Kirjoittaja Aihe: Pelastusvarmuus  (Luettu 10810 kertaa)

Poissa Soltero

  • Viestejä: 2461
Vs: Pelastusvarmuus
« Vastaus #45 : 22.08.20 - klo:20:27 »
"Tutkikaa itseänne, oletteko uskossa. Koetelkaa itseänne.
Vai ettekö tunne itseänne, ettekö tunne, että Jeesus Kristus on teissä?
Ellei näin ole, te ette kestä koetusta."
(2. Kor. 13:5)

Poissa Mice

  • Viestejä: 1651
Vs: Pelastusvarmuus
« Vastaus #46 : 22.08.20 - klo:23:12 »
Oletko uskosssa?

Erittäin hyvä kysymys.
Vastaus riippuu itsetunnosta. Peilaan tätä nyt siihen mitä kaikkea on saanut lukea uskovaisten foorumeilta vuosien aikana. Vieläkö liekki lepattaa, vai joko sen ovat saaneet sammumaan oikeat uskossa olevat?

Se hetki kun tajuaa, että ei minusta ole tuohon, on hyvä hetki tulla uskoon. Ei omaan uskoon, vaan Pojan uskoon. Omassa uskossaan vahvat eivät tunne Pojan uskoa.
« Viimeksi muokattu: 22.08.20 - klo:23:25 kirjoittanut Mice »
Ihmisroska

Poissa sandia

  • Ylläpitäjä
  • Viestejä: 6327
Vs: Pelastusvarmuus
« Vastaus #47 : 23.08.20 - klo:15:09 »
Minulla kokemuksellisesti "uskossa oleminen" tarkoittaa sitä mitä minulle tapahtui 16 kesäisenä. Mikkelin tuomiokirkkoseurakunnan seurakuntasalin "takasalissa" olin vihdoin niin murtunut Herran kutsusta, että itkien, kasvot märkänä ja nenä vuotavana pyysin Herraa ottamaan koko elämäni, en enää vastusta.

Sen jälkeen olen aina kokenut että sain silloin uskon, se tuli minuun, PYhä Henki tuli asumaan minuun. Tiedän sen siitä että Raamattu tuli niinkuin "omaksi" silloin. Kaikki mitä siellä on, puhuu juuri siitä mitä minulle tapahtui.

En näe asiaa mitenkään itsetuntoasiana. Se tapahtui minulle, olin kuin avuton lapsi.

En tiedä onko kaikilla uskovilla sama kokemus. Mutta olen ollut huomaavinani että sama vakuus on kaikilla joilla on Pyhä Henki sydämessä. Ajattelen Pyhä Henki "aiheuttaa" tuon todellisuuden mihin ihminen pääsee uudestisyntymisessä.

En osaa nähdä sitä mitenkään itsetuntoasiana. Ja en varmasti kysele ulkopuolisilta olenko uskossa heidän mielestään. Mistä he sen varmuudella tietäisivät. Senpä takia tuossa Solteron lainaamassa Raamatun lauseessa EI neuvota arvioimaan sitä ovatko MUUT uskossa.

« Viimeksi muokattu: 23.08.20 - klo:15:16 kirjoittanut sandia »

Poissa Soltero

  • Viestejä: 2461
Vs: Pelastusvarmuus
« Vastaus #48 : 23.08.20 - klo:15:51 »
Viime vuosina olen huomannut yhä useammin joutuvani kiittämään Herraa siitä,
että olen saanut tulla uskoon.
Uskoni ei perustu tietämisiin, Raamatun tuntemiseen eikä uskonharjoituksiini.
Se ei ole tunnetta, kokemuksia eikä itseni psyykkaamista uskovaiseksi.

Usko on yliluonnollinen ilmiö, jota Jumala tarjoaa minulle lahjaksi,
ja jonka lahjan otan toistuvasti vastaan.
Oikein hätkähdän joskus, kun tajuan, että voin oikeasti olla yhteydessä Kaikkivaltiaaseen Luojaan ja Herraan.
Saan oikeasti kohdata kaikkein Pyhimmän.

