Kirjoittaja Aihe: Seurakunnaton, helvettiinkö  (Luettu 13854 kertaa)

Poissa Paulus

  • Viestejä: 5352
  • "…olitte eksyksissä niinkuin lampaat…" (1.Piet. 2)
Vs: Seurakunnaton, helvettiinkö
« Vastaus #30 : 15.11.13 - klo:21:10 »
Tätä olen kokenut paikallisseurakunnassa, joka on sulattanut voimakkaat tahtojat ja dominoivat luonteet yhteen inhimillisesti 'heikompien esiintyjien' kanssa.

Voimakastahtoiset jyräävät seurakunnissa ja hakeutuvat toisten yläpuolelle. Heitä pidetään hengellisempinä ja siksi heitä kuunnellaan ja totellaan. Usein he ovat narsisteja, joille tarjoutuu mahdollisuus päteä, ja seurakunta on oivallista kasvualustaa tällaisille luonteille.

Asiasta on kirjoitettu ainakin yksi hyvä kirja: Raimo Mäkelä, Naamiona terve mieli.
Lainaus
Vaatii huomattavaa tietoisuutta käsittää oman tietämättömyyden laajuus.”
—   Thomas Sowell

Poissa Natanael

  • Ylläpitäjä
  • Viestejä: 4140
  • Matkalla
Vs: Seurakunnaton, helvettiinkö
« Vastaus #31 : 15.11.13 - klo:21:24 »

Varsin erikoista on se, että helluntaiherätys otti tällaiseen ylistykseen kielteisen asenteen, mutta sittemmin se tuli h-herätykseenkin ikäänkuin mutkan kautta. Nyt ei ole montakaan seurakuntaa, jota tämä ylistysharha ei olisi koskettanut.

Joskus 80-luvulla silloisessa seurakunnassani varoitettiin eräästä uuskarismaattisesta seurakunnasta.
Annettiin ymmärtää, että sinne menee sellaiset uskovat, jotka eivät ole uskossaan vakaalla pohjalla. Kolehtirahoista oltiin myös huolestuneita.

Eilisen päivän maakuntalehdessä olevassa kokousilmoituksessa näkyy, että siellä on puhujina kaksi erittäin tunnettua henkilöä. Toinen vapaakirkosta ja toinen helluntaiherätyksestä.

Kumpikohan on muuttunut, seurakunta vai puhujat?
Vai onko kyse siitä, että vastakkainasettelujen aika on ohi?




Poissa Paulus

  • Viestejä: 5352
  • "…olitte eksyksissä niinkuin lampaat…" (1.Piet. 2)
Vs: Seurakunnaton, helvettiinkö
« Vastaus #32 : 15.11.13 - klo:21:38 »
Eilisen päivän maakuntalehdessä olevassa kokousilmoituksessa näkyy, että siellä on puhujina kaksi erittäin tunnettua henkilöä. Toinen vapaakirkosta ja toinen helluntaiherätyksestä.

Eräs iäkäs sukulainen alkoi miehensä kuoleman jälkeen käydä tuossa samassa "seurakunnassa" joitakin vuosia sitten. Hän kyllästyi siihen ja sanoi, ettei hän voi harjoittaa semmoista pomppimista, sillä hänellä tulee pissat housuun.
Lainaus
Vaatii huomattavaa tietoisuutta käsittää oman tietämättömyyden laajuus.”
—   Thomas Sowell

Poissa Paulus

  • Viestejä: 5352
  • "…olitte eksyksissä niinkuin lampaat…" (1.Piet. 2)
Vs: Seurakunnaton, helvettiinkö
« Vastaus #33 : 15.11.13 - klo:21:41 »
Eilisen päivän maakuntalehdessä olevassa kokousilmoituksessa näkyy, että siellä on puhujina kaksi erittäin tunnettua henkilöä. Toinen vapaakirkosta ja toinen helluntaiherätyksestä.

Kumpikohan on muuttunut, seurakunta vai puhujat?

Tämä vapaakirkollinen oli merkittävässä roolissa siinä tapahtumien ketjussa, jossa torontolaisuus löi itsensä läpi vapaissa suunnissa.
Lainaus
Vaatii huomattavaa tietoisuutta käsittää oman tietämättömyyden laajuus.”
—   Thomas Sowell

Poissa Soltero

  • Viestejä: 1662
Vs: Seurakunnaton, helvettiinkö
« Vastaus #34 : 15.11.13 - klo:21:41 »
Kaikenlainen oppien laatiminen Raamatusta on mielestäni turhaa.

Paras hengellinen puhe on sellainen, jossa ei esitellä mitään oppia eikä
Raamatun tulkintoja, vaan puhuja lukee osia Raamatusta ja kertoo,
miten ne liittyvät hänen Jumala- suhteeseensa ja elämäänsä.

