Kirkko on ajautunut sinne ja joku toinen teami on ajautunut tänne. Okei, kautta maailman sivu uskonnolliset yhdyskunnat ovat ajautuneet sinne ja tänne.
Kristinuskon fokus on kuitenkin aivan muualla, kun näissä ulkoisissa puitteissa ja yhdistyksissä. Jeesus kutsuu näet jokaista HENKILÖKOHTASISESTI, seuraamaan HÄNTÄ.
Parhammillaan ajallisessa yhteisössä ruokitaan nälkäsiä Kristuksen sanalla. Huonoimmillaan yhteisö ruokkii kaikenlaisella touhguilulla ja viihteellä. Tällöin ulkoiset puitteet ja opitut menot nousevat lähimmäisten palvelemisen yhteen kokoamisen ja rakkaudentekojen edelle.
Individualistiset piirteet ovat selkeästi nousemassa toimintojen keskiöön. Näinhän se toimii maailmassakin, kun hyvin pärjää bisneksissään, niin saa kaikkea hyvää itselleen.
Enemmän kun toisten hengellisten yhteisöjen vahtaamista ja arvostelua, kehoittaisinkin keskittymään paitsi omaan kilvoitteluun, myös sen yhteisön toimenkuvaan, jota itse edustaa. Erotteleva vikoileva esiintyminen kristittynä, ei luo Kristuksen tuoksua ympäristöön.
Totuus näet on, ettei mikään yhteisö ole toistaan parempi, eikä Jumalalle kelvollisempi. Mutta silloin kun kirkastetaan Kristusta, syntien anteeksiantamusta HÄNESSÄ ja julistetaan parannusta synnistä, niin silloin ollaan Kristuksen asialla. Ja parannus lähtee aina itsestä. Olenko taluttamassa etsiviä syntisiä parantajan luokse, vai edustako jotakin ihmisten rakentamaa, "parempaa vaihtoehtoa".