakaan ole esteenä taivaaseen pääsemisessä.
Niin tietenkin, mutta mitä ihmettä tuo kommentti liittyy keskustelufoorumiin.
Aivan kuin kieltäisit keskustelemasta asiasta joka on jollekin epäselvä tai asiasta, joka sinun mielestäsi on jollekin epäselvä, koska näkemys on erilainen kuin sinulle.
En ymmärrä yhtään. En todella.
-
Olenko kirjoittanut foorumin linjasta kasteeseen, en tietääkseni mitään. Puutuin siihen että jos joku on löytänyt Raamatullisen kasteen hänellä on oikeus sanoa että on löytänyt ja jakeet Raamatusta tueksi kuten edellä kirjoittaja x.
Tämä on yhteiskristillinen foorumi, siitäkin edellä kirjoitin ja kerroin sen olevan haasteellista ja tarvitaan taitoa ja kunnioitusta toisiamme kohtaan.
Turhien riitojen osalta tarkoitin että hyvä paneutua Sanan tutkimiseen riidan sijaan.
Minäkin olen löytänyt raamatullisen kasteen. Silti minulle on kirjoiteltu, että en saisi koko asiasta puhua.
Jos käyttää sanaa 'raamatullinen', niin se asettaa muut näkemykset vääriksi.
Jos joku ilmoittaa löytäneensä raamatullisen kasteen, niin eihän siitä voi enää edes keskustella, koska kaikki muut ovat automaattisesti väärässä, eli epäraamatullisia.
-
Jos kenellä vain on jokin epäseölvä asia mikä vain Raamatusta se kannattaa rukoillen tutkia Raamatusta, aivan varmasti siihen sellaisen selvyyden saa ettei ainakaan ole esteenä taivaaseen pääsemisessä.
Niin tietenkin, mutta mitä ihmettä tuo kommentti liittyy keskustelufoorumiin.
Aivan kuin kieltäisit keskustelemasta asiasta joka on jollekin epäselvä tai asiasta, joka sinun mielestäsi on jollekin epäselvä, koska näkemys on erilainen kuin sinulle.
En ymmärrä yhtään. En todella.
En minä nyt sentään kiellä keskustelemasta.
Koin vain että meidän jokaisen on syytä katsoa peiliin ja rukouksessa kysellä asioita jos on jotakin josta kova vääntö, olisi varmaan Jumalallekkin mieluisampaa.
-
"Kastetotuus" ei tietenkään ole väärä ilmaus; se on ilmaus siitä, mitä uskova pitää totena ja oikeana.
Foorumilla vain ei ole säädetty asiasta erikseen mitään virallista linjaa, esim: "Täällä sallitaan vain uskovien kaste" tai "Lapsikaste on ainoa oikea kaste".
Ylläpitäjänä sanon ja toivotan: Keskustelkaa rohkeasti kasteesta!
-
Minäkin olen löytänyt raamatullisen kasteen. Silti minulle on kirjoiteltu, että en saisi koko asiasta puhua.
Jos käyttää sanaa 'raamatullinen', niin se asettaa muut näkemykset vääriksi.
Jos joku ilmoittaa löytäneensä raamatullisen kasteen, niin eihän siitä voi enää edes keskustella, koska kaikki muut ovat automaattisesti väärässä, eli epäraamatullisia.
Aika monet ovat löytäneet (omasta mielestään) raamatullisen kasteen. Minäkin. Ongelma on vain siitä, että löydöt poikkeavat toisistaan. Jos ne, joilla on erilainen kastenäkemys, passitetaan Raamatun äärelle, niin silloin joudumme kaikki lähteämään. Yksinkertaista?
-
"Kastetotuus" ei tietenkään ole väärä ilmaus; se on ilmaus siitä, mitä uskova pitää totena ja oikeana.
Foorumilla vain ei ole säädetty asiasta erikseen mitään virallista linjaa, esim: "Täällä sallitaan vain uskovien kaste" tai "Lapsikaste on ainoa oikea kaste".
Ylläpitäjänä sanon ja toivotan: Keskustelkaa rohkeasti kasteesta!
Nyt on selvät sävelet.
