Puimatanner

Puimatanner => Seurakunta => Aiheen aloitti: Daavidin Huone - 05.08.16 - klo:07:32

Otsikko: Alkuseurakunnan jälleenperustaminen
Kirjoitti: Daavidin Huone - 05.08.16 - klo:07:32
Kun muutamia vuosia sitten sain Hengen kasteen ja minut siunattiin virkaani, niin alussa olin täynnä intoa: nyt perustan oman seurakunnan jonka nimi on alkuseurakunta ja siellä tulee olemaan Suomen ainoa seurakunta ja oikea opetus.


Herra kuitenkin puhui minulle "katso, nyt on kaikki nämä seurakunnat ja jokainen niistä on oikea omasta mielestään. Nytkö taas yksi lisää, joka tekee samoin? Minä haluan yhdistää, enkä enää että tulee lisää eroa."


Tästä syystä siis nimesin tämän edellisen blogin "yhdistyneet seurakunnat".


Tällöin ei siis vielä Herra ollut julistanut: "kaikki nämä rekisteröidyt lahkot eivät ole seurakuntia, niitä en tunne: seurakunta kokoontuu kodeissaan, kuten alussakin."


Monet muistavat, kun Jesurun Tiikeri nimellä aloitin työn virkani. Pian kuitenkin huomasin, että opetukseni oli monin puolin puutteellista ja jopa väärää: jouduin jatkuvasti korjailemaan sitä ja pian olin ihan solmussa näiden opetuksieni kanssa.


Tein siis päätöksen, että poistan kaiken ja lopetan nyt tämän työni. Herralla oli minun kanssani, vielä asioita selvitettävänä.


Nyt kun olen saanut uutta voimaa Herralta: Hän on suuresti lisännyt minulle viisautta ja ymmärrystä, ennenkaikkea Poikansa Kristuksen tuntemisessa, mutta myös lain ymmärryksessä; tämän työn olen aloittanut uudestaan, uusilla perustuksilla ja nyt en ole joutunut, opetuksiani korjailemaan.


On siis niin, että saatan kirjoittaa putkeen useita kymmeniä sivuja julistusta: minulle tulee vain Hengen ilmoitus, että nyt kirjoita tämä, ja kirjoitan sen. Usein en edes muista mitä olen kirjoittanut, siis kun Hengen ilmoitus on enemmänkin mielikuvia ja symbolisia merkityksiä, jotka yritän parhaani mukaan tuoda sanoiksi.


Tärkeintä on siis se asian merkitys, ei itse sanat.


Tarkoitan siis, että nyt en ole useitakaan profetioita: itsekään lukenut edes läpi, koska luotan nyt täysin Henkeen tässä, että kaikki ilmoitus on oikeaa.


Ja kun olen lukenut, niin kaikki on ollut oikeaa: en edes kirjoitusvirheitä korjaa, minun mielestä se tekee tekstistä vain autenttisen eli aidon oloisen. Usein olen huomannut, että jos alan muuttamaan tekstiä: siis esim. jotain lauserakennetta, niin sitten huomaankin että olen alkanut kirjoittamaan kauhean pitkää tarinaa lisää; kun yritän jotain asiaa selittää paremmin, tai toisesta näkökulmasta.


Tällöin, se ilmoitus ei enää ole alkuperäinen. Siis kun se ilmoitus toki, on minussa sisäisesti olemassa: Hengen ymmärryksen kautta, en sitä tarkoita ettenkö tietäisi mitä minä puhun.


Mutta ihmisessä, on sellainen jännä piirre, että aina on pakko vähän kaikkea viilata ja korjata, jolloin se alkuperäinen ilmoitus joka on syntynyt Hengen vaikutuksesta: muuntuu. Henki on siis sama ja se ilmoitus on minussa sisäisesti yhä: mutta olen jo tehnyt sen työn, antanut sen ilmoituksen Hengen johdatuksessa, sitä ei pidä siis sorkkia millään tavalla vaikka jokin lause vaikuttaisi kummalliselta; ehkä juuri se lause, on jollekin veljelle ja se kummallinen lauserakenne, avaa hänelle jotain aivan erityistä jonka Herra on vain hänelle tarkoittanut.


Nyt siis itse aiheeseen.


Mitä mieltä olette ajatuksesta, että muodostetaan uskonnollinen kommuuni? Siis että ihmiset asuvat keskenään ja kutsumme sitä seurakunnaksi? Ja että meille kaikki olisi yhteistä, yhdessä päätämm mm. miten annamme kolehdin eli miten se käytetään.


Minua on Herra siunannut siten, että olen löytänyt vuokra-asunnon joka on siis iso maatila: hehtaarien tontilla ja tämä talo, on kaksikerroksinen ja n. sata metriä pitkä, parikymmentä metriä leveä: en muista missä vuokrasoppari on, mutta siis iso talo.


Täällä olisi nyt kaksi huonetta heti vapaana. Yksi huone vielä lisää olisi helposti muunnettavissa asunnoksi, ja olohuoneesta saa tilan eristettyä esim. kankaalla omaksi huoneeksi, jos ei tällainen "ovi" ole liian yksityisyyttä häiritsevä.


Asunto on osaksi remontissa, mutta siihen varmasti saamme vuokranantajalta tukea: jos siis rakennamme, että saataisiin lisää huoneita käyttöön.


Yhteiset keittiötilat ja pieni suihku ovat yhteisiä. Pihalla on puusauna. Maaseudulla ja mukavasti metsän keskellä.


Tässä asiassa siis nyt haluan painottaa, että minä en ole kutsumassa nyt ihmisiä omaan seurakuntaani. Vaan että olemme kaikki veljiä ja voimme sitten yhdessä katsoa, että kuka on paras johtamaan seurakuntaa.


Itse en haluaisi olla edes johtaja, koska se on paljon vastuuta: minulle on elämän arkiasiat, vaikeita muutenkin hoitaa, koska elän niin huolettomasti. Olen myös hieman laiska kaikessa tällaisessa asiassa, suoraansanottuna. Mutta toisaalta, kodinhoito on naisen velvollisuus eikä se siten: olekaan luonnollista miehelle. Että usein unohtuu se siivoaminenkin, kokonaan. Joten seurakunnan johtajan, pitää kuitenkin pitää huolta myös monista maallisista asioista koskien seurakuntaa.


Erotuksena näihin lahkoihin siis, niin me tosiaan jakaisimme yhteiseksi kaiken maallisen omaisuutemme: eli sitten tukien varassa tai kävi töissä.


Jokainen saa saman verran ruokaa jne. ja kaikki muu, annetaan köyhille tai muuten, evankeliumin edistämiseen.


Ruoat siis tilattaisiin yhdessä esim. ruohonjuuri.fi aina kuukaudeksi kerrallaan, jokainen sitten saisi lisäksi "taskurahaa" jolla voisi ostaa kaupasta, mitä vielä lisää haluaa.


Lisäksi, jokainen sitoutuu noudattamaan raamatun sanaa 100% mm. sitä Herran käskyä kaikille pyhien seurakunnille, että naisen ei ole lupa kokouksissa puhua.


Nainen saa toki puhua, kun ei kokoonnuta erikseen siis. Mutta kun erityisesti kokoonnutaan, niin tällöin kaikki maailmallisuus lakkaa: kaikin tavoin.


Kokoontumisia, järjestämme Hengen mukaan, eikä kellon mukaan. Joten asia toimisi tällä tavoin, sitten kun se luonnostaan tapahtuu: ja ihmiset alkavat keskustelemaan, ja alkaa toisella profetointi, toinen saa innoituksen lukea runon Jeesuksesta, yhdellä on laulu ja toinen taas ehdottaa uudenlaista menettelytapaa evankeliumin edistämiseen tai orpojen auttamiseen.


Jätän tämän idean tänne hautumaan ja mitä mietteitä se siis herättää. Tällaistahan on moni yrittänyt, mutta tuloksetta: on mennyt päin mäntyä.


Mutta se, mikä ihmiselle on mahdotonta, on Herralle mahdollista. Jos siis Herra tällaisen hankkeen takana seisoo, niin sitten se tulee toimimaan.


Vuokrasoppari voidaan tehdä ilman luottotietoja.


Ja sekin tehtäisiin jokaiselle erikseen, niin että jokainen on tasa-arvoinen myös tässä että kenelläkään ei ole toiseen nähden etua esim. purkaa alivuokrasopimus.


Minä siis itsekin olen vuokralla täällä. Ja täällä on yksi kämppis, joka uskoo Jeesukseen, mutta ei ole vielä antanut elämäänsä Hänelle.


Joten yksi käännytettävä, on jo heti valmiina! Olen hänelle itsekin paljon puhunut, mutta minusta tuntuu että hän tarvitse nyt jonkinlaisen sysäyksen, että hän pääsee tuosta puolivaiheen tilasta eteenpäin.


Ehkä se olisi juuri se, että voitaisiin kolmenkin ihmisen kesken, järjestää kokous?


Asiassa maallisesti tällainen projekti, joka on täydellinen ulkomaanapu. Siis kun tämähän säästää älyttömästi vettä, joten esim. Afrikkaan täydellinen.


Siinä kun ei ole mitään järkeä antaa rahaa ja ruokaa, niitä tarvitaan kokoajan enemmän. Kun pitäisi antaa keinot, tuottaa itse sitä ruokaa siellä.


Pitkällä tähtäimelle siis, jos Herra siunaa tätä hanketta: myös sitä rahaa, alkaa sitten tulemaan. Ja voimme täten, tehdä tällaisia tekoja jotka ovat kaikkien silmissä hyvää: jolloin ihmiset ylistävät Herraa.


Tai jos mietitte, niin osaatteko sanoa yhdenkin asian jota tavallinen kaduntallaaja ylistää? Siis mitä nämä lahkot tai uskovaiset yleensäkin tekevät yhteiskunnassa?


Eikö yhtäkään tule mieleesi? Ei minullekaan, onko se hieman kummallista siis?


Enemmänkin kuulen vain, että "kaikki uskovat ovat tekopyhiä". Entä ihmeteot, missä ne ovat?


Minulle voi lähettää sähköpostia: daavidinhuone@reborn.com


Tai ottaa yhteyttä facebookissa:


https://www.facebook.com/henri.lentonen


Tässä projektin esitys:


https://docs.google.com/document/d/1G1x9KQHbpC8MnAkLfINJNVyX1aLzpZb71ZrL9IoeIos/edit?usp=sharing


---


Matteus 5:14-16


Te olette maailman valkeus.


Ei voi ylhäällä vuorella oleva kaupunki olla kätkössä;

eikä lamppua sytytetä ja panna vakan alle, vaan lampunjalkaan, ja niin se loistaa kaikille huoneessa oleville.


Niin loistakoon teidän valonne ihmisten edessä, että he näkisivät teidän hyvät tekonne ja ylistäisivät teidän Isäänne, joka on taivaissa.

Apostolien teot 4:31-37

 Ja kun he olivat rukoilleet, vapisi se paikka, jossa he olivat koolla, ja he tulivat kaikki Pyhällä Hengellä täytetyiksi ja puhuivat Jumalan sanaa rohkeasti.


Ja uskovaisten suuressa joukossa oli yksi sydän ja yksi sielu; eikä kenkään heistä sanonut omaksensa mitään siitä, mitä hänellä oli, vaan kaikki oli heillä yhteistä.


Ja apostolit todistivat suurella voimalla Herran Jeesuksen ylösnousemuksesta, ja suuri armo oli heillä kaikilla.


Ei myöskään ollut heidän seassaan ketään puutteenalaista; sillä kaikki, joilla oli maatiloja tai taloja, myivät ne ja toivat myytyjen hinnan ja panivat apostolien jalkojen juureen; ja jokaiselle jaettiin sen mukaan, kuin hän tarvitsi.


Niinpä Joosef, jota apostolit kutsuivat Barnabaaksi-se on käännettynä: kehoittaja-leeviläinen, syntyisin Kyprosta, myi omistamansa pellon, toi rahat ja pani ne apostolien jalkojen juureen.
Otsikko: Vs: Alkuseurakunnan jälleenperustaminen
Kirjoitti: evlutkristitty - 03.09.16 - klo:14:13
Jeesus perusti seurakunnan noin v. 0030 jKr.  Kaikki sen jälkeen perustetut tai perustettavat seurakunnat ovat harhaoppeja.

2. Joh. 1:8   Ottakaa vaari itsestänne, ettette menetä sitä, minkä me olemme työllämme aikaansaaneet, vaan että saatte täyden palkan.

2. Joh. 1:9   Kuka ikinä menee edemmäksi eikä pysy Kristuksen opissa, hänellä ei ole Jumalaa; joka siinä opissa pysyy, hänellä on sekä Isä että Poika.

2. Joh. 1:10   Jos joku tulee teidän luoksenne eikä tuo mukanaan tätä oppia, niin älkää ottako häntä huoneeseenne älkääkä sanoko häntä tervetulleeksi;
2. Joh. 1:11   sillä joka sanoo hänet tervetulleeksi, joutuu osalliseksi hänen pahoihin tekoihinsa.
Otsikko: Vs: Alkuseurakunnan jälleenperustaminen
Kirjoitti: Taisto - 03.09.16 - klo:22:22
Jeesus perusti seurakunnan noin v. 0030 jKr.  Kaikki sen jälkeen perustetut tai perustettavat seurakunnat ovat harhaoppeja.

En kovin hyvin muista historiaa, muistatko sinä: milloin tarkasti ottaen ev.lut. kirkko perustettiin?
Otsikko: Vs: Alkuseurakunnan jälleenperustaminen
Kirjoitti: Oloneuvos - 04.09.16 - klo:08:51
Jeesus perusti seurakunnan noin v. 0030 jKr.  Kaikki sen jälkeen perustetut tai perustettavat seurakunnat ovat harhaoppeja.

En kovin hyvin muista historiaa, muistatko sinä: milloin tarkasti ottaen ev.lut. kirkko perustettiin?

 ::)  :o   ;D

Osoitit varmaan kysymyksesi evlutkristitylle, mutta totean tässä kuitenkin, että en löytänyt hakukoneen avulla vastausta kysymykseesi. Ruotsi-Suomi erosi katolisuudesta 1527 ja luterilaiseksi valtakunta julistettiin (ensimmäisen kerran) 1544.  Ruotsi-Suomen reformaatio saatiin päätökseen vuoden 1593 Upsalan kirkolliskokouksen myötä, jossa julistettiin harhaoppisiksi mm. katolilaisuus ja kalvinismi. Valtion ja kirkon toimintapiirit selkiytyivät vuoden 1869 kirkkolaissa jolloin Luterilainen kirkko sai juridisen aseman ja oman päätöksentekoelimen eli kirkolliskokouksen. Olisikohan tuota vuosilukua pidettävä nykyajan luterilaisen kirkon syntyvuotena?

Muuten, luterilaisuus on pienin protestanttisista suunnista; sen edellä ovat anglikaanit, metodistit, kalvinistit ja bapdistit. Näiden kaikkien sisällä on iso joukko karismaattisia ja uuskarismaattisia uskovaisia joilta on katoamassa evankeliumin ydin; Jeesus Kristus ja hän ristiinnaulittuna. Erilaisten karismaattisten, helluntailaisten ja uuskarismaattisten joukkoon luetaan kuuluvaksi maailmassa jo yli puoli miljardia (>500.000.000) uskovaista, joista suuri osa on tavalla tai toisella lähtenyt seuraamaan terveen jumalisuuden vastaisesti "kokemuksia ja pyhää henkeä".

