Puimatanner
Puimatanner => Yleinen keskustelu => Aiheen aloitti: Lydia - 15.04.14 - klo:19:52
-
Pääsiäinen on minulle vuoden suurin juhla ja yleisestikin suurin asia mikä ihmiskuntaa milloinkaan on kohdannut. Meidän syntimme kannettiin ristille, uskomalla Jeesukseen Kristukseen saamme olla syyttömäksi julistettuja, vanhurskautettuja.
Mielelläni valmistelen pääsiäistä kodissani, siivoan ja leivon, teen juhlan myös ulkoisesti.
Hiljennyn ja mietin pääsiäisen tapahtumia.
Kiirastorstaina menemme messuun joka on hyvin koskettava.
Ja vielä ihana virsi teille kuunneltavaksi.
https://www.youtube.com/watch?v=Yr5a5PhMdp0&feature=player_detailpage
-
Tuosta laulusta tulvaili lapsuusmuistoja. Pappani istui keinutuolissaan iäkkäänä, lähes ysikymppisenä ja lauloi virsiä raikkaalla äänellään, säkeistöt menivät ulkomuistista ja nuotilleen. Sairaalassa ollessaankin käytävät raikuivat hänen lauluaan, vaikka puhe meni jo puuroksi.
Pian päästään pääsiäisen viettoon. Olkoon se virkistyksen aikaa ennenmuuta hengellisesti.
-
https://www.youtube.com/watch?v=pVbVF8GNsqg
Lauluyhtye VIA
MINUN TÄHTENI.....
Minun tähteni Hän jätti taivaan kirkkauden,
minun vuoksi astui alas maailmaan.
Mua varten antoi sanan iankaikkisen.
Lupauksen tarjos toivoon ainoaan.
Minun vuoksi kesti ivan, iskut raippojen.
Otti maljan tuskan verta hikoillen.
Ristin kantoi, kärsi kuoleman ja kirouksen.
Minun syntisyyden täysin sovittaen.
Sillä Hän oli haavoitettu meidän rikkomustemme tähden.
Runneltu meidän pahain tekojemme tähden.
Rangaistus oli Hänen päällänsä, että meillä rauha olisi.
Sillä ei Jumala lähettänyt Poikaansa maailmaan tuomitsemaan maailmaa,
vaan sitä varten, että maailma Hänen kauttaan pelastuisi.
Nousi ylös taivaaseen Isän kirkkauteen.
Nyt mun puolestani jatkaa rukoustaan.
:,:Minä uskon, siksi pyydän ota kokonaan,
rakastamaan nyt ja ainiaan.:,:
Sanat: Jukka Leppilampi
Jesajan kirja 53:3-7:
"Hyljeksitty hän oli, ihmisten torjuma, kipujen mies, sairauden
tuttava, josta kaikki käänsivät katseensa pois. Halveksittu hän oli,
me emme häntä minään pitäneet.
Ja kuitenkin: hän kantoi meidän kipumme, otti taakakseen meidän
sairautemme.
Omista teoistaan me uskoimme hänen kärsivän rangaistusta,
luulimme Jumalan häntä niistä lyövän ja kurittavan, vaikka meidän
rikkomuksemme olivat hänet lävistäneet ja meidän pahat tekomme
hänet ruhjoneet.
Hän kärsi rangaistuksen, jotta meillä olisi rauha, hänen haavojensa
hinnalla me olemme parantuneet.
Me harhailimme eksyneinä kuin lampaat, jokainen meistä kääntyi
omalle tielleen.
Mutta Herra pani meidän kaikkien syntivelan hänen kannettavakseen.
Häntä piinattiin, ja hän alistui siihen, ei hän suutansa avannut.
Kuin karitsa, jota teuraaksi viedään, niin kuin lammas, joka on ääneti
keritsijäinsä edessä, ei hänkään suutansa avannut."
-
Tuo Jesaja 53 on koko Raamatun ihanimpia. Jeesus otti päällensä meille kuuluvan rangaistuksen. Tämä sanoma ei koskaan kyllästytä.
-
Tuo Jesaja 53 on koko Raamatun ihanimpia. Jeesus otti päällensä meille kuuluvan rangaistuksen. Tämä sanoma ei koskaan kyllästytä.
Totta!
Profetia kävi toteen ja siinä on pelastuksen ydin. Jumala tuli ihmiseksi, otti syntimme päällensä ja sovitti ne kuolemallaan.
Mahtava asia.
-
Tuossa leipoessa mietiskelin Jeesuksen kärsimyksiä ja ristin tapahtumia.
Ajatus että minäkin olin siellä huutamassa 'ristiinnaulitse..ristiinnaulitse..sitä kavahtaa että ei, en olisi halunnut sitä, mutta tekoni puhuvat muuta. Tuli sanat eräästä laulusta mieleeni; Sun päällesi mä pilkkapuvun laitoin, sun jalkoihis ja käsiis naulat löin. Mä kruunun Sulle tappuroista taitoin, ja otsan puhtaan sillä seppelöin.
