Puimatanner

Puimatanner => Laki ja evankeliumi => Aiheen aloitti: Paulus - 17.03.18 - klo:18:33

Otsikko: Kristinuskon ja uskontojen ero
Kirjoitti: Paulus - 17.03.18 - klo:18:33
Uskon kysymyksistä puhuttaessa tekee havainnon, että kristinuskoakin pidetään yhtenä uskontona uskontojen joukossa. Tietenkin on olemassa kristinuskonnollisuutta, joka ei ole kuitenkaan aitoa kristinuskoa. Uskonnollisuushan rakentuu sen varaan, että kun ihminen toimii tietyllä tavalla, niin hän saa pelastuksen ja Jumala hyväksyy hänet. Ne rakentuvat siis ansioperiaatteen mukaan.

Kristinuskossa asiat eivät mene näin. Kaikki pelastukseen tarvittava on tehty valmiiksi jokaiselle yksilölle, hänet "kutsutaan pöytään valmiille aterialle". Kaikki on valmista, mutta kaikki eivät hyödy kutsusta, koska eivät ota sitä vastaan. Kun ihminen ottaa kutsun vastaan, niin Jumala lahjoittaa hänelle tarvittavan uskon ja vähitellen tämä usko vahvistuu ja muuttaa ihmistä Jumalan tahdon mukaiseen elämään. Joitakin asioita jää pois ja joitakin tulee tilalle. Sitä prosessia kutsutaan pyhitykseksi ja se on loppuelämän pituinen prosessi.

Uskoon tulo ei siis ole vaikeaa. ihmisen suostuminen siihen kuitenkin tarvitaan.
Otsikko: Vs: Kristinuskon ja uskontojen ero
Kirjoitti: albert1 - 25.03.18 - klo:17:28
Paulus: " Kaikki pelastukseen tarvittava on tehty valmiiksi jokaiselle yksilölle, hänet "kutsutaan pöytään valmiille aterialle". Kaikki on valmista, mutta kaikki eivät hyödy kutsusta, koska eivät ota sitä vastaan. Kun ihminen ottaa kutsun vastaan, niin Jumala lahjoittaa hänelle tarvittavan uskon ja vähitellen tämä usko vahvistuu ja muuttaa ihmistä Jumalan tahdon mukaiseen elämään. "


Usko on siis Jahve-jumlan lahja ihmiselle. Tulisi ottaa vastaan jokin "kutsu aterialle". Mille ihmeen aterialle? Ja ketkä tällaisen ateriakutsun sitten lopulta saavat - myös hindutko, muslimit ja kaikkien muiden uskontojen edustajat?

Entä sellaiset primitiivisten heimojen edustajat, jotka eivät ole ikinä mistään ateriakutsusta kuulleetkaan?

Itse kiitän kutsusta mutta vastaan saman tien: kiitos ei, älylliseen itsemurhaan en koe olevani valmis!
Otsikko: Vs: Kristinuskon ja uskontojen ero
Kirjoitti: Ifa - 25.03.18 - klo:17:38

Itse kiitän kutsusta mutta vastaan saman tien: kiitos ei, älylliseen itsemurhaan en koe olevani valmis!
Älyllinen itsemurha on käsityksesi asiasta, ok ja kiitos tiedosta. Uskoon liittyvän keskustelun kannalta yhteistä ei siten ole.
Otsikko: Vs: Kristinuskon ja uskontojen ero
Kirjoitti: evlutkristitty - 29.03.18 - klo:12:15
Albert1 ja hänen älynsä.  :)  Kokeileppa sanoa sana ja katso syntyykö maapallon kaltainen planeetta avaruuteen ihmisineen ja eläimineen. 

Ellei synny, niin sinun on turha puhua älystäsi Lujasi edessä yhtään mitään. ;)

Näin se menee Albert1.  Ensin on tajuttava kuka on, sitten on tajuttava mistä tulee ja minne on menassa.
Kaikki nämä tapahtuvat sinun tahdostasi riippumatta. Olet siis mitätön tekijä tässä maailmankaikkeudessa, hetken päästä pieni kasa multaa.

Mieti vähän sinun älyllisyyttäsi. Polvistu sitten Luojasi eteen, anomaan häneltä viisautta.

Jaak. 1:5 Mutta jos joltakin teistä puuttuu viisautta, anokoon sitä Jumalalta, joka antaa kaikille alttiisti ja soimaamatta, niin se hänelle annetaan.
Otsikko: Vs: Kristinuskon ja uskontojen ero
Kirjoitti: Paulus - 29.03.18 - klo:14:35
Tulisi ottaa vastaan jokin "kutsu aterialle". Mille ihmeen aterialle? Ja ketkä tällaisen ateriakutsun sitten lopulta saavat - myös hindutko, muslimit ja kaikkien muiden uskontojen edustajat?

"Niin Jeesus sanoi heille: 'Totisesti, totisesti, minä sanon teille: ellette syö Ihmisen Pojan lihaa ja juo hänen vertansa, ei teillä ole elämää itsessänne. Joka syö minun lihani ja juo minun vereni, sillä on iankaikkinen elämä, ja minä herätän hänet viimeisenä päivänä'. " (Joh 6: 53, 54)
Otsikko: Vs: Kristinuskon ja uskontojen ero
Kirjoitti: evlutkristitty - 30.03.18 - klo:00:21
Aamen paulus. 😇
Otsikko: Vs: Kristinuskon ja uskontojen ero
Kirjoitti: Paulus - 30.03.18 - klo:06:05
Entä sellaiset primitiivisten heimojen edustajat, jotka eivät ole ikinä mistään ateriakutsusta kuulleetkaan?

Itse kiitän kutsusta mutta vastaan saman tien: kiitos ei, älylliseen itsemurhaan en koe olevani valmis!

Lähetystyötä on tehty 2000 vuotta. Se on parhaimmillaan ateriakutsun kuuluttamista. Meillä ei ole tietoa siitä, kuinka niiden käy, jotka sitä eivät saa kuulla. Mutta kutsun kuulevilla on vastuu siitä, miten heidän käy. Kutsun voi myös hylätä, mutta sitä voisi sanoa älyttömäksi itsemurhaksi.  :(
Otsikko: Vs: Kristinuskon ja uskontojen ero
Kirjoitti: albert1 - 30.03.18 - klo:07:24
Paulus: " Lähetystyötä on tehty 2000 vuotta. "

Onko sinulla käsitystä siitä, miten lähetystyötä on tehty esim. Etelä-Amerikan alkuperäiskansojen keskuudessa? Lähetystyö on tuhonnut monia vanhoja kulttuureja niiden "pakanallisuuden" vuoksi. Mikseivät nämä kulttuurit saaneet olla kristityiltä rauhassa?

Miksi meidätkin aikanaan ruotsalaisten toimesta pakkokäännytettiin Rooman kirkon uskoon? Ei meiltä kysytty, haluammeko kääntyä. Sitä kutsuttiin muistaakseni miekkalähetykseksi.
Otsikko: Vs: Kristinuskon ja uskontojen ero
Kirjoitti: Taisto - 30.03.18 - klo:09:01
Jeesus ei tullut perustamaan kirkkokuntia valtahierarkioineen, jotka olisivat myös naimisissa maallisen vallan kanssa. Päin vastoin - hänellä oli kovia sanoja sanottavana uskonnollisista vallanpitäjistä.

Kristillisyys ja kristillisyys ovat kaksi hyvin erilaista asiaa. Lähes vastakkaisia toisilleen.

Kapinallinen Jeesus on se johon minä uskon. Lähetystyö ja lähetystyö olisi myös syytä nähdä tästä vastakkainasettelusta käsin kahtena aivan eri asiana.

(Viestisi oli Paulukselle mutta minä nyt kiilasin tähän väliin - sorry).
Otsikko: Vs: Kristinuskon ja uskontojen ero
Kirjoitti: Paulus - 30.03.18 - klo:09:08
Paulus: " Lähetystyötä on tehty 2000 vuotta. "

Onko sinulla käsitystä siitä, miten lähetystyötä on tehty esim. Etelä-Amerikan alkuperäiskansojen keskuudessa? Lähetystyö on tuhonnut monia vanhoja kulttuureja niiden "pakanallisuuden" vuoksi. Mikseivät nämä kulttuurit saaneet olla kristityiltä rauhassa?

Tuo rauhassa oleminen kuulostaa hyvältä, jos ei tiedä, mitä se pitää sisällään. Jos saisin sinut lukemaan rov. Tuure Vapaavuoren kirjan "Valkoisena noitana Hanjassa", niin tuskinpa kirjoittaisit tuollaisia typeryyksiä. Ja onko lasten uhraaminen Molokille mielestäsi hyvä juttu?
Otsikko: Vs: Kristinuskon ja uskontojen ero
Kirjoitti: Paulus - 30.03.18 - klo:10:25
Onko sinulla käsitystä siitä, miten lähetystyötä on tehty esim. Etelä-Amerikan alkuperäiskansojen keskuudessa? Lähetystyö on tuhonnut monia vanhoja kulttuureja niiden "pakanallisuuden" vuoksi. Mikseivät nämä kulttuurit saaneet olla kristityiltä rauhassa?

Tässä eräs todiste siitä millaisia kulttuureja kristillinen lähetystyö on tuhonnut Etelä-Amerikan alkuperäiskansojen keskuudessa. Lähde: https://kalmistopiiri.wordpress.com/2017/02/18/capacocha-rituaali-inkalasten-seremoniallinen-uhraaminen-korkeissa-vuoristoissa/
Otsikko: Vs: Kristinuskon ja uskontojen ero
Kirjoitti: evlutkristitty - 30.03.18 - klo:15:53
On surullista nähdä, mitä kristinuskon keskeisistä arvoista luopumien on jo nyt saanut aikaan esimerkiksi täällä Euroopassa.

Kun ahneus, vallanhimo ja epärehellisyys saavat vapaat toimintaoikeudet ja - mahdollisuudet, niin se tietää kamalia asioita heikompiosaisille kansalaisille.

Näemme mitä karmeuksia esim. muslimit tekevät, jopa omilleen, saati muille. Kun muslimi tulee sitten kristittyjen pariin, niin hän alkaa heti vaatimaan omia "oikeuksiaan" kristityiltä. Kristittyjen on elätettävä heitä verorahoillaan ja taattava oikeudet harjoittaa omaa uskontoaan kristittyjen keskellä kristittyjen varoilla.

Muslimit eivät tunnusta velvollisuuksiaan kristittyjä ja muita ihmisiä kohtaan.

Kaikki epäjumalat ovat puolueellisia, nehän ovat ihmisten omia luomuksia, himoineen ja haluineen.
Otsikko: Vs: Kristinuskon ja uskontojen ero
Kirjoitti: albert1 - 30.03.18 - klo:17:23
Paulus: " Tässä eräs todiste siitä millaisia kulttuureja kristillinen lähetystyö on tuhonnut Etelä-Amerikan alkuperäiskansojen keskuudessa. Lähde: https://kalmistopiiri.wordpress.com/2017/02/18/capacocha-rituaali-inkalasten-seremoniallinen-uhraaminen-korkeissa-vuoristoissa/ "

Viittaat inkojen julmiin lapsiuhreihin. Vastaavanlainen tarina kerrotaan Raamatussakin, mutta onnellisemmalla lopputuloksella.

Uhraaminen on pohjimmaltaan uskonnollinen rituaali. Ihmisiä on todella uhrattu jumalille heidän lepyttämisekseen.  Tämä ei ole vierasta kristinuskollekaan. Aabrahamin poika  Iisak oli hyvin vähällä tulla uhriteuraaksi, isä oli valmis tappamaan poikansa ja näin uhraamaan hänet jumalalle. Jumala testasi isää julmalla tavalla.

Tämä on viite siitä, että jossain historian vaiheessa Israelin jumalalle on todella uhrattu ihmisiä, pojat olivat uhreina, ihan kuten Kristuskin jumalan poikana uhrattiin isänsä lepyttämiseksi. 1 Moos. 22:6-19 kertoo  Iisakin uhraamisesta. Hämmästyttävää on, että Iisak poikana alistui moiseen järjettömään surmatekoon.