"Ehkä kaikkein hämmästyttävin luku löytyy kuitenkin tutkimuksesta helluntailaisten ja karismaattisten kristittyjen kohdalta. Kun vuonna 1900 näiden lukumäärä oli reilusti alle miljoonan (n. 981 000), nykyään se on lähes 644 miljoonaa ja määrän ennustetaan kasvavan yli miljardiin vuoteen 2050 mennessä. Helluntailaisuus ja karismaattinen kristinusko ovat nopeimmin kasvava ilmiö maailman uskontohistoriassa." (Korostus Oloneuvoksen)

http://www.ortodoksi.net/index.php/Maailman_kristinusko_numeroina_2015

Nyt jään minäkin odottamaan evlut-veljeltämme vastausta kysymykseesi (huokaus, pitääkö minun nyt kaikkeen puuttua).

Otsikko: Vs: Alkuseurakunnan jälleenperustaminen
Kirjoitti: Mice - 04.09.16 - klo:09:20
Täällä se perustettiin uudestaan joskus 2000-luvulla, kun evl.fi -kirkosta ensin potkittiin ulos kaikki luterilaiset. Tai siis melkein kaikki ja melkein potkittiin. On kamalan hankala olla evl.fi -kirkon työntekijä jos ei ole edes oikeutta puhua kirkon omistamissa tiloissa. Eihän se ole ulospotkimista, mutta hieman sellainen maku jää, että parempi poistua.

Nyt täällä on luterilainen kirkko, mutta ne ei saa käyttää valtaapitäväisten nimiluterilaisten tiloja, kun ne on jostain jutuista eri mieltä. Kauheen hankala, mutta pienehkö lauma nuo luterilaiset. Ne tosi-tosi-lutkut.

Siis ei alkuseurakuntaa täällä perustettu, vaan se luterilaisten laitalahko. Liekkö edes oikea kirkko, kun eivät saa valtion tukeakaan? Eikä ne edes häpeä evankeliumia tai omia opetuksiaan. Ehtoollista pitävät joka sunnuntai ja kirkkokahveilla pappikin istuu rahvaan seassa. Olen nauruakin kuullut kupposten äärestä. Hankala porukka.


Otsikko: Vs: Alkuseurakunnan jälleenperustaminen
Kirjoitti: Taisto - 04.09.16 - klo:09:44
Jeesus perusti seurakunnan noin v. 0030 jKr.  Kaikki sen jälkeen perustetut tai perustettavat seurakunnat ovat harhaoppeja.

En kovin hyvin muista historiaa, muistatko sinä: milloin tarkasti ottaen ev.lut. kirkko perustettiin?

 ::)  :o   ;D

Osoitit varmaan kysymyksesi evlutkristitylle, mutta totean tässä kuitenkin, että en löytänyt hakukoneen avulla vastausta kysymykseesi. Ruotsi-Suomi erosi katolisuudesta 1527 ja luterilaiseksi valtakunta julistettiin (ensimmäisen kerran) 1544.  Ruotsi-Suomen reformaatio saatiin päätökseen vuoden 1593 Upsalan kirkolliskokouksen myötä, jossa julistettiin harhaoppisiksi mm. katolilaisuus ja kalvinismi. Valtion ja kirkon toimintapiirit selkiytyivät vuoden 1869 kirkkolaissa jolloin Luterilainen kirkko sai juridisen aseman ja oman päätöksentekoelimen eli kirkolliskokouksen. Olisikohan tuota vuosilukua pidettävä nykyajan luterilaisen kirkon syntyvuotena?

Muuten, luterilaisuus on pienin protestanttisista suunnista; sen edellä ovat anglikaanit, metodistit, kalvinistit ja bapdistit. Näiden kaikkien sisällä on iso joukko karismaattisia ja uuskarismaattisia uskovaisia joilta on katoamassa evankeliumin ydin; Jeesus Kristus ja hän ristiinnaulittuna. Erilaisten karismaattisten, helluntailaisten ja uuskarismaattisten joukkoon luetaan kuuluvaksi maailmassa jo yli puoli miljardia (>500.000.000) uskovaista, joista suuri osa on tavalla tai toisella lähtenyt seuraamaan terveen jumalisuuden vastaisesti "kokemuksia ja pyhää henkeä".

"Ehkä kaikkein hämmästyttävin luku löytyy kuitenkin tutkimuksesta helluntailaisten ja karismaattisten kristittyjen kohdalta. Kun vuonna 1900 näiden lukumäärä oli reilusti alle miljoonan (n. 981 000), nykyään se on lähes 644 miljoonaa ja määrän ennustetaan kasvavan yli miljardiin vuoteen 2050 mennessä. Helluntailaisuus ja karismaattinen kristinusko ovat nopeimmin kasvava ilmiö maailman uskontohistoriassa." (Korostus Oloneuvoksen)

http://www.ortodoksi.net/index.php/Maailman_kristinusko_numeroina_2015

Nyt jään minäkin odottamaan evlut-veljeltämme vastausta kysymykseesi (huokaus, pitääkö minun nyt kaikkeen puuttua).
Kiitos, tämä oli hyvä vastaus, vaikken tätä sinulta kysynytkään :) Eihän keskustelua paljonkaan synny, jos ei yksi ja toinen puutu asioihin.

Tuli riittävän selväksi, että ev.lut. kirkko on perustettu melko selvästi eri aikaan kuin Jeesuksen seurakunta: noin 1500 vuotta myöhemmin.
Mitä tästä voidaan päätellä? Tähänkin voit, Oloneuvos, vastata. Mutta varsinaisesti osoitan tämän kysymyksen evlutkristitylle.
Otsikko: Vs: Alkuseurakunnan jälleenperustaminen
Kirjoitti: evlutkristitty - 05.09.16 - klo:11:45
Niin, ... siis Kristus perusti seurakunnan noin vuonna 0030 jKr. Kutsumme tätä ensimmäistä juutalaisista ja pakakoista koostunutta kristittyjen seurakuntaa alkukirkoksi, vaikka se ei ollut vielä nykymuotoinen kirkko.

Evankelisluterilainen kirkko tosiaan syntynyt 1500 luvulla  roomalaiskatolisen munkin, Martti Lutherin johdolla. Sitä ennen on ollut jo kirkkokuntia, mm. katolinen kirkko, joka myöhemmin jakaantui idän ja lännen kirkoiksi.

Kristuksen seurakunta on hengellinen, se on myös ajallinen, mutta sen rajoja ei kukaan ihminen tiedä. Tämä seurakunta muodostuu kaikista niistä ihmisistä, joiden ainoana autuuden toivona on meidät Jumalan kanssa raskaalla uhrillaan sovittanut Jeesus Kristus.

Vanhan liiton aikana oli jo lupaus Kristuksesta voimassa, tähän lupaukseen uskoneet ovat myös osa tätä Kristuksen seurakuntaa, nyt jo pois tästä ajasta muuttaneet. Hekin odottavat ylösnousemuksen ihanaa aamua yhdessä uuden liiton elävien ja pois nukkuneiden vanhurskaiden kanssa.

Apostolisessa uskontunnustuksessa me tunnustamme yhteisen uskomme.

Myös kaksi muuta vanhan kirkon uskontunnustusta, jotka ovat harhaoppien vuoksi täydennettyjä, ovat meidän kristittyjen yhteisiä tunnustuksia.
Otsikko: Vs: Alkuseurakunnan jälleenperustaminen
Kirjoitti: Paulus - 05.09.16 - klo:13:46
Kristuksen seurakunta on hengellinen, se on myös ajallinen, mutta sen rajoja ei kukaan ihminen tiedä. Tämä seurakunta muodostuu kaikista niistä ihmisistä, joiden ainoana autuuden toivona on meidät Jumalan kanssa raskaalla uhrillaan sovittanut Jeesus Kristus.

Tähän voinemme kaikki täällä olevat yhtyä. Tummensin nuo keskeiset ydinkohdat. Teoriassa lähes kaikki "kristilliset" yhteisöt ovat tuosta alleviivatusta yhtä mieltä. Valitettavasti teoria ja käytäntö eivät kohtaa, ja siksi vähemmän tärkeät asiat saavat kohtuuttoman painoarvon ja yhteys käy mahdottomaksi.
Otsikko: Vs: Alkuseurakunnan jälleenperustaminen
Kirjoitti: Taisto - 05.09.16 - klo:19:45
Niin, ... siis Kristus perusti seurakunnan noin vuonna 0030 jKr. Kutsumme tätä ensimmäistä juutalaisista ja pakakoista koostunutta kristittyjen seurakuntaa alkukirkoksi, vaikka se ei ollut vielä nykymuotoinen kirkko.

Evankelisluterilainen kirkko tosiaan syntynyt 1500 luvulla  roomalaiskatolisen munkin, Martti Lutherin johdolla. Sitä ennen on ollut jo kirkkokuntia, mm. katolinen kirkko, joka myöhemmin jakaantui idän ja lännen kirkoiksi.

Kristuksen seurakunta on hengellinen, se on myös ajallinen, mutta sen rajoja ei kukaan ihminen tiedä. Tämä seurakunta muodostuu kaikista niistä ihmisistä, joiden ainoana autuuden toivona on meidät Jumalan kanssa raskaalla uhrillaan sovittanut Jeesus Kristus.

Vanhan liiton aikana oli jo lupaus Kristuksesta voimassa, tähän lupaukseen uskoneet ovat myös osa tätä Kristuksen seurakuntaa, nyt jo pois tästä ajasta muuttaneet. Hekin odottavat ylösnousemuksen ihanaa aamua yhdessä uuden liiton elävien ja pois nukkuneiden vanhurskaiden kanssa.

Apostolisessa uskontunnustuksessa me tunnustamme yhteisen uskomme.

Myös kaksi muuta vanhan kirkon uskontunnustusta, jotka ovat harhaoppien vuoksi täydennettyjä, ovat meidän kristittyjen yhteisiä tunnustuksia.
Niin, miten se siis onkaan: naulasit kirkon oveen teesin, että vuoden 0030 jKr jälkeen perustetut seurakunnat ovat harhaoppeja. Olisiko tämä kuitenkin ollut äkkipikaistuksissa lausuttu tuomio, ja olet syksyisen yön pimeydessä vaivihkaa käynyt kiskomassa teesin irti?

Vai miten meidän pitäisi tämä asia nyt tulkita? On nimittäin aika kummallista, jos määrittelet oman kirkkosi harhaopiksi ...
Otsikko: Vs: Alkuseurakunnan jälleenperustaminen
Kirjoitti: Oloneuvos - 05.09.16 - klo:21:04
Niin, ... siis Kristus perusti seurakunnan noin vuonna 0030 jKr. Kutsumme tätä ensimmäistä juutalaisista ja pakakoista koostunutta kristittyjen seurakuntaa alkukirkoksi, vaikka se ei ollut vielä nykymuotoinen kirkko.

Evankelisluterilainen kirkko tosiaan syntynyt 1500 luvulla  roomalaiskatolisen munkin, Martti Lutherin johdolla. Sitä ennen on ollut jo kirkkokuntia, mm. katolinen kirkko, joka myöhemmin jakaantui idän ja lännen kirkoiksi.

Kristuksen seurakunta on hengellinen, se on myös ajallinen, mutta sen rajoja ei kukaan ihminen tiedä. Tämä seurakunta muodostuu kaikista niistä ihmisistä, joiden ainoana autuuden toivona on meidät Jumalan kanssa raskaalla uhrillaan sovittanut Jeesus Kristus.

Vanhan liiton aikana oli jo lupaus Kristuksesta voimassa, tähän lupaukseen uskoneet ovat myös osa tätä Kristuksen seurakuntaa, nyt jo pois tästä ajasta muuttaneet. Hekin odottavat ylösnousemuksen ihanaa aamua yhdessä uuden liiton elävien ja pois nukkuneiden vanhurskaiden kanssa.

Apostolisessa uskontunnustuksessa me tunnustamme yhteisen uskomme.

Myös kaksi muuta vanhan kirkon uskontunnustusta, jotka ovat harhaoppien vuoksi täydennettyjä, ovat meidän kristittyjen yhteisiä tunnustuksia.
Niin, miten se siis onkaan: naulasit kirkon oveen teesin, että vuoden 0030 jKr jälkeen perustetut seurakunnat ovat harhaoppeja. Olisiko tämä kuitenkin ollut äkkipikaistuksissa lausuttu tuomio, ja olet syksyisen yön pimeydessä vaivihkaa käynyt kiskomassa teesin irti?

Vai miten meidän pitäisi tämä asia nyt tulkita? On nimittäin aika kummallista, jos määrittelet oman kirkkosi harhaopiksi ...

Hei Taisto. Tässä evlut-nimimerkki käyttää tuota kirkko-sanaa seurakunta-sanan sijasta ja siitä hetikohta syntyy sekaannusta. Hän kuitenkin kirjoitti näin: "Kristuksen seurakunta on hengellinen, se on myös ajallinen, mutta sen rajoja ei kukaan ihminen tiedä. Tämä seurakunta muodostuu kaikista niistä ihmisistä, joiden ainoana autuuden toivona on meidät Jumalan kanssa raskaalla uhrillaan sovittanut Jeesus Kristus." Tuossa siis ihan oikein kirjoitti. Huomioidaan, että ko. nimimerkki ilmaisi toisaalla, että kansankoulun käyneenä ei osaa ehkä aina käyttää sanoja oikein. Ilmeisesti hän siis pyrkii sanomaan, että luterilainen kirkko -siltä osin kuin sen jäsenet ovat uskossa Jeesukseen (Jeesus on heidän autuutensa ainoa toivo)- kuuluvat Kristuksen seurakuntaan, jonka Hän perusti noin 30-33 jKr. (ja josta käytti nimitystä "alkukirkko" - suomalainen Raamattu eikä alkutekstikään kirkko-sanaa käytä, ja se särähtää monen korvissa, minunkin. Kirkko-sana sanana kuuluu kuitenkin ns. kehällisiin asioihin eikä ydinasioihin, joten opettelen kuuntelemaan sitä seurakunta-sanan synonyyminä. Kirkko-sana taas siltä osin kuin kuvaa Kristuksen seurakuntaa on pyhä asia ja kuuluu evankeliumin keskiöön).

