Kirjoittaja Aihe: Uskovaisuudesta (ent. uskosta) luopumisen siunaus  (Luettu 2476 kertaa)

Poissa Paulus

  • Viestejä: 6773
  • "…olitte eksyksissä niinkuin lampaat…" (1.Piet. 2)
Karmaiseva otsikko.

Älkää käsittäkö väärin, en ole tullut mielenhäiriöön, vaan tarkoitan sitä uskoa, joka minulla on itseeni ja omaan uskovaisuuteeni. Monelle merkitsee hyvin paljon, että on tullut oikeaoppisesti uskoon, on kastettu oikealla tavalla ja ajalla, liittynyt raamatulliseen seurakuntaan ja on seurakunnan työssä aktiivisesti mukana. Niin kauan kuin mitään järisyttävää ei tapahdu, asianomainen pitää alitajuisesti tällaista uskonvaellusta Jumala-suhteensa perustana, vaikka kysyttäessä kieltäisikin näin olevan.

Lankeaminen johonkin synnilliseen asiaan saattaa olla välttämättömyys, joka vapauttaa meidät tuosta tervettä uskon elämää tuhoavasta ilmiöstä, vaikka se alussa tuntuukin vievän kaiken pohjan pois. Joskus jopa Jumala on lankeamisemme takana. Hän tahtoo kiinnittää meidät Kristukseen, eikä itseemme ja omiin onnistumisiimme (näiltä alueilta on omakohtaista kokemusta). Joskus miltei vihaan omaa "hengellisyyttäni". Yhä enemmän näen, että uskonkilvoitus ei ole ensisijaisesti syntien välttelemistä, vaan pitäytymistä yksin armoon. Tämä ei suinkaan ole helppoa, koska armo tulee ulkopuoleltani ja minulle on luontaista, että oma moraalinen ryhdistäytymiseni takaa vaellukseni onnistumisen.


On itsestään selvää, että tällaista opetusta vastaan noustaan, koska sen katsotaan johtavan syntielämään.
« Viimeksi muokattu: 27.12.17 - klo:18:39 kirjoittanut Paulus »
Lainaus
Vaatii huomattavaa tietoisuutta käsittää oman tietämättömyyden laajuus.”
—   Thomas Sowell

Poissa Mice

  • Viestejä: 1651
Vs: Uskosta luopumisen siunaus
« Vastaus #1 : 24.03.16 - klo:13:03 »
Ihmisen on todella vaikea ymmärtää mikä on syy ja mikä on seuraus, kun puhutaan uskosta. Jotenkin aina onnistumme sotkemaan asiat. Usein se on ylpeyttä, mutta joskus tuntuu, että se on puhtaasti tyhmyyttä. Puhun itsestäni nyt, en tietenkään syytä muita tyhmiksi. Jonkinlainen ylpeyden, tyhmyyden ja epäuskon symbioosi.

Itselläni on sellainen aavistus, että todellinen armo kaataa oppiriidat ja raja-aidat Jeesukseen turvaavien väliltä. Se ei tarkoita etteikö opista saisi/pitäisi keskustella, vaan että erimielisyyksistä huolimatta emme enää yhtä pahoin huido toisiamme. Mutta se vaatii mielestäni sen, että ihan oikeasti tunnustaa oman riittämättömyyden ja erehtymisen mahdollisuuden. Armoa janoavien seurassa on helpointa olla.

Olen aiemminkin sanonut, että ihmisen on tärkeää löytää oma hengellinen identiteettinsä, mutta vain luopuakseen siitäkin. Ei siis luopuakseen uskosta Jeesukseen. Lopulta jää vain armo. Raamattu puhuu armosta antaen sille suorastaan persoonallisia piirteitä. Esim. "Sillä Jumalan armo on ilmestynyt pelastukseksi kaikille ihmisille".

Jeesuksesta julistaminen on armosta julistamista. Siksi todellista armoa ei voi julistaa liikaa.
Ihmisroska

Poissa Mice

  • Viestejä: 1651
Vs: Uskosta luopumisen siunaus
« Vastaus #2 : 24.03.16 - klo:13:20 »
Jatkan vielä tuosta raja-aitojen kaatumisesta.

En usko ihmistekoiseen ekumeniaan, koska olen havainnut, että sellainen ei lähde välttämättä sydämestä, vaan "hyvästä ajatuksesta". Vaikeuksien hetkellä tulee ilmi, että moni ei ollutkaan sydämellään mukana, vaan hyvän tavan vuoksi.

Kun puhun kristittyjen yhteydestä, niin puhun siitä mitä Henki saa aikaiseksi. Ensin Jumala purkaa Henkensä kautta ja sitten rakentaa uudelleen pala palalta. Se prosessi jatkuu koko ihmisen elämän ajan. Sen purkamisen kivun takana on valtava Jumalan rakkaus.
Ihmisroska

Poissa Taisto

  • Viestejä: 2279
Vs: Uskosta luopumisen siunaus
« Vastaus #3 : 24.03.16 - klo:13:36 »
Jatkan vielä tuosta raja-aitojen kaatumisesta.

En usko ihmistekoiseen ekumeniaan, koska olen havainnut, että sellainen ei lähde välttämättä sydämestä, vaan "hyvästä ajatuksesta". Vaikeuksien hetkellä tulee ilmi, että moni ei ollutkaan sydämellään mukana, vaan hyvän tavan vuoksi.

Kun puhun kristittyjen yhteydestä, niin puhun siitä mitä Henki saa aikaiseksi. Ensin Jumala purkaa Henkensä kautta ja sitten rakentaa uudelleen pala palalta. Se prosessi jatkuu koko ihmisen elämän ajan. Sen purkamisen kivun takana on valtava Jumalan rakkaus.
Kipu ei ole ollenkaan kivaa. Armon ymmärtämisessä kasvaminen on.

