Ihana puu!
Niin, 'hengellisten' ihmisten ympärillä parveilee myös ihastelijoita, aivan kuin heillä itsellään riittäisi annettavaa ja ammennettavaa.
Joku kirjoitti jossakin kirjassa, että 'se, mihin koet luontaisesti innostusta ja paloa, on todennäköisesti osa kutsumustasi.'
Vihkiytyminen on lupautumista sekä hyvinä että huonoina päivinä pysyä rinnalla. Tämän tahdon puolestani asettaa vertauskuvaksi, kun puhutaan hengellisen tehtävän olemassaolosta.
Jotenkin uskon, että vilpittömästi asiaa kysellessä rukouksessa saa vastauksen omalle kohdalleen. Muistan ajan, jolloin kyselin liikkeellelähtemisen aikaa, ja omalle sydämelleni laskeutui tietoisuus ajasta, kun molemmat poikani olisivat uskossa. Esikoiseni oli tuolloin tullut uskoon, ja nyt reilun kymmenen vuoden kuluttua myös kuopukseni on tullut uskoon.
Usein on ollut ajatus, että entä jos en hoida leiviskääni (mitä se sitten onkin) kunnolla, epäonnistun huomenna tai lankean ylihuomenna, ja eikö olisi toista fiksumpaa ja edustavampaa ym. Vasta viime aikoina olen katsonut hengelliseen peiliin armahdettuna. Tehtäväkseni jää vain peilin puhdistaminen, päivittäin.