Minusta ja varmaan Sinustakin on mukavaa, että olemme saaneet innokkaan veljen kirjoittamaan palstalle. Kaikista asioista me uskovat emme ole keskenämme samaa mieltä tai voimme samanmielisinäkin ymmärtää toisiamme väärin. Veljiä Kristuksessa me kuitenkin olemme, koska olemme panneet toivomme elävään Jumalaan ja siihen armoon, jonka Hän Kristuksen kalliissa uhrissa koko ihmiskunnan edestä antoi. Minusta se on niin ihmeellistä, että Jumala Kristuksessa sovitti koko maailman itsensä kanssa (ennen eläneet, nyt elävät ja tulevaisuudessa elävät). Siinä ei ole yhtään erotusta. Lunastus sisältää koko maailmankaikkeuden, sillä Jumala näki hyväksi, että Koko Täyteys asui Hänen Pojassaan ja teki rauhan Hänen ristinsä veren kautta ja sovitti itsensä kanssa kaiken sekä maan päällä että taivaissa. Kohtahan on Kol. 1:19-20 ja jatkuu suunnilleen näin: "...kunhan te vaan pysytte uskossa, siihen perustuneina ja lujina". Tuossa siis sanotaan, että lunastus on universaalinen, mutta se hyödyttää vain niitä, jotka ottavat sen uskossa vastaan. Tietysti tiedät nämä asiat veljeni kuten nm evlutkristittykin, mutta kirjoitinkin siksi, jos joku vielä syntien paino tunnollaan näitä lukee ja etsii Herraa ja anteeksiantamusta. Hän on meitä aivan lähellä ja Hän tahtoo pelastaa jokaisen ihmisen paljon enemmän kuin yksikään ihminen osaa tahtoa tulla pelastetuksi. Näin minä kirjoitan koska näin minä uskon.
Otsikko: Vs: Alkuseurakunnan jälleenperustaminen
Kirjoitti: Taisto - 05.09.16 - klo:22:00
No olkoon, jätetään tämä keskustelu sitten käymättä. Ei maailma tähän kaadu :)

Minä vain olen niin yksinkertainen, että halusin tietää, onko kirjoittaja todella sanojensa takana silloinkin,
kun tulee sanoneeksi jotakin mikä minua hämmentää.

Ja toki olen iloinen, että saamme tänne uusia keskustelijoita.
Otsikko: Vs: Alkuseurakunnan jälleenperustaminen
Kirjoitti: Oloneuvos - 06.09.16 - klo:16:49
No olkoon, jätetään tämä keskustelu sitten käymättä. Ei maailma tähän kaadu :)

Minä vain olen niin yksinkertainen, että halusin tietää, onko kirjoittaja todella sanojensa takana silloinkin,
kun tulee sanoneeksi jotakin mikä minua hämmentää.

Ja toki olen iloinen, että saamme tänne uusia keskustelijoita.

Toki saa keskustella hyvä paha veli (uutta teologista terminologiaani  ;)). Yritin vain sovitella ettette toisianne vallan syö.
Otsikko: Vs: Alkuseurakunnan jälleenperustaminen
Kirjoitti: Taisto - 07.09.16 - klo:07:35
No olkoon, jätetään tämä keskustelu sitten käymättä. Ei maailma tähän kaadu :)

Minä vain olen niin yksinkertainen, että halusin tietää, onko kirjoittaja todella sanojensa takana silloinkin,
kun tulee sanoneeksi jotakin mikä minua hämmentää.

Ja toki olen iloinen, että saamme tänne uusia keskustelijoita.

Toki saa keskustella hyvä paha veli (uutta teologista terminologiaani  ;)). Yritin vain sovitella ettette toisianne vallan syö.
Hyvin onnistuitkin (yhdessä evlk:n kanssa onnistuitte) kampittamaan minut. Sinussa on aineista turvamieheksi, täydet pisteet siitä :)
Otsikko: Vs: Alkuseurakunnan jälleenperustaminen
Kirjoitti: evlutkristitty - 07.09.16 - klo:14:46
Nimimerkki Taisto kirjoitti seuraavaa:

"Hyvin onnistuitkin (yhdessä evlk:n kanssa onnistuitte) kampittamaan minut. Sinussa on aineista turvamieheksi, täydet pisteet siitä :)"

Sori nyt. Emmehän me täällä kenestäkään henkilöistä keskustele, tai itse kunkin käsityksistä. Ei pidä loukkaantua.

Alkuseurakunta on selvä asia ja pysyy, Jeesus perusti sen vuoden 0030 paikkeilla jKr. Apostolit jotka hän ihmiseksi inkarnoituneena oli valinnut tuolloin ensimmäisiksi seuraajikseen ja silminnäkijätodistajiksi, ovat Raamattuun koottujen kirjoitustensa kautta kertoneet meille kaiken tarvittavan tuosta alkuseurakunnasta.

xxx

Alkuseurakuntaa ei voi perustaa, eikä miksikään muuttaa enään jälkeenpäin. Alkuseurakunnan perustamisen jälkeisestä 2000 vuoden ajasta, kirkon kehityksestä nykymuotoiseksi, kirkkoa uhanneista harhaopeista etc. meille kertoo kirkkohistoriat.  Tämä kulunut 2000 vuotta on ollut sellaista "kehtystä" täynnä, jonka kuvaamiseen minulta ei löydy riittävän rumia ja ihmetteleviä sanoja.

Nyt sähköisen vistinnän aikana kristinuskon ja muiden uksontojen yhdistymisestä johtuvat sekaopit vain vahvistuvat ja lisääntyvät.

Siksi on tärkeätä tietää ja tuntea, miten alkukirkossa opetettiin ja elettiin. Ja pysyä alkuperäisessä opetuksessa, vaikka se kovasti vanhaa ihmistämme kirvelee.

Mukavampaa olisi viihtyä ja kuunnella sanomaa rakastavasta Jeesuksesta, kauniin psyykettä stimuloivan rytmimusiikin ja tanssin lomassa.

xxx

Ihminen voi koetella itseään, onko hän uskossa vai ei.  Jos murhetta synnistä ei ole, eikä tarvetta jokapäiväiseen katumiseen ja parannukseen, niin asiat ovat huonosti. Jos tämän ohella myös iloitseminen Jumalan armosta ja syntien anteeksiantamisesta puuttuu, silloin usko Kristukseen ei ole vielä sydämessä. Elävään uskoon kuuluu valvova omatunto. Omatunto joka muistuttaa, kun menettelen puhun, opetan muita,  kirjoittelen tai muulla tavalla toimin Jumalan sanan vastaisesti.

Omin voimin ei ihminen voi saada aikaan elävää uskoa itsessään. Omin voimin ei ihmiselle kirkastu kaikki se, mitä Kristus on saanut kärsiä lunastaessaan minut kadotuksesta.

Omin voimin voi lukea ja oppia ulkoa Jumalan sanaa ja historioita, voi väitellä vaikka teologian tohtoriksi asti, näillä hankkimillaan tiedoilla. Hyvää tietoa Jumalan sanan ja kirkkohistorioiden tunteminen on, pelkkänä tietonakin. Tieto ei kuitenkaan vielä pelasta. Vain Jumala voi antaa sanansa kautta ihmiselle herätyksen, synnintunnon ja parannuksen tarpeen.

Tämä prosessi alkaa yleensä elämänsä ja käyttäytymisensä fiksaamisella. Jossakin vaiheessa kuitenkin kirkastuu Jumalan sanan valossa, että mitä enemmän minä yritän tehdä parannusta sen syntisemmäksi tulen.  Kunnes koittaa se hetki, jolloin publikasanin tavoin nostan kädet pystyyn ja huudan, Jeesus armahda minau syntistä. Silloin ristin sanomasta (minun syntieni sovituksesta) tulee kallein asia maailmassa.

Lainaan erästä saarnaajaa: Parannus omasta pyhyydestä, on kaikkein vaikein parannus.

Jatkakaa ihmeessä keskustelua, täällä on monia Jumalan lahjoja. On ilo lukea viestejä joissa Kristusta kirkastetaan Vapahtajana ja syntien sovittajana meille syntisille. Meille joiden omat eväät on jo syöty loppuun, useiden vuosikymmenien kuluessa.  Meille joista ei tullut sitä hyvää ja onnistunutta kristittyä.
Otsikko: Vs: Alkuseurakunnan jälleenperustaminen
Kirjoitti: Taisto - 07.09.16 - klo:19:29
No niin, evlutkristitty, otetaanpas tämä nyt vielä uusiksi.

Sanoit, että "Alkuseurakunta on selvä asia ja pysyy, Jeesus perusti sen vuoden 0030 paikkeilla"
ja "Alkuseurakuntaa ei voi perustaa, eikä miksikään muuttaa enään jälkeenpäin"

Olen tästä samaa mieltä. Kuitenkin fakta on, että seurakuntia tai kirkkoja on siitä huolimatta perustettu lukemattomia erilaisia. Useimmat on perustettu sillä mielellä, että ne ovat jossakin suhteessa parempia kuin muut sen ajan seurakunnat. Ev. lut. kirkkokin perustettiin sillä mielellä, että katolinen kirkko on harhassa, ja haluttiin sen tilalle jotakin parempaa.

Kysymys: onko luterilainen kirkko mielestäsi kuitenkin harhaoppi, koska se on perustettu niinkin myöhään kuin 1500 vuotta Jeesuksen maallisen elämän jälkeen? Näin annoit ymmärtää siinä kohtaa mistä meidän tähän asti ontuva keskustelumme alkoi. Voitko nyt vastata tähän yksinkertaiseen kysymykseeni lyhyesti ja ilman pitkää teologista luentoa?

Ja voitko kertoa myös sen, olenko minä mielestäsi aivan harhapoluilla kun tällaisia pohdin ja kyselen?

Otsikko: Vs: Alkuseurakunnan jälleenperustaminen
Kirjoitti: evlutkristitty - 07.09.16 - klo:20:47
Ei evankelisluterilainen kirkko parempaa tuonut, vaan alkuperäistä apostolista oppia ihmisoppien ja järjen päätelmien tuhoaman ja sotkeman opin tilalle.  Raha ja valta olivat myös yksi syy jo mainitsemieni lisäksi siihen, miksi kirkon tunnustusta oli välttämätöntä korjata vastaamaan alkuperäistä  apostolista uskontunnustusta.  Pelastumme siis:

Yksin uskosta.
Yksin armosta.
Yksin Kristuksen tähden.

Kirkkoja on perustettu ja vauhti senkun kiihtyy. Esimerkiksi herätysliike johon olen kuulunut 66 vuotta, muutti itsensä ykskaks kirkoksi, luopumalla evankelisluterilaisen kirkon sakraaliyhteydestä.  Tässä tapauksessa kysymyksessä ei ollut uskonpuhdistus, vaan sisäänlämpiävän herätysliikkee eristätyminen kokonaan maailmanlaajuisesta Kristuksen kirkosta. Nimittävät liikettä nyt Kristuksen morsiameksi. Ja vain he pelastuvat heidän teologiansa mukaan. Meille liikkeeseen kuuluneille evankelisluterilaisille jäi ainoaksi vaihtoehdoksi perustaa oma yhdistys jatkamaan herätysliikkeen perinteitä, kuitenkin ainoastaan evankelisluterilaiseen oppiin (tunnustuskirjat) soveltuvin osin.

Olet siis oikeassa siinä että kirkkoja ja seurakuntia syntyy jatkuvasti lisää. Mutta yksikään näistä alkuperäisen kirkon jälkeen syntyneistä kirkoista ja seurakunnista ei ole alkukirkko.  ;)

Mitä lähemmäs alkukirkon oppia päästään sen parempi. Siellähän oli ainostaan Kristuksen tunnustaminen Herraksi, Jumalan Pojaksi ja Messiaaksi joka ristiin naulitttiin meidän syntiemme sovitukseksi Jumalan edessä, kuoli ja haudattiin, mutta nousi kolmantena päivänä ylös kuolleista.

1. Kor. 1:21   Sillä kun, Jumalan viisaudesta, maailma ei oppinut viisauden avulla tuntemaan Jumalaa, niin Jumala näki hyväksi saarnauttamansa hullutuksen kautta pelastaa ne, jotka uskovat,
1. Kor. 1:22   koskapa juutalaiset vaativat tunnustekoja ja kreikkalaiset etsivät viisautta,
1. Kor. 1:23   

me taas saarnaamme ristiinnaulittua Kristusta,
joka on juutalaisille pahennus
ja pakanoille hullutus,

1. Kor. 1:24   mutta joka niille, jotka ovat kutsutut, olkootpa juutalaisia tai kreikkalaisia, on Kristus, Jumalan voima ja Jumalan viisaus.
1. Kor. 1:25   Sillä Jumalan hulluus on viisaampi kuin ihmiset, ja Jumalan heikkous on väkevämpi kuin ihmiset.
Otsikko: Vs: Alkuseurakunnan jälleenperustaminen
Kirjoitti: evlutkristitty - 07.09.16 - klo:21:01
Kristuksen seurakunta on hengellinen, se on myös ajallinen, mutta sen rajoja ei kukaan ihminen tiedä. Tämä seurakunta muodostuu kaikista niistä ihmisistä, joiden ainoana autuuden toivona on meidät Jumalan kanssa raskaalla uhrillaan sovittanut Jeesus Kristus.

Tähän voinemme kaikki täällä olevat yhtyä. Tummensin nuo keskeiset ydinkohdat. Teoriassa lähes kaikki "kristilliset" yhteisöt ovat tuosta alleviivatusta yhtä mieltä. Valitettavasti teoria ja käytäntö eivät kohtaa, ja siksi vähemmän tärkeät asiat saavat kohtuuttoman painoarvon ja yhteys käy mahdottomaksi.

Ikävä kyllä, olet oikeassa. KANTAPÄÄN KAUTTA olen saanut kokea tämän, omassa hengellisessä kodissani. Johtajista tuli suurempia ja viisaampia herroja, kun Jumala on.
Otsikko: Vs: Alkuseurakunnan jälleenperustaminen
Kirjoitti: Pökkelö - 07.09.16 - klo:22:58

Kirkkoja on perustettu ja vauhti senkun kiihtyy. Esimerkiksi herätysliike johon olen kuulunut 66 vuotta, muutti itsensä ykskaks kirkoksi, luopumalla evankelisluterilaisen kirkon sakraaliyhteydestä.  Tässä tapauksessa kysymyksessä ei ollut uskonpuhdistus, vaan sisäänlämpiävän herätysliikkee eristätyminen kokonaan maailmanlaajuisesta Kristuksen kirkosta. Nimittävät liikettä nyt Kristuksen morsiameksi. Ja vain he pelastuvat heidän teologiansa mukaan. Meille liikkeeseen kuuluneille evankelisluterilaisille jäi ainoaksi vaihtoehdoksi perustaa oma yhdistys jatkamaan herätysliikkeen perinteitä, kuitenkin ainoastaan evankelisluterilaiseen oppiin (tunnustuskirjat) soveltuvin osin.

Uskallan kysyä tarkoitatko esikoisia ?
Otsikko: Vs: Alkuseurakunnan jälleenperustaminen
Kirjoitti: evlutkristitty - 07.09.16 - klo:23:38
 ;) :o
Otsikko: Vs: Alkuseurakunnan jälleenperustaminen
Kirjoitti: Oloneuvos - 08.09.16 - klo:06:52

Kirkkoja on perustettu ja vauhti senkun kiihtyy. Esimerkiksi herätysliike johon olen kuulunut 66 vuotta, muutti itsensä ykskaks kirkoksi, luopumalla evankelisluterilaisen kirkon sakraaliyhteydestä.  Tässä tapauksessa kysymyksessä ei ollut uskonpuhdistus, vaan sisäänlämpiävän herätysliikkee eristätyminen kokonaan maailmanlaajuisesta Kristuksen kirkosta. Nimittävät liikettä nyt Kristuksen morsiameksi. Ja vain he pelastuvat heidän teologiansa mukaan. Meille liikkeeseen kuuluneille evankelisluterilaisille jäi ainoaksi vaihtoehdoksi perustaa oma yhdistys jatkamaan herätysliikkeen perinteitä, kuitenkin ainoastaan evankelisluterilaiseen oppiin (tunnustuskirjat) soveltuvin osin.

