Kirjoittaja Aihe: Raamatun lukemisesta  (Luettu 13575 kertaa)

Poissa hanski

  • Viestejä: 96
Vs: Raamatun lukemisesta
« Vastaus #165 : 16.09.16 - klo:21:57 »
Mutta ihmisellä on taipumus muistaa Raamatusta ne asiat, mitkä sopivat omaan ajatteluun. Ja sitten sitä voi pikkuhiljaa kehitellä näiden asioiden pohjalta ihan ikioman version kristinuskosta ja ajatella, että se on raamatullinen näkemys. Itselleni ainakin on joitakin kertoja käynyt niin, että on ollut pidempi tauko raamatunluvussa ja sitten kun sen Raamatun on avannut ja alkanut lukemaan, on ollut kuin klapilla päähän lyöty, että oliko täällä tällaisiakin juttuja.

Toit mielenkiintoisia näkökulmia tähän asiaan. Oma ajattelu ei useinkaan ole omaa, vaan ajattelua, joka vallitsee siinä meidän oikeassa seurakunnassa. Nuo pidemmät tauot ja jopa seurakunnan vaikutuksen poisjääminen saattavat johtaa siihen, että Raamattu alkaa puhua aivan uudella tavalla. Tällaiset katkot "hengellisessä elämässä" saattavat koitua jopa siunaukseksi. Ainakin olen itse niin kokenut, ehkä joku muukin.

Joo, toki näinkin voi käydä. Pienen tauon jälkeen teksti avautuu ehkä tuoreemmin. Ja joissain tilanteissa, esim. uskovalle, joka näyttäisi käyvän ikäänkuin "ylikierroksilla", voi ehkä olla hyvä jopa neuvoa vähän vähentämään raamatunlukua. Mutta kyllä itse olen kerran oikein todella yllättynyt siitä, kuinka hyvin olin pystynyt "unohtamaan" suuren osan Raamatusta (sen osan, joka ei miellytä "luonnollista" ihmistä), kun oli ollut pitkään lukematta Raamattua. Toki toisaalta tuollainen "unohtaminen" on mahdollista, vaikka lukisi päivittäin Raamattua, joten ehkä se NanoK:n mainitsema uskon tila on sitten kuitenkin ratkaisevampi tekijä. Ihan omalla kohdallani kyllä tuntuu siltä, että on huomattavasti vaikeampi sivuuttaa joitakin osia Raamatusta, jos sitä lukee säännöllisesti.

Poissa Paulus

  • Viestejä: 4436
  • "…olitte eksyksissä niinkuin lampaat…" (1.Piet. 2)
Vs: Raamatun lukemisesta
« Vastaus #166 : 29.12.17 - klo:13:11 »
Pelkkä ajatus siitä, että Jumala hyväksyisi minut paremmin, jos harjoittaisin enemmän jotain hengellisyyteen liittyvää, on isku vasten Kristuksen kasvoja, sillä Hän on yhdellä ainoalla uhrilla tehnyt täydellisiksi ne, jotka pyhitetään.

Olen pahoillani siitä, että olen jättänyt tuosta ylläolevasta yhden hyvin merkityksellisen sanan pois. Ei pitäisi ulkomuistista jakeita kirjoitella, tai pitäisi aina tarkistaa, että on muistanut oikein.

Otan jakeen uudestaan (38-käänöksestä):

"sillä Hän on yhdellä ainoalla uhrilla ainiaaksi tehnyt täydellisiksi ne, jotka pyhitetään."
Lainaus
Vaatii huomattavaa tietoisuutta käsittää oman tietämättömyyden laajuus.”
—   Thomas Sowell