Mutta jos Jumala ei ylläpitäisi uskoani, olisin täysin tyhjän päällä.
Aikaisemmat hengelliset ja muut elämykseni, rukoilut, Raamatun lukemiset yms. ovat vain oman osuuteni hoitamista.
Mutta usko ei muodostu niistä.
Jos Pyhä Henki ei vaikuttaisi koko ajan kaikilla elämänalueillani,
olisin vain uskonnollinen, jonkinlaisen hartaan ja kristillisvaikutteisen maailmankatsomuksen omaksunut ukko.
Ilman Jumalan aktiivista ja valvovaa toimintaa uskoni olisi vain kristinuskon harjoittamista.

Voisin olla hyvä uskovainen ja erittäin hurskas, laupias ja autuas,
mutta jos Jumala ei olisi oikeasti vanhurskauttanut minua Jeesuksen uhrityön perusteella, minulta puuttuisi pelastava usko.
Lahjaksi saamani usko saa minut haluamaan enemmän Herran läheisyyttä rukoilun ja Sanan lukemisen kautta.
Kyse on hengellisessä elämässä kasvamisesta ja kilvoittelusta.
Mutta mitään ansioita tai korkeatasoisempaa uskoa en niistä silti saa.
Usko joko on tai sitä ei ole.

Poissa Mice

  • Viestejä: 1651
Vs: Pelastusvarmuus
« Vastaus #49 : 23.08.20 - klo:16:35 »
Ei se oikeasti olekaan itsetunnosta kiinni. Kunhan provosoivasti kirjoitin.
Ja on ihan hyvä kokea se, ettei minusta ole uskomaan. Kun kyse ei olekaan minusta/sinusta.

Raamattu kyllä neuvoo ihan oikein, että itseään täytyy arvioida ja tutkia. En ole kokemukseni perusteella ihan vakuuttunut, että malttavatko innokkaimmat arvioijat pysyä niissä kehyksissä.

Mietin lähinnä niitä jotka vielä etsivät. Ettemme omalla malttamattomuudellamme yritä "herätellä rakkautta" liian kiivaasti. Että luottaisimme Jumalan aloittamaan työhön toistemme suhteen.
Ihmisroska

Poissa Paulus

  • Viestejä: 6773
  • "…olitte eksyksissä niinkuin lampaat…" (1.Piet. 2)
Vs: Pelastusvarmuus
« Vastaus #50 : 23.08.20 - klo:17:08 »
Minulla kokemuksellisesti "uskossa oleminen" tarkoittaa sitä mitä minulle tapahtui 16 kesäisenä. Mikkelin tuomiokirkkoseurakunnan seurakuntasalin "takasalissa" olin vihdoin niin murtunut Herran kutsusta, että itkien, kasvot märkänä ja nenä vuotavana pyysin Herraa ottamaan koko elämäni, en enää vastusta.

Sen jälkeen olen aina kokenut että sain silloin uskon, se tuli minuun, PYhä Henki tuli asumaan minuun. Tiedän sen siitä että Raamattu tuli niinkuin "omaksi" silloin. Kaikki mitä siellä on, puhuu juuri siitä mitä minulle tapahtui.

On tosi kivaa lukea näitä uskoontulokertomuksia ihan siinäkin mielessä, että niissä on niin paljon samoja elementtejä, joita itse on saanut käydä läpi. Kuten esim. tuo uskoontuloikäkin on usein juuri tuo 16 vuotta. Niin oli minullakin. Ja on ihan hyvä sekin, että näitä uskoontulemisia tapahtuu kirkonkin piirissä, kuten itsellänikin.

On paljon puhetta siitä, että pitää olla oma seurakunta, johon kuuluu. Itse olen sitä mieltä, että jokainen uskova kuuluu Kristuksen seurakuntaan. Se voi olla luterilainen, baptisti-, helluntaiseurakunta tai joku muu. Mutta niitä ei kysellä viimeisellä rajalla.