Uskallan kysyä tarkoitatko esikoisia ?

Esikoiset. Hmm, onpa siinä nimi keksitty. Koineen kreikaksi απαρχη (äännetään suunnilleen aparksee). Jeesuksesta käytetään tuota ilmaisua esim. 1.Kr 15 ja tarkoittaa esikoista ja myös ensihedelmää. Jeesus on kuolleista herätettyjen ensihedelmä = esikoinen. En ole tuollaisesta suunnasta/lahkosta ennen kuullutkaan. Tosin lahkoonhan minäkin Paavalin tavoin kuulun. "Sen minä sinulle tunnustan, että minä sitä tietä vaeltaen, jota he lahkoksi sanovat, niin palvelen isieni Jumalaa, että minä uskon kaiken, mitä on kirjoitettuna laissa ja profeetoissa." Paikka jatkuu muuten siten, että Paavali sanoo odottavansa kuolleitten ylösnousemusta ja tuossa 1.Kr 15:23 Herrassa ylösnousseita hän kutsuu myös esikoisiksi Kristuksen jälkeen. Tänään ei taida olla esikoisia muutoin kuin äidin ensisynnyttämät.
Otsikko: Vs: Alkuseurakunnan jälleenperustaminen
Kirjoitti: evlutkristitty - 08.09.16 - klo:10:11
Esikoiset Ry on merkitty yhdistysrekisteriin 26.8.2016.  Suomen ev.lut. kirkon piirissä toimivasta herätysliikkeestä on kysymys. Pääosa esikoislestadiolaisia ryhtyi toimittamaan maallikkosakramentteja, jonka seurauksena liike menetti yhteydet Suomen evankelisluterilaiseen kirkkoon. Nimi Esikoiset on jäänne vuonna 1902 perustetusta esikoislestadiolaisuudesta. Tuolloin lestadiolaisuus hajaantui kolmeen pääuomaan.

Toiminta vaatii rekisteröityneen yhdistyksen. Siksi yhdistys. Nimikin voi tarvittaessa muuttua. Yhdistys on perustettu nimenomaan siksi, koska esikoislestadiolaisuudesta tuli Suomessakin lahkokirkko, amerikkaiseen tapaan. Siellä OALC on toiminut lahkokirkkona jo vuodesta 1924 saakka.

Kuten nimimerkkinikin, minä olen evankelisluterilainen.

Kristinuskoa nimitettiin alkuaikoinaan lahkoksi koska se erosi mooseksenuskoisesta judaismista.

Kristus on tosiaan esikoisena kuolleista ylösnoussut Herramme ja Vapahtajamme. Hänessä ja hänen kauttaan me pelastumme ikuisesta kadotustuomiosta.  Esikoisten seurakunta on maailmanlaajuinen, Kristukseen uskovien joukko, sen rajat eivät ole kenenkään ihmisen tiedossa tai määriteltävissä. Yhteistä kaikille on kuitenkin se, että heidän ainoa autuutensa toivo on yksin Jeesus Kristus, hänen uhrinsa jolla meidän syntimme on Jumalan kanssa sovitettu. Jeesus on meidän vanhurskautemme, pyhyytemme ja puhtautemme Jumalan edessä.

Synti on sydämen luopumista Jumalasta. Ihminen joka elää synnissä, tietää omasta mielestään paremmin kuin Jumala mikä on oikein ja kmikä on väärin, ja miten hänen tulee elää. Synnissä elävä ei luota Jumalan sanaan. Jumala on hänen mielestään väärä ja toimii väärin, ja hän on oikeassa.

Kun maailmassa kuohahtelee, pommit räjähtelee ja ihmisiä kuolee, heti kysellään missäs Jumala taas oli kun näin pahaa sallii. Ihminen päättelee tästä, että joko Jumalaa ei ole olemassakaan taikka sitten hän on paha raaka ja väkivaltainen tunnoton ja säälimätön hirviö.
Otsikko: Vs: Alkuseurakunnan jälleenperustaminen
Kirjoitti: Pökkelö - 08.09.16 - klo:12:17
Tein kysymyksen, koska minua on siunattu monella esikoisl. liikkeen pariin kuuluvalla työkaverilla vuosikymmenten aikana.
Heitä on "meillä päin " runsaasti ja joihinkin olen tutustunut muuten kuin työelämän kautta.

Jotkut ovat irtautuneet liikkeestä loukkaannuttua joihinkin asioihin / ihmisiin. Jotkut hurahtaneet karismaatisuuteen ja liikkuvat näissä piireissä.
Tuo sakramenttien "omiin käsiin ottaminen" jakaa nyt liikettä ainakin kahtia, jollei useampaankin joukkoon.
Tällaisena pikkuisen yksinkertaisena ihmisenä joudun kysymään; Keneltä ne sakramentit otetaan "omiin käsiin" ?

Minulla on ystäviä molempaan nyt hajautuvaan joukkoon kuuluvia. Syvällisiä Jumalan Sanan ja armon tuntevia kristittyjä.
Olen keskustellut heidän kanssaan ja kuunnellut perusteluja puolin ja toisin.
Ne ovat kieltämättä hämmentänyt ja päällimmäiseksi jäänyt mieleen tunteella reakoidaan vahvasti asioihin. Lihallinen mieli vaikuttaa taas kerran jakaen yhtä laumaa.
Otsikko: Vs: Alkuseurakunnan jälleenperustaminen
Kirjoitti: evlutkristitty - 08.09.16 - klo:14:21
Juuri selvitin alustavasti tärkeimmän seikan miksi meidän evankelisluterilaisten kristittyjen oli pakko lähteä liikkeestä. Useimmat meistä joutui lähtemään, kuuluttuamme liikkeeseen 60-80 vuotta. Mistään lihallisesta mielestä ei siis ole kysymys. Mistä moinen tuli mieleesi?

Eristäydyttyään omaksi, pääasiassa kahden suvereenin erehtymättömän ruotsalaisen henkilön hallitsemaksi kirkoksi, liike ajautuu väistämättä kristillisen kirkon perusarvojen ulkopuolelle, kuten esimerkiksi lähetystyön, ja yhteyden muihin  tunnustaviin kristittyihin. Väärä seurakuntaoppi on keskeinen ja hyvin hallitseva harhaoppi liikkeessä. Perussyy oikeastaan kaikkeen muuhunkin sekoiluun.

Hyvin harvat nuoret henkilöt ovat yksilöinä lähteneet mm. vapaakirkon yhteyteen. Esikoislestadiolainen valitsee kyllä ev.lut. kirkon piirissä toimivia tunnustavien kristittyjen herätysliikkeitä, jos hän muualle lähtee, erittäin harvoin vapaakirkkoihin.

Ennen ei ole tarvinnut lähteä, koska olemme toimineen evankelisluterilaisen kirkon herätysliikkeenä.
Suomessa mikään evankelisluterilaisen kirkon sisällä toimiva ryhmä ei voi perustaa omia maallikoiden sakramenttikäytäntöjä. Tämä virka on oordinoitujen pappien virka.
Otsikko: Vs: Alkuseurakunnan jälleenperustaminen
Kirjoitti: Oloneuvos - 08.09.16 - klo:17:03
Tein kysymyksen, koska minua on siunattu monella esikoisl. liikkeen pariin kuuluvalla työkaverilla vuosikymmenten aikana.
Heitä on "meillä päin " runsaasti ja joihinkin olen tutustunut muuten kuin työelämän kautta.

Hmm  ::) tuo selittääkin paljon 
:o jaa jaa
och sedan samma på svenska   
:o ja ja
Otsikko: Vs: Alkuseurakunnan jälleenperustaminen
Kirjoitti: evlutkristitty - 08.09.16 - klo:18:01
Joukossa on monenlaisia ihmisiä, totta kai. Kun käsitykset ovat muiden henkilöiden mielipiteistä ja elämäntavoista  tehtyjen arvioiden pohjalla ja oma kokemus liikkeen jäsenyydestä ja mukana elämisestä, puuttuu, jää käsitys pakostakin ohueksi. Porukassa on erittäin fiksuja opillisesti puhtaalla pohjalla eläviä ihmisiä. Mielikuvat riippuvat siis siitä, keitä liikkeen jäseniä on tavannut.

On selvää ettei samassa seurakunnassa voi olla kahdenlaista väkeä joilla ei ole keskenään sakraaliyhteyttä.
Ja kun toinen puoli on erittäin lakihenkisiä ja tuomitsevia, niin pappeja kuin kirkkoakin kohtaan, on selvää ettei yhteiselosta tule mitään. Keskeisessä asemassa olevia evankeelisia maallikkosaarnaajia yritettiin väkisin pakottaa vapaakirkon pastoreiksi, ja kun eivät suostruneet heidät erotettiin hallintoelimistä tuosta vain kirjeellä ilmoittamalla. Tämä teko oli viimeinen pisara maljassa.

Otsikko: Vs: Alkuseurakunnan jälleenperustaminen
Kirjoitti: Pökkelö - 08.09.16 - klo:23:05
Ihan sitä kiivainta mäiskintää en ole seurannut mitä on viime aikoina sisäpiirissä tapahtunut.
Molemmin puolin leimataan ja parjataan toisin ajattelevaa. Vaikka molemmissa leireissä on myös rauhallisia ja vakaita, jotka kärsivät tapahtumista.

Peruslähtökohta "tappelulle" vaan ihmetyttää. Kiista alkoi ilmeisesti siitä, että osa joukosta halusi "ottaa sakramentit omiin käsiin".
Toiset olivat sitä mieltä, ettei sakramentteja sovi ottaa luterilaislta papeilta pois ( olivat he miehia tahi naisia, uskoivat Raamattuun / sakramentteihin tai ei) .

Jos Jeesus n. vuonna 30 perusti alkuperäisen seurakunnan ja antoi sille lähetyskäskyn, ehtoollisen ja kasteenkin, niin ..... missä vaiheessa se on siirtynyt yksin ev.lut kirkon pappien omaisuudeksi ?

Minun Raamatussani lukee sen oleva uskovien yhteysateria.
Toiseksi ihmetyttää (yksinkertainen kuin olen, Oloneuvoshan sen ainakin tietää) ; Jos ryhmänne on kokoontunut yhdessä sanan kuuloon kymmeniä vuosia peräjälkeen.
Keneltä he ovat ottaneet Sanan opettamisen viran omiin käsiin ?
Jos kokoonnutaan kuulemaan yhdessä sanaa, eikö siellä myös luulisi olevan soveliasta nauttia yhteysateria ?
Eikö Sana ja sakramentit kuulu yhteen ?
Miksi se pitäisi mennä saamaan jumalattoman papin kädestä, kun ei häneltä haluta opetustakaan ottaa ?
Otsikko: Vs: Alkuseurakunnan jälleenperustaminen
Kirjoitti: evlutkristitty - 08.09.16 - klo:23:46
Justhan mä kerroin. Suomen evankelisluterilaisessa kirkossa sakramentit toimittaa virkaan oordinoitu pappi. Kirkon sisällä ei kenelläkään maallikolla ole oikeutta ryhtyä toimittamaan sakramantteja.

Mikäli tämä ei käy jollekkin ryhmälle, niin ensiksi erotaan kirkosta ja perustetaan oma kirkko, ja sen jälkeen sitten omat papit ja omat sakramentit. Jon näin olisi menetelty olisi tilanne tykkänään toinen.
Mutta kun valehdeltiin kuulijoille että ollaan edelleen luterilaisen kirkon herätysliike, vaikka sakraaliyhteys on purettu. Tämä tehtiin kaikille selväksi vuosikokouksessa 2014, että liike lakkaa olemasta kirkon herätysliike jos ryhdytään toimittamaan omia sakramantteja. Kiihkeimmät lahkohenget jopa kastoivat itse lapsensa.  :-[  Sitten näitä maallikkojen kastamia lapsia on tarjottu luterilaisen kirkon jäseniksi? Miksi?

Mistä sinulle on sellainen varma usko on tullut, että evankelisluterilaisen kirkkomme papit ovat jumalattomia? Näinhän lakihenkiset esikoislestadiolaisetkin väittävät, vastoin parempaa tietoaan?

Tämähän nyt kummalliseksi menee.

Uskontunnustushan on asianomaisen omassa suussa, ja sydämessä, kuten Raamatusta näemme. Ulkopuoliset jotka ovat ottamassa toisilta uskon pois, eivät ole Jumalaa pelkääväisiä, eivätkä he anna hänelle valtaa tuomita ja kunniaa joka hänelle yksin kuuluu. Lakihenkisessä liikkeessä vuosikymmeniä eläneenä, minulla on ollut tässä asiassa paljon oppimista.

Eihän näitä kannata moneen kertaan kerrata, jos henkilöllä on noin päällekäypä ja tuomitseva asenne toisia Jeesukseen uskovia kohtaan. Tämähän on juuri se ongelma, joka on hajoittanut kristittyjen yhteyden ties kuinka moneen kertaan 2000 vuoden aikana, kaikkitietävyys väärät Raamatun tulkinnat ja toisten kristittyjen tuomitseminen. Omavanhurskaus korottaa helposti ja tekee ihmisestä armottoman toisia kohtaan.

Room. 14:4   Mikä sinä olet tuomitsemaan toisen palvelijaa? Oman isäntänsä edessä hän seisoo tai kaatuu; mutta hän on pysyvä pystyssä, sillä Herra on voimallinen hänet pystyssä pitämään.

Otsikko: Vs: Alkuseurakunnan jälleenperustaminen
Kirjoitti: Pökkelö - 09.09.16 - klo:22:05
Aivan. Nyt hiukan ymmärrän mistä on kyse.

Eli kyse on kirkolle uskollisuudesta. Silloin on kyllä ihan turha höpistä mistään alkuseurakunnasta.
Evankelisluterilainen kirkkohan on aika tuore ja lähti katolilaisesta kirkosta aikanaan, ja tuomittiin kirkon kiroukseen.
Oloneuvoshan taisi laittaa siitä jo faktaa joku päivä aiemmin.

Niin onko Luterilainen kirkko kristitty kirkko muuta kuin nimeltään enää ?
Kenenkään uskoa en voi arvioida, mutta jos otetaan kirkon lainsäädäntö, jota se on muuttanut ajan henkeen mieluisammaksi ja  savustanut osan uskovia pappejaan ulos.
Tai sen päämiehen maininnat Raamatun sisällön arvottomuudesta. Arkkipiispa Mäkisestä kyse. Tai piispaksi on valittu joku Irja Askolin.
Esimerkkejä löytyisi lisää. Ja maallistuminen tulee jatkumaan yhä kiihtyvämpään tahtiin.

Sen verran kyseistä kirkkoa tunnen sisältä päin. Maksaa palkkaa allekirjoittaneelle.
Ihan omin silmin ja korvin havannoiden olen huomannut miten vähän siellä on uskoa tunnustavia pappeja, ja muita hengellisiä työntekijöitä löytyy.
Suoranaista pilkkaa saa kuulla kun ei olla virantoimituksessa. Siksi en käy kirkon tilaisuksissa. Selaista uskonyhteyttä en halua olla yhdessä pilkkaajien kanssa ehtoollispöydässä.
Elävässä uskosa olevia yhä löytyy kovin pieni joukko.

