Puimatanner
Puimatanner => Yleinen keskustelu => Aiheen aloitti: palamar - 18.03.15 - klo:03:10
-
Terve,
Tulin ateistina tänne palstalle juttelemaan koska erilaiset ajatusmaailmat kiinnostavat.
aion:
-etsiä mielenkiintoisia keskusteluja elämänkatsomuksesta
-yrittää ymmärtää toisten ajatusmaailmaa
-hankkia ystäviä
en aio:
-solvata kenenkään mielipiteitä tai maailmankatsomusta
-esittää älykkäämpää kuin olen
kysyn:
-onko täällä muitakin uskonnottomia kuulolla?
-mitä mieltä te uskovaiset olette meistä?
kuuluillaan!
-
Terve,
Tulin ateistina tänne palstalle juttelemaan koska erilaiset ajatusmaailmat kiinnostavat.
aion:
-etsiä mielenkiintoisia keskusteluja elämänkatsomuksesta
-yrittää ymmärtää toisten ajatusmaailmaa
-hankkia ystäviä
en aio:
-solvata kenenkään mielipiteitä tai maailmankatsomusta
-esittää älykkäämpää kuin olen
kysyn:
-onko täällä muitakin uskonnottomia kuulolla?
-mitä mieltä te uskovaiset olette meistä?
kuuluillaan!
Tervetuloa!
Raamatun määritelmän mukaan kaikki foorumilaiset taitavat olla pakanoita, näin sen ilmaisee wiki:
"Raamatullisessa kielenkäytössä pakana tarkoittaa Israelin kansalle vierasta kansaa tai heimoa, joka noudattaa juutalaisilta kiellettyjä tapoja.[3] Tässä merkityksessä voidaan puhua ”pakanakristityistä” erotukseksi "juutalaiskristityistä"; kyseessä on siis tällöin pikemminkin etnis-kulttuurillinen kuin uskonnollinen termi. Sanaa ”pakanuus” ei tavallisesti käytetä tässä merkityksessä."
http://fi.wikipedia.org/wiki/Pakanuus
-
Ateisteja on oman kokemukseni mukaan useampaa sorttia.
Niitä, jotka saarnaavat omaa agendaansa ja tuovat jatkuvasti esille jo useampaan kertaan vääriksi osoittautuneita väittämiä.
Niitä, jotka haluavat aidosti keskustella.
Niitä, jotka näyttävät suhtautuvan välinpitämättömästi uskonasioihin.
Arvostan sellaisia, jotka pystyvät muodostamaan oman mielipiteensä itsenäisesti ja pystyvät riittävien perusteiden esiintullessa muuttamaan mieltään jostain asiasta - tämä koskee yhtälailla uskovaisia kuin ateistejakin tai jotain siltä väliltä.
Harvemmin näissä nettikeskusteluissa mieli muuttuu kokonaisuuden suhteen, yksittäisissä asioissa ehkä.
-
Niitä, jotka saarnaavat omaa agendaansa ja tuovat jatkuvasti esille jo useampaan kertaan vääriksi osoittautuneita väittämiä.
Mielestäni tämä ryhmä edustaa nimenomaan uskonnollisuutta. Jos ei oikeasti usko Jumalaan, niin eihän silloin ole tarvetta mitenkään todistella asiaa. Kun ei usko enää joulupukkiin, niin asia ei askarruta sen enempää.
-
Minulle oli uutta, että ateismia on kahdenlaista, positiivista ja negatiivista. Ajatus löytyy allaolevasta linkistä.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Agnostisismi
Otan edellisestä lainauksena taulukon:
-
Terve,
Tulin ateistina tänne palstalle juttelemaan koska erilaiset ajatusmaailmat kiinnostavat.
aion:
-etsiä mielenkiintoisia keskusteluja elämänkatsomuksesta
-yrittää ymmärtää toisten ajatusmaailmaa
-hankkia ystäviä
en aio:
-solvata kenenkään mielipiteitä tai maailmankatsomusta
-esittää älykkäämpää kuin olen
kysyn:
-onko täällä muitakin uskonnottomia kuulolla?
-mitä mieltä te uskovaiset olette meistä?
kuuluillaan!
Tuolla asenteella on hyvä tulla tälle foorumille. Toivon rakentavaa keskustelua ja uskon, että kanssasi sellainen saadaan. Eriäviä mielipiteitä mieluusti sallitaan, niinpä minäkin esitän aloitusviestiisi sellaisen. Pidät itseäsi uskonnottomana. Eräässä mielessä minäkin pidän itseäni uskonnottomana. Mutta tämä riippuu siitä, mitä uskonnolla tarkoitamme. Jos uskonnollisuus ymmärretään siten, että tietyillä toimenpiteillä tullaan Jumalalle kelvolliseksi, niin evankeliumi torjuu kaiken uskonnollisuuden. Toisaalta uskonnollisuus on jokaisessa ihmisessä oleva todellisuus, jota ei edes ateismi hävitä mihinkään. Mutta jatketaan…
-
Nuo käsitteet pakana ja uskonnoton ovat hiukan vaikeaselkoisia.
Pakana ja uskonnoton minäkin,
joskin uskon Jeesukseen eli olen uskovainen.
Uskonto ja usko ovat jopa vastakkaisia käsitteitä. Uskonto ei pelasta (http://kalamos.omasivu.fi/uskonto/).
Sanot olevasi ateisti. Mitähän se tarkoittaa - jonkinlaista vakaumusta ehkä?
-
Nuo käsitteet pakana ja uskonnoton ovat hiukan vaikeaselkoisia.
Pakana ja uskonnoton minäkin,
joskin uskon Jeesukseen eli olen uskovainen.
Uskonto ja usko ovat jopa vastakkaisia käsitteitä. Uskonto ei pelasta (http://kalamos.omasivu.fi/uskonto/).
Sanot olevasi ateisti. Mitähän se tarkoittaa - jonkinlaista vakaumusta ehkä?
Tarkoitan sillä sitä että en usko mihinkään, minkä olemassaolo ei ole ilmeistä. Kaikissa hämärissä asioissa sanon mielelläni (tai toivon sanovani) että "en tiedä".
Tarkennuksena sanottakoon että olen tarkalleen ottaen agnostikko, eli en usko jumalaan, mutten väitä tietäväni ettei jumalaa ole. Olen vain sitä mieltä ettei jumalan tai jumalien olemassaolosta ole riittävää näyttöä. Ateisti on vain yleisessä käytössä oleva sana.
Minussa on myös hitunen deistiä, eli saattaa mielestäni olla, että on olemassa jonkinlainen voima, joka on niin eksoottinen että tämän hetkisillä tiedoilla voimme yhtä hyvin kutsua sitä jumaluudeksi, niinkuin ehkä kivikauden ihmiset olisivat kutsuneet nykyajan avaruuslentäjiä jumalaliksi. Mielestäni ei kuitenkaan ole eroa luonnollisella ja yliluonnollisella, koska kaikki mitä on, on osa tätä maailmankaikkeutta ja siten luonnollista, kuinka eksoottista se sitten onkin.
-
Minulle Jumala osoittaa elävänsä ennen kaikkea Raamatun kautta. Tietysti myös luonto ja kaikki mitä siinä on, puhuu minulle Jumalan olemassaolon puolesta.
Jostain kumman syystä Jumala on halunnut salata sillä tavoin itsensä niin, että hänen uskomaton voi selittää itselleen nuo molemmat jotenkin muuten.
Itse en usko, että kukaan voi vain päättää alkaa uskoa Jumalaan.
-
Itse en usko, että kukaan voi vain päättää alkaa uskoa Jumalaan.
Voihan niitä päätöksiä tehdä, mutta ellei siihen sisälly myös Jumalan etsiminen, niin eipä se juuri mihinkään johda. Jumala on kuitenkin niin armollinen, että hän antaa ihmisen yrittää elää uskovan elämää.
Jeesus on sanonut: "Jos joku tahtoo tehdä hänen tahtonsa, tulee hän tuntemaan, onko tämä oppi Jumalasta, vai puhunko minä omiani."
Tuota kohtaa on tulkittu saarnoissakin väärin näin: "Jos joku tekee Jumalan tahdon jne." Tahtominen on eri asia kuin tekeminen. Kun joku tahtoo elää Jumalan tahdon mukaan, niin varmasti huomaa, ettei se onnistu. Ihmisen täytyy syntyä, ennenkuin voi elää.
-
Mielestäni ei kuitenkaan ole eroa luonnollisella ja yliluonnollisella, koska kaikki mitä on, on osa tätä maailmankaikkeutta ja siten luonnollista, kuinka eksoottista se sitten onkin.
Erittäin hyvin sanottu. Minäkin ajattelen näin. On olemassa vain luonnollisia asioita.