Jumala tuli sitten katumapäälle ja esti aikeen, mikä todistaa sen, että jumalakin voi katua. Mutta mihin tätä irvokasta näytelmää tarvittiin?
Otsikko: Vs: Kristinuskon ja uskontojen ero
Kirjoitti: Paulus - 30.03.18 - klo:17:56
Uhraaminen on pohjimmaltaan uskonnollinen rituaali. Ihmisiä on todella uhrattu jumalille heidän lepyttämisekseen.  Tämä ei ole vierasta kristinuskollekaan. Aabrahamin poika  Iisak oli hyvin vähällä tulla uhriteuraaksi, isä oli valmis henkisesti tappamaan poikansa ja näin uhraamaan hänet jumalalle. Jumala testasi isää julmalla tavalla.

Nyt, kun vietämme Pitkääperjantaita, niin on hyvä muistaa, että veriuhreja ei enää tarvita.

"Sillä hän on yhdellä ainoalla uhrilla ainiaaksi tehnyt täydellisiksi ne, jotka pyhitetään" (Hepr.10:14).
Enää ei tarvita eläinuhreja ihmisuhreista puhumattakaan.

"…mutta nyt hän on yhden ainoan kerran maailmanaikojen lopulla ilmestynyt, poistaakseen synnin uhraamalla itsensä" (Hepr. 9:26).

Syntikysymys on ollut ja on edelleen ihmiskunnan ja yksityisen ihmisen suurin ongelma. Se on kumminkin ratkaistu riippumatta siitä, kelpaako se meille. Jos se kelpaisi ihmiskunnalle, niin pahimmat ongelmat olisivat pois päiväjärjestyksestä.
Otsikko: Vs: Kristinuskon ja uskontojen ero
Kirjoitti: Natanael - 30.03.18 - klo:20:17

Tämä on viite siitä, että jossain historian vaiheessa Israelin jumalalle on todella uhrattu ihmisiä, pojat olivat uhreina, ihan kuten Kristuskin jumalan poikana uhrattiin isänsä lepyttämiseksi. 1 Moos. 22:6-19 kertoo  Iisakin uhraamisesta. Hämmästyttävää on, että Iisak poikana alistui moiseen järjettömään surmatekoon.


Mihin tieteellinen näkökulmasi katosi?
Aabrahamhan lähti pois sen kansan keskeltä, jossa harjoitettiin monenlaisia syntejä.

Otsikko: Vs: Kristinuskon ja uskontojen ero
Kirjoitti: evlutkristitty - 30.03.18 - klo:21:54
Eihän Raamatusta mitään saa silloin, kun ei kirjoituksia usko.

Mutta mikä panee epäuskoisen kuitenkin lukemaan Raamattua ja keksimään kaikenlaisia omia mielikuvituksia Raamatun kirjoituksista?
Otsikko: Vs: Kristinuskon ja uskontojen ero
Kirjoitti: albert1 - 30.03.18 - klo:22:03
Natanael: Mihin tieteellinen näkökulmasi katosi?
Aabrahamhan lähti pois sen kansan keskeltä, jossa harjoitettiin monenlaisia syntejä.
 
Mutta oliko hän valmis tappamaan poikansa Iisakin? Kyllä vai ei ? 
Otsikko: Vs: Kristinuskon ja uskontojen ero
Kirjoitti: Natanael - 30.03.18 - klo:22:46
Natanael: Mihin tieteellinen näkökulmasi katosi?
Aabrahamhan lähti pois sen kansan keskeltä, jossa harjoitettiin monenlaisia syntejä.
 
Mutta oliko hän valmis tappamaan poikansa Iisakin? Kyllä vai ei ?

Et vastannut kysymykseeni.

-
Raamattu ilmaisee selvästi, että Aabraham oli valmis uhraamaan poikansa.

Hepr.11
17 Uskon kautta uhrasi Aabraham, koetukselle pantuna, Iisakin, uhrasi ainoan poikansa, hän, joka oli lupaukset vastaanottanut
18 ja jolle oli sanottu: "Iisakista sinä saat nimellesi jälkeläisen",
19 sillä hän päätti, että Jumala on voimallinen kuolleistakin herättämään; ja sen vertauskuvana hän saikin hänet takaisin.
Otsikko: Vs: Kristinuskon ja uskontojen ero
Kirjoitti: albert1 - 31.03.18 - klo:07:28
Evlutkristitty: " Mutta mikä panee epäuskoisen kuitenkin lukemaan Raamattua ja keksimään kaikenlaisia omia mielikuvituksia Raamatun kirjoituksista? "


En keksi "kaikenlaisia mielikuvituksia". Pyrin perustelemaan mielipiteeni ja kuuntelen myös toista osapuolta, mitä kaikki uskovat eivät ikävä kyllä aina tee. Saattaisi käydä niin, että jos tekee yhden kompromissin uskossaan, koko rakennelma romahtaa. Siksi katolisella kirkolla on kiellettyjen kirjojen luettelo.

Lukemiseni ei rajoitu pelkästään Raamattuun, vaan luen myös muiden uskontojen pyhiä kirjoituksia. Niihin on ollut mielenkiintoista ja rikastuttavaa tutustua. Niistä löytyy usein oman kansallisen kulttuurin leima, esim. mormonien kirjassa on selvästi amerikkalaisia piirteitä. Venäjällä nykyinen ortodoksinen usko on saamassa yhä kansallisempia piirteitä, se vahvistaa venäläistä identiteettiä. Uskonnot eivät ole irti ympäröivästä kulttuuristaan, vaan kuuluvat siihen yhtenä sen osana.

Kriittinen ajattelu on vaikea laji. On helpompi uskoa kuin ajatella kriittisesti. Ihminen on kuitenkin ristiriitainen olento, tunnetekijät saattavat syvällä ohjata ajatteluamme, ellemme niitä tiedosta. Voimme naurahtaa kun kuulemme sademetsien poppamiesseremonioista, mutta uskomme silti vakavasti siihen, että Jeesus syntyi neitseellisesti Mariasta tai voimme tulkita Raamattua aivan kirjaimellisesti.

Tämä ei merkitse sitä, etten arvostaisi sitä hyvää, mitä uskonnoista nousee. Lähipiiriini kuului nyt jo edesmennyt ihminen, joka uskon avulla vapautui viinasta ja huumeista. Usko sai aikaan sen, mihin lääkäri lääkehoidolla ja terapeuttisilla keskusteluilla pyrki, mutta ei onnistunut. Kuva uskonnoista ja niiden vaikutuksista ei ole musta-valkoinen. Mutta silloin kun uskonnollisin käsittein aletaan selittää maailmankaikkeuden syntyä, uskoa henkiparannukseen tai meedioihin, siirrytään alueille, joissa mielikuvitus voittaa järjen.
Otsikko: Vs: Kristinuskon ja uskontojen ero
Kirjoitti: Paulus - 31.03.18 - klo:10:31
Tämä ei merkitse sitä, etten arvostaisi sitä hyvää, mitä uskonnoista nousee. Lähipiiriini kuului nyt jo edesmennyt ihminen, joka uskon avulla vapautui viinasta ja huumeista. Usko sai aikaan sen, mihin lääkäri lääkehoidolla ja terapeuttisilla keskusteluilla pyrki, mutta ei onnistunut. Kuva uskonnoista ja niiden vaikutuksista ei ole musta-valkoinen. Mutta silloin kun uskonnollisin käsittein aletaan selittää maailmankaikkeuden syntyä, uskoa henkiparannukseen tai meedioihin, siirrytään alueille, joissa mielikuvitus voittaa järjen.

Olisi hyväksi oppia erottamaan usko ja uskonto toisistaan. Käytännössä niitä on vaikea erottaa toisistaan varsinkin toisen ihmisen kohdalla, omalla kohdalla uskonnollisuuden tunnistaa siitä, että se on raskasta puurtamista. Luoja-Jumala ei anna meille uskontoa, vaan uskon sille, joka ottaa sen vastaan. Tällainen uskova ihminen voi kuulua johonkin paikalliseen seurakuntaan tai olla kuulumatta. Uskon asiat voivat joskus olla mielikuvitusta, mutta eivät suinkaan aina. Uskossa on kieltämättä järjen ylittäviä tapahtumia, mutta en kutsuisi niitä uskonnollisiksi. Tällaisia asioita ovat tieteellissti selittämättömät parantumiset, taivaskokemukset, johdatukset jne.

Usko kohdistsuu siihen, mitä Jumala tekee tai on tehnyt, uskonnollisuus on mielestäni pääosin ihmiskeskeistä. Usko antaa ilon Jumalan teoista, uskonnollisuus kiinnittää huomion ihmisen tekemisiin.
Otsikko: Vs: Kristinuskon ja uskontojen ero
Kirjoitti: Natanael - 31.03.18 - klo:10:55

En keksi "kaikenlaisia mielikuvituksia". Pyrin perustelemaan mielipiteeni ja kuuntelen myös toista osapuolta, mitä kaikki uskovat eivät ikävä kyllä aina tee. Saattaisi käydä niin, että jos tekee yhden kompromissin uskossaan, koko rakennelma romahtaa. Siksi katolisella kirkolla on kiellettyjen kirjojen luettelo.


Minua kummastuttaa se, että luet Raamattua fingerporilaisittain.
Mielestäni se ei ole rehellinen asenne.
Pitäisi tutkia mitä kukakin kirjoittaja on oikeasti halunnut sanoa.
Tai kuka sanoi kenelle ja miksi.

Raamatussa, erityisesti Vanhassa testamentissa hyvin usein asiat tuodaan esille kaunistelematta niin kuin ne tapahtuivat.
Historian kirjoituksessa on poikkeuksellista, että kerrottaisiin myös hallitsijan tai muun johtajan virheet, töppäykset ja väärinkäytökset.

Raamatussa kuitenkin niin tehdään.
Siellä kerrotaan Aabrahamin puolitotuudet sisarpuolensa/vaimonsa Saaran kohdalla, Jaakobin petollisuus, Mooseksen ja Aaronin tekemät synnit, Daavid tekemä murha ja aviorikos, viisaan Salomon typeryydet ym.

Raamatussa on myös lukuisia kohtia, joissa niiden tarkoitus ymmärretään aivan väärin, jos tekstejä ei lueta kirjaimellisesti ja toisia, jotka johtavat mielettömyyksiin, jos ne luetaan kirjaimellisesti.

Täytyy ymmärtää kirjallisuuden laji.
Täytyy ymmärtää myös perusperiaatteet.
Silloin kun Raamattu tuo esiin esim synnin tai vanhurskauden jonkun tapahtuman kautta, kerronnassa vedetään totuus äärimmäiseen laitaan osoittamaan mistä on kyse.
Reaalimaailmassa kyse voi olla hieman muusta.

Kun Raamatussa käytetään esim sanaa 'kaikki', se voidaan ymmärtää luonnollisessa maailmassa samaan tapaan kuin nyky-Suomessa.
Esim. nykyäänkin voi koko kaupunki mennä katsomaan jotakin vierailevaa kuninkaallista tien varteen.
Todellisuudessa kaupunki ei liikahda mihinkään eikä siellä ainakaan minua eikä montaa muutakaan näy.

Hengellisesti kaikki tarkoittaa kaikkia, jokaikistä.
Kaikki synnit aiheuttavat kuoleman. Jokaikinen vihollinen pitää saada hengiltä.
Hengellisestä näkökulmasta katsoen Raamattu on hyvin usein ehdoton.
Otsikko: Vs: Kristinuskon ja uskontojen ero
Kirjoitti: albert1 - 31.03.18 - klo:13:08
Natanael: " Minua kummastuttaa se, että luet Raamattua fingerporilaisittain.
Mielestäni se ei ole rehellinen asenne.
Pitäisi tutkia mitä kukakin kirjoittaja on oikeasti halunnut sanoa.
Tai kuka sanoi kenelle ja miksi."


Tarkoitat siis, että luen Raamattua kuin jotain Hesarin sarjakuvaa? Ei kyllä pidä paikkaansa.

Luen Raamattua ihan samalla tavoin kuin Koraania, Veda-kirjoja tai vaikkapa  " Tiibettiläistä kirjaa elämästä ja kuolemasta " (1997).  Kirja koostuu hengellisistä opetuksista 14 000 vuoden takaa eli huomattavasti kristinuskoa varhaisemmalta ajalta. Kirja kuvaa ihmistä siten, että syvin olemuksemme on omassa tietoisuudessamme, joka jatkaa olemassaoloaan kuolemamme jälkeen. Kuolemassa tietoisuus siirtyy seuraavalle tasolle eli eräänlaiseen välitilaan, jota he kutsuvat bardoksi. Kyseessä on sielunvaellus olotilasta toiseen.