Ajattelin ehkä turhaan sitä, että modet edustaisivat jotain yhteistä hyväksyttyä linjaa.
Hyväksyn jatkossa "kastetotuus" käsitteen käytön täysin.
-
Jos kenellä vain on jokin epäseölvä asia mikä vain Raamatusta se kannattaa rukoillen tutkia Raamatusta, aivan varmasti siihen sellaisen selvyyden saa ettei ainakaan ole esteenä taivaaseen pääsemisessä.
Niin tietenkin, mutta mitä ihmettä tuo kommentti liittyy keskustelufoorumiin.
Aivan kuin kieltäisit keskustelemasta asiasta joka on jollekin epäselvä tai asiasta, joka sinun mielestäsi on jollekin epäselvä, koska näkemys on erilainen kuin sinulle.
En ymmärrä yhtään. En todella.
En minä nyt sentään kiellä keskustelemasta.
Koin vain että meidän jokaisen on syytä katsoa peiliin ja rukouksessa kysellä asioita jos on jotakin josta kova vääntö, olisi varmaan Jumalallekkin mieluisampaa.
Mitä väärää tai pahaa väännössä on?
Siinähän koetellaan uskomisen perusteita. Jos ne perusteet eivät kestä, ne joutavat mennä paremman tieltä.
Minä uskon, että Jumalalle on mieluista, jos halutaan ottaa hänen kirjoituttamastaan Raamatusta selvää.
-
Minäkin olen löytänyt raamatullisen kasteen. Silti minulle on kirjoiteltu, että en saisi koko asiasta puhua.
Jos käyttää sanaa 'raamatullinen', niin se asettaa muut näkemykset vääriksi.
Jos joku ilmoittaa löytäneensä raamatullisen kasteen, niin eihän siitä voi enää edes keskustella, koska kaikki muut ovat automaattisesti väärässä, eli epäraamatullisia.
Aika monet ovat löytäneet (omasta mielestään) raamatullisen kasteen. Minäkin. Ongelma on vain siitä, että löydöt poikkeavat toisistaan. Jos ne, joilla on erilainen kastenäkemys, passitetaan Raamatun äärelle, niin silloin joudumme kaikki lähteämään. Yksinkertaista?
Olen huomannut, että raamatullinen kaste on erilainen monille. Hyväksyn sen.
Ei mulla ole oikeasti tarvetta ketään passittaa asian suhteen yhtään mihinkään. Itse en jaottele kristikuntaa kastekäsityksien perusteella. Hyväksyn epätäydellisyyden ja moninaisuuden tämän asian suhteen.
-
Minäkin olen löytänyt raamatullisen kasteen. Silti minulle on kirjoiteltu, että en saisi koko asiasta puhua.
Jos käyttää sanaa 'raamatullinen', niin se asettaa muut näkemykset vääriksi.
Jos joku ilmoittaa löytäneensä raamatullisen kasteen, niin eihän siitä voi enää edes keskustella, koska kaikki muut ovat automaattisesti väärässä, eli epäraamatullisia.
Aika monet ovat löytäneet (omasta mielestään) raamatullisen kasteen. Minäkin. Ongelma on vain siitä, että löydöt poikkeavat toisistaan. Jos ne, joilla on erilainen kastenäkemys, passitetaan Raamatun äärelle, niin silloin joudumme kaikki lähteämään. Yksinkertaista?
Ja jatkuu jatkuu jatkuu jatkuu....... vaikka Lydia on jo monta kertaa ilmoittanut, ettei tarkoittanut tuota, vaan toi nähdäkseni esille sitä, mihin meidän jokaisen uskovan
tulisi uskoa ja luottaa, että Sanasta kyllä löytyy totuus kaikille niille, jotka sen löytää haluavat ja ovat valmiita noudattamaan totuutta uskossa ja kuuliaisuudessa.
-
Joo, ei auta anteeksipyyntö, ei se kun kerroin mitä tarkoitin tykitys jatkuu ja jatkuu.. Olen itse samassa veneessä, tarvitsen puhua Jumalan kanssa Raamatun asioista. :'(
-
Minäkin olen löytänyt raamatullisen kasteen. Silti minulle on kirjoiteltu, että en saisi koko asiasta puhua.
