Kun jossakin joku sanoo, vaikka saarnassaan, että Jumala puhui minulle, otan sen ilmanmuuta siten, että kyseinen henkilö on kokenut sen Jumalan puheena. Ei kai kukaan edes muuta tarkoitakaan niin sanoessaan? Eikö siinä joudu kuulijanakin suuriin ongelmiin, jos kaiken sanotun ottaa prikulleen kirjaimellisena? Sama tietysti koskee laulujen sanoja ja kaikkea kirjoitettua tekstiä.