Kaiken kärsimyksen ydin on itsekeskeisessä minuudessa. Siitä vapautuminen johtaa valaistumisen tilaan ja pysyvään henkiseen rauhaan. Oman itsensä ehdoton hyväksyminen kipuineen ja pelkoineen ja astuminen ymmärryksen tielle johtaa asteittaiseen vapautumiseen kärsimyksestä. Prosessi on pitkä ja johtaa mielen ja kehon täydelliseen hallintaan, jopa kivuista vapautumiseen.

Muistan kuinka Vietnamin sodan aikana buddhalainen munkki poltti itsensä vastalauseeksi sotaa käyville politikoille. Hänen olemuksessaan ei näkynyt liekkien synnyttämää kipua, ei minkäänlaista tuskaa. Se oli hätkähdyttävä näky, joka näytettiin TV:ssä.

Miten ihminen voi päästä tällaiseen olotilaan? Minä en sitä ymmärrä. Se, minkälaisia ihmisiä eri uskonnot synnyttävät, on mielestäni oleellista, rauhantahtoisia tai väkivaltaisia fanaatikkoja. Tämä väkivaltaa vastustava kuva buddhalaisuudesta tosin särkyi, kun jotkut munkit Burmassa kävivät muslimien kimppuun. Kaikki buddhalaiset eivät siis sittenkään sanoudu irti väkivallasta.

Sekava ja ristiriitainen on eri uskontojen maailma. Kristinusko ei yhtenä uskontona monista nouse mitenkään muiden yläpuolelle. Miten joku tietty uskonto monien uskontojen joukosta voisi kertoa meille totuuden jumalasta?

Kannattaa muistaa, että uskontojen syntyaikoihin meillä ei ollut tiedettä, kuten nyt on. Uskontojen ja tieteen välillä on ristiriitoja.
Otsikko: Vs: Kristinuskon ja uskontojen ero
Kirjoitti: evlutkristitty - 31.03.18 - klo:16:16
Tiede syöttää pitkää valetta, joka voidaan tieteen avulla valheeksi myös toditaa. Silti sitä syötetään ja ihmiset uskovat. Miksi  juuri valhe on noin herkullista ihmisille? Väitetään tyhjän räjähtäneen sattumalta, vaikka hyvin tiedetään, ettei tyhjä rajähdä sattumalta, eikä edes yrittämällä. Väitetään evoluutiosta, vaikka sellaista ei ole olemassakaan. Eläimet on luotu juuri sellaisiksi kun ne ovat, ja päinvastoin kun väitetään, luonto ja eläimistö kuihtuu koko ajan. Kunnes häviää atomeina avaruuteen. Tämän kertoo jo raamattu, vaikka on vanha kirja. Pikkuhiljaa tiedemiehetkin heräävät ilmaston lämpenemiseen, joka edeltää maapallon lopullista tuhoa.

Miksi ihmisten rakentamat epäjumalat ovat kunnoitettuja ja tärkeitä, mutta Jumala joka on luonut taivaan ja maan ja kaikki mitä niissä on, kielletään.

Vastaus, koska ihmisen tekemät jumalat ovat ihmisen näköisiä!

*) Jumalaa eikä Jumalan tekoja ihminen ei ymmärrä, siksi hän koittaa satuilemalla keksiä vastauksia itselleen.

Kukaan ihminen ei tule koskaan tietämään, miten tyhjästä luodaan materiaa, elollisia eläimiä ja kasveja.
Otsikko: Vs: Kristinuskon ja uskontojen ero
Kirjoitti: Natanael - 01.04.18 - klo:11:04
Natanael: " Minua kummastuttaa se, että luet Raamattua fingerporilaisittain.
Mielestäni se ei ole rehellinen asenne.
Pitäisi tutkia mitä kukakin kirjoittaja on oikeasti halunnut sanoa.
Tai kuka sanoi kenelle ja miksi."


Tarkoitat siis, että luen Raamattua kuin jotain Hesarin sarjakuvaa? Ei kyllä pidä paikkaansa.


Ikävä kyllä olet jo useasti ottanut esille jonkun sanan tai lauseen irti asiayhteydestä tai Raamatun kirjoittajan tarkoittamasta ajatuksesta ja lukenut sitä fingerporilaisittain.

https://goo.gl/images/m5QQEW


http://www.kaleva.fi/fingerpori/2018-03-29/#.WsCT6Sq8AUY
Otsikko: Vs: Kristinuskon ja uskontojen ero
Kirjoitti: Natanael - 01.04.18 - klo:11:17
Sekava ja ristiriitainen on eri uskontojen maailma. Kristinusko ei yhtenä uskontona monista nouse mitenkään muiden yläpuolelle. Miten joku tietty uskonto monien uskontojen joukosta voisi kertoa meille totuuden jumalasta?


Muissa uskonnoissa annetaan kasapäin ohjeita mitä ihmisen tehdä voidakseen pelastua.

Kristinuskossa Jumala teki kaiken.
Käytännön totuus on kuitenkin se, että monet kristilliset kirkot ovat lisänneet omat esteratansa estämään pelastuksen saamista:
Tee tätä, et saa tehdä tuota jne.

Otsikko: Vs: Kristinuskon ja uskontojen ero
Kirjoitti: Paulus - 01.04.18 - klo:11:43
Kristinuskossa Jumala teki kaiken.
Käytännön totuus on kuitenkin se, että monet kristilliset kirkot ovat lisänneet omat esteratansa estämään pelastuksen saamista:
Tee tätä, et saa tehdä tuota jne.

Tämä on erittäin merkittävä huomio. Ydin on tuossa lihavoidussa. Kristinuskonto on harhaoppi, jota valitettavasti kohtaa ns. seurakunnissa nimikristillisyytenä. Siinä ydin on ihmisen aktiivisuudessa. Toki aito uskokin tuottaa tekoja, mutta ne ovat seurausta uskosta, ei sen edellytys.

En väitä, että kristinuskonnollisuuskaan on täysin arvotonta, onhan se kulttuurissamme saanut aikaan myös hyviä asioita. Mutta se ei tyydytä ihmissydäntä, vaan jättää sen edelleen tyhjäksi.

Otsikko: Vs: Kristinuskon ja uskontojen ero
Kirjoitti: evlutkristitty - 01.04.18 - klo:11:50
Nainhän se on Natanael. Ihminen on syntinen ja erehtyväinen, uskovanakin. Pyrkimys itse itsensä vanhurskauttamiseen (Jumalalle kelpaavaksi tekemiseen) elää langenneessa luonnossamme voimakkaana.
Samoin halu Jumalan kaltaiseksi, (kaikkitietäväksi, erehtymättömäksi ja kaikkivaltiaaksi),  tulemiseen.
Juuri näimme TV:stä henkilöitä, jotka ruoskivat itsensä verille, ja jotkut naulitsevat itsensä ristille, tullakseen paremmiksi ja päästäkseen synneistään.  Tee se itse vanhurskaus, eli omavanhurskaus, on hyvin tyypillinen ilmiö ihmiskunnassa. Pelastusteitä (erilaisia uskontoja) keksitään koko ajan lisää, ja vanhoja muokataan paremmin lihan tarpeita, (himoja ja haluja), vastaaviksi.

Epäusko on puolestaan syntisen haluttomuutta tulla syntiseksi, ja tunnustaa syntejään. Koska hän ei tunnusta itselleen olevansa syntinen ja kadotettu, niin hän ei ano Kristukselta armahdusta synneistään.

Langennut luontomme ei ole mikään pikkujutti joka korjaantuisi fixaamalla, vaan se on todellinen taakka, niin yksilölle kun ihmiskunnallekin. Usko Kristukseen hillitsee himojamme ja halujamme, ja saa ihmisen vaihtelevassa määrin käyttäytymään paremmin lähimmäisiään kohtaan, silti synninvoima lihassa on suuri ja sisäinen taistelu lihan ja Hengen välillä käy koko ajan.

Gal. 5:17 Sillä liha himoitsee Henkeä vastaan, ja Henki lihaa vastaan; nämä ovat nimittäin toisiansa vastaan, niin että te ette tee sitä, mitä tahdotte.
Gal. 5:18 Mutta jos te olette Hengen kuljetettavina, niin ette ole lain alla.

Lain alla elävä elää rangaistuksen pelossa, tietoisena väärinteoistaan ja niitä seuraavasta rangaistuksesta.

Kristuksessa vanhurskautetun kaikki synnit on sovitettu, annettu anteeksi, koska Kristus kärsi rangaistuksen.

Jumalaton on puolestaan paatunut henkilö, hän ei tunne syntejään eikä väärintekojaan. Kadotustuomio tulee hänelle yllättäen, kun synnyttävän naisen kipu. Hän voi joitakin syntejä toki tunteakin, mutta ne eivät tule hänelle vaivaksi, eikä hän usko joutuvansa niistä tilille kaikkivaltiaan edessä.
Otsikko: Vs: Kristinuskon ja uskontojen ero
Kirjoitti: Jopo - 01.04.18 - klo:13:15
Täällä on esitety mm. ettei VT:ssa kerrota selkeästi Jeesuksen ylösnousemuksesta 3:na päivänä. Pyrkimuksenä osoittaa ennustus paikkansa pitämättömäksi. Koska ennustusta ei ole niin selvästi ja tarkasti VT:ssa kuvattu. Jeesus itse puhui siitä kyllä. Viitaten Joonan 3. päivään esikuvana Jeesuksen ylösnousemuksesta.

Tässä (vain) muutamia VT:n ennustuksia Jeesuksesta satoja vuosia ennen Hänen maan päälle tuloa.

Jes. 7: "Sentähden Herra itse antaa teille merkin: Katso, neitsyt tulee raskaaksi ja synnyttää pojan ja antaa hänelle nimen Immanuel" (jos neitsyt tarkoittaisi VAIN nuorta naista, mikä ihmeen merkki se olisi?)

Jes.35: "Silloin avautuvat sokeain silmät ja kuurojen korvat aukenevat. Silloin rampa hyppii niinkuin peura ja mykän kieli riemuun ratkeaa"

Ps.22:  "Minä voin lukea kaikki luuni; he katselevat minua ilkkuen;  he jakavat keskenänsä minun vaatteeni ja heittävät minun puvustani arpaa"

Jes.53:  "Me pidimme häntä rangaistuna, Jumalan lyömänä ja vaivaamana, mutta hän on haavoitettu meidän rikkomustemme tähden, runneltu meidän pahain tekojemme tähden. Rangaistus oli hänen päällänsä, että meillä rauha olisi, ja hänen haavainsa kautta me olemme paratut. Me vaelsimme kaikki eksyksissä niinkuin lampaat, kukin meistä poikkesi omalle tielleen. Mutta Herra heitti hänen päällensä kaikkien meidän syntivelkamme.  Häntä piinattiin, ja hän alistui siihen eikä suutansa avannut; niinkuin karitsa, joka teuraaksi viedään, niinkuin lammas, joka ääneti keritsijäinsä edessä, niin ei hän suutansa avannut"

Jes.53: " hän antoi sielunsa alttiiksi kuolemaan, ja hänet luettiin pahantekijäin joukkoon, hän kantoi monien synnit, ja hän rukoili pahantekijäin puolesta"

Toteutunutta:
1) Sana Joosefille:"Tämä kaikki on tapahtunut, että kävisi toteen, minkä Herra on puhunut profeetan kautta, joka sanoo: "Katso, neitsyt tulee raskaaksi ja synnyttää pojan, ja tälle on annettava nimi Immanuel", mikä käännettynä on: Jumala meidän kanssamme.
2) Jeesus paransi rampoja, kuuroja, avasi sokeain silmiä näkemään
3) Jeesusta pilkattiin vielä ristillä:"Ja kansa seisoi ja katseli. Ja hallitusmiehetkin ivasivat häntä ja sanoivat: "Muita hän on auttanut; auttakoon itseänsä, jos hän on Jumalan Kristus, se valittu."
4) Sotilaista kerrotaan:"Ja he jakoivat keskenään hänen vaatteensa ja heittivät niistä arpaa"
5) Jeeus tuomittiin Pilatuksenkin mukaan löytämättä Hänestä "mitään syytä". Hän alistui tuomioon. Eikä hän lopulta vastannut enää syytöksiinkään, jota ihmeteltiin.
6) Jeesus rukoili ristillä:"Isä, anna heille anteeksi, sillä he eivät tiedä, mitä he tekevät."