Jos käyttää sanaa 'raamatullinen', niin se asettaa muut näkemykset vääriksi.
Jos joku ilmoittaa löytäneensä raamatullisen kasteen, niin eihän siitä voi enää edes keskustella, koska kaikki muut ovat automaattisesti väärässä, eli epäraamatullisia.
Aika monet ovat löytäneet (omasta mielestään) raamatullisen kasteen. Minäkin. Ongelma on vain siitä, että löydöt poikkeavat toisistaan. Jos ne, joilla on erilainen kastenäkemys, passitetaan Raamatun äärelle, niin silloin joudumme kaikki lähteämään. Yksinkertaista?
Ja jatkuu jatkuu jatkuu jatkuu....... vaikka Lydia on jo monta kertaa ilmoittanut, ettei tarkoittanut tuota, vaan toi nähdäkseni esille sitä, mihin meidän jokaisen uskovan
tulisi uskoa ja luottaa, että Sanasta kyllä löytyy totuus kaikille niille, jotka sen löytää haluavat ja ovat valmiita noudattamaan totuutta uskossa ja kuuliaisuudessa.
Itse jatkat asiaa ihan yhtä tehokkaasti.
Kai tiesit sen, että keskusteluun puuttuminen on sen jatkamista?
Ja juurihan ylläpito kertoi, että:
"Ylläpitäjänä sanon ja toivotan: Keskustelkaa rohkeasti kasteesta!"
-
Ymmärtämistä voi estää tyhmyys.
Älyllinen kapasiteetti ei kerta kaikkiaan riitä toisen hienon tekstin tajuamiseen.
Voi olla puutteita tiedoissa. Joku saattaa kirjoittaa virheellistä tietoa tai esittää asian
väärin.
Silloin toinen menee vielä enemmän sekaisin, varsinkin jos tuntee asiaa heikosti.
Joku voi keikaroida viisaudellaan ja käyttää tahallaan sellaisia ilmaisuja tai rakenteita,
joita toinen ei ymmärrä.
Hengellisissä keskusteluissa kaanaan kielen sanonnat voivat tarkoittaa kirjoittajalle eri asioita kuin lukijalle. Silloin tulee väärinkäsityksiä.
Tiukasti johonkin oppiin sitoutunut on usein niin oppinsa kahleissa, että kirjoittaa tahtomattaankin
tekstiä, jonka toisen oppikäsityksen omaksunut käsittää aivan omalla tavallaan.
Ja vaikka oppi olisikin yhteinen, joku on niin tottunut pyörittämään raamatunlauseita ja hengellisiä käsitteitä omien kaavojensa mukaan, että luulee niiden olevan yleisesti tunnettuja.
Silloin tulee väärinkäsityksiä ja loukkaantumisia.
Varsinkin mustavalkoista oppia suoltava kirjoittaja loukkaantuu silmittömästi, jos häntä ei ymmärretä hänen edellyttämällään tavalla.
Hänen lihallisuutensa alkaa näissä tilanteissa hyvin herkästi riehua, ja hän alkaa syyttää
toista henkilöä tahallaan väärin ymmärtäjäksi tai olkiukkojen rakentelijaksi.
Niinpä niin.
-
Minusta paras tapa ymmärtää toista kirjoittajaa on perinpohjainen keskustelu.
Kunnioitus voi olla olemassa, vaikka mielipiteet olisivat vastakkaiset. Sellainen on parasta keskustelufoorumia.
-
Ja juurihan ylläpito kertoi, että:
"Ylläpitäjänä sanon ja toivotan: Keskustelkaa rohkeasti kasteesta!"
Kyllä, ja näillä saatesanoilla laitan samalla tämän ketjun lukkoon ja toivotan kaikki asiasta kiinnostuneet tervetulleeksi jatkamaan foorumin pitkässä kasteketjussa:
http://puimatanner.net/index.php?topic=126.705
Minusta paras tapa ymmärtää toista kirjoittajaa on perinpohjainen keskustelu.
Kunnioitus voi olla olemassa, vaikka mielipiteet olisivat vastakkaiset. Sellainen on parasta keskustelufoorumia.
Totisesti.