Tuoreimmat viestit

Sivuja: 1 2 [3] 4 5 ... 10
21
Yleinen keskustelu / Vs: Omituinen kokemus Raamattua lukiessani
« Uusin viesti kirjoittanut sandia 19.10.18 - klo:20:54 »
Niin siis mikä sinua siinä noin kovasti mietitytti?

VT:n jumala on kyllä hirveen outo tapaus monessa tapauksessa, ailahteleva ja verenhimoinen. Loukaantuu helposti kuten 1. sam 13:7 - jossa kaikki lupaukselle Saulille romutettiin vähäpätöisen jutun takia.

Olen nyt toisessa samuelin kirjassa.

Niin Samuelin kuninkuus loppui siihen. Huomasit varmaan ekassa Samuelin luvussa mielenkiintoisen jutun, että israelilaiset vaatimalla vaativat kuninkaan itselleen, koska kaikilla muillakin kansoilla oli kuningas? Jumala suostui heidän vaatimukseensa ja antoi heille heidän mielensä mukaisen kuninkaan. Hän EI itse ollut suunitellut antaa israelilaiseille kuningasta, koska he olivat valittu olemaan pappiskansa jonka AINOA kuningas oli Herra.

Se ei kuitenkaan toiminut kovin hyvin israelilaisten synnin takia. Minkä yhtenä ilmiönä oli että he kapinoivat tätä vastaan ja halusivat olla niin kuin kaikki muut kansat.

Mutta tästähän varmaan jo luit, koskapa kerrot olevasi jo 2. Samuelin kirjassa :)

Huomasit varmaan senkin, että jostain ihmeen syystä Herra suostui siis tuohon ja antoikin heille sitten kuninkaan joka NÄYTTI tosi hyvältä kuninkaalta.
Ja kansa iloitsi kun heillä oli niin komee ja pitkä kuningas 8)

Kumma juttu, mutta siitä alkaa se miten Saulin hylkäämisen jälkeen Herra valitsee kansallaan OMAN SYDÄMENSÄ MUKAISEN KUNINKAAN, Daavidin, joka oli Jeesuksen, kuninkaiden kuninkaan esi-isä.

Eiks oo ihmeellistä, Mutta siis varmaan olet jo tästäkin lukenut 2. Samuelin kirjassa.

Itse EN näe tässä Jumalan oikuttelua vaan hänen iankaikkisen pelastussuunnitelmansa.

Nyt on kuningas, joka tarjoaa sinullekin Jumalan lapseutta, oikeutta Jumalan valtakuntaan.

Tosikko, en huomannut sinun antaneen palautetta tähän vastaukseeni.
Tuntuu siltä että ajat omaa ajatteluketjua läpi välittämättä tosiasioista.
22
Laki ja evankeliumi / Vs: JEESUS PELASTAA
« Uusin viesti kirjoittanut sandia 19.10.18 - klo:20:43 »
Ensimmäinen asia mikä aiheuttaa toivottomuutta on Ilm. 3:2. Lähinnä lause "sillä minä en ole havainnut tekojasi täydellisiksi Jumalani edessä". Sardeksen seurakunnalle siis ilmoitetaan ettei se ole tässä suhteessa täydellinen. Tulee heti mieleen että täytyykö seurakunnan jäsenen (tai srk:hon kuulumattoman) olla siis kuitenkin uskossaan täydellinen? Samassa luvussa 4.jae puhutaan myös että joukossa on muutamia jotka eivät ole tahranneet vaatteitaan, eli ovatko he olleet "täydellisiä uskovia", nuhteettomia joka suhteessa? Voiko täysin synnittömiä uskovia olla, epäilen tätä kyllä.

Pahin kohta minulle Ilmestyskirjassa on oikeastaan 22:11 "Vääryyden tekijä tehköön edelleen vääryyttä, saastainen saastukoon edelleen, vanhurskas tehköön edelleen vanhurskautta ja pyhä pyhittyköön edelleen". Koen, että kun olen ihminen, olen myös ikuinen syntisäkki, sillä ei mene päivää ettenkö jotain syntiä tahtomattani tekisi. Jos en teoissa, niin ajatuksissa. Uskonelämä on sitä että päivittäin pitää pyytää syntejä anteeksi. Miten se oma nimi voisi sitten millään olla siellä Elämän Kirjassa, kun synnitöntä elämää ei ihmisolento täysin pysty elämään? Riittääkö pelkkä usko ja harras halu pyrkiä synnittömyyteen sitten kuitenkaan siihen, että meillä ihmisillä olisi oikeasti toivoa pelastuksesta? Anteeksi jos teksti kuulostaa sekavalta, en vain oikein osaa selittää tätä selkeästi.