Mitä tuohon vastataan epäuskon näkökulmasta? Tällaista on esitetty (ei vielä täällä palstoilla):
'Koska ennustukset on kirjattu niin tarkasti, ne on tahallisesti vain sovitettu yhteen VT:n ennustusten kanssa'.

Toiseksi: 'Koska lasta ei voi normaalisti saada ilman miestä (ikään kuin silloin sitä ei olisi tiedetty!), täytyy kyseessä olla myytti jolla on haluttu korostaa syntyvän lapsen ainutlaatuisuutta'. 'Onhan niitä muitakin vastaavan tyyppisiä legendoja ollut. jne.'

Eli olipa ennustukset joltain osin epätarkkoja (ei täydellisiä) tai sitten tarkkoja, ne selitetään yhtä sujuvasti pois.


Löytyykö muista uskonnoista vastaavaa, jossa eri kirjoittajien vuosisatoja aiemmin ennustettu toteutuu?

Otsikko: Vs: Kristinuskon ja uskontojen ero
Kirjoitti: Natanael - 01.04.18 - klo:14:19
Raamattu viittaa esikuvissa usein kolmanteen päivään.

Jokaisen Raamatun lukijan kannattaisi aina kysyä itseltään, kun tulee lukiessa vastaan joku maininta kolmannesta päivästä, liittyykö tuo kohta jollain tapaa Jeesukseen.

Aabrahamin mennessä uhraamaan Iisakia
"Kolmantena päivänä Aabraham nosti silmänsä ja näki sen paikan kaukaa."

Tuo paikka, jossa Aabraham aikoi uhrata Iisakin, oli Moorian vuori.
Sama, jonne myöhemmin rakennettiin temppeli.

"Sitten Salomo alkoi rakentaa Herran temppeliä Jerusalemiin, Moorian vuorelle, jossa Herra oli ilmestynyt hänen isällensä Daavidille, siihen paikkaan, jonka Daavid oli valmistanut, jebusilaisen Ornanin puimatantereelle"

Jeesuksen kuolema tapahtui noilla seuduilla.


-

Israelin erämaavaelluksen aikana Jumalan arkki kulki kolme päivänmatkaa edellä kansaa.

"Niin he lähtivät liikkeelle Herran vuoren luota ja vaelsivat kolme päivänmatkaa. Ja Herran liitonarkki kulki heidän edellänsä kolme päivänmatkaa etsimässä heille levähdyspaikkaa."
Otsikko: Vs: Kristinuskon ja uskontojen ero
Kirjoitti: albert1 - 01.04.18 - klo:16:37
Evlutkristitty: " Epäusko on puolestaan syntisen haluttomuutta tulla syntiseksi, ja tunnustaa syntejään."


Synti on eräs kristinuskon keskeisimpiä käsitteitä, jota vaivaa melkoinen epämääräisyys. Synnit kun tuntuvat muuttuvan ajan saatossa.

Synnillään Aadam on "ensimmäinen ihminen" , joka on kadottanut pyhyytensä ja vanhurskautensa, jotka hän oli saanut koko ihmiskuntaa varten. Syntyi kammottava "perisynniksi" kutsuttu puute ihmisessä, hänestä tuli paha ja turmeltunut olento syntymästään lähtien. Tämä synti aiheutti sen, että hän ja hänen kauttaan  "periytyvä  synti "  ovat saattaneet ihmisen kärsimyksen ja jopa kuoleman herruuden alaiseksi. Aadamin - yhden ihmisen -  teolla on Raamatun mukaan ollut kammottavat seuraamukset koko ihmiskunnalle.

Näistä perisynnin seuraamuksista saa kuvan, että kuolemaa ei alun perin ollutkaan, koska se astui maailmaan vasta tämän Aadamin lankeemuksen jälkeen. Elivätkö ihmiset siis aikaisemmin määrättömän pitkän ajan, koska kuolemaa ei ollut olemassa? Koska kuolema on synnin palkka (Room. 6:23), niin synnittömässä maailmassa ei siis kuoltu lainkaan?

Olen koettanut pohjustaa tätä kysymystäni vähän laajemmin kuin aikaisempia kysymyksiä, jotka ovat ärsyttäneet joitakuita uskossaan vahvoja. En halua ärsyttää ketään, haluan vain tietää uskoon perustuvan vastauksen.  Eri kirkkokunnilla tosin saattaa asiasta olla toisistaan poikkeavat käsitykset. Luterilaiseen uskonkäsitykseen ei kuulu kiirastuli, joka taas on osa roomalaiskatolista uskonnollista näkemystä. Siellä kidutaan ja kärsitään vain määräaika, ei ikuisesti. Ortodoksista käsitystä asiasta en tunne, mutta luulen että se poikkeaa läntisen kirkon käsityksistä.
Otsikko: Vs: Kristinuskon ja uskontojen ero
Kirjoitti: Natanael - 01.04.18 - klo:17:20

Synti on eräs kristinuskon keskeisimpiä käsitteitä, jota vaivaa melkoinen epämääräisyys. Synnit kun tuntuvat muuttuvan ajan saatossa.


Mitä tarkoitat sillä, että synnit muuttuvat?

Kyllä, henkilökohtaisestikin tiedän, että jonkun uskonsuunnan syntinä pitämä asia ei ole enää siellä syntiä.

Ei, ei muutu. Raamatussa synti on pysynyt kaiken aikaa samana.

Se, mikä liittyy juutalaisten rituaalisiin asioihin VT:n aikaisessa jumalanpalveluksessa ei ole koskaan koskenut kristittyjä.
Silti niihinkin liittyvät yksityiskohdat voisivat kertoa hyvin paljon lisää synnistä nykyisellekin kristitylle, jos vain osattaisiin niitä lukea. Esim. saastaisuuteen ja spitaaliin liittyvät.
Se, että kaikkea eivät kaikki ymmärrä, minut mukaan lukien, ei tee tyhjäksi sitä, että voi ymmärtää aivan riittävästi.


Esimerkiksi UT kirjoittaa "kaikki ovat syntiä tehneet ja ovat Jumalan kirkkautta vailla"

Sen ymmärtäminen, miten syntiseksi tulee, ei muuta tuo loppupäätelmää.

Otsikko: Vs: Kristinuskon ja uskontojen ero
Kirjoitti: albert1 - 01.04.18 - klo:17:51
Natanael: " Mitä tarkoitat sillä, että synnit muuttuvat?"


Kun tutkin vanhoja kirkonkirjoja, löytyi sieltä usein merkintöjä "ripitetyistä" naisista. He olivat saaneet avioliiton ulkopuolisen lapsen, eikä isästä kirkonkirjojen mukaan ollut tietoa, vaikka kaikki paikkakunnalla kyllä tiesivät, että se oli irstaaksi tunnettu talon isäntä.

Enää nämä yksinäiset äidit eivät koe näin nöyryyttävä kohtelua kirkon taholta eli tämä "synti" on saanut erilaisen kohtelun, asenne asiaan  on muuttunut ymmärtäväisemmäksi. Väestöliitto ja neuvolat auttavat ja tukevat näitä aiemmin uskonnon julmalla tavalla "huonoiksi naisiksi" leimaamia ihmisiä.

Vielä siitä perisynnistä (1 Moos.3). Eikö ole todella väärin ja kohtuutonta, että yhden ihmisen -  Aadamin -teko leimaa  koko ihmiskuntaa, jopa syntymättömiä sukupolvia? On turha korostaa sitä, että Kristus tuli vapauttamaan tästä kirouksesta, koska perisynnin tapahtumahetkestä oli ajallisesti pitkä matka - luultavasti tuhansia vuosia - Kristuksen syntymään.

Mihin nämä onnettomat raukat joutuivat, jotka kuolivat ennen Kristuksen syntymää? Vastaatko jälleen: en tiedä, vai kerrotko minne joutuivat? Minä olettaisin Paavalin sanojen perusteella, että kastamattomina kadotukseen. Kaste oli pelastumisen ehto.

Toivottavasti en ole nyt irroitellut asioita yhteyksistään. Esivanhempiemme "alkusynti" leimasi tuhansia miljoonia ihmisiä luomisesta alkaen. Mielestäni se on eettisesti väärin ja julmaa ihmiskuntaa kohtaan, joka sekin on luojan kätten töitä Raamatun mukaan..
Otsikko: Vs: Kristinuskon ja uskontojen ero
Kirjoitti: Jopo - 01.04.18 - klo:18:09
Raamattu viittaa esikuvissa usein kolmanteen päivään.

Jokaisen Raamatun lukijan kannattaisi aina kysyä itseltään, kun tulee lukiessa vastaan joku maininta kolmannesta päivästä, liittyykö tuo kohta jollain tapaa Jeesukseen.

Aabrahamin mennessä uhraamaan Iisakia
"Kolmantena päivänä Aabraham nosti silmänsä ja näki sen paikan kaukaa."

Tuo paikka, jossa Aabraham aikoi uhrata Iisakin, oli Moorian vuori.
Sama, jonne myöhemmin rakennettiin temppeli.

"Sitten Salomo alkoi rakentaa Herran temppeliä Jerusalemiin, Moorian vuorelle, jossa Herra oli ilmestynyt hänen isällensä Daavidille, siihen paikkaan, jonka Daavid oli valmistanut, jebusilaisen Ornanin puimatantereelle"

Jeesuksen kuolema tapahtui noilla seuduilla.
-
Israelin erämaavaelluksen aikana Jumalan arkki kulki kolme päivänmatkaa edellä kansaa.

"Niin he lähtivät liikkeelle Herran vuoren luota ja vaelsivat kolme päivänmatkaa. Ja Herran liitonarkki kulki heidän edellänsä kolme päivänmatkaa etsimässä heille levähdyspaikkaa."

Kyllä, esikuvissa näin. Raamatussa on paljon esikuvalista aineistoa. Jotka uskon näkökulmasta viittaavat selvästi Jeesukseen. Niitä on todella lukuisia. Alkaen 1.Moos.3:15 lupauksesta. Ei ole vaikea nähdä yhteyttä Jeeukseen. Luin juuri tällä viikolla Hugo Odebergin kirjan "Kristus Vanhassa Testamentissa".

Mutta epäuskon kanssa kyselevää ne eivät välttämättä auta - jos nyt mikään liikuttaa mikäli torjuva asenne on lyöty lukkoon jo ennalta.  Konkreettisempia todistuksia VT:sta tässä on em. syystä koetettu ensijassa hakea.

Sellainenkin näkökulma, että kun sanotaan "Kristus nousi kuolleista 3. päivänä kirjoitusten mukaan", se ei välttämättä tarkoita, että olisi kirjoitettu 3. päivänä. Vaan että Hän nousi 3. päivänä "kirjoitusten mukaan". Ymmärretty pointti?

Tuon ajatuksen muistaakseni esittää mm. edellinen Paavi Benedictus kirjassaan "Jeesuksen viimeiset päivät", jonka Perussanoma on kustantanut. Vahva teologi, pakko tunnusta vaikka onkin katolinen.
Otsikko: Vs: Kristinuskon ja uskontojen ero
Kirjoitti: Natanael - 01.04.18 - klo:18:14
Jeesuksen suhtautuminen syntisiin (ja miehiin) oli toisenlainen kuin kirkkolaitosten.

Nainen Samarian kaivolla. Joh.4:4-
Aviorikoksesta kiinniotettu nainen Joh.8:3-
Otsikko: Vs: Kristinuskon ja uskontojen ero
Kirjoitti: Jopo - 01.04.18 - klo:18:16
Vielä keskeisestä erosta kristinuskon ja muiden uskontojen välillä.

Kristinuskon keskuksena on Jeesuksen ristin sovitustyö ja sitä seuraava ylösnousemus. Apostolit olivat nimenomaan Kristuksen ylösnousemuksen todistajia.

Kaikki apostolit olivat paenneet Jeesuksen kiinniottajia Getsemanen puutarhassa. Jonkin aikaa Jeesuksen ristiinnaulitsemisen jälkeen heistä sanottiin:"Ja apostolit todistivat suurella voimalla Herran Jeesuksen ylösnousemuksesta".