Suru valtaa mielen tunne tasolla mitä tapahtui vaikka se oli ja on Jumalan suuri rakkaus meitä kohtaan. Ja siitä surusta tulikin mieleeni kohta Raamatussa jossa Jeesus sanoi ristillä ollessaan lähimilleen näin: Luuk. 23:27. Ja häntä seurasi suuri joukko kansaa, myös naisia, jotka valittivat ja itkivät häntä.
28. Niin Jeesus kääntyi heihin ja sanoi: "Jerusalemin tyttäret, älkää minua itkekö, vaan itkekää itseänne ja lapsianne.
Nyt on pelastuksen päivä.
-
1.
Oi rakkain Jeesukseni,
piinattu, verinen,
mun särkyy sydämeni,
kun tuskaas muistelen.
Sua taivaan kunnialla
ylhäällä palveltiin,
nyt orjantappuralla
pääs pyhä kruunattiin.
2.
Ah kuinka, Herra taivaan,
säikähtyy sieluni,
kun kärsimääsi vaivaan
on syynä syntini.
Kuoleman, synnin orja
vain vihan ansaitsin.
Ristisi tähden kurja
sain armon kuitenkin.
3.
Vie minut, Paimen hyvä,
taas omaan laumaasi.
Suo, armolähde syvä,
kuin ennen lahjasi.
Suloista taivaan mannaa
soi Henkes sanastas.
Vieläkin voimaa anna,
oi Herra laupias.
4.
Nyt kiitos haavoistasi,
syntisten ystävä!
On ristinkuolos mulle
iäinen elämä.
Mua auta uskollisna
sua aina seuraamaan,
sinussa luottavasti
myös kerran kuolemaan.
5.
Kun joutuu viime retki,
oi Jeesus, vahvista.
Tuo kova lähdön hetki
armollas huojenna.
Ja sieluni kun aivan
jo nääntyy tuskassa,
kirvoita alta vaivan
vaivasi voimalla.
6.
Sun ristintuskaas muistaa
mun tuskassani suo
minulta pelko poista
ja lohtu sieluun tuo
mä katson kasvois puoleen
jään, Jeesus, turvahas.
Näin kun mä täältä kuolen
on kuolo autuas.
Virsi 63
-
Mitäpä muuta tähän jatkeeksi osaa sanoa kuin; kiitos Jeesus suuresta armostasi ja rakkaudestasi minua syntistä kohtaan.
-
Tiellä Via dolorosan
https://www.youtube.com/watch?v=ZUB_jMbW8Sc
" Kulkee Via Dolorosaa syytön uhrikaritsa, kulkee Kristus,
Messias ja Kuningas. Pelkkää rakkauttaan Hän valitsee ja käy tään
tien...Golgatalle."
Kiitos suuresta rakkaudestasi ja armostasi!
Ja siitä huolimatta me edelleen lyömme nauloja Sinun käsiisi ja jalkoihisi
ja syljemme Sinua kasvoihin arvostelemalla ja väheksymällä Sinun
rakastamiasi ja lunastamiasi ihmisiä.
Jeesus kärsi meidän puolestamme.
Jeesuksen veri puhdistaa kaikesta synnistä ja syyllisyydestä, jos sitä pyydämme.
ISÄ MEIDÄN RUKOUS
Isä meidän, joka olet taivaissa.
Pyhitetty olkoon sinun nimesi.
Tulkoon sinun valtakuntasi.
Tapahtukoon sinun tahtosi,
myös maan päällä niin kuin taivaassa.
Anna meille tänä päivänä
meidän jokapäiväinen leipämme.
Ja anna meille meidän syntimme anteeksi,
niin kuin mekin anteeksi annamme niille,
jotka ovat meitä vastaan rikkoneet.
Äläkä saata meitä kiusaukseen,
vaan päästä meidät pahasta.
Sillä sinun on valtakunta
ja voima ja kunnia iankaikkisesti.
Aamen.
Matt. 6:9–13; Luuk. 11:2–4
-
Olin kiirastorstain messussa, paljon oli väkeä.
Sytytettiin Jeesuksen ja opetuslasten kynttilät. Loppuvaiheessa ensin sammutettiin Juudaksen kynttilä, sitten muiden opetuslasten kun he jättivät Jeesuksen..alttari verhottiin mustiin ja laulettiin Käy yrttitarhasta polku, valoja sammutettiin..ihmiset itkivät monet siellä.
-
Kirkas aamu pian koittaa jälkeen aikojen yön,
päivä varjot jo voittaa kautta Golgatan työn,
huomenkellojen soiton kaiku sielussa soi,
meille kertoen voiton Jeesus matkaamme toi.