Luitko siitä eteenpäi? Eli mihin Herra viittasi tuossa Sardeen seurakunnan kohdalla. Eli siis konkreettisesti, mitä siellä tapahtui? 

Ups, muistin väärin. Mutta siis tuossa oli kai kyse seurakunnan johtajasta joka Herran edessä oli hengellisesti täysin unelias.

Mitä jos Herra ei huomauttaisi meille jos olemme nukahtaneet emmekä valvo uskoina?

Eli loukkaannutko jos Herra osoittaa sinulle jotain omassa elämässäsi.
Eikö se juuri tarkoita että ajattelet luulevasi olevasi jotenkin sellainen joka on herättelyn yläpuolella??
23
Yleinen keskustelu / Vs: Ilmoituksia (tapahtumat yms.)
« Uusin viesti kirjoittanut Pökkelö 19.10.18 - klo:20:21 »
Muistetaan tuota Lappeenrannan tilaisuutta rukouksin. Herra olkoon läsnä tilaisuudessa siunaten Sanan opetuksen kautta.
Myös Turun armo piiri kokoontuu huomenna aiheena Karitsan häät.
24
Yleinen keskustelu / Vs: Ilmoituksia (tapahtumat yms.)
« Uusin viesti kirjoittanut Pökkelö 19.10.18 - klo:20:20 »
Tervetuloa Raamatun sanan äärelle
EVANKELIUMIKOULU VIERAILLEE LAPPEENRANNASSA

Raamattutunnit Lappeen kirkossa, Kirkkokatu 11
Aika ja ohjelma: Lauantai 20.10. klo 13.00 alkaen

Armon evankeliumi syntiselle ja itseensä väsyneelle, Jouko Nieminen Kokkolasta
Kahviväliaika
Syntien anteeksiantamus, Per-Olof Malk Hyvinkäältä

Laulu ja musiikki: Veljekset Martti ja Erkki Holopainen sekä Erkin vaimo Kyllikki, joista kuva alla, sekä Teuvo Eskelinen.

Lämpimästi tervetuloa!
25
Laki ja evankeliumi / Vs: JEESUS PELASTAA
« Uusin viesti kirjoittanut Pökkelö 19.10.18 - klo:20:19 »
Kun Pyhä Henki tulee teihin; Hän näyttää todeksi synnin ja vanhurskauden.
Joku on joskus sanonut Pyhän Hengen täyteyden olevan synnin täyteyttä.

Kun pimeään likaiseen huoneeseen tuodaan kirkas valo. Näkyy kaikki lika , saasta ja hämähäkin verkot.
Mitä lähempänä olemme Herraa, sen likaisemmaksi näemme itsemme Hänen pyhyytensä edessä.

Itseämme emme pysty parantamaan , mutta pyhyyden valaisemana näemme synnin saastan itsessämme ja tarpeen puhdistautua.
Jeesuksen veressä olemme puhtaat ja osallisia Hänen pyhyydestään.
Hänessä olemme pyhät ja nuhteettomat.
26
Laki ja evankeliumi / Vs: JEESUS PELASTAA
« Uusin viesti kirjoittanut Andromeda 19.10.18 - klo:19:50 »
Ensimmäinen asia mikä aiheuttaa toivottomuutta on Ilm. 3:2. Lähinnä lause "sillä minä en ole havainnut tekojasi täydellisiksi Jumalani edessä". Sardeksen seurakunnalle siis ilmoitetaan ettei se ole tässä suhteessa täydellinen. Tulee heti mieleen että täytyykö seurakunnan jäsenen (tai srk:hon kuulumattoman) olla siis kuitenkin uskossaan täydellinen? Samassa luvussa 4.jae puhutaan myös että joukossa on muutamia jotka eivät ole tahranneet vaatteitaan, eli ovatko he olleet "täydellisiä uskovia", nuhteettomia joka suhteessa? Voiko täysin synnittömiä uskovia olla, epäilen tätä kyllä.