Mistä tuollainen rohkeus ja varmuus?

Paavali laittaa koko kristinuskon totuudellisuuden sen varaan, onko Kristus herätetty kuolleista. Jos ei, turhaa koko usko!

1.Kor.15:
"Veljet, minä johdatan teidät tuntemaan sen evankeliumin, jonka minä teille julistin, jonka te myöskin olette ottaneet vastaan ja jossa myös pysytte
2. ja jonka kautta te myös pelastutte, jos pidätte siitä kiinni semmoisena, kuin minä sen teille julistin, ellette turhaan ole uskoneet.
3. Sillä minä annoin teille ennen kaikkea tiedoksi sen, minkä itse olin saanut: että Kristus on kuollut meidän syntiemme tähden, kirjoitusten mukaan,
4. ja että hänet haudattiin ja että hän nousi kuolleista kolmantena päivänä, kirjoitusten mukaan,
5. ja että hän näyttäytyi Keefaalle, sitten niille kahdelletoista.
6. Sen jälkeen hän näyttäytyi yhtä haavaa enemmälle kuin viidellesadalle veljelle, joista useimmat vielä nytkin ovat elossa, mutta muutamat ovat nukkuneet pois.
7. Sen jälkeen hän näyttäytyi Jaakobille, sitten kaikille apostoleille.
8. Mutta kaikkein viimeiseksi hän näyttäytyi minullekin, joka olen ikäänkuin keskensyntynyt.
9. Sillä minä olen apostoleista halvin enkä ole sen arvoinen, että minua apostoliksi kutsutaan, koska olen vainonnut Jumalan seurakuntaa.
10. Mutta Jumalan armosta minä olen se, mikä olen, eikä hänen armonsa minua kohtaan ole ollut turha, vaan enemmän kuin he kaikki minä olen työtä tehnyt, en kuitenkaan minä, vaan Jumalan armo, joka on minun kanssani.
11. Olinpa siis minä tai olivatpa he: näin me saarnaamme, ja näin te olette uskoon tulleet.
12. Mutta jos Kristuksesta saarnataan, että hän on noussut kuolleista, kuinka muutamat teistä saattavat sanoa, ettei kuolleitten ylösnousemusta ole?
13. Vaan jos ei ole kuolleitten ylösnousemusta, ei Kristuskaan ole noussut.
14. Mutta jos Kristus ei ole noussut kuolleista, turha on silloin meidän saarnamme, turha myös teidän uskonne;
15. ja silloin meidät myös havaitaan vääriksi Jumalan todistajiksi, koska olemme todistaneet Jumalaa vastaan, että hän on herättänyt Kristuksen, jota hän ei ole herättänyt, jos kerran kuolleita ei herätetä.
16. Sillä jos kuolleita ei herätetä, ei Kristuskaan ole herätetty.
17. Mutta jos Kristus ei ole herätetty, niin teidän uskonne on turha!


Mistä tuollainen rohkeus ja varmuus? Vielä entiseltä Jeesuksen vainoajalta! Ja millaisen vaivan Paavali näki elämässään tuon uskon eteenpäin viemiseksi! Kaikki olisi turhaa jos ylösnusemus ei olisi totta. Se vaatii selityksen!

Jonkin aikaa Jeesuksen ristiinnaulitsemisen jälkeen, usko Jeesuksen ylösnousemukseen on kiistämätön tosiasia.  Ilman sitä ei kristinuskoa olisi olemassa.

Miten Albert selität tuon ylösnousemususkon?

Ja Paavalin radikaalin kääntymisen tuohon samaan uskoon?
Otsikko: Vs: Kristinuskon ja uskontojen ero
Kirjoitti: Natanael - 01.04.18 - klo:18:27
Jokainen ihminen olisi tehnyt ja tekisi Aadamin synnin, jos se olisi vielä tekemättä.

Miksi kirouksesta ei voitaisi vapauttaa jälkikäteen?
Eihän edes israelilaisten syntiuhrit ottaneet syntejä pois. Ne olivat vertauskuvia tulevasta uhrista.


Hepr.10:4
"Sillä mahdotonta on, että härkäin ja kauristen veri voi ottaa pois syntejä."



-
Vesikaste ei ole pelastuminen ehto. Henkikaste on, mutta ei kuitenkaan helluntailaisilla käsitteillä ajatellen.
Vesikastekeskustelut käymme sitä varten perustetussa ketjussa.
Pitäisin myös tuon henkikastekeskustelun omana aihepiirinään.

Otsikko: Vs: Kristinuskon ja uskontojen ero
Kirjoitti: Natanael - 01.04.18 - klo:18:32
Kapinaa Jumalaa vastaan on harjoittanut koko ihmiskunta.
He ovat liittyneet mukaan Aadamin aloittamaan kapinaliikkeeseen.

Sitä ennen kapinan aloitti jo joku muu.
Otsikko: Vs: Kristinuskon ja uskontojen ero
Kirjoitti: albert1 - 01.04.18 - klo:19:48
Jopa: " Miten Albert selität tuon ylösnousemususkon? "


Evankeliumeista varhaisimmat ovat kirjoitetut noin 40 vuotta sen hetken jälkeen, jona Raamattu kertoo Kristuksen kuolleen ja ylösnoustuaan astuneen taivaaseen isänsä luo. Se on pitkä aika, liian pitkä. Markuksen evankeliumi lienee varhaisin evankeliumeista. Yksikään Jeesuksen omista opetuslapsista ei ole kirjoittanut mitään, mikä on hämmästyttävää. Heidän jos kenenkä olisi uskonut kirjoittavan kokemastaan, erityisesti ylösnousemuksesta.

Evankeliumeja syntyi aikanaan  kymmenittäin, mutta katolisen kirkon johtajat hyväksyivät vain nykyiset neljä. Evankeliumit ovat siis seulonnan tulosta. Ne on välitetty meille kreikankielisinä käännöksinä Jeesuksen äidinkielestä arameasta. Luther käänsi ne saksaksi ja Agricola suomeksi. Käännöstyö on ollut vaikeaa ja vaativaa ja erehtymisen mahdollisuus suuri.

Kristilliseen uskoon liittyi aikanaan paljon riitoja ja kristillinen uskonliike hajosikin, aluksi katoliseksi ja ortodoksiseksi kirkoksi, myöhemmin hajaannus lisääntyi, kun syntyivät protestoijat eli protestantit. Calvin ja Luther olivat johtohenkilöitä, mutta riitaantuivat uskonkäsityksissään. Englanti erosi Rooman kirkosta ja syntyi anglikaaninen kirkko. Kirkollinen sekaannus ja toisten kirkkojen arvostelu on ollut suurta.

Opetuslasten rohkeuden Jeesuksen julman kuoleman jälkeen koen haluna kostaa - näyttää!- juutalaisille ja roomalaisille eli Jeesuksen surmaajille. Opetuslapset halusivat viestittää, ettei meitä pelon avulla saada vaikenemaan. Opettajan julma ja epäoikeudenmukainen kuolema yhdisti heitä. Ymmärrän heidän katkeruutensa. 

Jeesuksen ylösnousemus on tapahtumana valtava. On ihmeellistä, että Uuden testamentin kokonaisuudessa se saa jotenkin aivan liian pienen ja pinnalliselta tuntuvan osuuden asian merkitykseen nähden. Teloitettu nousee haudastaan, tapaa Marian ja opetuslapsensa! Sellaista ei ennen tätä ollut tapahtunut!

Päivänselvä tosiasia on, että kukaan teloitettu ei koskaan nouse haudastaan, ei Jeesuksen aikana eikä sen jälkeenkään. Kuolema on aina lopullinen tapahtuma, myös Jeesuksen kohdalla. Tekemällä Jeesuksesta kuoleman voittaja hänestä luodaan samalla jumalallinen olento, mitä hän ei ollut. Jumalallinen olento ei kiroa viikunapuuta, jossa ei ole hedelmää.
Otsikko: Vs: Kristinuskon ja uskontojen ero
Kirjoitti: Natanael - 01.04.18 - klo:20:20
Apostolien teot ei kerro mitään Jerusalemin tuhosta, mikä tapahtui vuonna 70.

Se tarkoittaa sitä, että Luukas kirjoitti kirjeensä Teofiliukselle jo aiemmin.

Hänen kuvauksensa roomalaisista ja elämästä on suhteellisen rauhallista verrattuna kristittyjen vainoihin, jotka alkoivat vuonna 64.

Apostolien teot on siis kirjoitettu ennen sitä.

Raamattu ei kerro Paavalin kuolemasta. Tietysti Luukas olisi siitä kirjoittanut, jos se olisi jo tapahtunut.
Historian kirjoitus kertoo Paavalin kuolleen todennäköisesti vuonna 63 tai viimeistään vuonna 64.

Apostolien teot kertovat Pietarista ja Paavalista kymmenien vuosien ajalta, vähintään 15 vuodesta.

Luukas ei sano niistä tapahtumista yhtään mitään evankeliumissaan. Ei edes vihjaa. Miksi?


Otsikko: Vs: Kristinuskon ja uskontojen ero
Kirjoitti: Natanael - 01.04.18 - klo:20:35
Luukkaan evankeliumi alkaa näillä sanoilla:

" Koska monet ovat ryhtyneet tekemään kertomusta meidän keskuudessamme tosiksi tunnetuista tapahtumista,
2 sen mukaisesti kuin meille ovat kertoneet ne, jotka alusta asti ovat omin silmin ne nähneet ja olleet sanan palvelijoita,
3 niin olen minäkin, tarkkaan tutkittuani alusta alkaen kaikki, päättänyt kirjoittaa ne järjestyksessään sinulle, korkea-arvoinen Teofilus,
4 että oppisit tuntemaan, kuinka varmat ne asiat ovat, jotka sinulle on opetettu."


Ainoa järkevä johtopäätös tuosta on, että muutkin evankeliumit kirjoitettiin ennen vuotta 60, koska Luukkaalla meni paljon aikaa sekä evankeliuminsa että Apostolien aineiston kokoamiseen ja tarkkaan tutkimiseen.
Silloin ei ollut käytössä nettiä eikä kännykkää.
Otsikko: Vs: Kristinuskon ja uskontojen ero
Kirjoitti: Paulus - 01.04.18 - klo:20:40
Päivänselvä tosiasia on, että kukaan teloitettu ei koskaan nouse haudastaan, ei Jeesuksen aikana eikä sen jälkeenkään. Kuolema on aina lopullinen tapahtuma, myös Jeesuksen kohdalla. Tekemällä Jeesuksesta kuoleman voittaja hänestä luodaan samalla jumalallinen olento, mitä hän ei ollut. Jumalallinen olento ei kiroa viikunapuuta, jossa ei ole hedelmää.

Olet ottanut liian ison mission itsellesi, Albert. Kun huomaat perusteellisesti erehtyneesi, niin kääntyminen saattaa käydä ylivoimaiseksi, koska se vaatii nöyryyttä, jota ihmisellä ei luonnostaan ole. On vielä mainittava, että sielunvihollinen tahtoo ajaa ihmisen umpikujaan, josta ei ole paluuta.
Otsikko: Vs: Kristinuskon ja uskontojen ero
Kirjoitti: Natanael - 01.04.18 - klo:20:58
Matteuksen evankeliumin kirjoitti veronkerääjä, jonka Jeesus kutsui opetuslapsekseen. Hän oli toiselta nimeltään Leevi.
Johannes Markus yhdistetään Pietariin.
Luukas Paavaliin.
Johannes oli yksi kahdestatoista, se, joka mainitaan usein Pietarin ja Jaakobin ohella.


Papias, Irenaeus, Eusebius, Origenes ja Kleemens Aleksandrialainen vahvistavat kirjoittajien henkilöllisyyden.


Jos nykyaikana laitettaisiin joku tekemään jonkun elämänkertaa, miten todennäköisesti siihen hommaan laitettiin sellainen, jota yleisesti vihattaisiin?

No, Raamatussa on erään vihatun ammattikunnan virkamiehen kirjoittama evankeliumi. Matteuksen siis.
Jos olisi haluttu tehdä suuri huijaus, Matteusta ei olisi taatusti valittu kirjoittajaksi, koska hän oli lähtökohtaisesti suuren kansan silmissä vähän epäilyttävä.
Kristityt eivät ole kuitenkaan hänen kirjoittamassa kiistäneet.
Markus ja Luukas eivät olleet kuuluisuuksia. Silti seurakunta ei kiistänyt heidänkään kirjoituksiaan.