-
Nuo käsitteet pakana ja uskonnoton ovat hiukan vaikeaselkoisia.
Pakana ja uskonnoton minäkin,
joskin uskon Jeesukseen eli olen uskovainen.
Uskonto ja usko ovat jopa vastakkaisia käsitteitä. Uskonto ei pelasta (http://kalamos.omasivu.fi/uskonto/).
Sanot olevasi ateisti. Mitähän se tarkoittaa - jonkinlaista vakaumusta ehkä?
Tarkoitan sillä sitä että en usko mihinkään, minkä olemassaolo ei ole ilmeistä. Kaikissa hämärissä asioissa sanon mielelläni (tai toivon sanovani) että "en tiedä".
Tarkennuksena sanottakoon että olen tarkalleen ottaen agnostikko, eli en usko jumalaan, mutten väitä tietäväni ettei jumalaa ole. Olen vain sitä mieltä ettei jumalan tai jumalien olemassaolosta ole riittävää näyttöä. Ateisti on vain yleisessä käytössä oleva sana.
Minussa on myös hitunen deistiä, eli saattaa mielestäni olla, että on olemassa jonkinlainen voima, joka on niin eksoottinen että tämän hetkisillä tiedoilla voimme yhtä hyvin kutsua sitä jumaluudeksi, niinkuin ehkä kivikauden ihmiset olisivat kutsuneet nykyajan avaruuslentäjiä jumalaliksi. Mielestäni ei kuitenkaan ole eroa luonnollisella ja yliluonnollisella, koska kaikki mitä on, on osa tätä maailmankaikkeutta ja siten luonnollista, kuinka eksoottista se sitten onkin.
Maailmankaikkeus
mukaanlukien tämän pieni planeetta, joka kuhisee elämää,
ainakin ovat olemassa.
Minkälaisia ajatuksia tämä ilmeinen tosiasia sinussa herättää?
-
Nuo käsitteet pakana ja uskonnoton ovat hiukan vaikeaselkoisia.
Pakana ja uskonnoton minäkin,
joskin uskon Jeesukseen eli olen uskovainen.
Uskonto ja usko ovat jopa vastakkaisia käsitteitä. Uskonto ei pelasta (http://kalamos.omasivu.fi/uskonto/).
Sanot olevasi ateisti. Mitähän se tarkoittaa - jonkinlaista vakaumusta ehkä?
Tarkoitan sillä sitä että en usko mihinkään, minkä olemassaolo ei ole ilmeistä. Kaikissa hämärissä asioissa sanon mielelläni (tai toivon sanovani) että "en tiedä".
Tarkennuksena sanottakoon että olen tarkalleen ottaen agnostikko, eli en usko jumalaan, mutten väitä tietäväni ettei jumalaa ole. Olen vain sitä mieltä ettei jumalan tai jumalien olemassaolosta ole riittävää näyttöä. Ateisti on vain yleisessä käytössä oleva sana.
Minussa on myös hitunen deistiä, eli saattaa mielestäni olla, että on olemassa jonkinlainen voima, joka on niin eksoottinen että tämän hetkisillä tiedoilla voimme yhtä hyvin kutsua sitä jumaluudeksi, niinkuin ehkä kivikauden ihmiset olisivat kutsuneet nykyajan avaruuslentäjiä jumalaliksi. Mielestäni ei kuitenkaan ole eroa luonnollisella ja yliluonnollisella, koska kaikki mitä on, on osa tätä maailmankaikkeutta ja siten luonnollista, kuinka eksoottista se sitten onkin.
Maailmankaikkeus
mukaanlukien tämän pieni planeetta, joka kuhisee elämää,
ainakin ovat olemassa.
Minkälaisia ajatuksia tämä ilmeinen tosiasia sinussa herättää?
Mielestäni on hyvin mielenkiintoista ettei muualta maailmankaikkeudesta ole löytynyt vielä elämää.
Käsittääkseni astronomian viime löydökset osoittavat että elämälle suotuisia paikkoja on maailmankaikkeudessa paljon enemmän kuin tähän asti on luultu (toisin kuin koulussa opetettiin). Saattaahan olla että elämää on paljonkin, mutta älyllinen elämä taasen on hyvinkin harvinainen evoluution haara. Fermin paradoksi? Uskotteko te täällä yleensä evoluutioon? Minkälaisia ajatuksia tämä ilmeinen tosiasia teissä herättää? (siis jo kysytty, ei evoluutio, vaikka evoluutiokin on mielestäni varsin ilmeinen tosiasia)
Hyvää kevättä kaikille! Kohta pääsee kunnolla vesille ;)
-
Mielestäni on hyvin mielenkiintoista ettei muualta maailmankaikkeudesta ole löytynyt vielä elämää.
Käsittääkseni astronomian viime löydökset osoittavat että elämälle suotuisia paikkoja on maailmankaikkeudessa paljon enemmän kuin tähän asti on luultu (toisin kuin koulussa opetettiin). Saattaahan olla että elämää on paljonkin, mutta älyllinen elämä taasen on hyvinkin harvinainen evoluution haara. Fermin paradoksi? Uskotteko te täällä yleensä evoluutioon? Minkälaisia ajatuksia tämä ilmeinen tosiasia teissä herättää? (siis jo kysytty, ei evoluutio, vaikka evoluutiokin on mielestäni varsin ilmeinen tosiasia)
Hyvää kevättä kaikille! Kohta pääsee kunnolla vesille ;)
Tapasi keskustella on miellyttävä. Uskovaisetkin saisivat oppia keskustelemaan yhtä sivistyneesti.
Minusta ei ole väittelijäksi, voin ainoastaan kertoa sen, mitä mieltä asiasta olen. Evoluutio edellyttäisi suurta uskoa, jota minulla ei ainakaan ole. Minua evoluutioteoriassa vaivaa se, että mihin ne välimuodot ovat kadonneet. Koiria on suuria ja pieniä ja niidä voidaan jalostaa ilmeisesti loputtomiin, viime aikoina olen tehnyt havainnon, että ilmeisesti jalostus vaikuttaa koiriin epäedullisesti siten, että toiset rodut suorastaan kärsivät jalostuksesta. Mutta koira on kuitenkin koira, ei se jalostuksessakaan muutu toiseksi eläimeksi, saati ihmiseksi, vaikka yrittääkin joskus "puhua".
Piristykseksi tämä lyhyt videon pätkä:
http://www.iltalehti.fi/fiidifi/2015041719532182_fd.shtml
Jonkilaista ironiaa näen siinä, että avaruudesta etsitään järjellistä elämää. Saattaisi olla järkevämpää etsiä ensin sitä täältä maasta. Toki pidän mahdollisena senkin, että avaruudessa on kokonaan toisenlaisia maailmoita. Saattapa olla sellaisiakin, jossa ei ole sitä, mikä tämän Telluksen on turmellut. Tarkoitan syntiä.
-
Mielestäni on hyvin mielenkiintoista ettei muualta maailmankaikkeudesta ole löytynyt vielä elämää.
Käsittääkseni astronomian viime löydökset osoittavat että elämälle suotuisia paikkoja on maailmankaikkeudessa paljon enemmän kuin tähän asti on luultu (toisin kuin koulussa opetettiin).
Hyvää kevättä kaikille! Kohta pääsee kunnolla vesille ;)
Silloin kun itse olin koulussa, opetettiin muistaakseni että maailmankaikkeudessa
saattaa olla miljardeja planeettoja joilla voi olla elämää. Nyt tilanne on kääntynyt
avain toisinpäin. Taisi olla toissa vuonna, kun oli uutinen, että on löytynyt
ensimmäinen planeetta, jolla saattaa olla samankaltaiset olosuhteet
kuin maapallolla.
Olen samaa mieltä, että on hyvin mielenkiintoista ettei muualta ole löytynyt elämää.
Entäs jos elämää löytyy jostakin - mielestäni sekin olisi yhtä mielenkiintoista, suorastaan
"säväyttävää".
Jep, on mukava ajatus päästä taas kohtapuoliin vesille. Ensi viikolla taitaa jo olla
sopivan lämmin soutuveneen tervaussää 8)
-
Hyvää kevättä kaikille! Kohta pääsee kunnolla vesille
Itse asun meren äärellä.
Katselen ikkunasta pesiviä joutsenia.
Kerran pihamaalle tupsahti kauriita. Pari pientä. Sitten emo.
Ja yhtäkkiä vielä viimeksi selvästikin perheen pää,
oikein mahtava sarvipää kuin perheen turvakallio.
Siinä olivat vaimon kukkaistutukset vaarassa.
Mutta niin sykähdyttävä oli tuo näky,
että vaikka pensaita jo vähän nypittiin,
niin vaimo ei antanut lupaa napauttaa ikkunaa,
ilmoittaakseni näille elämäänsä eläville olennoille,
että ei niitä istutuksia oikeastaan saisi syödä.