Pahin kohta minulle Ilmestyskirjassa on oikeastaan 22:11 "Vääryyden tekijä tehköön edelleen vääryyttä, saastainen saastukoon edelleen, vanhurskas tehköön edelleen vanhurskautta ja pyhä pyhittyköön edelleen". Koen, että kun olen ihminen, olen myös ikuinen syntisäkki, sillä ei mene päivää ettenkö jotain syntiä tahtomattani tekisi. Jos en teoissa, niin ajatuksissa. Uskonelämä on sitä että päivittäin pitää pyytää syntejä anteeksi. Miten se oma nimi voisi sitten millään olla siellä Elämän Kirjassa, kun synnitöntä elämää ei ihmisolento täysin pysty elämään? Riittääkö pelkkä usko ja harras halu pyrkiä synnittömyyteen sitten kuitenkaan siihen, että meillä ihmisillä olisi oikeasti toivoa pelastuksesta? Anteeksi jos teksti kuulostaa sekavalta, en vain oikein osaa selittää tätä selkeästi.
27
Yleinen keskustelu / Vs: Omituinen kokemus Raamattua lukiessani
« Uusin viesti kirjoittanut Tosikko 19.10.18 - klo:19:29 »
Niinpä niin.
VT:n Jumala on väkivaltainen ja julma ja tekee mitä tekee, kysymättä ihmisten mielipiteitä. Ei sovi sellainen sivistyneen ja hyvän ihmisen pirtaan.

Mutta entäs sitten UT:n Jeesus, joka tulee luoksemme heikkona ja ottaa päällensä syntimme ja häpeämme ja ansaitsemamme rangaistuksen. Hän on ihan liian lepsu, kun ei osaa pitää edes puoliaan vaikka sanoo olevansa Jumalan Poika.

Ei kelpaa aikamme ihmisille VT:n eikä UT:n Jumala. Siksi etsimmekin Jumalaa ja Kristusta sisältämme. Se vaatii kyllä kirjoitetun Jumalan Sanan hylkäämistä, mutta onhan ympärillämme pilvin pimein uusapostoleja joilla on uutta ja tuoretta Jumalan ilmoitusta. Jumala on saamaton ja syyllinen (napsauta kuvaa niin tulee selkeämmäksi, otaksun).




Vt jumala väkivaltainen despootti ja Ut kertoo kuinka hän uhraa poikansa, mutta Ut kertoo enemmän kuinka jumala rakastaa. En yhtään ihmettele miksi vt tarinat haluttaisiin unohtaa.


28
Yleinen keskustelu / Vs: Omituinen kokemus Raamattua lukiessani
« Uusin viesti kirjoittanut Tosikko 19.10.18 - klo:19:24 »
Niin siis mikä sinua siinä noin kovasti mietitytti?

VT:n jumala on kyllä hirveen outo tapaus monessa tapauksessa, ailahteleva ja verenhimoinen. Loukaantuu helposti kuten 1. sam 13:7 - jossa kaikki lupaukselle Saulille romutettiin vähäpätöisen jutun takia.

Olen nyt toisessa samuelin kirjassa.

Miten niin vähäpätöinen juttu?
Saul romutti kaiken sen mitä oli säädetty silloisesta jumalanpalveluselämästä.
Lisäksi luvussa 15 näkyy hänen sydämensä ajatukset.


"Olen tehnyt syntiä. Mutta suo minulle tässä kansani vanhimpien ja kaikkien israelilaisten edessä kuitenkin se kunnia, että palaat minun kanssani, jotta voin heittäytyä maahan Herran, sinun Jumalasi, eteen!"

Pyytääkö sellainen henkilö, joka kokee tehneensä syntiä itselleen kunniaa?

Kertoo enemmän vain jumalan tavasta toimia, tai sitten kyse oli Samuelin vallankäytöstä, jolla saatiin itselle mieleinen hallitsija. Jumalan armottomuus ja ailahtevaisuust tulee siiin. Nämä kertomukset valitun kansan tekemistä kansamurhista ei ole kyllä mieltä ylentäviä.

Sinänsä tuolla 15 luvussa tuli nettievankelistojen yksi lenmpijakeista kun he hakevat omille mielipiteilleen...

Veikkaan, että tuolla asenteella Raamattu ei aukea sinulle. Toivottavasti olen väärässä.
Jos eteeni tulee Raamatusta vaikea kohta, rukoilen ja pyydän, että Jumala avaisi ymmärrykseni käsittämään mitä siinä sanotaan.
Joskus asiaan tulee heti oivallus, joskus parin viikon kuluessa, kun asiaa mielessäni pohdin tai tutkin miten toiset ovat asian ymmärtäneet.
Aika usein käy niin, että huomaan tekeväni vääriä kysymyksiä eli toisin sanottuna kyseinen kohta ei ole tarkoitettu opetukseksi siihen asiaan mitä aluksi luulen sen käsittelevän.
Joskus jotkut kohdat jäävät vuosiksi ihmetyttämään. Jotkut eivät selviä ehkä koskaan täällä maan päällä.