Sen sijaan erilaisten huijareiden tekemät muut kirjoitukset laitettiin Pietarin, Marian tai Jaakobin nimiin.


Evankeliumien tietyt lopetusjakeet ovat todennäköisesti muiden kuin alkuperäisten kirjoittajien lisäämiä tai muokkaamia.
Otsikko: Vs: Kristinuskon ja uskontojen ero
Kirjoitti: albert1 - 01.04.18 - klo:21:02
Paulus: " Olet ottanut liian ison mission itsellesi, Albert."


Minkä ihmeen mission? Ei minulla mitään sellaista ole. Koetan pitäytyä tosiasioissa, en myyttisissä legendoissa vettenpäällä-kävelyineen ja ihmeruokintoineen kaikkineen. Ajattelu ja järjen käyttö ei liene kiellettyä.

Kuinka jumala voi tuomita ihmiset, jotka heikkouksineen kaikkineen ovat hänen luomiaan, iankaikkiseen helvetin piinaan? Ja kuinka on mahdollista, että jumalan pyhäksi luoma enkeli - korkeimpia enkelten joukossa - lankesi ja samalla suuri joukko muita enkeleitä, jotka konkreettisesti näkivät ja kokivat jumalan ehdottoman valtasuuruuden?

Jokin näissä legendoissa klikkaa pahasti.
Otsikko: Vs: Kristinuskon ja uskontojen ero
Kirjoitti: Natanael - 01.04.18 - klo:21:18
Markuksen evankeliumia pidetään vanhimpana evankeliumina.
Matteus kuitenkin lainaa Markusta.
Matteus oli Jeesuksen opetuslapsi, joten miksi ihmeessä hän olisi lainannut jonkun sellaisen kirjoittamaa, joka ei kuulu sisäpiiriin?
En löydä muuta selitystä kuin, että syystä tai toisesta Matteus varmisti kirjoittamansa joltain toiselta, joka tunsi asiat vähintään yhtä hyvin kuin Matteus itse.
Vastaus on Pietari, joka kertoi asiat Markukselle.

Jos olisi olemassa joku muu lähde, esim. hypoteettinen Q-lähde, asia ei muutu, koska tällöinkin sen lähteen takana pitäisi olla sisäpiiriläinen, käytännössä joku kahdestatoista, jota myös Markus lainaa.
Se joku ei voi olla ainakaan Juudas Iskariot.
Jaakob mestattiin aikaisessa vaiheessa ja Johanneksella on oma evankeliumina, joten eipä kannata muita vaihtoehtoja edes miettiä kuin Pietaria alkuperäisenä lähteenä.
Otsikko: Vs: Kristinuskon ja uskontojen ero
Kirjoitti: Natanael - 01.04.18 - klo:21:28
Todellinen syy siihen miksi evakeliumit halutaan ajoittaa myöhemmäksi kuin mitä ne on kirjoitettu, on se, että ei haluta uskoa, että Jeesus ennusti tulevia tapahtumia kuten Jerusalemin tuhon.

Koskapa Apostolien teot on kirjoitettu ennen Jerusalemin tuhoa ja Luukas ja kumppanit kirjoittivat evankeliuminsa sitä ennen, tämän maailman viisaat ovat vaikeuksissa.
Otsikko: Vs: Kristinuskon ja uskontojen ero
Kirjoitti: Natanael - 01.04.18 - klo:21:48
Paavalin kirjeet on kirjoitettu 50-luvulla.
Apostolien tekojen kertomuksista voidaan päätellä niiden lähetysajankohtia.


Evankeliumeissa on paljon samaa teologiaa ja myös historiaa kuin Paavalin kirjeissä.
Kopioivatko evankelistat siis Paavalia vai Paavali evankelistoja?
Vai oliko niin, että kaikkien heidän kirjoittamansa oli silloin yhteisesti ja yleisesti tunnettua?


Esimerkiksi

Luuk.19:10
sillä Ihmisen Poika on tullut etsimään ja pelastamaan sitä, mikä kadonnut on".
1.Tim.1:15
Varma on se sana ja kaikin puolin vastaanottamisen arvoinen, että Kristus Jeesus on tullut maailmaan syntisiä pelastamaan, joista minä olen suurin.


Luuk 23:33
Ja kun saavuttiin paikalle, jota sanotaan Pääkallonpaikaksi, niin siellä he ristiinnaulitsivat hänet sekä pahantekijät, toisen oikealle ja toisen vasemmalle puolelle.

1 Kor 2:8
sitä, jota ei kukaan tämän maailman valtiaista ole tuntenut - sillä jos he olisivat sen tunteneet, eivät he olisi kirkkauden Herraa ristiinnaulinneet -

2 Kor 13:4
Sillä vaikka hänet ristiinnaulittiin, kun hän oli heikko, elää hän kuitenkin Jumalan voimasta; olemmehan mekin hänessä heikot, mutta me elämme hänen kanssaan Jumalan voimasta teitä kohtaan.
 

Gal 3:1
Oi te älyttömät galatalaiset! Kuka on lumonnut teidät, joiden silmäin eteen Jeesus Kristus oli kuvattu ristiinnaulittuna?



Joh 14:6
Jeesus sanoi hänelle: "Minä olen tie ja totuus ja elämä; ei kukaan tule Isän tykö muutoin kuin minun kauttani.

1 Kor 3:11
Sillä muuta perustusta ei kukaan voi panna, kuin mikä pantu on, ja se on Jeesus Kristus.


Ef 3:12
jossa meillä, uskon kautta häneen, on uskallus ja luottavainen pääsy Jumalan tykö

Otsikko: Vs: Kristinuskon ja uskontojen ero
Kirjoitti: albert1 - 01.04.18 - klo:22:29
On kaiken inhimillisyyden vastaista perisyntikäsitteellä painaa ihmiseen orjan polttomerkki, synnin orjan.
Kristinusko tekee ihmisestä alaspainetun, surkean olennon, joka on kykenemätön tahtomaan muuta kuin syntiä.

Euroopan kulttuurihistoria todistaa sen, että lähes kaikki ihmiskunnan vapauttamiseksi yhteiskunnallisista vääryyksistä kohtasivat kirkon eli uskovaisten yhteisön taholta ankaraa vastustusta. Jopa Etelä-Afrikan apartheid-hallinto oli maan kirkon hyväksymä ja sitä koetettiin perustella Raamatulla. Näytelmä oli suorastaan uskomaton.

Kristinuskon nimissä - ja muidenkin uskontojen - on tehty liian paljon pahaa, että niiden sanomaa voisi ottaa vakavasti. Jos pyhä henki on todellisena jumalhahmona olemassa, ei se kirkkoa juurikaan ole ohjannut sen toimissa.
Otsikko: Vs: Kristinuskon ja uskontojen ero
Kirjoitti: Natanael - 01.04.18 - klo:23:03

Minkä ihmeen mission? Ei minulla mitään sellaista ole. Koetan pitäytyä tosiasioissa, en myyttisissä legendoissa vettenpäällä-kävelyineen ja ihmeruokintoineen kaikkineen. Ajattelu ja järjen käyttö ei liene kiellettyä.


Miksi kymmenet tuhannet alkuseurakunnan ajat uskovat olisivat henkensä uhalla levitelleet sepitettyjä tarinoita?
Eikö olisi ollut järkevämpi kehitellä, yleisesti hyväksyttävämpi uskonto?
Miksi evankeliumin kertojiksi valjastettiin naisia, joiden uskottavuusarvo tuon ajan maailmassa lähenteli nollaa?
Miksi ensimmäiset uskovat kuvataan antisankareina? Pietari ei pystynyt vetten päällä kävelyyn. Hän kielsi Jeesuksen naisen edessä. Pietari myös harhaantui raittiista evankeliumista, kunnes Paavali laittoi hänet seinää vasten. Miksi tuollaisia kerrotaan?
Miksi Paavali kirjoitti tällaisia?:
"Sillä tähän nykyiseen maailmaan rakastuneena jätti minut Deemas ja matkusti Tessalonikaan, Kreskes meni Galatiaan ja Tiitus Dalmatiaan."

Raamattu pullistelee kertomuksia antisankareista, Jumalaan uskovien lankeemuksista ja monenlaisista tappioista. Täysin poikkeavaa kerrontaa verrattuna mihin tahansa historian kerrontaan.
Jopa Aabrahimin kohdalla mainitaan ainakin kolme pahaa mokaa.
Myöskään kertomukset juoposta merikapteenista (Nooa), kansanmurhaan syyllistyneestä pappissuvun kantaisästä (Leevi), naisiin menevästä tuomarista (Simson) olisi tavanomaisessa kerronnassa häivytetty.

-

Kristittyjä marttyyreja on erään lähteen mukaan 70 miljoonaa?
Uskonsa vuoksi vainotuista 80 prosenttia on ollut kristittyjä.

https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Kristittyjen_vainot

Ymmärtääkseni tuohon lukuun eivät sisälly maalliset uskonsodat. Sellaiset, joissa uskonnon varjolla tavoitellaan poliittisia päämääriä.
Otsikko: Vs: Kristinuskon ja uskontojen ero
Kirjoitti: albert1 - 02.04.18 - klo:08:03
Kiitos kristittyjen vainoja koskevasta artikkelista, perehdyn siihen.
Otsikko: Vs: Kristinuskon ja uskontojen ero
Kirjoitti: Paulus - 02.04.18 - klo:09:12
Käsitykseni mukaan viha Raamattua, kristinuskoa ja Israelia kohtaan nousee samasta lähteestä. Jos uskotaan Jumalaan, niin uskotaan myös Jumalan vastustajaan, joka yrittää kaikin keinoin saada kristinuskon ja sen vaikutukset kitketyksi pois ihmissydämestä ja yhteiskunnasta. Kyseessä on siis sotatila.

Surullista on se, kun tämä sotatila konkretisoituu läheisissä ihmisissä. Surullisinta on kuitenkin se, että oma sydänkin on altis tälle sodalle.  >:(
Otsikko: Vs: Kristinuskon ja uskontojen ero
Kirjoitti: evlutkristitty - 03.04.18 - klo:11:40
Kristinusko ei tee ihmisestä alaspainettua. Sen sijaan Jumalan sana paljastaa, kuinka ihminen on perisynnin vuoksi turmeltu ja kykenemätön toimimaan niin, että tuottaisi hyvää itselleen, lähimmäisilleen ja Jumalalle.
Tietoisina vallitsevasta tilanteesta he voivat pyrkiä vaikuttamaan omalta osaltaan lieventävästi vallitsevaan tilanteeseen, omassa esinympäristössään.

Epäuskoisetkin näkevät ja kuulevat perisynnin seurauksia joka hetki, niin itsessään kuin muissakin ihmisissä, politiikassa, ihmissuhteissa, kaupankäynnissä, huvituksissa ja kaikessa ihmisten tekemisissä.

Uskovat TIETÄVÄT mistä kaikki johtuu, epäuskoiset eivät tiedä tätä miksi ihminen toimii,niinkuin toimii,
siinä on ero. Jumalaton ajelehtii kuin tukki virrassa, turmelee toiminnallaan itsensä ja toiset, mutta ei tiedosta, kuka on syyllinen hänen tukalaan tilanteeseensa.
Otsikko: Vs: Kristinuskon ja uskontojen ero
Kirjoitti: albert1 - 03.04.18 - klo:15:57
Evlutkristitty: Kristinusko ei tee ihmisestä alaspainettua.

Pauliina Rauhala kertoo romaanissaan "Synninkantajat" lasten kokemuksista uskon maailmasta. Lapsille kerrotaan tulisesta järvestä ja synnin painosta. Heitä pyydetään saarnaamaan aikuisten syntejä anteeksi "Jeesuksen nimessä ja veressä". Pappa, yksi seurakunnan vanhimmista, puhuu lopun hirvittävistä ajoista ja mainostaa samalla Jeesuksen armoa, joka tarjotaan vain oikeamielisille (eli hänen uskonlahkonsa edustajille). Lapsille todella julmaa ja kovaa tekstiä!

