Eilen kirkossa tuli mieleen, että olisi ehkä hyvä kertoa evankeliumi pariskunnalle joka käy läpi miehen
saattohoitoa. Kolmekymppisiä ovat ja heillä pienet kaksoset.
Pastori sitten sattui eilen pitämään saarnan kohdasta missä Filippus lähetettiin kertomaan Jeesuksesta etiopialaiselle miehelle. Pastori rohkaisi kertomaan Jeesuksesta oman elämän tilanteissa. Ja hän kävi erilaisia pelkoja altistaa itsensä siinä tilanteessa.
Hän myös lisäsi että kaikkien inhimillisten esteiden lisäksi sielunvihollinen myös yrittää estää sen.
Eilen oli kiireinen päivä ja se jäi. Nyt aamulla taas kipuilin asian kanssa.
Olin liikenteessä aikaisemmin kuin mitä pitää olla töissä joten päätin piipahtaa aamiaisella paikallisessa diner'issä.
Mutta siihen tuli stoppi. Mun pitää ajaa rautatien yli yhdessä risteyksessä. MUTTA tien sulki pitkä tavarajuna ja punaiset valot risteyksessä senkun vilkkuivat. Se kesti todella kauan. Se itse asiassa peruutti ja sitten taas meni eteenpäin. Mutta sitten taas peruutti. Tämä toistui useamman kerran.
Minulle tuli mieleen että onkohan Herra tässä mukana?
Ja ajattelin että tässä sitä ollaan...niin kauan kunnes lähetän heille viestin. Siis sille pariskunnalle.
Päätin sitten että teen sen nyt. Sain kivan kokonaisuuden valmiiksi ja juuri kun olin lähettänyt sen juna vihdoin peruutti pois risteyksestä
Nyt olen siis diner'issä
Huvitti kun olin kirjoittanut heille, että olen mielessäni mennyt edestakaisin sen suhteen että kirjoitanko heille. Hoksasin olin ihan kuin se juna .