Itse olen ollut ilman "nimikkoseurakuntaa" jo 21 vuotta, mutta se ei tarkoita sitä, että olisin ilman seurakuntaa. Tilanne on vain se, mikä se on. En katso voivani tulla oikeammaksi kristityksi liittymällä johonkin. Pienimuotoiset kokoontumiset ovat täyttäneet tämän seurakunta-aukon.
Lainaus
Vaatii huomattavaa tietoisuutta käsittää oman tietämättömyyden laajuus.”
—   Thomas Sowell

Poissa TJ

  • Viestejä: 198
Vs: Pelastusvarmuus
« Vastaus #51 : 24.08.20 - klo:12:42 »
Miksi ihmisellä pitäisi olla pelastusvarmuus?

Itse olen yrittänyt opetella sietämään epävarmuutta elämässä.
Minulle pelastusepävarmuus on ollut se kaikkein vapauttavin ajatus mitä voi olla. Ei tarvitse yrittää edes uskoa, koska ihmisen taivaaseen pääseminen tai helvettiin joutuminen riippuu Jumalan valinnasta. Vasta taivaan portilla sen tietää, pääseekö taivaaseen vai joutuuko helvettiin. Jumalan iankaikkisesta ennaltatietämyksestä ja valinnasta voimme lukea luterilaisista tunnustuskirjoista Yksimielisyyden ohje.

http://tunnustuskirjat.fi/yo/11.html

Poissa Soltero

  • Viestejä: 2461
Vs: Pelastusvarmuus
« Vastaus #52 : 24.08.20 - klo:13:05 »
Raamattu opettaa pelastuksen perustuvan pelkästään horjumattomaan uskoon Jeesuksen Kristuksen sovitustyöhön.
Pyhä Henki antaa varman ja lujan toivon, joka ulottuu kuoleman rajan yli.
Jeesus ei jätä ihmisiä yksin epävarmuuteen mahdollisesta pelastumisesta,
vaan Hän toimii aktiivisesti ylipappina ja pitää uskovistaan kiinni,
ikään kuin ankkuriköyden avulla:

"Jättäkäämme sen tähden Kristuksen opin alkeet
ja edetkäämme täysi-ikäisyyteen, ryhtymättä uudestaan laskemaan perustusta:
parannusta kuolleista teoista ja uskoa Jumalaan, oppia kasteista,
kätten päällepanemisesta, kuolleiden ylösnousemuksesta ja iankaikkisesta tuomiosta.
Näin me teemme, jos vain Jumala sallii.
Mahdotontahan on uudistaa parannukseen niitä, jotka kerran ovat päässeet valoon, maistaneet taivaallista lahjaa ja
tulleet osallisiksi Pyhästä Hengestä, maistaneet Jumalan hyvää sanaa ja tulevan maailmanajan voimia  mutta ovat luopuneet.
He näet itse uudestaan ristiinnaulitsevat Jumalan Pojan ja häpäisevät häntä julkisesti.

Koska Jumala tahtoi lupauksen perillisille vieläkin vakuuttavammin osoittaa,
että hänen päätöksensä on muuttumaton, hän vakuutti sen valalla. 
Näistä kahdesta muuttumattomasta asiasta, joissa Jumala ei voi valehdella,
me näin saamme voimakkaan rohkaisun, me,
jotka olemme paenneet pitämään kiinni edessämme olevasta toivosta.

Se toivo on meille kuin sielun ankkuri, varma ja luja, ja se ulottuu esiripun sisäpuolelle asti. 
Sinne Jeesus meni edelläjuoksijana meidän puolestamme, kun hän oli tullut ylipapiksi ikuisiksi ajoiksi, Melkisedekin järjestyksen mukaan."
(Hepr. 6: 1-6; 17-20)


Poissa sandia

  • Ylläpitäjä
  • Viestejä: 6327
Vs: Pelastusvarmuus
« Vastaus #53 : 24.08.20 - klo:16:37 »
Miksi ihmisellä pitäisi olla pelastusvarmuus?

