Valta: elämässä, arjessa ja hengellisesti

[HelenaM]

Korpiman viestistä tuli mieleen Suomessa tunnetuksi tullut psykoterapeutti Maaret Kallio ja oliko hänen kirjansa nimeltään "Lujasti lempeä". Sanat sisältävät hurjan paljon, koko elämänkokoista asiaa. Ja sitä, että esim. johtajuus on kasvaneiden persoonien homma.

Elämänkokemus opettaa paljon, varsinkin heitä, joilla on kyky ottaa vastaan sitä, mitä elämä opettaa. Mun mielestä se edellyttää nöyryyttä sekä lujuutta olla/pysyä omana itsenään myös vastoinkäymisissä. Ja kun vallankäyttäjä on ymmärtänyt suuren salaisuuden: joka tahtoo olla ensimmäinen, olkoon kaikkien palvelija, silloin se heijastuu hänestä Kristuksen kaltaisuutena.

[Korpima]

Tosiaan, itsekin haeskelin muististani tuota Jeesuksen ajatusta siitä, että kaikkien palvelija on suurin.

Jeesus istuutui, kokosi kaksitoista opetuslastaan ympärilleen ja sanoi heille: »Jos joku tahtoo olla ensimmäinen, hänen on oltava viimeinen ja kaikkien palvelija.» (Markus 9:35, https://www.raamattu.fi/raamattu/KR92/MRK.9.)

Joka teistä on suurin, se olkoon toisten palvelija. Sillä joka itsensä korottaa, se alennetaan, mutta joka itsensä alentaa, se korotetaan. (Matteus 23:11-12, https://www.raamattu.fi/raamattu/KR92/MAT.23.)

Suurin johtaja ja pomomies on siis Jumalan valtakunnassa nöyrä ja palvelualtis itsensä uhraaja toisten edestä. Eikä etuileva jyrä, joka korostaa vain itseään.

Käytännössä arkielämässä tuntuu kyllä siltä, että vaikea on muistaa ja toteuttaa kaikkea Raamatun viisautta. Mutta ehkä pikkuhiljaa jotain konkretisoituu ja oivaltaa, miten viisautta voi soveltaa arjessakin.

[pax]

Olen työpaikalla kokenut raakaa kiusaamista esimiehen taholta joka veti siihen myös työkaverin. Hajoita ja hallitse periaatteella sen teki.
Se on niitä asioita jossa uhri melko varmaan hajoaa, kuka enemmän tai vähemmän.
Silloin sain kyllä kokea että minua autettiin myös Jumalan maailmoista.
Profeetta minua tuntematta toi tiedonsanat, aalto heittää sinua päin rantakallioita mutta älä sinä tee mitään sillä aalto rikkoo itse itsensä. Toinen tiedonsana tuli näin, siellä käy ovi mutta sinä et lähde.
Esimies joutui lähtemään kun asia perattiin työyhteisössä pohjia myöten.

[HelenaM]

Kiitos Pax rohkaisevasta viestistä rankassa vaiheessa. Kun ajattelen taaksepäin omaa koetusten taivalta, onhan siellä samankaltaiset Jumalan puuttumiset ja huolenpito olleet merkittäviä.

Korjaus edellä olleeseen viestiini: Maaret Kallio on psykoterapeutti, ei psykologi.

[sandia]

Korpima mainitsin kohdan missä kirjoitin:

Jotkut teologiset suunnat sekoittavat inhimillisen vaikuttamisen halun ja uskon.
Se ei tuota mitään hyvää .

 Viittasin sillä erilaisiin ns. menestysteologisiin ajattelutapohin. Yleistä niille on, että uskovan tulee pyrkiä johonkin "voitelun" tasoon tai kun  David Herzog sanoi, "kirkkauden" kokemuksiin, silloin rukouksemme saavat ihmeitä aikaa.
Herzogin mukaan "voitelussa" olo ei ole enää oikein mitään, pitää etsiä "kirkkautta" ja sitten tapahtuu asioita ja saamme tavallaan Jumalan valtakunnan maan päälle. Hänelle se näyttä merkitsevän rahaa, onnistumista jne. jne.

Eli siis ihminen yrittää niinkuin saada Jumalan toimimaan oman mielensä mukaan. Tietysti aivan illuusion varassa oleva ajattelu, mutta toisaalta jos saarnaajan kuulijat uskovat tuollaiseen, näyttää siltä se saarnaaja saa valtaa sen ihmisjoukon suhteen.
Ja yleensä keraa rahaa tältä ihmisjoukolta.

[Korpima]

Kiitos selityksestä!

Kuulostaa tosiaan hieman ikään kuin yritykseltä Jumalan tai henkimaailman manipuloinniksi. En ole laajalti perehtynyt, mutta hieman menestysteologia on tullut jossain vastaan.

Perinteisesti varmaankin ajatellaan, että Jumalalta pitäisi ottaa sekä hyvä että paha (esim. Job). Vaikka jostain olen lukenut, että Jumala voi siunata kohtuullisella toimeentulolla - enpä tiedä. Raamatusta vaikea päätellä, huonostikin voi mennä. Israelin yhteydessä taisi olla erilaisia seurauksia.

Siunauksia tietysti on ja rukouksessa voi pyytää, mutta Jumalalla on viimeinen valta ja ihminen voi nähdä itsensä pienenä osana kokonaisuudessa. Ei siis nähdäkseni pitäisi korostaa itseään liikoja ihmisenä. Voi seikkailla rauhassa Jumalan suuressa maailmassa ja käyttää pientä vaikutusvaltaansa hyviin asioihin (lihaksia voi käyttää vaikka muuttoapuun). On mahdollisuus nähdä vaivaa Jumalan tahdon edistämiseen, vaikka pienilläkin tavoilla.

[sandia]

Juu ihmisellä on kai syntiinlankeemuksen seurauksena halu saada enemmän valtaa kuin on hyvä ja silloin tuppaa aina astumaan toisten varpaille ja kapinoimaan Jumalan edessä.
Ihmissuhteissa, läheisissakin, on usein konflitia vallasta.

Tuli mieleen Taistelevat Virtaset.

En edes muista mistä tuo termi on lähtöisin. Olisiko ollut TV sarja tai jotain.