Jos taas Raamattua katsotaan. Unohdetaan kirkkolaki.
Ehtoollinen on annettu Jeesukseen Kristukseen uskoville yhteysateriaksi.
Ei kirkon yksityisoikeudeksi.

Otsikko: Vs: Alkuseurakunnan jälleenperustaminen
Kirjoitti: Oloneuvos - 09.09.16 - klo:22:30
Aivan. Nyt hiukan ymmärrän mistä on kyse.

Eli kyse on kirkolle uskollisuudesta. Silloin on kyllä ihan turha höpistä mistään alkuseurakunnasta.
Evankelisluterilainen kirkkohan on aika tuore ja lähti katolilaisesta kirkosta aikanaan, ja tuomittiin kirkon kiroukseen.
Oloneuvoshan taisi laittaa siitä jo faktaa joku päivä aiemmin.

Niin onko Luterilainen kirkko kristitty kirkko muuta kuin nimeltään enää ?
Kenenkään uskoa en voi arvioida, mutta jos otetaan kirkon lainsäädäntö, jota se on muuttanut ajan henkeen mieluisammaksi ja  savustanut osan uskovia pappejaan ulos.
Tai sen päämiehen maininnat Raamatun sisällön arvottomuudesta. Arkkipiispa Mäkisestä kyse. Tai piispaksi on valittu joku Irja Askolin.
Esimerkkejä löytyisi lisää. Ja maallistuminen tulee jatkumaan yhä kiihtyvämpään tahtiin.

Sen verran kyseistä kirkkoa tunnen sisältä päin. Maksaa palkkaa allekirjoittaneelle.
Ihan omin silmin ja korvin havannoiden olen huomannut miten vähän siellä on uskoa tunnustavia pappeja, ja muita hengellisiä työntekijöitä löytyy.
Suoranaista pilkkaa saa kuulla kun ei olla virantoimituksessa. Siksi en käy kirkon tilaisuksissa. Selaista uskonyhteyttä en halua olla yhdessä pilkkaajien kanssa ehtoollispöydässä.
Elävässä uskosa olevia yhä löytyy kovin pieni joukko.

Jos taas Raamattua katsotaan. Unohdetaan kirkkolaki.
Ehtoollinen on annettu Jeesukseen Kristukseen uskoville yhteysateriaksi.
Ei kirkon yksityisoikeudeksi.

Tuo oli hyvä kirjoitus Pökkelöltä. Lainaan: "Niin onko Luterilainen kirkko kristitty kirkko muuta kuin nimeltään enää ?"

Minä olen tehnyt oman ratkaisuni ja eronnut kirkosta. Näkemykseni mukaan jokainen joka maksaa kirkolle veroja pitää omalta osaltaan tuota laitosta pystyssä ja on osallinen sen synteihin.

Aika ihmeellinen mies se arkkipiispa Mäkinen on. Toimittaja kysyi arkkipiispan suhtautumista helsinkiläiseen pappiin joka julkisesti sanoo, ettei usko Jeesuksen olleen olemassakaan. Siihen arkkipiispa vastasi, että jokaisella saa olla oma mielipide. Sitten kysyttiin papista, joka ei hyväksynyt naispappia alttarille palvelemaan. Siihen arkkipiispa sanoi, että sellaiset erotetaan papinvirasta, johonkin pitää raja vetää. Näin sanoi luterilaisen kirkon johtaja: Jeesuksesta sai olla millainen mielipide tahansa, mutta ei kirkon papista. Hyvät ihmiset, lähtekää pois sieltä älkääkä enää tulko osalliseksi sen synneistä.
Otsikko: Vs: Alkuseurakunnan jälleenperustaminen
Kirjoitti: Pökkelö - 09.09.16 - klo:23:01
Kyllä näin minäkin ajattelen.

Haluanko olla osallinen ja olla samalla alttarilla nauttimassa ehtoollista heidän käsistään ?
Sitä saa ihan vapaasti olla luterilaisen papin käsiä pidellä pystyssä, ken sitä haluaa.
Sen suojassa saa harhat tilat käyttöön ja jopa alttarilta pilkata Jumalaa kieltäen Raamatun sisällön ja arvot.
Näinhän Piispa Samuel Salmen poika pappistovereineen teki. Siinä ei suinkaan tullut raja vastaan. Päin vastoin.

Lahkolaisiksi julistettiin nasaretin porukkakin pari tuhatta vuotta sitten. Samoin luterilaisen kirkon perustamisen aikana se julistettiin halutessa paeta Katolilaista jumalattomuutta.
Samoin tänään jos joku haluaa pitäytyä Sanaan, saa lahkolaisleiman kirkon järjestystä uhmatessaan.
Ehkä lahkolaisleima onkin elämän merkki ?
Otsikko: Vs: Alkuseurakunnan jälleenperustaminen
Kirjoitti: evlutkristitty - 10.09.16 - klo:00:05
Hengellistä sokeuttahan tuo on itsekeskeisyytrtä omahyväisyyttä ja hengellistä ylpeyttä, jos kirkkomme merkityksen kieltää, ei mitään muuta.

Kirkossa on kaikenlaista väkeä, siellä on myös epäuskoisia, ja suurelta osin kaiketi siksi, että nämä omahyväiset "uskovaiset" joilla ei ole syntiä parannuksenkaan vertaa, ovat jättäneet kirkon Jumalattomien haltuun. Kirkon piirissä elää monelaisia kaloja, aivan samoin kun Pietarin verkossakin oli kaikenlaisia kaloja.

Tunnustavat kristityt ovat kirkossa todistamassa siellä kristuksesta joka kutsuu syntisiä parannukseen, ja Kristuksen evankeliumin vastaanottamiseen. - Aina siihen saakka kun totuuden julistaminen on kirkossa mahdollista. Sitten kun pois käsketään tai Jumalan sanan julistamien tulee kirkossa mahdottomaksi, silloin kirkon piirissä toimivat tunnustavat kristityt muodostavat yhdessä tunnustavien kristittyjen luterilaisen kirkon, jossakin muodossa.

Näin se menee silloin, kun Jumalan sanan mukaisesti toimitaan. Kirkko on suuri yhteiskunnallinen vaikuttaja, sitä eivät ole itsensä kehumisen kehoissa omissa karsinoissaan elävät pienryhmät, juuri nimeksikään.

Evankeliumia on käsketty viemään evankeliumia kaikille luoduille, Kristus ei ole lähettänyt omiaan valkkaamaan joukosta mieleisiään ja hylkäämään kaikki muut joiden puolesta Kristus on kuollut, että hekin ottaisivat vastaan evankeliumin..
Otsikko: Vs: Alkuseurakunnan jälleenperustaminen
Kirjoitti: Oloneuvos - 10.09.16 - klo:06:29
Hengellistä sokeuttahan tuo on itsekeskeisyytrtä omahyväisyyttä ja hengellistä ylpeyttä, jos kirkkomme merkityksen kieltää, ei mitään muuta.

Kirkossa on kaikenlaista väkeä, siellä on myös epäuskoisia, ja suurelta osin kaiketi siksi, että nämä omahyväiset "uskovaiset" joilla ei ole syntiä parannuksenkaan vertaa, ovat jättäneet kirkon Jumalattomien haltuun. Kirkon piirissä elää monelaisia kaloja, aivan samoin kun Pietarin verkossakin oli kaikenlaisia kaloja.

Tunnustavat kristityt ovat kirkossa todistamassa siellä kristuksesta joka kutsuu syntisiä parannukseen, ja Kristuksen evankeliumin vastaanottamiseen. - Aina siihen saakka kun totuuden julistaminen on kirkossa mahdollista. Sitten kun pois käsketään tai Jumalan sanan julistamien tulee kirkossa mahdottomaksi, silloin kirkon piirissä toimivat tunnustavat kristityt muodostavat yhdessä tunnustavien kristittyjen luterilaisen kirkon, jossakin muodossa.

Näin se menee silloin, kun Jumalan sanan mukaisesti toimitaan. Kirkko on suuri yhteiskunnallinen vaikuttaja, sitä eivät ole itsensä kehumisen kehoissa omissa karsinoissaan elävät pienryhmät, juuri nimeksikään.

Evankeliumia on käsketty viemään evankeliumia kaikille luoduille, Kristus ei ole lähettänyt omiaan valkkaamaan joukosta mieleisiään ja hylkäämään kaikki muut joiden puolesta Kristus on kuollut, että hekin ottaisivat vastaan evankeliumin..

Tuohon olisi sanottavaa moneenkin kohtaan, mutta nostan tekstistä esille vain yhden kappaleen.
 
Lainaus käyttäjältä: evlutkristitty
Tunnustavat kristityt ovat kirkossa todistamassa siellä kristuksesta joka kutsuu syntisiä parannukseen, ja Kristuksen evankeliumin vastaanottamiseen. - Aina siihen saakka kun totuuden julistaminen on kirkossa mahdollista. Sitten kun pois käsketään tai Jumalan sanan julistamien tulee kirkossa mahdottomaksi, silloin kirkon piirissä toimivat tunnustavat kristityt muodostavat yhdessä tunnustavien kristittyjen luterilaisen kirkon, jossakin muodossa.

Monin paikoin luterilaisissa kirkoissa evankeliumin julistaminen on jo nyt tehty mahdottomaksi. Raamattu opettaa että yhteen kokoontuessamme on jokaisella jotain annettavaa (virsi, rukous. opetus jne). Ei toimi kirkoissamme (maallinen laki kun säätää [eikä Herran sana] miten jumalanpalveluksessa edetään) eikä oikein muuallakaan. Eikä tuo ole pahinta. Jumalattomat papit tuudittavat kirkkokansaa väärään rauhaan ja tässä toimii mukana myös armovälineet. Papin suusta pitää tulla oikeuden ja totuuden sana, mutta päivinämme on niin kuin Jeremiankin aikana ennen kuin temppeli hajotettiin -temppeli josta Jumala oli jo poistunut, mutta papit yhä valheellisesti sanoivat: "Tämä on Herran temppeli." (Jer. 7:4). Herra sanoi Jeremian kautta myös tällaisia sanoja:

Papit eivät kysyneet: 'Missä on Herra?' Lainkäyttäjät eivät minua tunteneet, ja paimenet luopuivat minusta; profeetat ennustivat Baalin nimessä ja seurasivat niitä, joista ei apua ole. (2:8.).
Profeetat ennustavat valhetta, ja papit hallitsevat yksissä neuvoin heidän kanssaan, ja sitä minun kansani rakastaa. (5:31).
Kaikki, niin pienet kuin suuretkin, pyytävät väärää voittoa, kaikki, niin profeetat kuin papitkin, harjoittavat petosta. (6:13).

Lainaus käyttäjältä: evlutkristitty
Sitten kun pois käsketään tai Jumalan sanan julistamien tulee kirkossa mahdottomaksi, silloin kirkon piirissä toimivat tunnustavat kristityt muodostavat yhdessä tunnustavien kristittyjen luterilaisen kirkon, jossakin muodossa.

Ei sieltä pois ajeta, mutta puhumaan ei päästetä jos ei julisteta ihmisille mieluista evankeliumia, sellaista jossa tarjotaan rauhaa, ajallista menestystä ja iankaikkista elämää irrallaan uskosta ja mielenmuutoksesta. "Sillä he ovat niskoitteleva kansa, ovat vilpillisiä lapsia, lapsia, jotka eivät tahdo kuulla Herran lakia,  jotka sanovat näkijöille: "Älkää nähkö", ja ennustajille: "Älkää ennustako meille tosia, puhukaa meille mieluisia, ennustakaa silmänlumeita" (Jes. 30:9-10).

Tuota erikoisesti ihmettelen, kun kirjoitit, että "silloin kirkon piirissä toimivat tunnustavat kristityt muodostavat yhdessä tunnustavien kristittyjen luterilaisen kirkon, jossakin muodossa". Miksi sen pitäisi olla luterilainen kirkko? Miksi ei voisi olla niin kuin alussa, että Jumalan seurakuntaa nimitettiin kullakin paikkakunnalla paikkakunnan nimen mukaan ilman ihmisten nimiä (kuten paavalilainen kirkko, pietarilainen kirkko tms). Miksi Jumalan seurakunnalla pitäisi olla Lutherin nimi kyljessä tai joku muu nimi? Ei Luther meidän edestämme ole kuollut eikä ylösnoussut. Sanon tämän hyvin vakavasti. Tarvitsemme Herralta silmävoidetta nähdäksemme niin kuin Hän näkee. Silloin voi olla niin, että toimimme kuten Herran sanassa sanotaan: "Lähtekää pois heidän keskeltänsä ja erotkaa heistä, sanoo Herra, älkääkä saastaiseen koskeko; niin minä otan teidät huostaani..." (2.Kor. 6:17).

Tästä tulee nyt vähän rönsyilevä vastaus, mutta sanon vielä, että erosin kirkosta koska paikkakunnallani pappi hehkuttaa ekumeniaa, mietiskelyä ja mystiikkaa. Tämä naispappi, jonka luterilaiset johtajat ovat määränneet paikkakuntamme lampaita kaitsemaan, elää julkisessa parisuhteessa naisen kanssa. Hän luonnollisesti hyväksyy homoseksuaalisuuden, mutta niinhän hyväksyy Sodoman -ei, kun Helsingin- piispa Irja Askola. Tällaisessa kirkossako olisi pitänyt jatkaa, kirkossa josta Luther eroaisi heti?
Otsikko: Vs: Alkuseurakunnan jälleenperustaminen
Kirjoitti: hanski - 10.09.16 - klo:09:09
Sitten kun pois käsketään tai Jumalan sanan julistamien tulee kirkossa mahdottomaksi, silloin kirkon piirissä toimivat tunnustavat kristityt muodostavat yhdessä tunnustavien kristittyjen luterilaisen kirkon, jossakin muodossa.


Jotenkin näin itsekin tämän asian näen. Itselläni on ollut sikäli hyvä tilanne, että luterilainen srk:ni on ollut sellainen, jossa työntekijöiden "arkiminä" on kyllä ollut yhtenevä "työminän" kanssa, maallikoita on rohkaistu kantamaan vastuuta srk:n toiminnassa ym. Tietysti olen kuullut, että muunkinlaisia tilanteita seurakunnissa on, mutta omalla kohdallani tämä "tieto" on enemmän huhupuheiden varassa. Omakohtaista kokemusta on siis vain tuosta positiivisemmasta puolesta.
Otsikko: Vs: Alkuseurakunnan jälleenperustaminen
Kirjoitti: Taisto - 10.09.16 - klo:12:25
Hengellistä sokeuttahan tuo on itsekeskeisyytrtä omahyväisyyttä ja hengellistä ylpeyttä, jos kirkkomme merkityksen kieltää, ei mitään muuta.

Voi hyvä veli, kovia tuomioita sinä nyt meille paukutat, niin että korvat soivat!