Miten ajattelet - onko tämä luomakunta,
siis nuo hellyyttävät eläimet ja ihastuttavat kasvit,
jotka lisääntyvät lajiensa mukaan,
tai vaikkapa lähes hengityksen salpaava neitsyt,
jonka kerran sain viedä vihille,
vain sattuman tuotosta?
-
Evoluutio edellyttäisi suurta uskoa, jota minulla ei ainakaan ole. Minua evoluutioteoriassa vaivaa se, että mihin ne välimuodot ovat kadonneet.
Jos ihminen olisi kehittynyt apinasta, niin tottapa joku olisi tehnyt kokeita, joista olisi ollut seurauksena otus, joka ei ole ihminen, mutta ei myöskään apina. Ei semmoista ole vielä vastaan tullut, enkä ole kuullut milloinkaan sellaista olleen.
Linkolan kysymys on evoluutiouskovaisille kiusallinen: "Mitä se silmä teki, ennenkuin se näki?" Entä mitä korva, ennenkuin se kuuli? Silmähän ei voi kehittyä silmäksi eikä korva korvaksi, ennenkuin aivoissa tapahtuu ko. aistin vaatimat asiat. Samat lainalaisuudet koskevat myös muita elimiä. Pelkällä tuntoaistilla ei tee yhtään mitään, ellei ole vastaavaa aivotoimintaa ja salamannopea yhteys aivojen ja elimen välillä, vaikka varpaasta päähän.
-
Pelkällä tuntoaistilla ei tee yhtään mitään, ellei ole vastaavaa aivotoimintaa ja salamannopea yhteys aivojen ja elimen välillä, vaikka varpaasta päähän.
Edelliseen hieman lisäystä. Tuossa mainittu havainto syntyi kun iskin varpaani johonkin esteeseen, saattoi olla ovenpieli tms.
-
Pelkällä tuntoaistilla ei tee yhtään mitään, ellei ole vastaavaa aivotoimintaa ja salamannopea yhteys aivojen ja elimen välillä, vaikka varpaasta päähän.
Edelliseen hieman lisäystä. Tuossa mainittu havainto syntyi kun iskin varpaani johonkin esteeseen, saattoi olla ovenpieli tms.
Itse asiassa se mekanismi, jolla salamannopeasti vedät esimerkiksi kätesi kuumalta keittolevyltä on nimeltään refleksikaari, johon ei tarvita aivoja ollenkaan. Jumala on suunnitellut elimistömme niin hienovaraisilla mekanismeilla, että niitä tulee ihmeteltyä kerta toisensa jälkeen.
Jokainen meistä on joskus koskenut kuumaan keittolevyyn tai liekkiin. Mitä silloin tapahtuu? Vedät äkkiä kätesi pois, ja kun huomaat, että alkaa tuntumaan poltetta, olet jo hetkeä aiemmin vetänyt kätesi pois. Siis ennen kuin huomaat, että nyt on kuuma, kätesi on vetäytynyt pois liekistä. Samoin, kun liukastut liukkaalla kadulla, ja steppaat sarjan mitä eriskummallisempia tukiaskeleita ja pysyt kuin pystyssä, aivosi ehtivät mukaan vasta kun tilanne on jo ohi. Mitä juuri tapahtui? Kuumaan liekkiin koskiessasi iholla sijaitsevat kipua ja kuumaa aistivat reseptorit aktivoituvat ja lähettävät nopeasti hermoimpulssin aivoja kohti. Aivot ovat kuitenkin kaukana, ja käsi ehtii palaa, ennen kuin viesti saapuu aivoihin. Niinpä jo selkäytimen tasolla kipuaistimus johtuu suoraan liikehermoon, joka alkaa ohjaamaan käden lihaksia siten, että käden lihakset alkavat vetämään kättä pois liekin päältä. Samaan aikaan selkäytimessä kipuviesti jatkaa matkaa kohti aivoja, kun käden lihakset ovat jo aktivoituneet. Vasta kun käsi on jo vedetty pois liekin päältä, viesti saavuttaa aivot, ja tulemme tietoisiksi kuumasta.
Kaatuessa tapahtuu samantapainen ilmiö, kyse on sarjasta monimutkaisia heijastesarjoja, mm jänneheijasteita, jossa jänteeseen kohdistuva äkillinen venytys saa lihaksen supistumaan. Kyse on selkäytimen tasolla tapahtuvasta toiminnosta, joten sitä ei voi tietoisesti edes sammuttaa. Esimerkiksi kun lääkäri lyö kumivasaralla polveen, polvi ojentuu automaattisesti, vaikka kuinka yrittäisi sitä itse estää.
Monet opettelemamme taidot kulkevat refleksikaaren kautta. Esimerkiksi jääkiekon pelaajat harjoittelevat laukaisemaan maalia kohti suoraan syötöstä niin kauan, että refleksikaari voimistuu ja laukaukset alkavat tulemaan "selkäytimestä", aivan automaattisesti. Näitä opeteltuja refleksejä voimme tietyssä määrin voimistaa ja myös heikentää tahdonalaisesti sekä treenaamisen kautta. Jääkiekko on siis joskus melko aivotonta touhua ;D
Kovasti saa ateisti vakuuteltua, ennen kuin uskon, että alkuräjähdys aiva sattumalta synnytti tällaisen ihmeellisen, itsestään, perheestään, seurakunnastaan, Jumalasta ja universumista tietoisen ihmisen, jonka elimistökin on itsessään mysteeri. Tällainen ruumis ei synny räjäyttämällä, vaikka olisi kuinka kova latinki!
Tässä pari ihmiselimistössä tapahtuvaa prosessia, joita ilman ihminen ei voisi olla elossa. Nämä prosessit ovat käynnissä jatkuvasti, kaikkina aikoina, eivätkä ne ole voineet syntyä sattumalta:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Sitruunahappokierto
https://fi.wikipedia.org/wiki/Ureakierto
https://fi.wikipedia.org/wiki/Glykolyysi
https://fi.wikipedia.org/wiki/Elektroninsiirtoketju
Tietoisuuden olemassaolo on aivan oma luku sinänsä. Mistä tulee tietoisuus, että juuri minä olen ihminen ja että olemme tällä planeetalla olemassa? Tietoisuuskin on Jumalan luoma ominaisuus. Koko luonto todistaa Jumalan olemassaolosta!
-
Edelliseen hieman lisäystä. Tuossa mainittu havainto syntyi kun iskin varpaani johonkin esteeseen, saattoi olla ovenpieli tms.
Kiitos tästä! Kysymys olikin siis vielä ihmeellisemmästä ja monimutkaisemmasta asiasta, mitä osasin ajatella. Mutta jatketaan ihmeiden ihmettelemistä. Entä sitten, kun salama välähtää ja minä näen sen ja voin siitä välähdyksestä ryhtyä laskemaan äänen tarvitseman matkan sekunneissa ja pystyn sanomaan osapuilleen etäisyyden siihen salamaniskuun? Ja eikö kuuloaistimus korvassa ja aivoissa tapahdu kutakuinkin samalla tavalla kuin näköaistimus? Mielestäni tajuan äänen aivoissani kuten kuvankin (joka muodostuu miljoonista "pikseleistä").
Jos kysymys on siitä, että ihminen on Luojan luoma, tämä kaikki on ihmettä. Mutta onko kyseessä super-ihme, jos tämä kaikki onkin älyvapaan kehityksen tulosta?
-
Kovasti saa ateisti vakuuteltua, ennen kuin uskon, että alkuräjähdys aiva sattumalta synnytti tällaisen ihmeellisen, itsestään, perheestään, seurakunnastaan, Jumalasta ja universumista tietoisen ihmisen, jonka elimistökin on itsessään mysteeri. Tällainen ruumis ei synny räjäyttämällä, vaikka olisi kuinka kova latinki!
Tässä pari ihmiselimistössä tapahtuvaa prosessia, joita ilman ihminen ei voisi olla elossa. Nämä prosessit ovat käynnissä jatkuvasti, kaikkina aikoina, eivätkä ne ole voineet syntyä sattumalta:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Sitruunahappokierto
https://fi.wikipedia.org/wiki/Ureakierto
https://fi.wikipedia.org/wiki/Glykolyysi
https://fi.wikipedia.org/wiki/Elektroninsiirtoketju
Tietoisuuden olemassaolo on aivan oma luku sinänsä. Mistä tulee tietoisuus, että juuri minä olen ihminen ja että olemme tällä planeetalla olemassa? Tietoisuuskin on Jumalan luoma ominaisuus. Koko luonto todistaa Jumalan olemassaolosta!
Käsittämättömiä asioita oli noissa linkeissä, ei tällä päällä voi niitä ymmärtää.