Ainoastaan jos puhujalla on selvä sanoma Herralta jostakin Raamatun
kohdasta tai jos hänellä on suorastaan opettamisen armolahja,
Raamattua kannattaa selittää.

Sellaisessa seurakunnassa on aika kylmää, jossa
kyseisen ryhmittymän oppi on keskeisin asia opetuksessa.
Joskus sellaista huomaa helluntaisrk:ssa,
ja hyvin usein myös luterilaisissa.




Charlotte

  • Vieras
Vs: Seurakunnaton, helvettiinkö
« Vastaus #35 : 15.11.13 - klo:21:47 »



Ainoastaan jos puhujalla on selvä sanoma Herralta jostakin Raamatun
kohdasta tai jos hänellä on suorastaan opettamisen armolahja,
Raamattua kannattaa selittää.


Minä taas ajattelen, että puhujalla nimenomaan pitäisi olla opettamisen armolahja.

Ei minua kiinnosta miten joku Raamatun kohta liittyy pastorin tai jonkun muun puhujan elämään vaan esim. se, onko kyseessä asia mikä liittyy yleisesti uskovien (kuulijoiden) elämään, miten sitä sovelletaan yleisesti käytännön elämässä tms.

Poissa Natanael

  • Ylläpitäjä
  • Viestejä: 4140
  • Matkalla
Vs: Seurakunnaton, helvettiinkö
« Vastaus #36 : 15.11.13 - klo:21:50 »

Vai onko sellaisessa tilanteessa alunperinkin käynyt niin, että "vakka kantensa valitsee".

Tämä on sydäntä särkevä ajatus.
Joskus pohdin tätä useasti erään seurakunnan kohdalla.
Kapinoin Jumalaa vastaan ja ihmettelin miksi hän sallii jonkun henkilön tulla pilaamaan srk:n asioita.
Tuollainen vakka-ja kansityyppinen ajatus tuli sitten mieleen todennäköisempänä vaihtoehtona.

Ajattelin tuossa sitä tilannetta, että kun uskova menee johonkin tiettyyn seurakuntaan.

Sitten on tietysti monimutkaisempi tilanne, että jos joku uusi pastori/johtaja tms. tulee seurakuntaan. Siinä ei taida tavallisella seurakuntalaisella olla paljoa valtaa asiaan.

Koska olin silloin vielä siellä vakassa tai kantena, en osannut noin ajatella kuin tarkoitit.

Charlotte

  • Vieras
Vs: Seurakunnaton, helvettiinkö
« Vastaus #37 : 15.11.13 - klo:22:00 »

Vai onko sellaisessa tilanteessa alunperinkin käynyt niin, että "vakka kantensa valitsee".

Tämä on sydäntä särkevä ajatus.
Joskus pohdin tätä useasti erään seurakunnan kohdalla.
Kapinoin Jumalaa vastaan ja ihmettelin miksi hän sallii jonkun henkilön tulla pilaamaan srk:n asioita.
Tuollainen vakka-ja kansityyppinen ajatus tuli sitten mieleen todennäköisempänä vaihtoehtona.

Ajattelin tuossa sitä tilannetta, että kun uskova menee johonkin tiettyyn seurakuntaan.

Sitten on tietysti monimutkaisempi tilanne, että jos joku uusi pastori/johtaja tms. tulee seurakuntaan. Siinä ei taida tavallisella seurakuntalaisella olla paljoa valtaa asiaan.

Koska olin silloin vielä siellä vakassa tai kantena, en osannut noin ajatella kuin tarkoitit.

Oikeastaan tajusin itse vasta tuon kirjoittamani jälkeen, että ajattelin "automaattisesti" asiaa tietystä näkökulmasta, siitä kun uskova menee jonnekin seurakuntaan ja miksi menee sinne tiettyyn jne.

Poissa Soltero

  • Viestejä: 1662
Vs: Seurakunnaton, helvettiinkö
« Vastaus #38 : 15.11.13 - klo:22:41 »



Ainoastaan jos puhujalla on selvä sanoma Herralta jostakin Raamatun
kohdasta tai jos hänellä on suorastaan opettamisen armolahja,
Raamattua kannattaa selittää.


Minä taas ajattelen, että puhujalla nimenomaan pitäisi olla opettamisen armolahja.

Ei minua kiinnosta miten joku Raamatun kohta liittyy pastorin tai jonkun muun puhujan elämään vaan esim. se, onko kyseessä asia mikä liittyy yleisesti uskovien (kuulijoiden) elämään, miten sitä sovelletaan yleisesti käytännön elämässä tms.
Jaa.  Minä taas koen paljon läheisempänä ja uskottavampana opetuksen tai muun esityksen,
jossa puhuja sitoo Raamatun sanan arkielämään, mieluiten itse kokemiinsa tapahtumiin
ja ilmiöihin.