Voiko se edes pelastua, joka on kirkosta eronnut? Kuten minä olen, ja viime päivien kommenteista näkyy että on muitakin eronneita.
Otsikko: Vs: Alkuseurakunnan jälleenperustaminen
Kirjoitti: Natanael - 10.09.16 - klo:13:48
Minä en ole ikinä kuulunut kirkkoon.

Luterilainen kirkko on muuttunut sadassa vuodessa tosi paljon.
Ennen se oli kokonaisuutenakin suolana.
Nyt paikkakuntaiset erot voivat olla tosisuuria.
Joitain vuosia sitten sukulaispojan rippikirkko ja juice-messu oli samaan aikaan.
Siihen kommentoivat uskomattomatkin, että homma meni liian pitkälle.

Annan myös kultturikristillisyydelle arvon.
Jos vaihtoehtona on vaikkapa islamilaisuus.
Otsikko: Vs: Alkuseurakunnan jälleenperustaminen
Kirjoitti: Paulus - 10.09.16 - klo:15:10
Luterilaisesta kirkosta puhuttaessa pitäisi mielestäni ottaa huomioon kokonaisvaikutus, ts. se, millaista elämämme olisi, jos kirkkoa ja sen vaikutusta ei olisi ollut ollenkaan. Voi olla, että en itsekään täällä kirjoittelisi uskon kysymyksistä. Tulinhan aikoinani uskoon juuri kirkon piirissä. Vaikka sittemmin kulkeuduinkin kirkon ulkopuolelle, niin nykyisin olen jällen mukana parissakin miesten piirissä, jotka kokoontuvat kirkon tiloissa ja ovat siis ev.lut. kirkon työtä.

Mikäli (hengelliset) kokemukseni rajoittuisivat ainoastaan vapaitten suuntien vaikutukseen, niin tilanteeni saattaisi olla hyvinkin synkkä.

Lisään tähän vielä yhden linkin. Tämäkin veli kuuluu kirkkoon ja saa pitää siellä puhetilaisuuksia ainakin toistaiseksi. Ehkä tätäkään työmuotoa ei olisi ilman, että paikallinen ev.lut. seurakunta on siihen suonut mahdollisuuden.

http://www.sanaveli.com/
Otsikko: Vs: Alkuseurakunnan jälleenperustaminen
Kirjoitti: Oloneuvos - 10.09.16 - klo:16:11
Minä en ole ikinä kuulunut kirkkoon.

Luterilainen kirkko on muuttunut sadassa vuodessa tosi paljon.
Ennen se oli kokonaisuutenakin suolana.
Nyt paikkakuntaiset erot voivat olla tosisuuria.
Joitain vuosia sitten sukulaispojan rippikirkko ja juice-messu oli samaan aikaan.
Siihen kommentoivat uskomattomatkin, että homma meni liian pitkälle.

Annan myös kultturikristillisyydelle arvon.
Jos vaihtoehtona on vaikkapa islamilaisuus.

Paikkakuntakohtaiset erot ovat mahdollisesti merkittäviä. Luterilainen kirkko on kuitenkin keskusjohtoinen eikä sen johtajia näytä kiinnostavan epäkohtiin puuttuminen. Itsekin istuvat paikalla, kun tapahtuu jotain todella karseaa. Viittaan tässä esimerkkinä Temppeliaukion kirkossa esitettyyn performanssiin 2013, jossa alttarilla esiintyjät liottivat jalkojaan kastealtaassa ja joku työnsi sormensa toisen anukseen ts. tuseerasi.  Temppeliaukion kirkkoherra oli paikalla eikä puuttunut esityksen kulkuun. Tuli väliaika, alttarialuetta siivottiin ja sitten esitys jatkui -kirkkoherra koko ajan läsnä. Oliko tuo nyt sitten kulttuurikristillisyyttä vaiko kulttikristillisyyttä? Asiasta kyllä valitettiin piiska Irja Askolalle. Vastauksesta muistan vain, että hän ilmaisi pitävän taiteista. Eikös kulttuurikristillisyyteen lueta nuo taiteetkin kuuluviksi? (Itse pidän monenlaisestakin taiteesta, mutta käsittääkseni tuseeraus ei ole taidetta vaan pääasiassa sitä harjoittavat lääkärit eräitä sairauksia tutkiessaan). Ei tällaisista pidä vaijeta vaan "Huuda täyttä kurkkua, älä säästä, korota äänesi niinkuin pasuna, ilmoita minun kansalleni heidän rikoksensa ja Jaakobin huoneelle heidän syntinsä!" (Jes. 58:1). Eikö mitkään hälytyskellot soi, jos tänään liotetaan jalkoja kastealtaassa ja huomenna siinä kastetaan lapsi, jos tänään tuseerataan alttarin kaiteella ja huomenna siinä jaetaan ehtoollisleipää, jos tuon kaiken näkee kirkkoherra eikä puutu tapahtumien kulkuun?

Nämä kirjoittamani asiat ovat niin vakavia ettei kenenkään pidä ajatella, että Oloneuvos vaan omiaan kirjoittelee. Linkkejä tapahtumiin löytyy varmasti. Haulla avasin ensimmäisen ja siinäkin asiasta on mainintaa

http://hommaforum.org/index.php?topic=84873.75;wap2

Niin että täksi eli siksi erosin myös kirkosta, kun siellä ei pidetä enää mitään pyhänä.
Otsikko: Vs: Alkuseurakunnan jälleenperustaminen
Kirjoitti: Natanael - 10.09.16 - klo:16:27
En ihan tuollaista kulttuurikristillisyyttä tarkoittanut.

Silloin kun olin alakoulussa, oli vielä aamuhartauksia, joissa luettiin Raamattua ja laulettiin virsi.
Pojankoltiaisetkin pidettiin kurissa ja nuhteessa ne minuutit.
Yleisestikin joitakin vuosikymmeniä sitten oli vielä arvostus Jumalaa kohtaan.

Ennen poliittinen puolue puolusti kotia, uskontoa ja isänmaata.
Nyt iskulause taitaa olla muodossa parisuhde, suvaitsevaisuus ja EU?
Otsikko: Vs: Alkuseurakunnan jälleenperustaminen
Kirjoitti: Oloneuvos - 10.09.16 - klo:16:29
Luterilaisesta kirkosta puhuttaessa pitäisi mielestäni ottaa huomioon kokonaisvaikutus, ts. se, millaista elämämme olisi, jos kirkkoa ja sen vaikutusta ei olisi ollut ollenkaan.

Minä en tuota kiistä. Kysymyksessä on nykyisin kuitenkin pääasiassa sosiaalinen evankeliumi mitä kirkko jakaa. Eli sen ohessa on kehuttava myös koululaitostamme ja sairaanhoitoamme (pidä kiirettä ystävä, sillä pian ei ehkä niissäkään ole paljon kehumisen aiheita jo pelkistä säästösyistä).

Meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen ennustukset lopunajan tapahtumista vyöryvät eteenpäin juuri niin kuin Hän ne sanoi mm Luukkaan 17-luvussa. Minä jo kylliksi vuodatin mieltäni edellisessä viestissäni josta syystä tässä en ota lisää esille niitä kauheuksia mitä kansankirkkomme sisällä tapahtuu. Samankaltaista jumalattomuutta ja tapainturmellusta esiintyy myös vapaissa suunnissa. Viimeeksi mainituissa ehkä vielä enemmän lahkohenkeä kuin luterilaisessa kirkossa, mutta kyllä luterilaissakin piireissä lahkokiivautta löytyy yllin kyllin.

Kirjoitit: "Luterilaisesta kirkosta puhuttaessa pitäisi mielestäni ottaa huomioon kokonaisvaikutus, ts. se, millaista elämämme olisi, jos kirkkoa ja sen vaikutusta ei olisi ollut ollenkaan." Tähän vastaan, että jos kirkko (seurakunta) kääntyy pois vanhurskaudestansa niin sen yhtäkään vanhurskasta tekoa ei muisteta (Hesekielin sanoja noudatellen). Tämä käy ilmi UT:n kirjoituksista hyvin selvästi, esim. Ilmestyskirjasta.
Otsikko: Vs: Alkuseurakunnan jälleenperustaminen
Kirjoitti: Oloneuvos - 10.09.16 - klo:16:35
En ihan tuollaista kulttuurikristillisyyttä tarkoittanut.

Silloin kun olin alakoulussa, oli vielä aamuhartauksia, joissa luettiin Raamattua ja laulettiin virsi.
Pojankoltiaisetkin pidettiin kurissa ja nuhteessa ne minuutit.
Yleisestikin joitakin vuosikymmeniä sitten oli vielä arvostus Jumalaa kohtaan.

Ennen poliittinen puolue puolusti kotia, uskontoa ja isänmaata.
Nyt iskulause taitaa olla muodossa parisuhde, suvaitsevaisuus ja EU?

Tiedän ettet tarkoittanut esittämänilaista kulttuurikristillisyyttä. En huomannut laittaa tekstiini, etten osoita tekstiä Sinulle vaan yleisesti nostin esille kirkon sisälle tunkeutuneen turmeltuneisuuden. Muistikuvani kirkosta ovat melkein 60 vuoden takaa ja kirkko on muuttunut paljon 30-40 vuoden aikana eikä omasta mielestäni ainakaan parempaan suuntaan.
Otsikko: Vs: Alkuseurakunnan jälleenperustaminen
Kirjoitti: hanski - 10.09.16 - klo:17:07
Minulla on se käsitys, että tuollainen, mitä Oloneuvos kertoi Temppeliaukion kirkossa tapahtuneen, olisi jo ihan kirkkolainkin vastaista toimintaa. Omassa srk:ssani ainakin kuulin tilanteesta, kun oli harjoiteltu pääsiäisnäytelmää, ja ohjaaja oli halunnut, että joku näyttelijä nousisi alttarikaiteelle seisomaan. Kaiteen edessä oli kai lavasteita niin, ettei yleisö olisi edes tiennyt, että näyttelijä on kaiteen päällä. Tästä oli näytelmäporukassa herännyt keskustelua, onko se soveliasta. Oli ollut taiteellisen vapauden ja kirkkotilan pyhyyden puolustajia, eikä paikalla ollut pappikaan oikein saanut asiaa ratkaistuksi. Mutta paikalla oli ollut myös eläkkeellä oleva suntio, joka oli ykskantaan todennut, että kirkkolaki kieltää ja alttarikaiteella ei sitten seisottu.
Otsikko: Vs: Alkuseurakunnan jälleenperustaminen
Kirjoitti: Pökkelö - 10.09.16 - klo:22:23
Kyllähän kirkon arvo on merkittävä. Onhan se opettanut menneinä vuosisatoina suomen kansaa kristillisyyteen.
Sitä ei sovi kieltää. Päin vastoin.

Tekeekö se sitä yhä tänään ? Siellä täällä. Monin paikoin evankeliointi on jopa kielletty.
Professori Osmo Tiililä varoitti 1950 ja -60 luvulla voimaakkaasti krikkoa mihin sen maallistuminen tulee johtamaan.
Kaikki on tapahtunut, jopa moninkertaisesti. Tiililän aikana vasta aloitettiin keskustelu naispappeudesta ja kirkon sosiaalisen vastuun ottamisesta evankeliumin julistuksen kustannuksellla.
Kirkoista on tullut ainakin isoimmilla paikkakunnilla kulttuuri ja viihde taloja. On konsertteja , joissa viihdetaivaan tähdet käyvät esiintymässä. Musiikki ja tanssi esitykset ovat tulleet hengellisten tilaisuuksien sijaan.
Erään seurakunnan kirkkoherra piti trubaruuri illan (lienee pitänyt niitä jälkeenkin). Ilta koostui juomalauluista ja rivoista kaskuista.
Paikalle oli erehtynyt myös tunnustavia uskovia, jotka pikku hiljaa poistuivat tajuttuaan illan annin.
Saivat kirkkoherran pilkkaavia kommentteja peräänsä.
Todellakin. Ei heitä ajettu pois. Lähtivät ihan itse.

Ev.Lut Kristitty.
Et ole vieläkään vastannut kysymykseen. Milloin uskovien yhteysateria annettiin Ev. Lut kirkon pappien yksinoikeudeksi ?

Oli aika jolloin Uskova kansa sai ( tekisi mieli sanoa jumalattomilta papeilta, mutta en uskalla)  takasin Jumalan Sanan: Raamatun, joka oli otettu heiltä pois. Ja saivat sen omalla kielellään.
Papithan pakoittivat kansan osallistumaan latinan kielisiin Jumalan palveluksiin.
Uskon puhdistuksessa tämäkin muuttui. Tarvittiin Jumalaa pelkäävä saksalainen munkki, joka uskalsi nousta järjestelmää vastaan.
Ja oli aika, jolloin uskova kansa ei  saanut kokoontua kirkon Jumalanpalvelusten ulkopuolella edes uskovan papin johdolla.
Herännäisyydeen historiasta voi lukea miten kirkko rankaisi viralta panoilla uskovia pappeja ja sakoitti kotinsa avanneita maallikoita.
Lestadiolaisuuskin saa kiittää niitä, jotka uskalsivat nousta Jumalan Sanan rohkaisemana tottelemaan enemmän Jumalaa kuin kirkkolakia.
Teilläkin on nyt ollut vapaus kokoontua Sanan ääreen vuosikymenet.

Olisiko nyt aika saada myös sakramentit takaisin niille joille ne kuuluu ? Jumalan kansalle. Uskoville.
Niitähän ei annettu yhdellekään kirkkokunnalle. Ei edes Luterilaisele kirkolle. Sellaista en Raamatusta löydä.

EV.Lut Kristitty.
Olen pahoillani, jos kirjoitukseni sävy on ollut ikävä. Harmi, kun en tiedä missä näppäimistössä on sävyn säädin, jotta voisin korjata tilanteen.  :)
Huomaatko itse ? Miten tuohtunut olet, kun kirkkoa uskaltaa arvioida muuta kuin myönteisessä mielessä ?
Olethan sinäkin arvioinut karismaattisuutta. Eikä se ole ollut myönteistä arviointia, kuten ei allekirjoittaneellakaan.
Entäpä millainen on arviosi niistä uskon veljistä ja sisarista, jotka uskaltavat ajatella Sakramentien käytöstä toisin kuin sinä ?

Lakihenkisiä tuomitsijoita ja kiihkeitä lahkohenkiä. Kuitenkin olet istunut heidän seurassaan vuosikymmenet ?
Se mitä olen keskustellut molempien osapuolten kanssa.
Sakramenttien "omiin käsiin " ottajat ovat olleet (ainakin he joiden kanssa olen keskustellut) maltillisia.
Ovat puhuneet murehtien liikkeensä hajoamisesta.  Mitään parjaavaa en ole kuullut. Enkä kertaakaan puhettakaan kirkon perustamisesta.
Olivat murheissaan , kun kirkollinen puoli etsi lakipykälien/ lakimiesten kautta mahdollisuutta omia liike (yhdisys ja rukoushuoneet) itselleen.
Kirkollisen puolen kannattajilta ainoastaan olen kuullut vastapuolen solvaamista lahko hengiksi ja oppimattomiksi ym ikävää...vaikka muuten olen heistä aiemmin saanut asiallisen kuvan.
Ehkä se on sitä kirkon suvaitsevaa rakkautta ?

