Puimatanner

Puimatanner => Hartaus ja rukous => Aiheen aloitti: kalamos - 03.08.14 - klo:11:47

Otsikko: Katso, Jumalan Karitsa!
Kirjoitti: kalamos - 03.08.14 - klo:11:47
Syntilistani on hirvittävän pitkä ja kasvaa koko ajan.
Erityisen paljon mainintoja on kertynyt sarakkeelle ”katkeruus”.
Kun lähimmäistä pitäisi lohduttaa, survaisen sanan miekalla.
Kun ystävää pitäisi ymmärtää, kiivastun. Kun …

Jonkin sarakkeen kasvu tuossa listassa on kyllä ehkä vähän hidastunut …
mutta se on laiha lohtu.
Sillä en voi ensimmäistäkään väärää tekoani Jumalan edessä sovittaa.
Minut on jo tuomittu. Tilanteeni on toivoton. En voi auttaa itseäni.

Lainaus
Minä viheliäinen ihminen,
kuka pelastaa minut tästä kuoleman ruumiista?
  Room 7:24

Kamelinkarvavaatteinen huutaja jostain erämaasta
herättää minut mietteistäni.
Yhtäkkiä hän huutaa osoittaen häntä lähestyvää miestä:

Lainaus
Katso, Jumalan Karitsa,
joka ottaa pois maailman synnin!
  Joh 1:29

Minä katsahdan tuohon mieheen.
Ja mitä minä näenkään. Sehän on …

Lainaus
niinkuin karitsa, joka teuraaksi viedään   Jes 53:7


Hän kärsii ja kärsii ja kärsii kunnes lopulta huutaa:

Lainaus
Se on täytetty   Joh 19:30


Ja sitten hän

Lainaus
kallisti päänsä ja antoi henkensä   Joh  19:30


Mitä oikein tapahtui?

Lainaus
Herra heitti Hänen päällensä
kaikkien meidän syntivelkamme
  Jes 53:6


Siis … miinusmerkkinen velkatilini on kokonaisuudessaan punakynällä,
Jeesuksen verellä, pyyhitty yli.
Ja mitä minun käskettiinkään tehdä:
Katso, Jumalan Karitsa
Nostan katseeni Häneen.

Lainaus
Ahdistettuna ja tuomittuna hänet otettiin pois   Joh Jes 53:8


Siispä minä olen vapaa,
tuomioni on jo kärsitty ja minua ei ikinä viedä pois.
Enää ei löydy yhtään säädöstä,
jonka perusteella minut voitaisiin tuomita.

Lainaus
antaen meille anteeksi kaikki rikokset,
ja pyyhki pois sen kirjoituksen säädöksineen,
joka oli meidän vastustajamme;
sen Hän otti meidän tieltämme pois ja naulitsi ristiin
  Kol 2:13-14
 

Pelastun siis yksin armosta.
Iankaikkinen elämä on Jumalan armolahja.
Ja uskokin on lahja, jonka Jumala antaa.
Uskon kautta kaikki on mahdollista.
Minun olematon uskoni ei tosin mahdollista mitään,
vaan usko, jonka Jeesus vaikuttaa,
kun nostan katseeni Häneen.

Lainaus
ja minä elän, en enää minä,
vaan Kristus elää minussa.
Ja minkä nyt elän lihassa,
sen minä elän Jumalan Pojan uskossa,
Hänen, joka on rakastanut minua
ja antanut itsensä minun edestäni
  Gal 2:20
Otsikko: Vs: Katso, Jumalan Karitsa!
Kirjoitti: Pökkelö - 04.08.14 - klo:21:46
AAMEN !!!
Otsikko: Jumalan armolahja Kristuksessa Jeesuksessa
Kirjoitti: kalamos - 08.08.14 - klo:14:02
Kiitos Sinulle Pökkelö
Aamenesta.

Se on tarpeen,
sillä tuohan on aivan uskomaton ilosanoma
- liian hyvää ollakseen totta.

Hyvin ymmärrän Tuomasta, joka totesi,
ettei usko, ellei näe.

Rakkaudessaan ihka Elävä Sana kuitenkin tulee minullekin käsinkosketeltavaksi.
Näen silmieni edessä Jumalan ainosyntyisen Pojan. Jumalan Karitsan.
Teurastettuna. Mutta myöskin ylösnousseena.