Tietysti sellainen opettaja on ihanteellinen, jolla on toimialueelleen oikein armolahja,
mutta aika vähän olisi opetusta, jos kaikilta edellytettäisiin armolahjaa.
Tämän seurakunnan pastorilla aivan lmeisesti on.

Poissa Paulus

  • Viestejä: 5352
  • "…olitte eksyksissä niinkuin lampaat…" (1.Piet. 2)
Vs: Seurakunnaton, helvettiinkö
« Vastaus #39 : 16.11.13 - klo:04:44 »
Minulle on käynyt sillä tavalla, että jouduttuani uskonkriisiin, en muistanut yhtään kuulemaani opetusta tai saarnaa, vaan minun oli luettava jo vuosia sitten tästä ajasta lähteneitten jälkeensä jättämää opetusta kirjoista.

Ja niin näyttää jatkuvan edelleen. Tosin jotain toivoa on, sillä minulla on ilo tuntea muutama nuori mies, jotka ovat löytäneet evankeliumin ytimen, eikä heidän tarvitse kertoa vitsejä ja muista joutavia juttuja puhujanpaikalta. Kun sitä rukiista evästä saa ravinnokseen, niin eipä siinä tarvitse kehitellä mitään "jumalallista" tunnelmaa eikä "läsnäoloa".
Lainaus
Vaatii huomattavaa tietoisuutta käsittää oman tietämättömyyden laajuus.”
—   Thomas Sowell

Charlotte

  • Vieras
Vs: Seurakunnaton, helvettiinkö
« Vastaus #40 : 16.11.13 - klo:10:11 »
Kuka tahansa se puhuja sitten onkin, niin eikö seurakunnalle puhujan tulisi nimenomaan ravita seurakuntaa (eikä itseään), eikä kertoa omista kokemuksistaan tai siitä miten joku sanankohta aukesi puhujalle. Kuulijoilla ei välttämättä ole mitään kosketuspintaa siihen kyseiseen kohtaan tai asiaan. Mikä niissä omien kokemusten kertomisten tavoitteena on? Sympatia, samaistuminen vai mikä?

Ehkä niistä omista kokemuksista ja sanan kohdan aukeamisista tms. voisi kertoa jossain pienpiireissä.
« Viimeksi muokattu: 16.11.13 - klo:10:33 kirjoittanut Charlotte »

Poissa Paulus

  • Viestejä: 5352
  • "…olitte eksyksissä niinkuin lampaat…" (1.Piet. 2)
Vs: Seurakunnaton, helvettiinkö
« Vastaus #41 : 16.11.13 - klo:10:51 »
Kuka tahansa se puhuja sitten onkin, niin eikö seurakunnalle puhujan tulisi nimenomaan ravita seurakuntaa (eikä itseään), eikä kertoa omista kokemuksistaan tai siitä miten joku sanankohta aukesi puhujalle. Kuulijoilla ei välttämättä ole mitään kosketuspintaa siihen kyseiseen kohtaan tai asiaan. Mikä niissä omien kokemusten kertomisten tavoitteena on? Sympatia, samaistuminen vai mikä?

Ehkä niistä omista kokemuksista ja sanan kohdan aukeamisista tms. voisi kertoa jossain pienpiireissä.

Apostolien teoissa kirjoitetaan Paavalista, että Jumala teki ylen voimallisia tekoja hänen kättensä kautta. Mutta missä Paavali niistä kertoo? Paavalin julistus oli opetusta, joka keskittyi Kristukseen.
Lainaus
Vaatii huomattavaa tietoisuutta käsittää oman tietämättömyyden laajuus.”
—   Thomas Sowell

Poissa Hilema

  • Viestejä: 267
Vs: Seurakunnaton, helvettiinkö
« Vastaus #42 : 16.11.13 - klo:12:47 »
Lainaus
Voimakastahtoiset jyräävät seurakunnissa ja hakeutuvat toisten yläpuolelle. Heitä pidetään hengellisempinä ja siksi heitä kuunnellaan ja totellaan. Usein he ovat narsisteja, joille tarjoutuu mahdollisuus päteä, ja seurakunta on oivallista kasvualustaa tällaisille luonteille.

Asiasta on kirjoitettu ainakin yksi hyvä kirja: Raimo Mäkelä, Naamiona terve mieli.

