Äitini joskus puolileikillään käytti termiä elämän eliksiiri. "Pitäisi saada jotain elämän eliksiiriä". Yleensä päädyimme sitten keittämään kahvit ja napostelemaan jotain siinä ohella ja rupattelemaan
Siinä oli "elämän eliksiirin" elementit. Tajusin juuri.........joimme, söimme ja nautimme toistemme seurasta.
Mutta mun ajatukseni oli hieman enemmän kuin tuo. Kun muutin USAhan, olin totaalisen yksin, vaikka olin naimisissa. Mulla oli valtava halu löytää uskovien yhteys ja yleensäkin löytää ystäviä. Niitä ei oikein löytynyt. En osannut oikein usalaisten kirjoittamattomia sääntöjä, joten tavalla tai toisella kai rikoin niitä ja koen jääneeni kerta kerralta yksin.
Teimme talon metsän keskelle ja sitten adoptoimme vauvan. Ja sitten toisen vauvan, ja vielä kolmannenkin.
Mutta koin olevani juureton kuin lastu laineilla. Adoptoituamme ekan lapsen jäin myös pois töistä ja siis jäin pienen lapsen kanssa yksin uuteen taloon metsän keskellä.
Sitten tuli ahdistus ja masennus tavallaan, lähinnä hätä, että missä mä menen oman elämäni suhteen. Olin ollut uskossa 10- 20 vuotta, jotain sillä välillä.
Siinä vaiheessa siis oli niinkuin seinä vastassa. Ei ollut edes nettiä.
Rupesin etsimään Jumalaa enemmän, luin intensiivisesti Raamattua ja aloin muun puutteessa etsiä täysin sydämin vastauksia tilanteeseeni. Tulee mieleen Manasse tuossa toisessa ketjussa: Tottelemattomuus.
Herra oli laittanut minut taas kerran niinkuin seinää vasten.
Mutta sieltä se alkoi nousta: ELÄMÄ, Raamattua lukemalla, rukoilemalla, ja avoimuudella Herran edessä.
Väitteeni on että Raamattu yhä ANTAA ELÄMÄN ihmiselle.
Sosiaalinen media ei sitä anna, eikä mikään muukaan inhimillinen juttu. Pelkään että internet ja kaikki siihen liittyvä alkaa tulla ikäänkuin epäjumalaksi. Aletaan sieltä etsimään elämää, mielekkyyttä, yhteyttä........siis ihmisjutuista. Mutta uskon että se johtaa pidemmän päälle vain lisäätyvään hämmenykseen.
Onhan kaikki tää mobiili data ja netti tosi hyvi kommunikointitapoja, ja tässä nytkin hyväksikäytän sitä.
Mutta ei se sinänsä eikä mikään inhimillinen juttu siellä anna sitä mitä ihmissielu lopultakin etsii.
Siis väitteeni on että RAAMATTU antaa elämän, elämän rikkauden, mielekkyyden, jopa yhteyden toisiin. Netti sinänsä eikä mikään inhimillinen idea sitä anna.