Tuomaan lailla kosketan syntieni aikaansaannosta - naulojen jälkiä Hänen käsissään.
Nostan katseeni Jeesukseen, ja sydämeeni syntyy usko,
joka saa suuni tunnustamaan:
Minun Herrani ja minun Jumalani!Joh 20:28

Tiedän lunastajani elävän.
Sama varma toivo, joka Jobillakin oli, valtaa sisimpäni tässä kuolevaisessa ruumiissa.
Ja sittenkuin tämä nahka on yltäni raastettu ja olen ruumiistani irti,
saan minä nähdä Jumalan. Job 19:26

Yhdessä Paavalin kanssa suuntaan mieleni siihen,
mikä ylhäällä on, enkä enää siihen, mikä on maan päällä.
Sillä minä olen kuollut,
ja minun elämäni on kätkettynä Kristuksen kanssa Jumalassa Kol 3:1-2

Yhdessä Johanneksen kanssa tahdon julistaa:
Jumala on antanut meille iankaikkisen elämän,
ja tämä elämä on hänen Pojassaan. 1 Joh 5:11

Lainaus
Jumalan armolahja on iankaikkinen elämä
Kristuksessa Jeesuksessa, meidän Herrassamme.
Room 6:23

 
Tuo lahja on uskon kautta minun.
Totisesti, joka uskoo, sillä on iankaikkinen elämä. Joh 6:47

Lahja otetaan vastaan, sitä ei ansaita.
Sillä armosta te olette pelastetut uskon kautta,
ette itsenne kautta - se on Jumalan lahja -
ette tekojen kautta, ettei kukaan kerskaisi. Ef 2:8-9

Pelastun siis armosta.
Iankaikkinen elämä on Jumalan armolahja.
Ja uskokin on lahja, jonka Jumala antaa.

Uskon kautta kaikki on mahdollista.
Minun olematon uskoni ei kylläkään mahdollista mitään,
vaan usko, jonka Jeesus vaikuttaa.

Usko syntyy ja kasvaa Hänen yhteydessään, joka on Jumalan Sana.
Herra, kenen tykö me menisimme?
Sinulla on iankaikkisen elämän sanat. Joh 6:68

Maria lepäsi Jeesuksen jalkojen juuressa ja kuunteli Hänen ääntään.
Martta-parka touhusi ja touhusi,
ja joutui synnin (katkeruuden ja kateuden) valtaan.
Herran mielisuosiota ei ansaita teoilla.
Maria oli valinnut hyvän osan, jota ei häneltä voitu ottaa pois.

Jeesusta katsellen ja kuunnellen alkaa vaelluksemme.
Ja se jatkuu Jeesusta katsellen maaliviivalle saakka.
Pankaamme mekin pois kaikki, mikä meitä painaa,
ja synti, joka niin helposti meidät kietoo,
ja juoskaamme kestävinä edessämme olevassa kilvoituksessa,
silmät luotuina uskon alkajaan ja täyttäjään, Jeesukseen. Heb 12:1-2

Emme kilvoittele tekojen kilparadalla,
vaan kysymyksessä on uskonkilvoitus alusta loppuun saakka.
Niinkuin te siis olette omaksenne ottaneet Kristuksen Jeesuksen, Herran,
niin vaeltakaa Hänessä, juurtuneina Häneen
ja Hänessä rakentuen ja uskossa vahvistuen. Kol 2:6-7


Otsikko: Vs: Katso, Jumalan Karitsa!
Kirjoitti: Pökkelö - 08.08.14 - klo:22:01
Kyllä, tuo kilvoitus on pysyä Hänessä.
Oman syntisyyden näkemien, ettei mikään minusta ole Jumalan edessä kelvolllista, vaan olen synnin spitaalin kokonaan turmelema.
Mutta kokonaan spitaalinen armahdettiin, kun hän oli jalkapohjista päälakeen spitaalissa.
Moni näkee sitä itsessään vain vähän, ja koettaa verhota sitä Jumalan ja muiden katseilta.

Miten vaikeaa on vain katsoa Häneen tuomatta mitään omaa, riippua yksin Vapahtajassa.
Eikä se onnistukaan ellei Pyhä Henki näytä todeksi synitämme ja kirkasta siihen lääkettä syntisairaalle. Jumalan Poikaa Jeesusta Kristusta.
Minun sovittajani ja lunastajani.