Itse olen yrittänyt opetella sietämään epävarmuutta elämässä.
Minulle pelastusepävarmuus on ollut se kaikkein vapauttavin ajatus mitä voi olla. Ei tarvitse yrittää edes uskoa, koska ihmisen taivaaseen pääseminen tai helvettiin joutuminen riippuu Jumalan valinnasta. Vasta taivaan portilla sen tietää, pääseekö taivaaseen vai joutuuko helvettiin. Jumalan iankaikkisesta ennaltatietämyksestä ja valinnasta voimme lukea luterilaisista tunnustuskirjoista Yksimielisyyden ohje.

http://tunnustuskirjat.fi/yo/11.html

Luin viestissäsi olevan linkin tekstin. Mielestäni tulkintasi ei vastaa alkuperäistä katkelmaa Tunnustuskirjoista.
Kirjoituksen mukaan Pyhä Henki todistaa pelastuneille, että he ovat Jumalan lapsia. Siis epävarmuutta Ei ole.

"Valittuja kuvataan sen vuoksi näin: "Minun lampaani kuulevat minun ääneni ja minä tunnen ne, ja ne seuraavat minua. Ja minä annan heille iankaikkisen elämän" (Joh. 10:27 s.). Ne jotka "aivoituksen mukaan" on määrätty saamaan perintöosa, ne kuulevat evankeliumin, uskovat Kristukseen, rukoilevat ja kiittävät; heidät pyhitetään rakkaudessa (Ef. 1:11, 13, 14 s.). Heillä on toivoa ja kärsivällisyyttä, he saavat ristiä kantaessaan lohtua (Room. 8:25). Vaikka tämä kaikki ilmeneekin heissä kovin heikosti, on heillä ainakin vanhurskauden nälkää ja janoa (Matt. 5:6).
Näin Jumalan Henki todistaa valituille, että he ovat Jumalan lapsia.
"
« Viimeksi muokattu: 24.08.20 - klo:16:48 kirjoittanut sandia »

Poissa TJ

  • Viestejä: 198
Vs: Pelastusvarmuus
« Vastaus #54 : 24.08.20 - klo:19:11 »
Miksi ihmisellä pitäisi olla pelastusvarmuus?

Itse olen yrittänyt opetella sietämään epävarmuutta elämässä.
Minulle pelastusepävarmuus on ollut se kaikkein vapauttavin ajatus mitä voi olla. Ei tarvitse yrittää edes uskoa, koska ihmisen taivaaseen pääseminen tai helvettiin joutuminen riippuu Jumalan valinnasta. Vasta taivaan portilla sen tietää, pääseekö taivaaseen vai joutuuko helvettiin. Jumalan iankaikkisesta ennaltatietämyksestä ja valinnasta voimme lukea luterilaisista tunnustuskirjoista Yksimielisyyden ohje.

http://tunnustuskirjat.fi/yo/11.html

Luin viestissäsi olevan linkin tekstin. Mielestäni tulkintasi ei vastaa alkuperäistä katkelmaa Tunnustuskirjoista.
Kirjoituksen mukaan Pyhä Henki todistaa pelastuneille, että he ovat Jumalan lapsia. Siis epävarmuutta Ei ole.