Eletään ns. hoitokokousten aikaa, en tiedä, jatkuuko tämä julma menettely enää. Jos jatkuu, niin viranomaisten olisi niihin puututtava. Jos kärähdät rikkeestä, on mentävä kokouslavalle seurakunnan eteen ja tunnustettava kaikki synnit. Sitten on tehtävä parannus. Rikkeitä on paljon, mm. television katselu ja kirkkokuorossa laulaminen. Kamalia juttuja!

Liikumme todellisessa pimeyden ja henkisen väkivallan maailmassa, kun seuraamme näiden vanhoillis-laestadiolaisten uskonnollisten kokousten kulkua. On selvää, että lasten mielet järkkyvät uskonnollisista kauhukuvista.

Kirja on rohkea keskustelunavaus alueelle, jossa pohditaan, mitä kaikkea uskonnollisuus voi saada aikaan. Lasten syyllistäminen tuntuu julmalta. Uskonnollisuudessa onkin paljon pimeitä pisteitä, jotka tulisi tuoda päivänvaloon. Paljon sellaista tapahtuu, mikä ei koskaan nouse esiin.

Ne, jotka eivät usko näitä houruhenkisiä puheita, joutuvat automaattisesti kadotuksen kirnuun. Minä kuulun niihin!
Otsikko: Vs: Kristinuskon ja uskontojen ero
Kirjoitti: Paulus - 03.04.18 - klo:16:17
Päivänselvä tosiasia on, että kukaan teloitettu ei koskaan nouse haudastaan, ei Jeesuksen aikana eikä sen jälkeenkään. Kuolema on aina lopullinen tapahtuma, myös Jeesuksen kohdalla. Tekemällä Jeesuksesta kuoleman voittaja hänestä luodaan samalla jumalallinen olento, mitä hän ei ollut. Jumalallinen olento ei kiroa viikunapuuta, jossa ei ole hedelmää.

Ylösnousemuksesta on kirjoittanut muuan kiistanalainen pappi ja teologi Kari Kuula mielenkiintoisen kirjoituksen. Kuulaa on pidetty yhtenä kirkon harhaoppisimmista papeista, jonka vuoksi hän on saanut lempinimen "harhaluoti". Kuula on kuitenkin joutunut muuttamaan kantaansa, mutta lukekaa itse, mitä hän kirjoitti:

https://www.karikuula.com/150
Otsikko: Vs: Kristinuskon ja uskontojen ero
Kirjoitti: Natanael - 03.04.18 - klo:16:58
Evlutkristitty: Kristinusko ei tee ihmisestä alaspainettua.

Pauliina Rauhala kertoo romaanissaan "Synninkantajat" lasten kokemuksista uskon maailmasta. Lapsille kerrotaan tulisesta järvestä ja synnin painosta. Heitä pyydetään saarnaamaan aikuisten syntejä anteeksi "Jeesuksen nimessä ja veressä". Pappa, yksi seurakunnan vanhimmista, puhuu lopun hirvittävistä ajoista ja mainostaa samalla Jeesuksen armoa, joka tarjotaan vain oikeamielisille (eli hänen uskonlahkonsa edustajille). Lapsille todella julmaa ja kovaa tekstiä!

Eletään ns. hoitokokousten aikaa, en tiedä, jatkuuko tämä julma menettely enää. Jos jatkuu, niin viranomaisten olisi niihin puututtava. Jos kärähdät rikkeestä, on mentävä kokouslavalle seurakunnan eteen ja tunnustettava kaikki synnit. Sitten on tehtävä parannus. Rikkeitä on paljon, mm. television katselu ja kirkkokuorossa laulaminen. Kamalia juttuja!

Liikumme todellisessa pimeyden ja henkisen väkivallan maailmassa, kun seuraamme näiden vanhoillis-laestadiolaisten uskonnollisten kokousten kulkua. On selvää, että lasten mielet järkkyvät uskonnollisista kauhukuvista.

Kirja on rohkea keskustelunavaus alueelle, jossa pohditaan, mitä kaikkea uskonnollisuus voi saada aikaan. Lasten syyllistäminen tuntuu julmalta. Uskonnollisuudessa onkin paljon pimeitä pisteitä, jotka tulisi tuoda päivänvaloon. Paljon sellaista tapahtuu, mikä ei koskaan nouse esiin.
Tietenkään tuollaista ei saisi tapahtua. Hyvä, että asiaan on jo jonkin verran puututtu, mutta aika paljon taitaa olla vielä tekemistä tuossa yhteisössä. Myönnän, että en tiedä ko. yhteisöstä juuri mitään, vaan olen lähinnä julkisuudessa esillä olevien tietojen varassa.
Asun lestadiolaiskylällä, mutta siellä en ole havainnut mitään erityistä muutoin kuin, että varttuneemmat lapset ovat erittäin kohteliaita, pärjäävät hyvin koulussa ja, että pienistä lapsista lähtee kova meteli, kun heitä on ollut kymmenkunta puutarha-aidan takana ja toinen mokoma vähän matkan päässä.

Lainaus
Ne, jotka eivät usko näitä houruhenkisiä puheita, joutuvat automaattisesti kadotuksen kirnuun. Minä kuulun niihin!

Tuohan ei pidä ollenkaan paikkaansa.
Jos joku sanoo ja tekee jotain ihan muuta mitä Jumala on kehoittanut, miten se voisi jonkun iankaikkisuuskohtaloon suoraan vaikuttaa.
Tietenkin niiden kohdalla, jotka ovat olleet vääryyden maalitauluna, on elämään voinut tulla monenlaista vaikeutta ja se taas sitten vaikuttaa kielteisesti siihen miten ko. henkilö ajattelee Jumalasta.
Otsikko: Vs: Kristinuskon ja uskontojen ero
Kirjoitti: albert1 - 03.04.18 - klo:22:13
Albert:Ne, jotka eivät usko näitä houruhenkisiä puheita, joutuvat automaattisesti kadotuksen kirnuun. Minä kuulun niihin!
Natanael: Tuohan ei pidä ollenkaan paikkaansa.Jos joku sanoo ja tekee jotain ihan muuta mitä Jumala on kehoittanut, miten se voisi jonkun iankaikkisuuskohtaloon suoraan vaikuttaa.


Tarkoitin sitä, että heidän mielestään joudun kadotukseen, kun en usko heidän uskonnollista puhettaan. Itse en usko koko kadotuksen olemassaoloon enempää kuin sen hyvän paikan eli taivaan.

Maailman monien uskontojen suuri ongelma on siinä, että ne kaikki katsovat omistavansa sen ainoan ja oikean totuuden, muut ovat väärässä. Luulen, että nykyhetken uskonnoista islam saattaa olla kaikkein suvaitsemattomin, ainakin sen äärisuuntaukset, jota uskovat pyhään sotaan eli jihadiin.

Tappaminen saa tämän uskonnollisen käsitteen kautta moraalisen oikeutuksen, kun kyseessä ovat vääräuskoiset. Maailma olisi turvallisempi paikka ilman tällaisia uskontoja.
Otsikko: Vs: Kristinuskon ja uskontojen ero
Kirjoitti: Natanael - 03.04.18 - klo:22:47
Albert:Ne, jotka eivät usko näitä houruhenkisiä puheita, joutuvat automaattisesti kadotuksen kirnuun. Minä kuulun niihin!
Natanael: Tuohan ei pidä ollenkaan paikkaansa.Jos joku sanoo ja tekee jotain ihan muuta mitä Jumala on kehoittanut, miten se voisi jonkun iankaikkisuuskohtaloon suoraan vaikuttaa.


Tarkoitin sitä, että heidän mielestään joudun kadotukseen, kun en usko heidän uskonnollista puhettaan. Itse en usko koko kadotuksen olemassaoloon enempää kuin sen hyvän paikan eli taivaan.


Kaikki on sitten varmaan ihan hyvin. Iankaikkisuudessa lakkaat vain kuvittelemasta.
Otsikko: Vs: Kristinuskon ja uskontojen ero
Kirjoitti: pax - 03.04.18 - klo:23:04
Se mitä me oletamme ja luulemme ei muuta Jumalan totuutta miksikään, ikävää vaan herätä todellisuuteen liian myöhään.
Otsikko: Vs: Kristinuskon ja uskontojen ero
Kirjoitti: evlutkristitty - 03.04.18 - klo:23:14
Albert1  Valitettavasti nämä asiat eivät mene sen mukaan, kuka uskoo ja kuka ei usko.

Joh. 3:18 Joka uskoo häneen, sitä ei tuomita; mutta joka ei usko, se on jo tuomittu, koska hän ei ole uskonut Jumalan ainokaisen Pojan nimeen.
Otsikko: Vs: Kristinuskon ja uskontojen ero
Kirjoitti: Pökkelö - 03.04.18 - klo:23:50
Muutama vastaus;

"Evankeliumeja" tehtin useampia kuin neljä. Osa sensatiotarkoituksessa mieliä kiehtovasta asiasta. Osa gnostilaisen harhaopin, joka syntyi jo heti alkujaan.
Käsittääkseni ei vielä katolilainen kirkko valinnut aitoja tekstejä epäaidoista. Kirkko syntyi myöhemmin.

Kirkkojen maallistuneista vääristä teoista olemme jo keskustelleen moneen kertaan.
Uskonlahkoja ja vääriä tulkintoja on syntynyt kautta aikain. Ihminen on paha uskonnonkin saralla.

Jeesus tuli pelastamaan ihmiset. Siitä olemme sinulle monesti kertoneet.
Mitään emme voi sille, jos sinulle on tullut kirkkokuntasi vääristyneen opetuksen mukaan kauhu ja viha kiivasta tuleen heittävään Jumalaa kohtaan.
Se ei ole meidän näkemys Jumalasta.

Jumalan rakkaus vetää sinua puolensa ja sinussa käydään kova taistelu. Ylpeys riehuu kuin riihi piru Jumalan rakkauden kutsua kohtaan / vastaan.
Toivon ja rukoilen Jumalan Hengen voittavan.
Kohtaat Rakastavan ja armahtavan Jumalan Jeesuksen ristiinnaulituissa verihaavoissa.
Sinun puolestasi annettu !

Toivon myös Armo kokemuksen jälkeen haavasi paranevan ja arputuvan. JA kun arvetkin paranevat.
Saat vielä rakkauden välittää sanoman Jeesuksen armo työstä myös perhekunnallesi.

Herramme Jeesus sinua siunatkoon.

Otsikko: Vs: Kristinuskon ja uskontojen ero
Kirjoitti: Jopo - 04.04.18 - klo:07:12
Jopa: " Miten Albert selität tuon ylösnousemususkon? "

Evankeliumeista varhaisimmat ovat kirjoitetut noin 40 vuotta sen hetken jälkeen, jona Raamattu kertoo Kristuksen kuolleen ja ylösnoustuaan astuneen taivaaseen isänsä luo. Se on pitkä aika, liian pitkä. Markuksen evankeliumi lienee varhaisin evankeliumeista. Yksikään Jeesuksen omista opetuslapsista ei ole kirjoittanut mitään, mikä on hämmästyttävää. Heidän jos kenenkä olisi uskonut kirjoittavan kokemastaan, erityisesti ylösnousemuksesta.

Evankeliumeja syntyi aikanaan  kymmenittäin, mutta katolisen kirkon johtajat hyväksyivät vain nykyiset neljä. Evankeliumit ovat siis seulonnan tulosta. Ne on välitetty meille kreikankielisinä käännöksinä Jeesuksen äidinkielestä arameasta. Luther käänsi ne saksaksi ja Agricola suomeksi. Käännöstyö on ollut vaikeaa ja vaativaa ja erehtymisen mahdollisuus suuri.

Kristilliseen uskoon liittyi aikanaan paljon riitoja ja kristillinen uskonliike hajosikin, aluksi katoliseksi ja ortodoksiseksi kirkoksi, myöhemmin hajaannus lisääntyi, kun syntyivät protestoijat eli protestantit. Calvin ja Luther olivat johtohenkilöitä, mutta riitaantuivat uskonkäsityksissään. Englanti erosi Rooman kirkosta ja syntyi anglikaaninen kirkko. Kirkollinen sekaannus ja toisten kirkkojen arvostelu on ollut suurta.

Opetuslasten rohkeuden Jeesuksen julman kuoleman jälkeen koen haluna kostaa - näyttää!- juutalaisille ja roomalaisille eli Jeesuksen surmaajille. Opetuslapset halusivat viestittää, ettei meitä pelon avulla saada vaikenemaan. Opettajan julma ja epäoikeudenmukainen kuolema yhdisti heitä. Ymmärrän heidän katkeruutensa. 