Moni Jeesusta suullaan tunnustava lähtee pois, sillä hänellä on tahto nähdä jotain konkreettistakin. Jotain näkymättömästä todellisuudesta.
Pelkkä usko on tylsää,... ja kun ei hetkeksikään tahdota hiljentyä / rauhoittua Jumalan edessä, kuullakseen Pyhän Hengen ääneen;
Sinäkin tarvitset parantajaa elämääsi-
Otsikko: Jumalan Karitsa
Kirjoitti: kalamos - 09.08.14 - klo:07:22

Jeesus on sovitusuhri,
joka sai aikaiseksi sovinnon Jumalan ja ihmisen välillä.
Jumalan viha syntiämme kohtaan tuli lepytetyksi siinä,
että meidän syntimme pantiin Jumalan Pojan
Jeesuksen Kristuksen kannettavaksi
ja Hän kärsi rangaistuksen meidän synneistämme.

Raamattu sanoo, että Hänet tehtiin synniksi.
Raamatun kielikuvaa käyttäen voidaan sanoa,
että Hänet tehtiin käärmeeksi.
Ja tuo käärme ripustettiin puuhun kuolemaan.
Vaikka Hän oli itse synnitön,
niin koko maailman synnin myrkky oli tiivistetty Häneen.
Ja ikäänkuin syyllisenä kaikkeen maailman syntiin
Hän kärsi synnistä aiheutuvan rangaistuksen.

Mutta koska Hän itse kuitenkin oli synnitön,
niin kuolema ei voinut pidättää Häntä.
Hän voitti Kuoleman ja Tuonelan.
Ja Hän otti heiltä avaimet pois Itselleen.
Nyt Hänella on kaikki valta taivaassa ja maan päällä.
Ja Hän voi pelastaa eli vapauttaa ihmisen synnin ja kuoleman vallasta.

Hän on välimies Jumalan ja ihmisen välillä.
Hän sovittaa ihmisen Jumalan kanssa.
Tämä sovinto astuu voimaan, kun otamme Jeesuksen vastaan.
Tuossa hetkessä Teurastetun Karitsan veri sivellään sydämemme oven pihtipieliin,
ja astumme vapauteen synnin orjuudesta.

Jeesus on se luvattu vaimon siemen, joka murskasi käärmeen pään eli vallan.
Ja siksi Jeesus voi pelastaa ja vapauttaa tuosta vallasta jokaisen,
joka ottaa Hänet vastaan. Kun olemme ottaneet Hänet vastaan,
olemme uusia luomuksia Kristuksessa.
Emme enää vain tiedä Hänestä jotakin,
vaan elämme rakkaussuhteessa Hänen kanssaan.

Tämä ristin evankeliumi, veren evankeliumi, on pelastuksen evankeliumi.
Sillä tapahtuu niinkuin tapahtui aikanaan Israelin erämaavaelluksen aikana.
Jokainen myrkkykäärmeen pureman saanut, joka nosti katseensa
tangon päähän asetettuun vaskikäärmeeseen, pelastui varmalta kuolemalta.

Jokainen ihminen voi saada Uuden Elämän.
Ja siksi me pyydämme Kristuksen puolesta:
Antakaa sovittaa itsenne Jumalan kanssa.

Meidän tarvitsee vain nostaa katseemme Golgatan puuhun ripustettuun
Jumalan Ainokaiseen Poikaan, Jumalan Teurastettuun Karitsaan.
Silloin meistä irrottaa otteensa synnin myrkky.
Meidät siirretään kuolemasta Elämään eli saamme uuden Elämän.
Otsikko: Vs: Katso, Jumalan Karitsa!
Kirjoitti: Pökkelö - 09.08.14 - klo:20:02
Meissä jokaisessa kiehuu sisällämme tuosta käärmeenpuremasta tullut myrkky. Ja silti moni luulee pystyvänsä korjaamaan elämäänsä ja syntejänsä omin voimin.
On niin vaikeata ymmärtää Jeesuksen tehneen sen mihin me emme kykene.
Hän eli puolestamme synnittömän elämän täyttäen lain vaatimuksen.
Hän oli se sovitusuhri, joka verellään avasi tien kaikkeen pyhimpään.
Tuossa sovitusveressä me olemme turvassa Jumalan vihalta syntiämme kohtaan.