Keijo Leppänen (uutistenlukija) kirjoitti vuosia sitten, että sitä hän ei jaksa ymmärtää, että alkuräjähdys olisi synnyttänyt kaiken, koska kaikki muut paukut sen jälkeen ovat vaikuttaneet juuri päinvastoin.
-
Olen joskus ihmetellyt kaiken kauneutta, ja järjestystä. Esimerkikisi Lumi. Jokainen hiutale on oma taideteoksensa. Ja entäpä väri !?
Valkoisena se tuo pimeään kuolleeseen luontoon valoa täällä pohjolassa. Sattumaltako se on valkoista ?
Vai mikä evoluutiossa on ohjannut sen muotoutumaan valkoiseksi ?
-
Olen joskus ihmetellyt kaiken kauneutta, ja järjestystä. Esimerkikisi Lumi. Jokainen hiutale on oma taideteoksensa. Ja entäpä väri !?
Valkoisena se tuo pimeään kuolleeseen luontoon valoa täällä pohjolassa. Sattumaltako se on valkoista ?
Vai mikä evoluutiossa on ohjannut sen muotoutumaan valkoiseksi ?
Minä olen ihmetellyt taivaan sineä. Miksi se on sininen eikä musta, kuten se on muutaman kilometrin korkeudesta katsottuna? Evoluutionko ansiota?
Mainitsit että jokainen lumihiutale on erilainen. Erik Ewalds sanoi aikoinaan, että mitä enemmän meistä tulee Kristuksen kaltaisia, sitä enemmän meistä tulee keskenämme erilaisia. Uskonnollisuus pyrkii tekemään samankaltaisuutta ja toistensa kopioita. Sen huomaa erilaisista uskonnollisista liikkeistä. Poikkeavuutta ei voida sietää.
-
Olen joskus ihmetellyt kaiken kauneutta, ja järjestystä. Esimerkikisi Lumi. Jokainen hiutale on oma taideteoksensa. Ja entäpä väri !?
Valkoisena se tuo pimeään kuolleeseen luontoon valoa täällä pohjolassa. Sattumaltako se on valkoista ?
Vai mikä evoluutiossa on ohjannut sen muotoutumaan valkoiseksi ?
Minä taas ihmettelen sitä, että mikä saa sinut (ja minut) ihmettelemään kaiken kauneutta ja järjestystä. Mikä meissä päättää pitää jotain asiaa kauniina? Mitä on taide? Miksi kutsumme lumihiutaleita taideteoksiksi? Melkoinen pamaus, kun saa jopa tällaisen tietoisuuden kauniista, oikeasta ja väärästä ja jopa täysin "turhasta" taiteesta aikaiseksi.
-
--- mitä enemmän meistä tulee Kristuksen kaltaisia, sitä enemmän meistä tulee keskenämme erilaisia.
Uskonnollisuus pyrkii tekemään samankaltaisuutta ja toistensa kopioita. Sen huomaa erilaisista uskonnollisista liikkeistä. Poikkeavuutta ei voida sietää.
Tuossapa onkin ajatus joka kannattaa painaa mieleensä...
-
Kauneudesta onkin ihan oma keskustelunsa:
http://puimatanner.net/index.php?topic=177.0
-
Uskonnollisuus pyrkii tekemään samankaltaisuutta ja toistensa kopioita. Sen huomaa erilaisista uskonnollisista liikkeistä. Poikkeavuutta ei voida sietää.
Tästä minulla on "surullisen hauskoja" muistoja muutaman vuosikymmenen takaa. Ei taida nykyisin enää ilmetä niin selvästi.
Kun radiosta tuli aamu- ja iltahartauksia, niin parista ensimmäisestä sanasta pystyi kokolailla osuvasti sanomaan, mistä yhteisöstä lähetys tulee. Nuotti ja aksentti paljasti sen lähes erehtymättömästi.
-
Voisi ajatella niinkin, että armossa jokainen meistä on samanlainen; tarvitseva ja ravittu. Jumalan valtakunta on täynnä paradokseja. Se on minulle ollut aika suuri löytö.
-
Voisi ajatella niinkin, että armossa jokainen meistä on samanlainen; tarvitseva ja ravittu. Jumalan valtakunta on täynnä paradokseja. Se on minulle ollut aika suuri löytö.
Minulle erityisesti suurta on se, että juuri evankeliumin ytimen löytäminen yhdistää niin erilaiset ihmiset keskenään.
-
Voisi ajatella niinkin, että armossa jokainen meistä on samanlainen; tarvitseva ja ravittu. Jumalan valtakunta on täynnä paradokseja. Se on minulle ollut aika suuri löytö.
Minulle erityisesti suurta on se, että juuri evankeliumin ytimen löytäminen yhdistää niin erilaiset ihmiset keskenään.
Kyllä. Siitä on ihan käytännönkin kokemusta. Aidon evankeliumin ääressä kun ihminen ei korostu, niin kai se on syynä erilaisuuden merkityksettömyyteen. Oikeastaan se jää lähes huomaamatta. Ei sitä edes ajattele, että onko itse tai onko joku toinen "liian erilainen". Kun ei sillä ole totuuden edessä mitään merkitystä.
-
Voisi ajatella niinkin, että armossa jokainen meistä on samanlainen; tarvitseva ja ravittu. Jumalan valtakunta on täynnä paradokseja. Se on minulle ollut aika suuri löytö.
Minulle erityisesti suurta on se, että juuri evankeliumin ytimen löytäminen yhdistää niin erilaiset ihmiset keskenään.
Tuo on totta. Lisäksi nämä niin erilaiset ihmiset ovat niin yksimielisiä! Tai ainakin Raamatun mukaan meillä tulisi olla yksi mieli, ilman riitaisuuksia. Ja kyllähän tämä varsin hyvin seurakunnissa toteutuu. Pienen pientä kinaa toki saman perheen lasten välillä aina on, mutta ei missään muissa organisaatioissa niin aitoa välittämistä, toisen huomioonottamista ja lähimmäisenrakkautta ole, kuin seurakunnan keskuudessa, jossa Kristus on pää, ja seurakunta Hänen jäsenensä.
-
Voisi ajatella niinkin, että armossa jokainen meistä on samanlainen; tarvitseva ja ravittu. Jumalan valtakunta on täynnä paradokseja. Se on minulle ollut aika suuri löytö.
Minulle erityisesti suurta on se, että juuri evankeliumin ytimen löytäminen yhdistää niin erilaiset ihmiset keskenään.
Tuo on totta. Lisäksi nämä niin erilaiset ihmiset ovat niin yksimielisiä! Tai ainakin Raamatun mukaan meillä tulisi olla yksi mieli, ilman riitaisuuksia. Ja kyllähän tämä varsin hyvin seurakunnissa toteutuu.
Tarkoitin tuolla evankeliumin ytimen löytämisellä sitä, että pelastus on yksin uskosta yksin armosta ja yksin Kristuksen tähden. Vasta se synnyttää yhteyden, mikä yksittäisen seurakunnan sisälläkin jää usein toteutumatta. On niin paljon vaatimuksia jolloin tuo yksin -sana menettää merkityksensä.
Itsellä on tuntumaa asiaan vasta n. 40 vuoden ajalta, joten se on ehkä liian lyhyt aika. Mutta kokemukseni on se, että yhteys ei kestä sitä, että asioita arvioidaan ja tutkitaan ja että niistä puhutaan. Voi olla niin, että sadan hengen seurakunnassa vain pari kolme on oikeilla jäljillä ja muut eksyksissä. Vrt. Sardeen seurakuntaan, joka muistuttaa aika monia seurakuntia tässä ajassa. Helposti niiitä harvoja pidetään häkäkivinä, joista mieluusti haluttaisiin eroon. Näennäinen yhteys on kokonaan toinen juttu, siinä muutamat määräävät linjan, miten meillä uskotaan ja muiden on oltava hiljaa siinäkin tapauksessa, että seurakunta (ja kokonainen kirkkokunta) on jo syvällä harhojen suossa.
-
Sanoisin Pauluksen puhuvan asiaa. Samanlaisia kokemuksia itselläkin.
-
Jonkilaista ironiaa näen siinä, että avaruudesta etsitään järjellistä elämää. Saattaisi olla järkevämpää etsiä ensin sitä täältä maasta. Toki pidän mahdollisena senkin, että avaruudessa on kokonaan toisenlaisia maailmoita. Saattapa olla sellaisiakin, jossa ei ole sitä, mikä tämän Telluksen on turmellut. Tarkoitan syntiä.