Ei se ole kyse asenteesta. Tässä on kyse että luen/kuuntelin raamattua niin kuin se on kirjoitettu. Voihan nuo tarinat nähdä voittajien historiankirjoituksena, vertauskuvina tai vain opetuksina. Mutta lukemalla noita vt kansanmurha tarinoita, on vaikea kääntää valkeaa puhtaaksi. Vaikka vertauskuvassa voisi olla ylevä pahan vastainen taistelu. Useissa kertomuksissa tulee myös esiin se että tapetaan edellisen kuninkaan suku, tietenkin siellä päin hyväksyttävän perinteen, verikoston pelon takia.
nyt 2. kuninkaiden kirja
29
Laki ja evankeliumi / Vs: JEESUS PELASTAA
« Uusin viesti kirjoittanut sandia 19.10.18 - klo:18:33 »
Kirjoitanpa tähän vanhaan ketjuun, sillä Kalamoksen aloitus liittyy siihen mitä itse nyt hämmentyneenä mietin. Kalamos tuo hyvin esille sen että yksin armosta, Jeesukseen uskovina olemme pelastetut. Jeesus lunasti meidät omalla verellään synneistä puhtaiksi, kelvollisina pääsemään iänkaikkiseen elämään. Tämä tieto on ollut minulle suuri lohtu uskoontulostani saakka. Kuitenkin aina, kun luen Ilmestyskirjaa, minulle tulee täysin toivoton olo pelastumisen suhteen. Tuntuu että Raamattu päättyisi niin, ettei meillä ihmisillä sitten kuitenkaan olisi mitään mahdollisuuksia pelastua. Pitäisi niin kovin yrittää olla täydellinen uskova jotta Jumalalle kelpaisin ja hänen luokseen aikanaan pääsisin. Jotenkin tuo kaikki Jeesuksen tarjoama lunastus karisee pois kun Raamatun viimeisen kirjan luen.

Tästä syystä jätän usein ihan tarkoituksella Ilmestyskirjan lukematta, mutta alkoi omatunto kolkuttaa joten olen nyt vähän aikaa lukenut pelkästään sitä. Aina iskee sama toivottomuuden tunne, ja joudun ihan tosissaan palaamaan Jeesuksen sanoihin ja tekoihin, jotta pystyn jatkamaan varmalla pohjalla uskossani. Onko kellään muulla samanlaisia kokemuksia? Miten tähän pitäisi oikein suhtautua? Mikä avuksi jotta tämä ei olisi aina samanlaista "ojanpohjalle putoamista" ja epävarmuutta pelastuksesta? Siunausta kaikille foorumilaisille  :)!


Toisaalta, jos toteaa, miten hirveän epätäydellisiä ja täysin syntiin langenneitakin sen ajan  seurakunnat olivat, ja Herra yritti avata heidän silmiään ilmeisille törttöilyille, niin eikö tule mieleen että uskovat kautta aikojen ovat todella olleet vajavaisia kuten mekin.

Toisaalta jos Herra osoittaa meissä ilmeisen vääryyden, tai valheellisuuden, niin on varmaan hyvä ottaa se vakavasti nykyäänkin ja kääntyä siinä asiassa rehellisesti Herran puoleen.

Jumalan kanssa on tosi hyvä ihan rehellinen siitä mitä minä olen. Se tie ei koskaan petä. Hän tulee AINA vastaan.
30
Laki ja evankeliumi / Vs: JEESUS PELASTAA
« Uusin viesti kirjoittanut Natanael 19.10.18 - klo:17:29 »
Kuitenkin aina, kun luen Ilmestyskirjaa, minulle tulee täysin toivoton olo pelastumisen suhteen. Tuntuu että Raamattu päättyisi niin, ettei meillä ihmisillä sitten kuitenkaan olisi mitään mahdollisuuksia pelastua. Pitäisi niin kovin yrittää olla täydellinen uskova jotta Jumalalle kelpaisin ja hänen luokseen aikanaan pääsisin. Jotenkin tuo kaikki Jeesuksen tarjoama lunastus karisee pois kun Raamatun viimeisen kirjan luen.


Avaisitko vähäsen mikä Ilmestyskirjassa on se mikä tuo sinulle toivottomutta?
Antaisitko vaikkapa esimerkin, jakeen tai jakson.
Sivuja: 1 2 [3] 4 5 ... 10