Jospa oppisimme elämään vain katsoen tuota teurastettua Karitsaa itsemme sijasta.
Otsikko: Katso, Jumalan Karitsa / synnille kuolleita
Kirjoitti: kalamos - 10.08.14 - klo:11:33
Ne käärmeenpureman saaneet,
jotka nostivat katseensa puuhun ripustettuun vaskikäärmeeseen,
jäivät eloon.

Ne, jotka eivät nostaneet katsettaan siihen,
kuolivat.

Mitähän nuo eloonjääneet näkivät.

Mitä meidän pitäisi nähdä,
kun nostamme katseemme Häneen, jonka kantapään käärme murskasi,
ja johon käärme sylki kaiken myrkkynsä,
niin että Jeesuksesta sanotaan, että Hänet tehtiin synniksi.
Jeesus tehtiin synniksi. Synti oli Jeesuksessa ja ristillä.
Synnitön vaski mutta synniksi tehty käärme oli ripustettu puuhun.

Minä jotenkin aavistan noiden kuolemaisillaan olevien
nähneen Jeesuksen samaistumisen heidän tilanteeseensa,
ottaneen heidän osansa, kuolevan heidän sijastaan.

Me olemme upotetut Hänen kuolemaansa. Siispä mekin olemme kuolleet.
Siksi meillä on etuoikeus pitää itseämme synnille kuolleina.
Kirjaimellisesti kääntäen lukea/laskea itsemme synnille kuolleiksi.

Lainaus
Sillä minkä Hän kuoli, sen Hän kertakaikkisesti kuoli synnille,
mutta minkä Hän elää, sen Hän elää Jumalalle.
Samoin pitäkää tekin itseänne synnille kuolleina
mutta Jumalalle elävinä Kristuksessa Jeesuksessa.
Room 6:10.11


Aapeli Saarisalo kääntää:
Niin tekin pitäkää totena, että olette synnille kuolleet
Otsikko: Vs: Katso, Jumalan Karitsa!
Kirjoitti: Pökkelö - 11.08.14 - klo:22:39
Näin haluan minäkin tuon uskoa.
Jeesus eli kuuliaisena Jumalalle täyttäen lain, johon yksikääm meistä ei kyennyt eikä kykene.
Sen lisäksi Hän otti kantaakseen kaiken synnin kärsien ja sovittaen sen meidän puolesta.

Siksipä välillä joutuu vihan kohteeksi tuollaisen "löysän armon" kannattajana.

Meidän pitää olla kuuliaisia, ja laittaa synti pois, elää lain vaatimaa elämää Jumalalle mieliksi.
"Synnin ei pidä meiträ hallitseman". Joten me voimme selättää sen opetti eräs minulle.

Näen vain syntiä ja kelvottomuutta itsessäni. Ei vain teko syntejä, vaan aivan motiiveihin saakka.
Ja paljon jää näkemättä.
Teen pahaa hyvän sijasta, vaikka tahtoa olisikin.
Löydän sydämestäni vihaa rakkauden sijasta.

Siksi nostan katseeni Jeeuksen Kristukseen syntisten Vapahtajaan, joka on luvannut, ettei aja yhtäkään pois luotaan.
Nostan, en enää häpeillen, vaan rohkeasti Sanan kehotuksen mukaan. Katsellen teurastettua Karistaa. Minun puolestani.

Ja tällaisena saan palvella Jumalaa.
Kerran Hän on minutkin kirkastava.
Nyt saan elää laina vanhurskaudesta ja Hänen pyhittämänään. Mutta se kestää Isän edessä Sovitusveren tähden.
Hän oli kuuliainen.
Otsikko: Katso, Jumalan Karitsa! / Armon alla
Kirjoitti: kalamos - 12.08.14 - klo:08:04
Lainaus käyttäjältä: Pökkelö
"Synnin ei pidä meitä hallitseman"

Luetaanpa hiukan enemmän:

Lainaus
Sillä synnin ei pidä teitä vallitseman,
koska ette ole lain alla vaan armon alla.
Room 6:14

Siis me emme enää ole lain alla vaan armon alla.
Ja sen tähden tilanne on nyt päinvastainen kuin aiemmin.
Jos me vielä olisimme lain alla, niin tilanteemme olisi toivoton,
sillä laki on ikäänkuin katalyytti. Se saa meidät tekemään yhä enemmän syntiä.