Hesarin jutussa pohditaan tänään sitä, miten se vaikuttaa kristinuskoon, jos avaruudesta löytyy joskus elämää: http://www.hs.fi/tiede/art-2000005253059.html
Muistin, että asiaa on pohdittu aiemmin täälläkin. Minulle ei tule Hesaria, enkä tämän jutun vuoksi sitä lähde ostamaan. Mutta jos jollekin tulee, tuosta jutusta olisi mielenkiintoista tietää enemmän. Ateistit tietenkin pitäisivät sitä kristinuskon loppuna, mutta itse en ajattele niin, kuten tuosta edelläolevasta käy ilmi. Ihmisen ongelmahan on se, että hän luulee jotain tietävänsä.
-
Jonkilaista ironiaa näen siinä, että avaruudesta etsitään järjellistä elämää. Saattaisi olla järkevämpää etsiä ensin sitä täältä maasta. Toki pidän mahdollisena senkin, että avaruudessa on kokonaan toisenlaisia maailmoita. Saattapa olla sellaisiakin, jossa ei ole sitä, mikä tämän Telluksen on turmellut. Tarkoitan syntiä.
Hesarin jutussa pohditaan tänään sitä, miten se vaikuttaa kristinuskoon, jos avaruudesta löytyy joskus elämää: http://www.hs.fi/tiede/art-2000005253059.html
Muistin, että asiaa on pohdittu aiemmin täälläkin. Minulle ei tule Hesaria, enkä tämän jutun vuoksi sitä lähde ostamaan. Mutta jos jollekin tulee, tuosta jutusta olisi mielenkiintoista tietää enemmän. Ateistit tietenkin pitäisivät sitä kristinuskon loppuna, mutta itse en ajattele niin, kuten tuosta edelläolevasta käy ilmi. Ihmisen ongelmahan on se, että hän luulee jotain tietävänsä.
Jaa, että on aiemminkin pohdittu. Sellaista se on, kun ei ole tärkeämpää tekemistä. "Sillä ateenalaisilla ja siellä oleskelevilla muukalaisilla ei kenelläkään ollut aikaa muuhun kuin uutta puhumaan ja uutta kuulemaan"Apt. 17:21. ::) ???
Arbeit macht frei-työ vapauttaa, myös tuollaisten hölynpölyjen pohtimisesta, johon antikristillisen HS:n "tiedetoimittajat" ovat ruvenneet. Oi tuota "ihmismielen viisauden riemuvoittoa". Heille on käynyt kuten niin monille heitä ennen, että "kehuessaan viisaita olevansa he ovat tyhmiksi tulleet ja ovat katoamattoman Jumalan kirkkauden muuttaneet katoavaisen ihmisen ja lintujen ja nelijalkaisten ja matelevaisten kuvan kaltaiseksi" Room. 1:22-23.
Käppänä Oloneuvos toivottaa hyvää torstaipäivää käppänä Paulukselle
PS. Tuo käppänä-sana alkoi mietityttää aamulla, kun luin ensimmäiset sanat Roomalaiskirjeestä. Se alkaa näin παυλος δουλος - paulos doulos - Paavali orja. Sitten katsoin suomenkielen sanakirjasta mitä käppänä merkitsee ja tässä vastaus:
KÄPPÄNÄ
- käytetään tavallisesti pienestä, kokoon kutistuneesta ihmisestä, esim. ukon käppänä
- pahnanpohjimmainen, kääpiö
http://www.suomisanakirja.fi/k%c3%a4pp%c3%a4n%c3%a4
-
Mites se nyt siihen vaikuttaisi millään lailla? Ainakin jos kristillisyys perustuu Raamattuun, niin en ole löytänyt sieltä mitään kohtaa, joka kieltäisi maapallon ulkopuolisen elämän.
-
Mites se nyt siihen vaikuttaisi millään lailla? Ainakin jos kristillisyys perustuu Raamattuun, niin en ole löytänyt sieltä mitään kohtaa, joka kieltäisi maapallon ulkopuolisen elämän.
Mielestäni olisi järjen ja uskonkin vastaista, että kaikki Jumalan luoma olisi keskittynyt tälle yhdelle tomuhiukkaselle, maapallolle. Me emme voi hituistakaan käsittää Jumalan kaikkivaltiutta ja suuruutta.
-
Jonkilaista ironiaa näen siinä, että avaruudesta etsitään järjellistä elämää. Saattaisi olla järkevämpää etsiä ensin sitä täältä maasta. Toki pidän mahdollisena senkin, että avaruudessa on kokonaan toisenlaisia maailmoita. Saattapa olla sellaisiakin, jossa ei ole sitä, mikä tämän Telluksen on turmellut. Tarkoitan syntiä.
Hesarin jutussa pohditaan tänään sitä, miten se vaikuttaa kristinuskoon, jos avaruudesta löytyy joskus elämää: http://www.hs.fi/tiede/art-2000005253059.html
Muistin, että asiaa on pohdittu aiemmin täälläkin. Minulle ei tule Hesaria, enkä tämän jutun vuoksi sitä lähde ostamaan. Mutta jos jollekin tulee, tuosta jutusta olisi mielenkiintoista tietää enemmän. Ateistit tietenkin pitäisivät sitä kristinuskon loppuna, mutta itse en ajattele niin, kuten tuosta edelläolevasta käy ilmi. Ihmisen ongelmahan on se, että hän luulee jotain tietävänsä.
Jaa, että on aiemminkin pohdittu. Sellaista se on, kun ei ole tärkeämpää tekemistä. "Sillä ateenalaisilla ja siellä oleskelevilla muukalaisilla ei kenelläkään ollut aikaa muuhun kuin uutta puhumaan ja uutta kuulemaan"Apt. 17:21. ::) ???
Arbeit macht frei-työ vapauttaa, myös tuollaisten hölynpölyjen pohtimisesta, johon antikristillisen HS:n "tiedetoimittajat" ovat ruvenneet. Oi tuota "ihmismielen viisauden riemuvoittoa". Heille on käynyt kuten niin monille heitä ennen, että "kehuessaan viisaita olevansa he ovat tyhmiksi tulleet ja ovat katoamattoman Jumalan kirkkauden muuttaneet katoavaisen ihmisen ja lintujen ja nelijalkaisten ja matelevaisten kuvan kaltaiseksi" Room. 1:22-23.
Käppänä Oloneuvos toivottaa hyvää torstaipäivää käppänä Paulukselle
PS. Tuo käppänä-sana alkoi mietityttää aamulla, kun luin ensimmäiset sanat Roomalaiskirjeestä. Se alkaa näin παυλος δουλος - paulos doulos - Paavali orja. Sitten katsoin suomenkielen sanakirjasta mitä käppänä merkitsee ja tässä vastaus:
KÄPPÄNÄ
- käytetään tavallisesti pienestä, kokoon kutistuneesta ihmisestä, esim. ukon käppänä
- pahnanpohjimmainen, kääpiö
http://www.suomisanakirja.fi/k%c3%a4pp%c3%a4n%c3%a4
Itseasiassa olemme kaikki käppänöitä, vaikka joskus suuria kuvittelemme. Vain muutama vuosi ja meistä on jäljellä vain hyppysellinen multaa. Ja tämä koskee maailman mahtavia, myös Trumpia ja Putinia.
On kyllä toinenkin vaihtoehto, jonka monet hylkäävät. Se on Jumalan lapsen osa "eikä ole vielä käynyt ilmi, mitä meistä tulee".
Hyvää torstaipäivää kaikille muillekin käppänöille ;)
-
Mites se nyt siihen vaikuttaisi millään lailla? Ainakin jos kristillisyys perustuu Raamattuun, niin en ole löytänyt sieltä mitään kohtaa, joka kieltäisi maapallon ulkopuolisen elämän.
Mielestäni olisi järjen ja uskonkin vastaista, että kaikki Jumalan luoma olisi keskittynyt tälle yhdelle tomuhiukkaselle, maapallolle. Me emme voi hituistakaan käsittää Jumalan kaikkivaltiutta ja suuruutta.
Tämä kiinnostaa. Koska universumi on ääretön, niin uskotko, että Jumalalla on useampi kokonainen pelastettava yhdyskunta jossain minne silmämme eivät kanna, vai uskotko lähinnä alemman tason elämään muualla?
Oma uskoni ei kanna kuin hädin tuskin ihmiskunnan.
-
Mites se nyt siihen vaikuttaisi millään lailla? Ainakin jos kristillisyys perustuu Raamattuun, niin en ole löytänyt sieltä mitään kohtaa, joka kieltäisi maapallon ulkopuolisen elämän.
Mielestäni olisi järjen ja uskonkin vastaista, että kaikki Jumalan luoma olisi keskittynyt tälle yhdelle tomuhiukkaselle, maapallolle. Me emme voi hituistakaan käsittää Jumalan kaikkivaltiutta ja suuruutta.
Tämä kiinnostaa. Koska universumi on ääretön, niin uskotko, että Jumalalla on useampi kokonainen pelastettava yhdyskunta jossain minne silmämme eivät kanna, vai uskotko lähinnä alemman tason elämään muualla?