Siunattua pääsiäistä!
-
Ortodoksi tervehtii tänään; Jeesus elää ja toinen vastaa siihen; Totisesti hän on ylösnoussut.
Aamen sanon minä tähän.
-
Ortodoksit laulavat myös: Kristus nousi kuolleista, KUOLEMALLA KUOLEMAN VOITTI ja haudoissa oleville elämän antoi. Jeesus sanoo, että joka elää ja uskoo minuun, ei ikinä kuole.
-
Luuk. 24
1. Mutta viikon ensimmäisenä päivänä ani varhain he tulivat haudalle,
tuoden mukanaan valmistamansa hyvänhajuiset yrtit.
2. Ja he havaitsivat kiven vieritetyksi pois haudalta.
3. Niin he menivät sisään, mutta eivät löytäneet Herran Jeesuksen ruumista.
4. Ja kun he olivat tästä ymmällä, niin katso, kaksi miestä seisoi
heidän edessään säteilevissä vaatteissa.
5. Ja he peljästyivät ja kumartuivat kasvoillensa maahan. '
Niin miehet sanoivat heille: "Miksi te etsitte elävää kuolleitten joukosta?
6. Ei hän ole täällä, hän on noussut ylös.
Muistakaa, kuinka hän puhui teille vielä ollessaan Galileassa,
7. sanoen: 'Ihmisen Poika pitää annettaman syntisten ihmisten käsiin
ja ristiinnaulittaman, ja hänen pitää kolmantena päivänä nouseman ylös'."
8. Niin he muistivat hänen sanansa.
9. Ja he palasivat haudalta ja veivät sanan tästä kaikesta niille
yhdelletoista ja kaikille muille.
10. Ja ne, jotka kertoivat tämän apostoleille, olivat Maria Magdaleena
ja Johanna ja Maria, Jaakobin äiti, ja muut naiset heidän kanssansa.
HÄN ELÄÄ, MEIDÄN HERRAMME JEESUS KRISTUS!
Vuoden 1886 virsikirja 1-50
15
1. Nyt kristikunta riemuitkoon, Kiitosta Herran lausukoon,
Kun soi hän armons avaran Ja avas meille taivahan!
2. Sen ihmeen Isä armostaan Soi tapahtua aikanaan,
Ett' ainokaisen Poikansa Toi ilmi meille lihassa.
3. Niin syntyi uusi ihminen, Jumalan Poika ylhäinen,
Turvattomille turvaksi, Synteimme sovitukseksi.
4. Hän synnin, kuolon, helvetin, Joidenka orjat oltihin,
Kukisti maahan voitossaan Ja elämän toi kuolollaan.
5. Kiitetty olkoon Jumala, Jok' antoi meille armonsa
Ja piti neuvon, että me pauloista synnin pääsimme!
Lähde: http://koti.mbnet.fi/tapiok1/virret/86vk50.htm
-
Sain Pääsiäiseen liittyvän tekstin sähköpostiini:
Milloin vapautat minut?
Tekijä Jaakko Pirttiaho
Jeesuksen ristin luona seisoivat hänen äitinsä ja tämän sisar sekä Maria, Kloopaksen vaimo, ja Magdalan Maria" (Joh. 19:25).
Mitä tunsikaan Maria katsoessaan poikansa loputonta pieksemistä? Ehkä hänen päällimmäinen sydämen huuto oli: "Milloin Jeesus vapautat itsesi järkyttävästä kärsimyksestä ja osoitat kuninkuutesi?"
Mutta Jeesuksen kärsimys jatkui. Maria itki ja odotti. Eikö kohta olisi jo liian myöhäistä?
Niin mekin odotamme monesti oman elämämme kärsimyksen keskellä. "Milloin Jumala autat - eikö umpikuja ole Sinullekin jo mahdoton?"
Marian odotus päättyi lohduttomiin kyyneliin. Kaikki näytti päättyvän epätoivoon. Miekka painui hitaasti mutta vääjäämättömästi sieluun ja sydän murtui. Jumalan kirkkautta edelsi todellinen kuolema - niin Jeesukselle kuin Mariallekin.
Eikö niin ole meidänkin elämässä? Laita luottamuksesi Vapahtajaasi. Älä suostu katsomaan olosuhteita ja tekemään niistä ahdistavia päätelmiä.
Milloin vapautat minut? Inhimillinen aikalaskelma ei päde Jumalan maailmassa. Taivaallinen sekunttikello on tarkka ja ajantasalla.
Tämä kuvaus puhuu ainakin minulle siitä, että kertomus perustuu vahvasti tosiasioihin eikä suinkaan ole keksitty. Jos keksisin tuommoista tarinaa, niin en missään tapauksessa sijoittaisi kertomukseen kolmea Mariaa. Onhan niitä toki muitakin nimiä.