Kun uskovat ja uskovat papit ovat Sanaan sidotun omantuntonsa vuoksi  päättäneet toimia toisin: heidät on ajettu ulos kirkosta.
Siksi esim. Luther säätiö pitää omia Jumalan palvelus yhteisöjään , jotka kasvavat koko ajan.
Säätiökin sanoo olevansa kirkon lähetyshiippakunta, vaikka kirkko sen kieltää ja on ottanut papeilta ev.Lut kirkon pappisoikeuksia pois.

Ei kirkko aja ketään pois, jos suostuu sen mukana kulkemaan maallistumisen tietä. Samoin karismaattisuus kulkee sen mukana. Ei sekään sitä häiritse.

Vuosikymmenet on eri herätysliikkeiden johtajien suusta kuultu. Kirkossa kirkon parhaaksi.  Kirkko on jatkanut kulkuansa pois Jumalan Sanan mukaisesta kristillisyydestä.
Herätysliikeet ovat tulleet perässä kuin teuraslampaat. Ikävä kyllä.

Pelkään pahoin. Tämä on kaikki sitä ekumeniaa, joka tähtää siihen porttokirkon syntymiseen, joka aikanaan juopuu pyhien verestä.

Otsikko: Vs: Alkuseurakunnan jälleenperustaminen
Kirjoitti: hanski - 10.09.16 - klo:23:44
Muistanko oikein, että sanoi Pökkelö kirkon olevan työnantajasi? Miksi olet töissä siellä, jos pidät sitä noin pahana?
Otsikko: Vs: Alkuseurakunnan jälleenperustaminen
Kirjoitti: Pökkelö - 11.09.16 - klo:00:19
Ihan oikein muistat. Teen maallisia hommia, eli meitä ei hengellisen työntekijöitä kutsutaan hengettömiksi.

Vastaavia töitä joita teen nyt olen tehnyt myös Kirkkoon kuuluva ateistin palveluksessa. Kirkkoon kuulumattoman ateistin palveluksessa, helluntaiveljesten firmassa ja esikoislestadiolaisesta perheestä ( kuoli alkoholismiin) olleen yrittäjän yrityksessä. Jälkimmäinen oli työnantajista paras. Lapsuuden kodin opit näkyi suhtautumisessa kaikkeen.
Hoiti velvoitteet hyvin ja piti työntekijöistään huolta. Raha ja menestys vei lujaa, ja kaiken saavutettuaan tuli tyhjyys, jota alkoi täyttämään alkoholilla.
Työkavereita oli esikoisikodeista, joista kaikki ei ollut uskossa, mutta suhtautuivat kunnioituksella uskonasioihin.
Meitä "ei esikoisia" oli noin puolet, joista olin ainut "uskova".

Jokaiselle työantajalle teen työni , niin hyvin kuin osaan. Uskonollisesta ja poliittisesta taustasta riippumatta.  :)
Kirkko on julkinen yhteisö, jolloin sitä voi myös arvioida julkisesti.
Kirkon tilaisudet olen jättänyt väliin ja  ei viran haltijana  tarvitse edes kuulua nykyään kirkkoon.
Ei hengellisissä työtehtävissä jotkut on eronnut kirkosta. Kaikki ei pidä näkemästään. Eikä halua maksaa veroja sille. Useimmat työntekijöistä ei ole tunnustavia kristittyjä.
Silti voi palvella omassa tehtävässään kristittynä. Kirkossa on monia ei hengellisiä tehtäviä mm.  hautausmaalla, kiinteistöpuolella ja hallinnossa muun muassa.
Kyllä esimerkikisi rakennusinsinööri , puutarhuri tai palkanlaskija voi tehdä työtään yhtälailla julkishallinnollisissa tehtävissä tai yksityisellä.
Jos haetaan vaikka teknistä isännöitsijää. Siihen voi hakea kuka tahansa ammatillisen pätevyyden omaava.
Otsikko: Vs: Alkuseurakunnan jälleenperustaminen
Kirjoitti: hanski - 11.09.16 - klo:07:47
Joo, kirkon nuorisonohjaajan lapsena tiedän nuo kuviot aika hyvin. Kuulosti vain siltä, että saattaisit kokea ihan vaan itsesi kanssa ristiriitaa, jos olet työlläsi palvelemassa organisaatiota, jonka katsot edistävän enemmän pahaa kuin hyvää. Mutta ilmeisesti ei ole kuitenkaan niin paha tilanne.
Otsikko: Vs: Alkuseurakunnan jälleenperustaminen
Kirjoitti: Paulus - 11.09.16 - klo:11:38
Joo, kirkon nuorisonohjaajan lapsena tiedän nuo kuviot aika hyvin. Kuulosti vain siltä, että saattaisit kokea ihan vaan itsesi kanssa ristiriitaa, jos olet työlläsi palvelemassa organisaatiota, jonka katsot edistävän enemmän pahaa kuin hyvää. Mutta ilmeisesti ei ole kuitenkaan niin paha tilanne.

Nyky-yhteiskunnassa on kovin vaikeaa löytää työpaikkaa, jossa työssään palvelisi myös Evankeliumin asiaa. Itselläni on tästä varsin vahvaa kokemusta sekä ei-kristillisen sekä "kristillisen" työnantajan palveluksessa. Jälkimmäinen palvelustehtävä käsitti työelämäni raskaimmat vaiheet.
Otsikko: Vs: Alkuseurakunnan jälleenperustaminen
Kirjoitti: evlutkristitty - 12.09.16 - klo:00:20
Tärkeintä on ettemme yleistä, tai niputa ihmisiä jonkinlaisiksi heidän taustayhteisönsä mukaan.

Suomen ev.lut. kirkossakin on sekä uskovia, että ei uskovia.  Jeesuksen käsky on että evankeliumia on julistettava kaikille, ei vain jonkun pärstäkertoimen mukaan. Joku ottaa vastaan evankeliumin, toinen ei.  Pitää myös muistaa evankelioidessaan, että tätä tavaraa ei oteta vastaan omin voimin, uskoa ei voi kukaan tehdä itselleen, eikä sitä voi toisillekkaan tehdä tai antaa. 

Siemen kylvetään maahan, maan laadusta ja suotuisista tai epäsuotuisista ilmoista sitten riippuu tuleeko jyvästä korsi, vai kuivettuuko se, kantamatta mitään hedelmää. Kylvö voi mennä ihan kiville taikka orjantappuroihin, silloin ei satoa tule. Kristittyinä emme kuitenkaan voi valita että tuota rakastan mutta tuota en, koska Mestarimme opettaa että kaikkia ihmisiä on rakastettava. Ja evankeliumia on julistettava kaikille ihmisille.

Tämä lähimmäisenrakkaus on hyvin vaikeata välillä. Armoa ja anteeksiantamusta on anottava useasti näissä asioissa Kristukselta. Huonompi tilanne on jos ihminen hyväksyy mielessään sen, että saan rakastaa ketä itse haluan, ja hyljätä muut.

On tärkeätä että rakkaudettomuuden syntikin pysyy sytinä. Jeesus kuoli mafiosojenkin puolesta ja sarjamurhaajien, meiltä ei taida onnistua rakastaa sarjamurhaajaa niin, että olisimme valmiit kuolemaan  jotta hän pelastuisi. Laki kuitenkin vaatii kaiken tämänkin, jos joku tekojensa kautta kuvittelisi pelastuvansa.

Yhdenkin lainpykälän rikkonut on koko lain rikkonut. Synti on siis tasan 100%. Pieneksi se tekee kun kaikki tämä kirkastuu ihmiselle. - Luulot lähtee. Onneksi on hän joka ottaa vastaan meitä syntisiä ja pesee meitä puhtaiksi verellään.
Otsikko: Vs: Alkuseurakunnan jälleenperustaminen
Kirjoitti: Oloneuvos - 12.09.16 - klo:00:57
Yhdenkin lainpykälän rikkonut on koko lain rikkonut. Synti on siis tasan 100%. Pieneksi se tekee kun kaikki tämä kirkastuu ihmiselle. - Luulot lähtee. Onneksi on hän joka ottaa vastaan meitä syntisiä ja pesee meitä puhtaiksi verellään.

Noin se on kuin kirjoitit. Kun alkaa aavistella synnin kauhistavaa suuruutta ja syvyyttä omassa elämässä ja sitten Jeesuksen anteeksiantamuksen valtavuutta -kuin se syntinen nainen fariseus Simonin talossa- niin ihminen rakastuu yhä enemmän Herraansa. Nämä asiat menevät niin kuin jossain laulussa lauletaan:

Henki näyttää ristin sulle
Jeesus antaa autuuden.
Otsikko: Vs: Alkuseurakunnan jälleenperustaminen
Kirjoitti: Pökkelö - 12.09.16 - klo:22:00
On hienoa kirjoituksesi, jossa toteat kuinka tärkeätä on rakastaa kaikkia arvoisa Ev.Lut. kristitty.
Olisi hienoa, jos asenteesi entisiä yhdistys tovereitasi kohtaan olisi samanlainen. Nimitykset lakihenkisiksi, jne Ei siitä kieli.

Kysyin toisen puolen edustajilta. Heillä ei ole missään vaiheessa edes keskusteltu kirkon perustamisesta. He vain ottivat sakramentit keskuudessaan käyttöön.
Tästä kiivastuneet vastustajat ovat huudelleet lahkolaiskirkon perustamisesta.
Omat havaintoni vahvistavat tämän silä vain vihamielistä panettelua on tullut vastustajien suusta omiin korviini.
Isompi joukko jäi yhdistykseen, joten toki niin isoonkin laumaan mahtuu varmasti monenlaista persoonaa. Nämä joiden kanssa olen asiasta keskustellut edustavat ainakin maltillista kielen käyttöä.

Tänään töissä vilkaisin myös 18.8 ilmestynyttä kotimaa lehteä. Siinä oli liikkeenne asiaa käsitelty ja tuotu molempien puolten näkemyksiä esiin.
Lehdessä sanottiin yhdistyksenne vanhemmiston kastamia lapsia on otettu kirkon kirjoihin ja seurakunnan jäseniksi, joten ongelma tässäkin suhteessa tuntuu olevan vastustajan leirin tunnekuohuissa.
Se on toki ymmärrettävää. Olisko kuitenkin nyt , kun oma yhdistyksenne on perustettu keskittyä vain sen toimintaan, ja jättää mielestänne harhaantuneet rauhaan ?
Linjasta ilmeisesti on äänestetty yhdistyksenne sääntöjen mukaan ja enemmistö halusi jatkossa hoitaa sakramentit itsenäisesti.
Otsikko: Vs: Alkuseurakunnan jälleenperustaminen
Kirjoitti: Taisto - 13.09.16 - klo:10:11
On hienoa kirjoituksesi, jossa toteat kuinka tärkeätä on rakastaa kaikkia arvoisa Ev.Lut. kristitty.
Olisi hienoa, jos asenteesi entisiä yhdistys tovereitasi kohtaan olisi samanlainen. Nimitykset lakihenkisiksi, jne Ei siitä kieli.

Kysyin toisen puolen edustajilta. Heillä ei ole missään vaiheessa edes keskusteltu kirkon perustamisesta. He vain ottivat sakramentit keskuudessaan käyttöön.
Tästä kiivastuneet vastustajat ovat huudelleet lahkolaiskirkon perustamisesta.
Omat havaintoni vahvistavat tämän silä vain vihamielistä panettelua on tullut vastustajien suusta omiin korviini.
Isompi joukko jäi yhdistykseen, joten toki niin isoonkin laumaan mahtuu varmasti monenlaista persoonaa. Nämä joiden kanssa olen asiasta keskustellut edustavat ainakin maltillista kielen käyttöä.

Tänään töissä vilkaisin myös 18.8 ilmestynyttä kotimaa lehteä. Siinä oli liikkeenne asiaa käsitelty ja tuotu molempien puolten näkemyksiä esiin.
Lehdessä sanottiin yhdistyksenne vanhemmiston kastamia lapsia on otettu kirkon kirjoihin ja seurakunnan jäseniksi, joten ongelma tässäkin suhteessa tuntuu olevan vastustajan leirin tunnekuohuissa.
Se on toki ymmärrettävää. Olisko kuitenkin nyt , kun oma yhdistyksenne on perustettu keskittyä vain sen toimintaan, ja jättää mielestänne harhaantuneet rauhaan ?
Linjasta ilmeisesti on äänestetty yhdistyksenne sääntöjen mukaan ja enemmistö halusi jatkossa hoitaa sakramentit itsenäisesti.
Pökkelö, olisiko mahdolista skannata tuo Kotimaan juttu, ja laittaa se tänne luettavaksi?
Otsikko: Vs: Alkuseurakunnan jälleenperustaminen
Kirjoitti: Pökkelö - 13.09.16 - klo:21:33
Yritetään. En ole mikään tietotekniikan ihmelapsi. Eiköhän lehti ole edelleen työpaikalla tallella.

Lisäys. skannaus varmaan onnistuu ja tallennus omalle koneelle. Miten se sitten ison lehden koko aukeama pienennetään tai linkataan tänne sivulle ?

2. lisäsys; Löytyisikö juttu Kotimaan sivuilta ? Onko lehdellä digilehteä tai juttu arkistoa ?
Otsikko: Vs: Alkuseurakunnan jälleenperustaminen
Kirjoitti: Taisto - 14.09.16 - klo:11:36
Yritetään. En ole mikään tietotekniikan ihmelapsi. Eiköhän lehti ole edelleen työpaikalla tallella.

Lisäys. skannaus varmaan onnistuu ja tallennus omalle koneelle. Miten se sitten ison lehden koko aukeama pienennetään tai linkataan tänne sivulle ?

2. lisäsys; Löytyisikö juttu Kotimaan sivuilta ? Onko lehdellä digilehteä tai juttu arkistoa ?
Voitko skannata se useana palasena, vaikka puoli sivua kerrallaan, ja laittaa sitten tänne useana kuvana? Tai voithan omalla koneellasi (vaikka Paintilla) pilkkoa ison kuvan useaksi pienemmäksi.

2. En löytänyt juttua Kotimaan sivuilta. Digilehti on olemassa, sieltä voisi löytyä vanhatkin numerot, mutta sen lukuoikeus pitäisi ostaa. En viitsinyt ostaa yhden jutun takia.
Otsikko: Vs: Alkuseurakunnan jälleenperustaminen
Kirjoitti: Paulus - 14.09.16 - klo:11:55
Itse käytän tällaisissa tapauksissa digikameraa, josta siirrän kuvan tietokoneelle. Kun kuvan laittaa näytölle, niin sitten voi kuvakaappauksella paloitella sen luettaviin lohkoihin.
Otsikko: Vs: Alkuseurakunnan jälleenperustaminen
Kirjoitti: Pökkelö - 14.09.16 - klo:21:20
Vallan- ja konekaappauksen tiedän, mutta kuva kaappaus... ?
Toissa päivä Oloneuvoksen kanssa puhelimessa juteltiin ja hän sanoi osaisinpa ottaa kuva kaappauksen jostain kuvasta.......
No minä en tiennyt sellaisesta mahdollisuudestaa edes.

Digikameraa ei ole, mutta kännykässä on kamera.