Oma uskoni ei kanna kuin hädin tuskin ihmiskunnan.
Minua voi ihan vapaasti pitää harhaoppisena tässä(kin) asiassa. Ajattelen kuitenkin niin, että ääretön, ajaton ja täydellinen Jumala on luonut muutakin kuin tämän surkean elämän :(, mitä täällä vähän aikaa eletään. Meille ei jostain syystä ole annettu enempää tietoa muista maailmoista. Emmekä voi tietää sitäkään, onko tällä hetkellä muita pelastettavia maailmoita. Voihan olla niinkin, että on sellaisia maailmoita, joissa ei lainkaan ole synti-ongelmaa. Paremminkin olisi ihme, ellei sellaista jossain olisi.
Kun kerroin tuolla "mitä luonnossa tapahtuu" niistä parista muurahaisesta, jotka raahasivat sitä suurta hämähäkkiä, niin tuli mieleen, että me ihmiset olemme täällä maailmankaikkeudessa vain tällaisia pikku muurahaisia, jotka eivät tiedä, että on olemassa muitakin maailmoja kuin se muurahaisen maailma. Jostain syystä ne muurahaiset eivät tarvitse sitä tietoa, että jossain on Helsinki ja jossain Amerikka ja että kuussakin on käyty.
-
No en tainnut harhaoppisuudesta mainita mitään, vaan kiinnostavuudesta. En ole kovin herkkä lausumaan sitä sanaa jos ihmiset arvailevat jotain juttua ja kertovat näkemyksensä.
-
No en tainnut harhaoppisuudesta mainita mitään, vaan kiinnostavuudesta. En ole kovin herkkä lausumaan sitä sanaa jos ihmiset arvailevat jotain juttua ja kertovat näkemyksensä.
Sinua en tosiaankaan tuolla tarkoittanut, vaan joitakin muita, jotka tuskin sietävät ajatusta muista maailmoista.
-
Mites se nyt siihen vaikuttaisi millään lailla? Ainakin jos kristillisyys perustuu Raamattuun, niin en ole löytänyt sieltä mitään kohtaa, joka kieltäisi maapallon ulkopuolisen elämän.
Mielestäni olisi järjen ja uskonkin vastaista, että kaikki Jumalan luoma olisi keskittynyt tälle yhdelle tomuhiukkaselle, maapallolle. Me emme voi hituistakaan käsittää Jumalan kaikkivaltiutta ja suuruutta.
Tämä kiinnostaa. Koska universumi on ääretön, niin uskotko, että Jumalalla on useampi kokonainen pelastettava yhdyskunta jossain minne silmämme eivät kanna, vai uskotko lähinnä alemman tason elämään muualla?
Oma uskoni ei kanna kuin hädin tuskin ihmiskunnan.
Jos yhdyskuntia on tässä teleskoopeilla tarkkailtavassa universumissa muitakin kuin tällä planeetalla, niin mistä ja miksi heidät mielestäsi pitäisi pelastaa?
Tuo ilmaisuni "teleskoopeilla tarkkailtavassa" pitää sisällään sen, että arvelen muita yhdyskuntia olevan muissa ulottuvuuksissa kuin tässä näkemässämme 3-ulotteisessa avaruudessa.
-
Mites se nyt siihen vaikuttaisi millään lailla? Ainakin jos kristillisyys perustuu Raamattuun, niin en ole löytänyt sieltä mitään kohtaa, joka kieltäisi maapallon ulkopuolisen elämän.
Mielestäni olisi järjen ja uskonkin vastaista, että kaikki Jumalan luoma olisi keskittynyt tälle yhdelle tomuhiukkaselle, maapallolle. Me emme voi hituistakaan käsittää Jumalan kaikkivaltiutta ja suuruutta.
Tämä kiinnostaa. Koska universumi on ääretön, niin uskotko, että Jumalalla on useampi kokonainen pelastettava yhdyskunta jossain minne silmämme eivät kanna, vai uskotko lähinnä alemman tason elämään muualla?
Oma uskoni ei kanna kuin hädin tuskin ihmiskunnan.
Jos yhdyskuntia on tässä teleskoopeilla tarkkailtavassa universumissa muitakin kuin tällä planeetalla, niin mistä ja miksi heidät mielestäsi pitäisi pelastaa?
Tuo ilmaisuni "teleskoopeilla tarkkailtavassa" pitää sisällään sen, että arvelen muita yhdyskuntia olevan muissa ulottuvuuksissa kuin tässä näkemässämme 3-ulotteisessa avaruudessa.
Varmaan omasta itsestään :D No oikeasti en tiedä.
Ajattelen tätä liian ihmisen näkökulmasta ja oletan, että Jumala yksin on täydellinen ja pyhä joka kolkassa/ulottuvuudessa ja varsinkin Hänen yhteyteensä kutsutut tarvitsevat jonkinlaisen "maksun", että kestävät sitä pyhyyden kirkkautta. No tämä on yksinkertaisen ihmisen yksinkertainen ajatusmalli. Toisaalta kun kukaan ei varmaksi tiedä, niin ihan sama mitä tästä ajattelen.
-
Tämä ihmiselo liittyy tavalla tai toisella Jumalan ja saatanan väliseen matsiin.
Mielestäni ei olisi mielekästä käydä samaa taistelua useammalla pelikentällä.
-
Kun ajattelen tämän luomakunnan moninaisuutta ja sitä, että avaruudessa on lisäksi rajaton määrä erilaisuutta, niin mielestäni osoittaa vain rajoittuneisuuttamme ajatella, että kaikki luotu ja olevainen olisi keskittynyt tälle meidän "pelikentälle".
-
Tämä ihmiselo liittyy tavalla tai toisella Jumalan ja saatanan väliseen matsiin.
Mielestäni ei olisi mielekästä käydä samaa taistelua useammalla pelikentällä.
Tähän tapaan minäkin ajattelen.
Voihan olla niin, että langenneita "yhdyskuntia" ei ole muualla kuin täällä. Mutta kuten Mice sanoi: emme voi olla näistä varmoja.
-
Todellisuus on luultavasti paljon ihmeellisempi kuin kukaan meistä pystyy kuvittelemaan. Mielestäni Raamatussakin on joitakin vihjeitä siihen suuntaan. "Mitä silmä ei ole nähnyt eikä korva kuullut ja mikä ei ole ihmisen sydämeen astunut…" (ulkomuistista). Uskon, että todellisuus on jotain muuta kuin se, mitä nyt näemme ja koemme.
-
Todellisuus on luultavasti paljon ihmeellisempi kuin kukaan meistä pystyy kuvittelemaan. Mielestäni Raamatussakin on joitakin vihjeitä siihen suuntaan. "Mitä silmä ei ole nähnyt eikä korva kuullut ja mikä ei ole ihmisen sydämeen astunut…" (ulkomuistista). Uskon, että todellisuus on jotain muuta kuin se, mitä nyt näemme ja koemme.
No, kyllä sekin aika todelliselta tuntuu kun lyö vasaralla peukaloon, tai jos huomaan että joku puhuu minusta valheellisesti pahaa selän takana.
Mutta ymmärrän kyllä mitä tarkoitat. Tämä arkinen todellisuutemme taitaa olla vain "varjo" oikeasta, kaiken taustalla olevasta todellisuudesta.
-
Olen Pauluksen kanssa samoilla linjoilla.
Me olemme kuin pieni sokerimuurahainen norsun kynnellä tähystämässä; julistaen ettei ole muuta kuin meidän pieni kekomme.
Meidän kykymme ja menetelmämme havannoida ja ymmärtää ympärillä olevaa on arvatenkin kovin rajoittunutta, vaikka riemuitsemmikin nykytekniikan tuomista uusista saavutuksista.
-
Kaikkea ei voi tietää. Mutta jos miettii nykyistä luomakuntaa, kaiken ihmeellisyyttä ja sitä miten kaikki on alun perin luotu hyväksi; "Ja Jumala katsoi kaikkea tekemäänsä, ja kaikki oli hyvää." Ne alien- kokemukset mitä jotkut väittävät kokeneensa, ovat enemmänkin pelottavia, ja ihmiset ovat olleet kauhuissaan niissä kohtaamisissa. Miksi myös havainnot ufoista liittyvät enimmäkseen tämän sukupolven ihmisten kokemuksiin? Ei niistä puhuta vanhoissa teksteissä. Toki on väitetty että muinaisten kansojen tekemässä taiteessa oudot kuvat ja merkit olisivat avaruusaluksia tai ulkoavaruuden olioita. Vanhojen kulttuurien tapoja ja raakuuksia muistaessa -kuten ihmisuhrit, tulee mieleen että jonkinlaisen henkivallan kanssa on voitu joutua tekemisiin, joten.. en tiedä. Voi vaan kuvitella.