"Valittuja kuvataan sen vuoksi näin: "Minun lampaani kuulevat minun ääneni ja minä tunnen ne, ja ne seuraavat minua. Ja minä annan heille iankaikkisen elämän" (Joh. 10:27 s.). Ne jotka "aivoituksen mukaan" on määrätty saamaan perintöosa, ne kuulevat evankeliumin, uskovat Kristukseen, rukoilevat ja kiittävät; heidät pyhitetään rakkaudessa (Ef. 1:11, 13, 14 s.). Heillä on toivoa ja kärsivällisyyttä, he saavat ristiä kantaessaan lohtua (Room. 8:25). Vaikka tämä kaikki ilmeneekin heissä kovin heikosti, on heillä ainakin vanhurskauden nälkää ja janoa (Matt. 5:6).
Näin Jumalan Henki todistaa valituille, että he ovat Jumalan lapsia.
"
Sinulla on asiasta vähän eri käsitykset. Lutherin mukaan Jumala valitsee. Pelastusvarmuus-kokemususko on minulle täysin vierasta, se on lähinnä omat tikapuut taivaaseen-uskoa. Siinä uskoo pelastuvansa, koska uskoo omaan pelastusvarmuuteensa nostamalla itseään Jumalan edelle. Toki kukaan ei nosta itseään tietoisesti Jumalan edelle, mutta oppi/teoria/väite nostaa uskovaisen Jumalan edelle. Monet eivät tiedosta sitä.

Poissa Janne

  • Viestejä: 661
Vs: Pelastusvarmuus
« Vastaus #55 : 24.08.20 - klo:19:22 »
Usein tunnustavat luterilaiset puhuvat jälleennäkemisen toivosta. Toivo ei ole sama asia kuin varmuus. Joten ei ainakaan voida kaverin tai itsensä puolesta luvata varmuutta, mutta toivoa. Herra yksin päättää.

Anton

  • Vieras
Vs: Pelastusvarmuus
« Vastaus #56 : 24.08.20 - klo:20:07 »
En ole kuullut, että kukaan pelastusvarmuudesta puhuva uskoisi omaan pelastusvarmuuteen. Useimmiten se tarkoittaa luottamusta siihen, että Jumala on sitoutunut toimimaan Sanansa mukaisesti.

Poissa Soltero

  • Viestejä: 2461
Vs: Pelastusvarmuus
« Vastaus #57 : 24.08.20 - klo:20:21 »
Raamattu opettaa Jeesukseen uskovia tarttumaan kiinni iankaikkiseen elämään.
Se on paljon konkreettisempaa kuin pelkkä toivominen.

"Kilvoittele hyvä uskon kilvoitus, tartu kiinni iankaikkiseen elämään,
johon olet kutsuttu ja johon hyvällä tunnustuksella olet tunnustautunut monen todistajan edessä.
Jumalan edessä, joka kaikki eläväksi tekee, ja Kristuksen Jeesuksen edessä, joka Pontius Pilatuksen edessä todisti, tunnustaen hyvän tunnustuksen, minä kehoitan sinua,
että tahrattomasti ja moitteettomasti pidät käskyn meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen ilmestymiseen saakka,
jonka aikanansa on antava meidän nähdä se autuas ja ainoa valtias, kuningasten Kuningas ja herrain Herra,
jolla ainoalla on kuolemattomuus;
joka asuu valkeudessa, mihin ei kukaan taida tulla; jota yksikään ihminen ei ole nähnyt eikä voi nähdä-hänen olkoon kunnia ja iankaikkinen valta."
(1. Tim. 6: 12-16)

Poissa TJ

  • Viestejä: 198
Vs: Pelastusvarmuus
« Vastaus #58 : 28.08.20 - klo:17:00 »
Raamattu opettaa Jeesukseen uskovia tarttumaan kiinni iankaikkiseen elämään.
Se on paljon konkreettisempaa kuin pelkkä toivominen.
"Se toivo on elämämme ankkuri, luja ja varma. Se ulottuu väliverhon tuolle puolen" (Hepr. 6:19).

Poissa TJ

  • Viestejä: 198
Vs: Pelastusvarmuus
« Vastaus #59 : 28.08.20 - klo:17:04 »
Raamattu opettaa pelastuksen perustuvan pelkästään horjumattomaan uskoon Jeesuksen Kristuksen sovitustyöhön.
Uskon horjumattomuuden mittaaminen ei uskoakseni kuulu kenellekään.