Olet asian ytimessä!

Oloneuvos

  • Vieras
Vs: Uskosta luopumisen siunaus
« Vastaus #4 : 24.03.16 - klo:20:21 »
...Armoa janoavien seurassa on helpointa olla.

Juu, mutta vain silloin, kun itsekin on armoa janoava.

Poissa Mice

  • Viestejä: 1651
Vs: Uskosta luopumisen siunaus
« Vastaus #5 : 24.03.16 - klo:20:29 »
...Armoa janoavien seurassa on helpointa olla.

Juu, mutta vain silloin, kun itsekin on armoa janoava.

Jep. Joskus saattaa riittää sekin, että on itseensä ja kaikkeen muuhun kyllästynyt ja väsynyt, mutta ei vielä tiedosta, että on nääntynyt juuri armon puutteen vuoksi. On sulkenut armon uskon alkeisiin ja unohtunut yrittämään yksin. Armoa janoavat eivät ihan samalla tavalla taakoita väsyneitä, kuin yritteliäät ja vahvat.
Ihmisroska

Oloneuvos

  • Vieras
Vs: Uskosta luopumisen siunaus
« Vastaus #6 : 25.03.16 - klo:08:14 »
...Armoa janoavien seurassa on helpointa olla.

Juu, mutta vain silloin, kun itsekin on armoa janoava.

Jep. Joskus saattaa riittää sekin, että on itseensä ja kaikkeen muuhun kyllästynyt ja väsynyt, mutta ei vielä tiedosta, että on nääntynyt juuri armon puutteen vuoksi. On sulkenut armon uskon alkeisiin ja unohtunut yrittämään yksin. Armoa janoavat eivät ihan samalla tavalla taakoita väsyneitä, kuin yritteliäät ja vahvat.

Tuosta mitä kirjoitit, että on "itseensä ja kaikkeen muuhun kyllästynyt ja väsynyt" muistui mieleeni profeetta Hesekielin sanat Israelin kansalle. Ne ennustavat kansalle Uutta Liittoa ja paluuta Herran yhteyteen.

"Ja te muistatte siellä [maassanne, jonne Herra palauttaa] vaelluksenne ja kaikki tekonne, joilla olette itsenne saastuttaneet, ja teitä kyllästyttää oma itsenne kaikkien pahain töittenne tähden, mitä olette tehneet... Niin te muistatte huonon vaelluksenne ja tekonne, jotka eivät olleet hyvät, ja teitä kyllästyttää oma itsenne rikostenne ja kauhistustenne tähden" (Hes. 20:43, 36:31).

Luulen meillä uskovaisilla olevan samanlaisia tuntoja: kyllästyttää, kauhistaa ja hävettää omat teot... eikä vähiten omavanhurskaus.

Poissa Paulus

  • Viestejä: 6773
  • "…olitte eksyksissä niinkuin lampaat…" (1.Piet. 2)
Vs: Uskosta luopumisen siunaus
« Vastaus #7 : 04.04.16 - klo:21:52 »
Itselläni on sellainen aavistus, että todellinen armo kaataa oppiriidat ja raja-aidat Jeesukseen turvaavien väliltä. Se ei tarkoita etteikö opista saisi/pitäisi keskustella, vaan että erimielisyyksistä huolimatta emme enää yhtä pahoin huido toisiamme. Mutta se vaatii mielestäni sen, että ihan oikeasti tunnustaa oman riittämättömyyden ja erehtymisen mahdollisuuden. Armoa janoavien seurassa on helpointa olla.

Uskon elämää voisi verrata kullankaivamiseen. Siinä on vain yksi iso ero. Se, ettei "kultasuoni" ehdy, vaan vuosikymmenienkin kuluttua löytyy aina vaan parempaa.

Uskosta osattomalla ei ole aavistustakaan tästä, koska hän näkee asiat ainoastaan lain silmälasien lävitse, siis kieltoina ja käskyinä. Jotain samaa kokee se, joka on ajautunut lakipitoiseen yhteisöön, missä kaikki on kiinni siitä, mitä ihminen jaksaa. Ja kun ei jaksa, niin on koko ajan paha olo.
Lainaus
Vaatii huomattavaa tietoisuutta käsittää oman tietämättömyyden laajuus.”
—   Thomas Sowell

Poissa Paulus

  • Viestejä: 6773
  • "…olitte eksyksissä niinkuin lampaat…" (1.Piet. 2)
Vs: Uskosta luopumisen siunaus
« Vastaus #8 : 26.12.17 - klo:12:51 »
Tässä on mielenkiintoinen aihe. Pitäisiköhän tuota otsikkoa muuttaa, että joku muukin rohkenisi tähän kirjoittaa?

Otsikko muutettu.
« Viimeksi muokattu: 27.12.17 - klo:18:40 kirjoittanut Paulus »
Lainaus
Vaatii huomattavaa tietoisuutta käsittää oman tietämättömyyden laajuus.”
—   Thomas Sowell

Jees-mies

  • Vieras
Vs: Uskosta luopumisen siunaus
« Vastaus #9 : 27.12.17 - klo:12:15 »
Tässä on mielenkiintoinen aihe. Pitäisiköhän tuota otsikkoa muuttaa, että joku muukin rohkenisi tähän kirjoittaa?
Voihan sen kyllä muuttaa. Olisiko vaihtoehto esimerkiksi "Uskovaisuudesta luopumisen siunaus" tms?

E: Ainiin, kyllähän kirjoittajat pääsevät muokkaamaan vanhojakin viestejä, joten ylläpitelijää ei tässä tarvittu.
« Viimeksi muokattu: 29.12.17 - klo:12:05 kirjoittanut Jees-mies »