Ehkä ei ole tarpeen antaa mielikuvitukselle liikaa valtaa, vaan pitäytyy siihen minkä tietää todeksi. (ja siihen mikä on hyvää:)) Jätän Jumalan käsiin sen mitä en näe enkä tiedä.
-
Ne alien- kokemukset mitä jotkut väittävät kokeneensa, ovat enemmänkin pelottavia, ja ihmiset ovat olleet kauhuissaan niissä kohtaamisissa. Miksi myös havainnot ufoista liittyvät enimmäkseen tämän sukupolven ihmisten kokemuksiin? Ei niistä puhuta vanhoissa teksteissä...
Samoilla linjoilla.
Itse tuumailen, että nämä UFOT kuuluvat siihen lopunajan eksytykseen, joka tulee "valheen kaikella voimalla".
Ehkä ei ole tarpeen antaa mielikuvitukselle liikaa valtaa, vaan pitäytyy siihen minkä tietää todeksi. (ja siihen mikä on hyvää:)) Jätän Jumalan käsiin sen mitä en näe enkä tiedä.
Viisaita sanoja. Minä komppaan -kuten ystäväni Pökkelö tapaa sanoa, vaikka en tiedä mitä sanonta tarkalleen ottaen pitää sisällään ::)
Hyvää tätä päivää ja viikon jatkoa.
-
Niin ja mielikuvitukselle vallan antaminen saattaa jopa olla syntiä. Tai siis se ei ehkä sovi uskovalle siis. Tai ehkä ei nyt suoranaisesti syntiä, mutta on hyvin arveluttavaa ajatella mitään, mitä ei Raamatussa lue, koska Raamatussa ei missään kohtaa kehoteta ajattelemaan sellaisia asioita, joita Raamatussa ei lue. Mielikuvitus saattaa olla jopa sielunvihollisesta peräisin, seurausta langenneesta tilastamme. Onkin siis järkevää pyrkiä tukahduttamaan kaikkien sellaisten asioiden ajattelu, joista ei Raamatussa ole mainintaa. Jos Raamatun ulkopuolisia asioita olisi mainittu Raamatussa, niin se kyllä Raamatussa sanottaisiin. Mutta koska ei sanota, niin kaikkinainen mielikuvitus on syytä tukahduttaa.
-
Mielikuvitus saattaa olla jopa sielunvihollisesta peräisin, seurausta langenneesta tilastamme. Onkin siis järkevää pyrkiä tukahduttamaan kaikkien sellaisten asioiden ajattelu, joista ei Raamatussa ole mainintaa. Jos Raamatun ulkopuolisia asioita olisi mainittu Raamatussa, niin se kyllä Raamatussa sanottaisiin. Mutta koska ei sanota, niin kaikkinainen mielikuvitus on syytä tukahduttaa.
Näinkin voi olla, mutta käsitykseni on hieman toisenlainen. Mielestäni mielikuvitus on Jumalan meihin jo luomisessa asettama ominaisuus, olemmehan Hänen sukuaan. Luoja on kaiken hyvän innovoinnin lähde. Mutta tämä lahja ei itsessään ole hyvä tai paha. Hyväksi tai pahaksi se muuttuu sen mukaan, mitä ihminen on. Jumalan antamia lahjoja voi käyttää hyvään tai pahaan.
Taipumus innovointiin voi muodostua myös rasitteeksi. Vaikka olisi kuinka hyvä idea, niin se ei vielä merkitse sitä, että se olisi hyvä muiden mielestä. Päinvastoin hyvä idean on voitettava monta vastusta ennen kuin siitä tulee hyväksytty.
-
Niin ja mielikuvitukselle vallan antaminen saattaa jopa olla syntiä. Tai siis se ei ehkä sovi uskovalle siis. Tai ehkä ei nyt suoranaisesti syntiä, mutta on hyvin arveluttavaa ajatella mitään, mitä ei Raamatussa lue, koska Raamatussa ei missään kohtaa kehoteta ajattelemaan sellaisia asioita, joita Raamatussa ei lue. Mielikuvitus saattaa olla jopa sielunvihollisesta peräisin, seurausta langenneesta tilastamme. Onkin siis järkevää pyrkiä tukahduttamaan kaikkien sellaisten asioiden ajattelu, joista ei Raamatussa ole mainintaa. Jos Raamatun ulkopuolisia asioita olisi mainittu Raamatussa, niin se kyllä Raamatussa sanottaisiin. Mutta koska ei sanota, niin kaikkinainen mielikuvitus on syytä tukahduttaa.
Heh, sinulla on taito kirjoittaa osuvaa ironiaa, vai olisiko se sarkamia ::)
-
Mites se nyt siihen vaikuttaisi millään lailla? Ainakin jos kristillisyys perustuu Raamattuun, niin en ole löytänyt sieltä mitään kohtaa, joka kieltäisi maapallon ulkopuolisen elämän.
Mielestäni olisi järjen ja uskonkin vastaista, että kaikki Jumalan luoma olisi keskittynyt tälle yhdelle tomuhiukkaselle, maapallolle. Me emme voi hituistakaan käsittää Jumalan kaikkivaltiutta ja suuruutta.
Älähän nyt sotke keskenään (yhteen) järkeä ja uskoa. Eihän terve järki ole uskoa eikä usko tervettä järkeä. Kaukana siitä! Järki askartelee näkyväisissä eli luonnollisissa, usko näkymättömissä eli hengellisissä... Tahdon muistuttaa itseäni ja kaikkia lukijoita, että Jumalan huomio keskittyi ennen kaikkea "tälle yhdelle tomuhiukkaselle, maapallolle", kun Hän lähetti tänne ainosyntyisen Poikansa. Jos on muita maailmoja niin olkoon, mutta Jumalan Poika ristiinnaulittiin tämän vähäisen tomuhiukkasen pinnalle ja se tuotti koko kaikkeudelle sovituksen. "Sillä NIIN Jumala rakasti maailmaa". Raamatusta luemme: "Jumala näki hyväksi (kr. Isälle kelpasi), että kaikki täyteys Hänessä [Pojassa] asuisi ja että hän, tehden rauhan hänen ristinsä veren kautta, hänen kauttaan sovittaisi itsensä kanssa kaikki, hänen kauttaan kaikki sekä maan päällä että taivaissa" (Kol. 1:19-20). Tuo raamatunkohta kertoo sen, että koko kaikkeus sovitetiin Jeesuksen ristin veren ts. Hänen kuolemansa kautta. Tämä tapahtui tämän Tellus-tomuhiukkasplaneetan päällä Israelin maalla, Jerusalemin muurien ulkopuolella noin 1984 vuotta sitten. Luulen, että te ette haastelisi kaikkeuksista ja avaruuksista niin paljon jos paneutuisitte oleelliseen, joka on Jeesuksen risti Golgatalla.
-
Luulen, että te ette haastelisi kaikkeuksista ja avaruuksista niin paljon jos paneutuisitte oleelliseen, joka on Jeesuksen risti Golgatalla.
Löydettiinpäs edes yksi asia, jossa ajattelumme kulkevat eri teitä. Koska Jumala on Kaikkivaltias, Hänelle ei ole konsti eikä mikään luoda kokonaan erilaisia maailmoita, joista meillä ei ole aavistustakaan. Voi olla niin, että on muita maailmoita, joissa syntiongelmaa ei ole. Vain Jumala sen tietää. Tuskinpa tämän mahdollisuuden huomioonottaminen mikään synti on.
Kannattaa pysähtyä katselemaan muurahaisten hyörinää, ne ovat keskittyneitä vain itseensä ja yhteisönsä hyvinvointiin. Mutta eivät tiedä mitään ympäröivästä todellisuudesta.
-
Luulen, että te ette haastelisi kaikkeuksista ja avaruuksista niin paljon jos paneutuisitte oleelliseen, joka on Jeesuksen risti Golgatalla.
Löydettiinpäs edes yksi asia, jossa ajattelumme kulkevat eri teitä. Koska Jumala on Kaikkivaltias, Hänelle ei ole konsti eikä mikään luoda kokonaan erilaisia maailmoita, joista meillä ei ole aavistustakaan. Voi olla niin, että on muita maailmoita, joissa syntiongelmaa ei ole. Vain Jumala sen tietää. Tuskinpa tämän mahdollisuuden huomioonottaminen mikään synti on.
Kannattaa pysähtyä katselemaan muurahaisten hyörinää, ne ovat keskittyneitä vain itseensä ja yhteisönsä hyvinvointiin. Mutta eivät tiedä mitään ympäröivästä todellisuudesta.