Lainaus
laki tuli väliin, että rikkomus suureksi tulisi Room 5:20


Mutta nyt, kun Jumalan armo on ilmestynyt,
niin suunta on aivan päinvastainen.

Lainaus
Sillä Jumalan armo on ilmestynyt pelastukseksi kaikille ihmisille ja kasvattaa meitä
että me, hyljäten jumalattomuuden ja maailmalliset himot,
eläisimme siveästi ja vanhurskaasti ja jumalisesti nykyisessä maailmanajassa,
odottaessamme autuaallisen toivon täyttymistä ja suuren
Jumalan ja Vapahtajamme Kristuksen Jeesuksen kirkkauden ilmestymistä,
Hänen, joka antoi itsensä meidän edestämme
lunastaakseen meidät kaikesta laittomuudesta
ja puhdistaakseen itselleen omaisuudeksi kansan,
joka hyviä tekoja ahkeroitsee.
Tiit 2:12-14
Otsikko: Vs: Katso, Jumalan Karitsa!
Kirjoitti: otav otah - 12.08.14 - klo:17:36
Anteeksi Kalamos, mutta minä en oikein pääse sisälle teksteihisi. Kirjoitat kyllä sinänsä oikein, mutta teksteistäsi puuttuu kokonaan omakohtainen rosoisuus ja keskeneräisyys, niin – ja oman syntisyyden tunto. Maalaat ikään kuin kiiltokuvamaista evankeliumia, missä kaikki on kovin kaunista ja siloteltua.

Oletko koskaan ollut oikeasti syntinen ihminen? Henkivaltojen repimä, raastettu, toivoton, pimeä ja Jumalan hylkäämä?  Kristuksen ristikin on kaikkea muuta kuin kaunis. Jeesus kärsi järkyttävän ruman kuoleman – jota näkemästä kaikki kasvonsa peittävät – vieläkin.

Oletko koskaan omakohtaisesti joutunut kokemaan, kuinka paljon itkua ja kyyneleitä, vastustusta ja onnettomuutta tarvitaan siihen, että saadaan ristiin katsomalla omistaa edes pisara Jumalan pyhyyttä?

En kirjoita tätä negatiivisella mielellä, vaan haluaisin todella ymmärtää sinun elämääsi, analysoidakseni, mikä on tällaisten tekstien takana.
Otsikko: Katso, Jumalan Karitsa! / ratkaisu syntiongelmaan
Kirjoitti: kalamos - 13.08.14 - klo:11:56
Lainaus käyttäjältä: otav otah
Anteeksi Kalamos, mutta minä en oikein pääse sisälle teksteihisi. Kirjoitat kyllä sinänsä oikein, mutta teksteistäsi puuttuu kokonaan omakohtainen rosoisuus ja keskeneräisyys, niin – ja oman syntisyyden tunto.


Jospa lukisit ketjun alusta kolme ensimmäistä kappaletta uudelleen!

Nuorena uskovana ajattelin vähän siihen tapaan,
että kunhan pari ryppyä vielä oikaisen, niin enköhän ala kelvata.
Mutta nyt vanhemmiten olen ymmärtänyt sen,
että ei kalamoksessa  - nimittäin lihassani, asu mitään hyvää. Room 7:18

Mutta samalla, kun joudun toteamaan, että Roomalaiskirjeen luku 7 on totisinta totta,
niin samalla minä iloitsen siitä, että myös luku 8 on totisinta totta.
Ja luku 8 on ratkaisu siihen ongelmaan, jonka luku 7 paljastaa.

PS

Mitähän tarkoitat ilmaisulla 'oikeasti syntinen ihminen'?
Jos se tarkoittaa synnissä rypevää,
niin sitten en ole koskaan ollut oikeasti syntinen ihminen.
Mutta jos se tarkoittaa sitä, että tiedostan itsestäni sen, mitä edellä kirjoitin,
niin sitten minä olen oikeasti syntinen ihminen.