Tässä toinen: Saara Karppinen: Ahtaasta uskosta avarammalle

Olen lukenut sen 2-3 kertaa, joitain kohtia useamminkin. Mielestäni parempi kuin Mäkelän, ainakin laajempi kieroa ohjailua koskien.
« Viimeksi muokattu: 16.11.13 - klo:12:52 kirjoittanut Hilema »

Poissa Hilema

  • Viestejä: 267
Vs: Seurakunnaton, helvettiinkö
« Vastaus #43 : 16.11.13 - klo:12:58 »
Kuka tahansa se puhuja sitten onkin, niin eikö seurakunnalle puhujan tulisi nimenomaan ravita seurakuntaa (eikä itseään), eikä kertoa omista kokemuksistaan tai siitä miten joku sanankohta aukesi puhujalle. Kuulijoilla ei välttämättä ole mitään kosketuspintaa siihen kyseiseen kohtaan tai asiaan. Mikä niissä omien kokemusten kertomisten tavoitteena on? Sympatia, samaistuminen vai mikä?

Ehkä niistä omista kokemuksista ja sanan kohdan aukeamisista tms. voisi kertoa jossain pienpiireissä.

Olen samaa mieltä tässä.
Noita tarinankerojia esim. tv7 on pullollaan.
Kursivoimaani vastauksena ikävä näkemykseni: ei ole muuta sanottavaa. Myös pyrkimys tekemään vaikutus ihmekertomuksilla jossakin kaukana muualla, joiden todenperäisyyttä meidän on mahdoton tarkistaa.

Kurjenmiekka

  • Vieras
Vs: Seurakunnaton, helvettiinkö
« Vastaus #44 : 16.11.13 - klo:13:31 »
Tämän ketjun viisaat kirjoitukset saivat minutkin rekisteröitymään tänne.  :)

Haluaisin kuitenkin lisää ehdotuksia mitä voi tehdä sellainen henkilö jota ei tunnuta haluavan mihinkään yhteisöön.
Vaikka oppi ja henki olisi oikea seurakunnassa (opetuksessa) niin ihmiset itse eivät edes tervehdi tai millään tavalla noteeraa
yksin istuvaa vuosikausiin.

Ei sellaisessa ympäristössä jaksa kauaa oleskella kun tulee "hyljätyksi" vuodesta toiseen joka kerta siellä käydessään.
Rukoiltuani heidän puolestaan vuosia joudun totetamaan vain että tilanne menee pahempaan kun henkilöt mieltyvät populismiin
ja iisebelin ideoihin. Siinä vaiheessa en enää jaksa ja jään kokonaan pois. Olen siis ilman seurakuntaa.... :(

Ylistykseen liittyen olen huomannut että aikaisemminhan seurakunnissa oli kova vääntö siitä saako nuoret vaikuttaa ohjelmaan tai muuhun. Nyt kun nuoret ovat nousseet vaikutusvaltaisiksi he ovat tuoneet omat tapansa seurakuntaan. Ja nuo tavat ovat maailmasta opittuja. Kun he olivat lapsia he ihailivat kaikkia kuuluisia laulajia ja muita esiintyjiä. Muotiin tuli TV.n talent-showt ym. Nyt he ovat huomanneet haveidensa voivan toteutua seurakunnassa kun siellä voi helposti päästä lauluryhmään ja voi vielä tulla kuuluisan bändin jäseneksi. Näin se ylistys on muuttunut viihdelauluiksi ja oman elämän ylistykseksi.
He kiittävät Jumalaa menestyksestään ja "johdatuksesta".

Mutta ongelmaksi tulee kun Raamatussa ainoat kohdat missä kiitetään rikastumisesta ovat Ilmestyskirjan Laodikean seurakunta ja VT:n teuraslampaat.

Hoos. 12:8
(12:9) Efraim sanoo: "Olenpas rikastunut, olen saanut itselleni omaisuutta; ei mikään minun työansioni tuota minulle syyllisyyttä, joka olisi syntiä".
........14 (12:15) Efraim nosti katkeran mielikarvauden. Hänen Herransa on heittävä hänen verivelkansa hänen päällensä ja kääntävä hänen häpäisevän menonsa häneen itseensä.
Sak. 11:5
"Kaitse teuraslampaita, joita niiden ostajat teurastavat tuntematta syynalaisuutta, ja joista niiden myyjät sanovat: 'Kiitetty olkoon Herra, minä olen rikastunut', ja joita niiden paimenet eivät sääli.

Ilm. 3:17
Sillä sinä sanot: Minä olen rikas, minä olen rikastunut enkä mitään tarvitse; etkä tiedä, että juuri sinä olet viheliäinen ja kurja ja köyhä ja sokea ja alaston.

Tässä nyt tuli kommenttia siis kahdesta asiasta : seurakunnattomuus ja ylistys :)
« Viimeksi muokattu: 16.11.13 - klo:13:35 kirjoittanut Kurjenmiekka »