"Voi olla niin, että on muita maailmoita, joissa syntiongelmaa ei ole"
Voi olla sitten niin, mutta siitä ei ole Ilmoitusta. Minusta tällaiset "kaikkeuden puheet" halventavat Jumalan Pojan ristiä jolla Hän lunasti ihmiskunnan verellään (henkensä antaen). Minua loukkaa ajatus, ettei Jumala voinut osoittaa rakkauttaan omaan kuvaansa joka oli enempi kuin maailmankaikkeus, jonka tekeminen maksoi Hänelle vain luomisen sanan, meidän lunastuksemme taas Poikansa hengen. Voi hyvä tavatonta, näinkö kaukana me olemme toisistamme siinä mitä on Jumalan rakkaus. Ehkä ajattelet, että Jeesus kuoli jossain muussakin maailmassa kuin täällä. Minun Raamattu opettaa kuitenkin, että Hän juuri täällä sai aikaan iankaikkisen lunastuksen. Minun on niin paha mieli ja olla, että lopetan keskustelun tästä asiasta tähän.
Hyvää yötä, Jeesus myötä.
Pyydän, että ylläpito poistaa nimimerkkini palstalta.
-
Luulen, että te ette haastelisi kaikkeuksista ja avaruuksista niin paljon jos paneutuisitte oleelliseen, joka on Jeesuksen risti Golgatalla.
Löydettiinpäs edes yksi asia, jossa ajattelumme kulkevat eri teitä. Koska Jumala on Kaikkivaltias, Hänelle ei ole konsti eikä mikään luoda kokonaan erilaisia maailmoita, joista meillä ei ole aavistustakaan. Voi olla niin, että on muita maailmoita, joissa syntiongelmaa ei ole. Vain Jumala sen tietää. Tuskinpa tämän mahdollisuuden huomioonottaminen mikään synti on.
Kannattaa pysähtyä katselemaan muurahaisten hyörinää, ne ovat keskittyneitä vain itseensä ja yhteisönsä hyvinvointiin. Mutta eivät tiedä mitään ympäröivästä todellisuudesta.
"Voi olla niin, että on muita maailmoita, joissa syntiongelmaa ei ole"
Voi olla sitten niin, mutta siitä ei ole Ilmoitusta. Minusta tällaiset "kaikkeuden puheet" halventavat Jumalan Pojan ristiä jolla Hän lunasti ihmiskunnan verellään (henkensä antaen). Minua loukkaa ajatus, ettei Jumala voinut osoittaa rakkauttaan omaan kuvaansa joka oli enempi kuin maailmankaikkeus, jonka tekeminen maksoi Hänelle vain luomisen sanan, meidän lunastuksemme taas Poikansa hengen. Voi hyvä tavatonta, näinkö kaukana me olemme toisistamme siinä mitä on Jumalan rakkaus. Ehkä ajattelet, että Jeesus kuoli jossain muussakin maailmassa kuin täällä. Minun Raamattu opettaa kuitenkin, että Hän juuri täällä sai aikaan iankaikkisen lunastuksen. Minun on niin paha mieli ja olla, että lopetan keskustelun tästä asiasta tähän.
Hyvää yötä, Jeesus myötä.
Pyydän, että ylläpito poistaa nimimerkkini palstalta.
Älähän, Rakas Veli, nyt tee liian äkkipikaisia ratkaisuja. En mielestäni ole millään tavalla vähätellyt Jumalan valtasuuruutta ja Hänen mahdollisuuksiaan. Ei ainakaan tarkoitus ole ollut. Päinvastoin. Lunastus koskee meitä jokaista ja meidän maailmaamme, sitä jonka voimme joka päivä nähdä ja tuntea itsessämme ja ulkopuolellamme. Mutta emme voi tietää, onko tässä kaikki. Universumi on mittaamaton.
Pyydän anteeksi, jos olen loukannut. On parempi, että Sinä jäät, minä voin vaikka pitää taukoa jonkin aikaa. Mutta ystävä hyvä, emmehän me veljinä riitele, vaikka joskus näemmekin asioita eri näkökulmista.
-
Minun puolestani voitte molemmat jäädä, toki tauko voi tehdä välillä hyvää itse kullekin. Suuressa puutarhassa ei ole vain yhtä lajia kukkaa.
-
Kuule Oloneuvos: loukkaako sinun uskoasi, tai rikkooko maailmakuvaasi, jos me täällä pohdimme onko kenties jossakin muualla tässä universumissa Jumalan luomia otuksia, kenties ihmisten kaltaisia? Tai sitä, onko jossakin luotuja jotka eivät ole langenneet syntiin?
Ei tarkoitus ole väheksyä sitä, että Jeesuksessa meidät on sovitettu Jumalan kanssa. Eihän siitä ole nyt kysymys.
Emme tiedä onko olemassa maailmoja tai ylipäänsä suuria asioita joista Raamatussa ei sanallakaan mainita, mutta en koe että näiden asioiden pohtiminen olisi mitenkään väärin.
-
Minäkin pyydän anteeksi ystävältäni Oloneuvokselta, jos olen tietämättä taitamattomuuttani loukannut.
Komppasin Paulusta, sillä ajatuksella; Meidän aistimme ovat kovin rajalliset ja synnin turmelemat nekin. Järjestämme puhumattakaan.
Me emme pysty havaitsemaan Jumalaa, enkeli- eikä henkimailmaa. Se ei tarkoita, etteikö sitä silti olisi.
Muusta elämästä galaxyssa en osaa sanoa, enkä lähde sillä spekuloimaan. Intoilusta puhumattakaan.
UFO jutut lienevät suurta lopun ajan valheeseen kuuluvaa eksytystä nekin.
Mielikuvitus ja luovuus ovat Jumalan lahjaa meille, vaikka synninlankeemus niissäkin näkyy
-
Edelliseen hieman lisäystä. Tuossa mainittu havainto syntyi kun iskin varpaani johonkin esteeseen, saattoi olla ovenpieli tms.
Kiitos tästä! Kysymys olikin siis vielä ihmeellisemmästä ja monimutkaisemmasta asiasta, mitä osasin ajatella. Mutta jatketaan ihmeiden ihmettelemistä. Entä sitten, kun salama välähtää ja minä näen sen ja voin siitä välähdyksestä ryhtyä laskemaan äänen tarvitseman matkan sekunneissa ja pystyn sanomaan osapuilleen etäisyyden siihen salamaniskuun? Ja eikö kuuloaistimus korvassa ja aivoissa tapahdu kutakuinkin samalla tavalla kuin näköaistimus? Mielestäni tajuan äänen aivoissani kuten kuvankin (joka muodostuu miljoonista "pikseleistä").
Jos kysymys on siitä, että ihminen on Luojan luoma, tämä kaikki on ihmettä. Mutta onko kyseessä super-ihme, jos tämä kaikki onkin älyvapaan kehityksen tulosta?
Linkistä löytyy lisää ihmettelemistä sekä älykkäille että älyvapaille ;D:
http://www.intelligentdesign.fi/2014/01/21/silma-taianomaisen-nerokkaasti-suunniteltu/
PS.
Linkki taisi olla jo aiemminkin, mutta haetanneeko mittään… :-[
-
Kovasti saa ateisti vakuuteltua, ennen kuin uskon, että alkuräjähdys aiva sattumalta synnytti tällaisen ihmeellisen, itsestään, perheestään, seurakunnastaan, Jumalasta ja universumista tietoisen ihmisen, jonka elimistökin on itsessään mysteeri. Tällainen ruumis ei synny räjäyttämällä, vaikka olisi kuinka kova latinki!
Tässä pari ihmiselimistössä tapahtuvaa prosessia, joita ilman ihminen ei voisi olla elossa. Nämä prosessit ovat käynnissä jatkuvasti, kaikkina aikoina, eivätkä ne ole voineet syntyä sattumalta:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Sitruunahappokierto
https://fi.wikipedia.org/wiki/Ureakierto
https://fi.wikipedia.org/wiki/Glykolyysi
https://fi.wikipedia.org/wiki/Elektroninsiirtoketju
Tietoisuuden olemassaolo on aivan oma luku sinänsä. Mistä tulee tietoisuus, että juuri minä olen ihminen ja että olemme tällä planeetalla olemassa? Tietoisuuskin on Jumalan luoma ominaisuus. Koko luonto todistaa Jumalan olemassaolosta!
Käsittämättömiä asioita oli noissa linkeissä, ei tällä päällä voi niitä ymmärtää.
Keijo Leppänen (uutistenlukija) kirjoitti vuosia sitten, että sitä hän ei jaksa ymmärtää, että alkuräjähdys olisi synnyttänyt kaiken, koska kaikki muut paukut sen jälkeen ovat vaikuttaneet juuri päinvastoin.
Nostan tämän pintaan, koska siinä on käsitelty samoja asioita kuin nyt uudemmassa ketjussa.