Jutussa sanotaan Kotimaa24 on lisää aiheesta. Eli nettisivuilla ?
Otsikko: Vs: Alkuseurakunnan jälleenperustaminen
Kirjoitti: Paulus - 14.09.16 - klo:21:45
Vallan- ja konekaappauksen tiedän, mutta kuva kaappaus... ?
Toissa päivä Oloneuvoksen kanssa puhelimessa juteltiin ja hän sanoi osaisinpa ottaa kuva kaappauksen jostain kuvasta.......
No minä en tiennyt sellaisesta mahdollisuudestaa edes.

Digikameraa ei ole, mutta kännykässä on kamera.

Luultavasti kännyköissäkin on nykyisin riittävä tarkkuus. Voisin neuvoa kuvakaappauksen Macilla, mutta en osaa neuvoa muista järjestelmistä. Netistä varmaan löytyy neuvoa.
Otsikko: Vs: Alkuseurakunnan jälleenperustaminen
Kirjoitti: Taisto - 14.09.16 - klo:22:17
Vallan- ja konekaappauksen tiedän, mutta kuva kaappaus... ?
Toissa päivä Oloneuvoksen kanssa puhelimessa juteltiin ja hän sanoi osaisinpa ottaa kuva kaappauksen jostain kuvasta.......
No minä en tiennyt sellaisesta mahdollisuudestaa edes.

Digikameraa ei ole, mutta kännykässä on kamera.

Luultavasti kännyköissäkin on nykyisin riittävä tarkkuus. Voisin neuvoa kuvakaappauksen Macilla, mutta en osaa neuvoa muista järjestelmistä. Netistä varmaan löytyy neuvoa.

Windowsin käynnistä-valikosta löytyy hyvä työkalu: sakset :)
Otsikko: Vs: Alkuseurakunnan jälleenperustaminen
Kirjoitti: evlutkristitty - 14.09.16 - klo:23:33
Nimimerkki Pökkelö: "On hienoa kirjoituksesi, jossa toteat kuinka tärkeätä on rakastaa kaikkia arvoisa Ev.Lut. kristitty.
Olisi hienoa, jos asenteesi entisiä yhdistys tovereitasi kohtaan olisi samanlainen. Nimitykset lakihenkisiksi, jne Ei siitä kieli."

Kiitos mielipiteestäsi. Älä kuitenkaan kirjoita sellaisista asioista joita et tunne riittävästi.

Syvenny esimerkiksi liikkeen Jellivaarassa asuvan johdon opetuksiin ja edesottamuksiin ensin.  Palataan sitten uudelleen asiaan.

Etkö näe ristiriitaa siinä, että liikkeen ulkopuolisena henkilönä neuvot liikkeessä useita vuosikymmeniä aktiivisesti toiminutta henkilöä?  ;)
Otsikko: Vs: Alkuseurakunnan jälleenperustaminen
Kirjoitti: evlutkristitty - 15.09.16 - klo:00:12
Mikäli palstalla olisi aitoa mielenkiintoa Esikoiset Ry:N toimintaan ja eroon jontaneisiin painaviin syihin, niin voisin neuvoa palstan mistä tarvittavaa tietoa on todella paljon
saatavana. 

Pökkelön asenteesta johtuen en tähän ryhdy tällä kertaa.

Faktat ovat selvät, ja perusteet ratkaisuun erittäin vakavat. Mm. 60- 88 vuotta liikkeessä olleet henkilöt eivät lähde perusteetta omasta hengellisestä kodistaan. Varsinkaan kun liikkeen jäsenet ovat olleet kuin samaa perhettä, - sosiaalisestikin. Perheitä, sukuja ja suhteita rikkoontuu, jopa puolisot ajautuvat eri puolelle. 

Lisäksi liikkeestä lähteneet joutuvat monenlaisen mustamaalaamisen ja kadotustuomioiden kohteiksi voimakkaasti laki- ja tuomiohenkisten liikettä nykyisin johtavien henkilöiden ja heidän vihapuheidensa kiihottamien toimesta. Fiksujakin liikkeeseen jää toki paljon, helvetillä pelottelu ja uhkailu estää monia arkoja lähtemästä.

Vaatii todella paljon tutkimusta ja vaivannäköä, mikäli aikoo muodostaa asiasta faktoihin perustuvaa mielipidettä. Henkilö joka papitkin niputtaa summittain jumalattomiksi ja kivittää kirkkoamme halveksivin ja panettelvin sanakääntein netissä, ei ole hengellisesti uskottava. Anteeksi nyt vain, mutta sellaisista asenteista on riittävästi jo kokemusta nettikeskusteluista noin 20 vuoden aikana.


Ensin kannattaa kuunnella niitä jotka tietävät, lukea ja kuunnella asiaan liittyviä faktoja.

Lain ja satojen sääntöjen alla eläminen on raskasta vankeutta, se on syyllisyydessä, pelossa ja häpeässä elämistä, jonkun pienen dynastian mielipiteiden vankina. Jeesus antaa omilleen ihan toisenlaisen elämän yhteydessään, kun me uskomme evankeliumian.
IHan samam vaiva on vanhoillislestadiolaisilla. Toivotaan että sieltäkin Jeesukseen uskovat rohkaistuvat perustamaan oman rigoristisisista säännöistä vapaan seurakuntansa. Aikamme on sellainen etteivät tuhannet säädökset ja niiden rikkojien uhkaileminen kadotustuomiolla ole ratkaisu. Kristus, joka on ristillä sovittanut meidät Jumalan kanssa, on ainut oikea ratkaisu. Hänestä ei ole hyötyä jos pyrimme kaiken maailman sääntöjen avulla pelastumaan kadotuksesta.

Vain me pelastumme-  oppi, on harhaoppia.
Otsikko: Vs: Alkuseurakunnan jälleenperustaminen
Kirjoitti: Paulus - 15.09.16 - klo:04:57
Vain me pelastumme-  oppi, on harhaoppia.

Näin se on. Olen tätä seurakuntakysymystä paljon pohtinut ja olen tullut siihen johtopäätökseen, ettei seurakuntaa voi perustaa (kaikkein vähiten alkuseurakuntaa), sillä se on perustettu jo 2000 v. sitten. Jos olet uskova, kuulut seurakuntaan, jos et, niin olet seurakunnan ulkopuolella. Jumalan seurakunta on siellä, missä Jeesus on. Ja Hän on siellä, missä kaksi tai kolme kokoontuu Hänen nimessään. Kristittyjen yhteys on jo olemassa, sitä ei voi luoda. Seurakunnaksi sanottuja yhdistyksiä tulee ja menee, niistä voidaan erottaa ja niihin voidaan ottaa jäseniä. Paikkakunnalla voi olla monia yhdistyksiä, mutta ei monia Jumalan seurakuntia.

"Autuaita olette te, kun ihmiset vihaavat teitä ja erottavat teidät yhteydestään ja herjaavat teitä ja pyyhkivät pois teidän nimenne ikäänkuin jonkin pahan - Ihmisen Pojan tähden. Iloitkaa  sinä päivänä, riemuun ratketkaa, sillä katso. teidän palkkanne on suuri taivaassa…" (Luuk. 6:22,23).
Otsikko: Vs: Alkuseurakunnan jälleenperustaminen
Kirjoitti: evlutkristitty - 15.09.16 - klo:08:59
Aamen Paulus. Tämä Jeesuksen ylimmäispapillinen rukous, "että he yhtä olisivat", on vaikea läksy sisäistettäväksi. Lähimmäisten "puiminen" ja "jyvien" omatoiminen erotteleminen lusteista on helppoa ja haluttua puuhaa.

Ehkä asiaa hieman helpottaa mielikuva isosta seulasta, jossa meitä seulotaan. Tai kuumasta uunista, jossa kulta erottuu kasikenlaisista kuona-aineista. Näitähän kuona-aineita meissä on, vaikka muille jakaa. Ikävä kyllä. Tärkeintä on kuitenkin jättää seulominen kaikkivaltiaan ja kaikkitietävän Jumalan huoleksi, hän osaa hommansa erehtymättä. On myös muistettava tämä tärkeä seikka, että kylväjä ei kylvä siementä sirppi kourassa. Moni uskoon tullut on kertonut jälkeenpäin, saaneensa siemenet pienenä lapsena pyhäkoulussa, vuosikymmeniä aiemmin. Siemen on itänyt sydämessä ja alkanut kasvamaan.
Otsikko: Vs: Alkuseurakunnan jälleenperustaminen
Kirjoitti: Taisto - 15.09.16 - klo:11:43

Vain me pelastumme-  oppi, on harhaoppia.
Tästä olen täysin samaa mieltä. Vaimoni suvussa, ja muutenkin asuinpaikkakunnallamme, on melko paljon vanhoillislestadiolaisia,
ja heiltä valitettavasti kuulee tätä oppia silloin tällöin. Usein hieman epäsuorasti he sen sanovat, mutta taustalla se oppi selvästi on.

Mutta tämän vastapainoksi on sanottava, että tunnen myös vanhoillislestadiolaisia, joiden kanssa minunkaltaiseni
"harhailija" pärjää oikein hyvin. Yksi kappalaisen virassa oleva lestadiolainen - asuu tosin aivan muualla Suomessa -
on hyvä ystäväni, jonka kanssa joskus teemme usean päivän telttaretkiä. Ja hyvin tulemme toimeen.
Otsikko: Vs: Alkuseurakunnan jälleenperustaminen
Kirjoitti: Paulus - 15.09.16 - klo:12:16
Moni uskoon tullut on kertonut jälkeenpäin, saaneensa siemenet pienenä lapsena pyhäkoulussa, vuosikymmeniä aiemmin. Siemen on itänyt sydämessä ja alkanut kasvamaan.

Minulle kävi juuri niin. Pyhäkoulun jälkeen oli muutama vuosi nuoruudessa, jolloin oli tarkoitus "ottaa ilo irti elämästä". Kuinka osuva tuo sanonta usein onkaan! Sain kuitenkin armosta vastata Jumalan kutsuun myönteisesti juuri muutamaa kuukautta ennen kuin oli tarkoitus lähteä tanssikurssille. Olen monta kertaa ihmetellyt sitä, miksi juuri minun elämäni meni näin.
Otsikko: Vs: Alkuseurakunnan jälleenperustaminen
Kirjoitti: Pökkelö - 15.09.16 - klo:22:01
Juu. Olen kuullut esikoisilta ja vanhoillislest. myös sen; että vain heidän seurakunnastaan pääsee taivaaseen. Molempia on meillä päin.
Olen myös tavannut molemmista liikkeistä avaria ja sydämellisiä ihmisiä, joille Jumalan armo on varsin kirkas.

Toki olen ulkopuolisena huono arvioimaan esikoisten sisäisiä riitoja. 10 000 ihmisen liikkeestä tunnen vain muutaman kymmentä ihmistä, ja se on aika pieni otanta.
Sakramentit "omiin käsiin" ottavasta enemmistöstä tuntemieni ihmisten joukossa on ikänsä uskossa olleita ja syvällisesti Sanan tuntevia ihmisiä. Armosta aidosti eläviä.
Eivät he ole mitään "pahoja oppimattomia lahkolaisia". Ehkä satun tuntemaan liikkeen fiksumpaa puolta tässä tapauksessa.
Ymmärrän hyvin vähemmistöön jääneen puolen rajun pettymyksen ja siitä aiheutuvan tunne myrskyn itselleen rakkaan liikkeen hajoamisesta.
Toisen puolen parjaamista olen kuullut vain teidän puolelta, mutta sen selittänee tuo pettymyksen tunne.

Omassa aloitusvalikossa. Win 7 ei saksia näy, eikä apuohjelmissakaan.
Napsasen kuvat huomenna, ja laitan vaikka sähköpostiliitteenä Paulukselle.
Jutussa on haastateltu eronnutta porukkaa, ja myös vastapuolen näkemykselle on annettu tilaa.
Otsikko: Vs: Alkuseurakunnan jälleenperustaminen
Kirjoitti: Taisto - 15.09.16 - klo:22:24

Omassa aloitusvalikossa. Win 7 ei saksia näy, eikä apuohjelmissakaan.
No jopas ... minullakin on Win7, ja leikkaustyökalu on sekä suoraan aloitusvalikossa,
että myös Apuohjelmissa.
Otsikko: Vs: Alkuseurakunnan jälleenperustaminen
Kirjoitti: Paulus - 16.09.16 - klo:10:32
Napsasen kuvat huomenna, ja laitan vaikka sähköpostiliitteenä Paulukselle.

Hei! Sitä älä tee, sillä digikameran kuvasta saattaa rajaamattomana tulla sen verran iso tiedosto, että tukkii mun systeemit. Pitäis muutenkin siivota sähköposteja, kun on melkain aina siinä ylärajalla.
Otsikko: Vs: Alkuseurakunnan jälleenperustaminen
Kirjoitti: Pökkelö - 16.09.16 - klo:22:01
Harmi. Minulla on kuvat nyt puhelimen muistissa. Auttaisiko niiden lähettäminen multimedia viestinä ?

Taisto. Aloitusvalikostani löytyy laskin ja muistio, mutta saksia ei näy. Olisko tämä joku professional versio.
Minulla ei ole mitään kuvankäsittely ohjelmia tässä.
Ostin tämän yrityskäytössä olleen Lenovon käytettynä 1,5 v. sitten, kun macbookin tunnit tuli täyteen.
Mikäli palstalla olisi aitoa mielenkiintoa Esikoiset Ry:N toimintaan ja eroon jontaneisiin painaviin syihin, niin voisin neuvoa palstan mistä tarvittavaa tietoa on todella paljon
saatavana. 

Pökkelön asenteesta johtuen en tähän ryhdy tällä kertaa.


Hei ! Jos koet Puimatantereella olon tukahduttavana allekirjoittaneen vuoksi. Se ongelma on helposti ratkaistavissa.
Olen tuonut "kolikon toisen" puolen esiin kuunneltuani ystäviäni liikkeestänne molemmin puolin. Sinä tuot "oikeana" vain sen miten itse asiat näet.

Voit nyt aivan vapaasti kirjoittaa näkemyksiäsi tänne.
Kirjaan itseni ulos puimatantereelta ja jään"jäähylle", vaikka loppu vuodeksi, niin saat koko syksyn avautua aiheesta.

Anteeksi, jos pahoitin mielesi.
Ole hyvä. Estradi on vapaa
Otsikko: Vs: Alkuseurakunnan jälleenperustaminen
Kirjoitti: Paulus - 16.09.16 - klo:22:09
Harmi. Minulla on kuvat nyt puhelimen muistissa. Auttaisiko niiden lähettäminen multimedia viestinä ?

Jos minulta kysyt, niin minulla ei ole älypuhelinta eikä runsaasti älyäkään.
Otsikko: Vs: Alkuseurakunnan jälleenperustaminen
Kirjoitti: Taisto - 16.09.16 - klo:23:14
Kirjaan itseni ulos puimatantereelta ja jään"jäähylle", vaikka loppu vuodeksi, niin saat koko syksyn avautua aiheesta.
Älä hyvä mies meitä muita jätä tänne pelkästään keskenämme nahistelemaan, mitä siitäkin tulee... Kyllä me sinunkin ajatuksiasi, näkemyksiäsi,
ja kokemusta/tietoa asioista tarvitsemme.