Jeesuksen ylösnousemus on tapahtumana valtava. On ihmeellistä, että Uuden testamentin kokonaisuudessa se saa jotenkin aivan liian pienen ja pinnalliselta tuntuvan osuuden asian merkitykseen nähden. Teloitettu nousee haudastaan, tapaa Marian ja opetuslapsensa! Sellaista ei ennen tätä ollut tapahtunut!

Päivänselvä tosiasia on, että kukaan teloitettu ei koskaan nouse haudastaan, ei Jeesuksen aikana eikä sen jälkeenkään. Kuolema on aina lopullinen tapahtuma, myös Jeesuksen kohdalla. Tekemällä Jeesuksesta kuoleman voittaja hänestä luodaan samalla jumalallinen olento, mitä hän ei ollut. Jumalallinen olento ei kiroa viikunapuuta, jossa ei ole hedelmää.

Eennen evankeliumien kokoamista siitä todistivat silminnäkijät. Apostolit ja Paavalin mukaan jopa 500 muuta. Joista monien Paavali vielä väittää olevan elossa. Rohkea väite! Kun nämä todistajat olivat väistymässä luonnollisen poistuman kautta, evankeliumit koottiin. Jopa 4 evankelima todistavat Jeesuksesta ja Hänen teoistaan. Kaikki todistavat Jeesuken ylösnusemuksesta. Siihen tähtää koko muu aineisto: Jeesuksen risti ja ylösnusemus.

Paavalin kääntymys lienee tapahtunut  aika lähellä ristin tapahtumien jälkeen. Tuo kiihkeä fariseus oli matkalla vainoamaan ja hävittämään Kristuksen seuraajia. Aikamoinen suunnan muutos! Paavalin kirjeet, ainakin osa niistä, on varhaisempia kuin evankeliumit. Ne todistavat samasta asiasta - Jeesus on ylösnoussut.

Nuo arvelut "kostamisesta" kuulostavat kovin kevyiltä muiden tosiasioiden rinnalla. Todella kevyiltä. Ja kukapa ei tietäisi, ettei kuolleet tavallisesti nouse haudastaan?

Uskon, että Paavalikin tiesi sen vallan hyvin. Siksikin hän vainosi Jeesuksen seuraajia, kun sellaista 'huuhaata' menevät julistamaan. Mutta Paavali sai vastaansanomattoman pysäytyksen. Täyskäännös ja vainoista, kivityksistä, vankiloista piittaamatta hän julisti rohkeasti sanomaa Jeesuksen ylösnousemuksesta.

Kenellehän Paavali olisi mahtanut haluta "kostaa"?

Tosiasioiden valossa Jeesuksen ylösnusemus on niin varma ja tärkeä asia, että muut uskonnot menettävät varsinaisen merkityksensä. Miksi etsiä enää korvikkeita, kun aito on löytynyt ja tunnistettu?

Jos ihmiset olisivat sepittäneet ylösnusemuskertomuksen, miksi sen ajan ihmiset olisivat laittaneet naiset sen ensimmäisiksi todistajiksi?

Miten voidaan sanoa, että Jeeuksen ylösnousemuksella olisi "aivan liian pieni ja pinnaliselta tuntuva merkitys", kun koko kristinuskon totuudellisuuden opetetaan olevan sen varassa?
Otsikko: Vs: Kristinuskon ja uskontojen ero
Kirjoitti: albert1 - 04.04.18 - klo:08:28
Jopo: " Kenellehän Paavali olisi mahtanut haluta "kostaa"? "


Jeesuksen kuolema oli Paavalille äärettömän julma ja epäoikeudenmukainen näytelmä, kuten se todellisuudessa olikin. On selvää, että hän piti juutalaisia vastuullisina opettajansa kohtalosta, olihan väkijoukko huutanut "ristiinnaulitse, ristiinnaulitse". Asia oli hänelle samalla syvän surun aihe. Roomalaiset teloittajat hän päästää kuin koira veräjästä, vaikka nämä ovat viime kädessä surmatyön todelliset tekijät. Vihan tunteen olisi pitänyt kohdistua teloittajiin, ei mölyävään ihmisjoukkoon.

Juutalaisista tehtiin nyt syntipukkeja. Paavali oli pettynyt omaan kansaansa, sillä he eivät hylänneetkään omaa isiensä uskoa ja kääntyneet Jeesukseen uskoviksi. Siitä hänen harminsa ja pettymyksensä. Juutalaiset olivat hänen vihansa ja harminsa kohde, joile hän halusi kostaa viattoman kuoleman. Raamattu ei tätä tietysti myönnä, mutta Raamatun antisemitistiset kertomukset synnyttivät aikanaan valtaisan koston kierteen tätä kansaa kohtaan. Evankeliumit ovat juutalaisvastaisia.

Eräs kristinuskon omituinen piirre ansainnee vielä huomiota. Se liittyy synnin ja kuoleman väliseen yhteyteen. Kuolema onkin vain synnin seurausta, ei luonnollinen elämän pätepiste (Room. 5:21). Ennen syntiä ei siis kuoltu lainkaan? Ajatus  on järkeä vailla, emme siis olisikaan enää osa muuta luontoa ja eliökuntaa, vaan siitä irroitettu "kuolematon laji". Meidät on lajina nostettu katoavaisen luonnon yläpuolelle.

Kristus on muuttanut kuoleman, vaikka jostain syystä hän itse kauhistui sen edessä. Eikö hän kauhistuessaan siis enää uskonutkaan elämään kuoleman jälkeen? Kuolemattoman jumalan ei kuulu kauhistua eikä kirota viikunapuuta.
Otsikko: Vs: Kristinuskon ja uskontojen ero
Kirjoitti: Natanael - 04.04.18 - klo:12:16
Jopo: " Kenellehän Paavali olisi mahtanut haluta "kostaa"? "


Jeesuksen kuolema oli Paavalille äärettömän julma ja epäoikeudenmukainen näytelmä, kuten se todellisuudessa olikin. On selvää, että hän piti juutalaisia vastuullisina opettajansa kohtalosta, olihan väkijoukko huutanut "ristiinnaulitse, ristiinnaulitse". Asia oli hänelle samalla syvän surun aihe. Roomalaiset teloittajat hän päästää kuin koira veräjästä, vaikka nämä ovat viime kädessä surmatyön todelliset tekijät. Vihan tunteen olisi pitänyt kohdistua teloittajiin, ei mölyävään ihmisjoukkoon.

Juutalaisista tehtiin nyt syntipukkeja. Paavali oli pettynyt omaan kansaansa, sillä he eivät hylänneetkään omaa isiensä uskoa ja kääntyneet Jeesukseen uskoviksi. Siitä hänen harminsa ja pettymyksensä. Juutalaiset olivat hänen vihansa ja harminsa kohde, joile hän halusi kostaa viattoman kuoleman. Raamattu ei tätä tietysti myönnä, mutta Raamatun antisemitistiset kertomukset synnyttivät aikanaan valtaisan koston kierteen tätä kansaa kohtaan. Evankeliumit ovat juutalaisvastaisia.


Mitähän tuossa nyt oikein yrität selittää?
Saulus/Paavali aluksi vainosi kristittyjä ja hyväksyi mm. Stefanoksen kivityksen.

Lainaus
Eräs kristinuskon omituinen piirre ansainnee vielä huomiota. Se liittyy synnin ja kuoleman väliseen yhteyteen. Kuolema onkin vain synnin seurausta, ei luonnollinen elämän pätepiste (Room. 5:21). Ennen syntiä ei siis kuoltu lainkaan? Ajatus  on järkeä vailla, emme siis olisikaan enää osa muuta luontoa ja eliökuntaa, vaan siitä irroitettu "kuolematon laji". Meidät on lajina nostettu katoavaisen luonnon yläpuolelle.

Kristus on muuttanut kuoleman, vaikka jostain syystä hän itse kauhistui sen edessä. Eikö hän kauhistuessaan siis enää uskonutkaan elämään kuoleman jälkeen? Kuolemattoman jumalan ei kuulu kauhistua eikä kirota viikunapuuta.

Tuohon löytyy vastaus Raamatun alkulehdiltä.
"22 Ja Herra Jumala sanoi: "Katso, ihminen on tullut sellaiseksi kuin joku meistä, niin että hän tietää hyvän ja pahan. Kun ei hän nyt vain ojentaisi kättänsä ja ottaisi myös elämän puusta ja söisi ja eläisi iankaikkisesti!"


Tuo Jeesuksen kauhistuminen liittyy syntiin.
Otsikko: Vs: Kristinuskon ja uskontojen ero
Kirjoitti: Pökkelö - 04.04.18 - klo:12:30
Albert. Nyt unohdat ihan täysin mitä Paavali kirjoittaa omasta kansastaan esim. Room. 11

Tai miten Hän uudelle paikkakunnalle saapuessaan aloitti evankeliumin kertomisen omille veljilleen.
Uskonnolliselle kovudelle hänkään ei voinut mitään.

Tämä on syntinlankennut maailma; joka on sovitettu Jeesuksen Kristuksen uhri verellä.
Sen saa lahjana ottaa jokainen vastaan. Sinäkin Albert.
Otsikko: Vs: Kristinuskon ja uskontojen ero
Kirjoitti: Paulus - 04.04.18 - klo:17:24
Paavali oli pettynyt omaan kansaansa, sillä he eivät hylänneetkään omaa isiensä uskoa ja kääntyneet Jeesukseen uskoviksi. Siitä hänen harminsa ja pettymyksensä. Juutalaiset olivat hänen vihansa ja harminsa kohde, joile hän halusi kostaa viattoman kuoleman.

"Minä sanon totuuden Kristuksessa, en valhettele - sen todistaa minulle omatuntoni Pyhässä Hengessä - että minulla on suuri murhe ja ainainen kipu sydämessäni. Sillä minä soisin itse olevani kirottu pois Kristuksesta veljieni hyväksi, jotka ovat minun sukulaisiani linan puolesta…" (Room. 9:1-3).

Eipä tuo vihalta vaikuta. Vielä vähemmän koston halulta.
Otsikko: Vs: Kristinuskon ja uskontojen ero
Kirjoitti: albert1 - 05.04.18 - klo:15:05
Albert:Juutalaisista tehtiin nyt syntipukkeja. Paavali oli pettynyt omaan kansaansa, sillä he eivät hylänneetkään omaa isiensä uskoa ja kääntyneet Jeesukseen uskoviksi. Siitä hänen harminsa ja pettymyksensä. Juutalaiset olivat hänen vihansa ja harminsa kohde, joile hän halusi kostaa viattoman kuoleman. Raamattu ei tätä tietysti myönnä, mutta Raamatun antisemitistiset kertomukset synnyttivät aikanaan valtaisan koston kierteen tätä kansaa kohtaan. Evankeliumit ovat juutalaisvastaisia.

Natanael: Mitähän tuossa nyt oikein yrität selittää?


Ehkä sana kostaa on liian vahva, mutta ristiriita ja vihanpito Paavalin ja juutalaisten välillä oli todella suuri. Se vaikutti  Paavaliin voimakkaasti ja se näkyy hänen kirjeissään, joita myöhemmin oli helppo käyttää antisemitistisiin tarkoituksiin, jopa palvelemaan kokonaisen kansan murhaa. Paavali ei tällaista tietysti voinut kuvitellakaan, kuten ei Lutherkaan, jonka kirja "Juutalaisista ja heidän valheistaan" kuului natsien lempilukemistoon. Siitä emme kuitenkaan pääse mihinkään, että antisemitismi on sisään rakennettu  piirre uskontoon nimeltä kristinusko. Vastaavanlaisia juutalaisvastaisia piirteitä on myös Koraanissa, mutta ei läheskään yhtä kovia.

Juutalainen sananlasku kuuluu: Olen juutalainen ja ylpeä siitä, jos toisinkin teen, ei maailma kiitä.

Haluan korostaa sitä, että Raamatun - varsinkin Uuden testamentin - kirjoitukset palvelivat aikanaan tehokkaasti antisemitistejä, Hitlerin aikana oli jopa kristillisen kirkon piispoja, jotka menivät mukaan Hitlerin antisemitismiin.

Kristikunnan reaktio juutalaisten vainoihin oli hämmästyttävän heikko siksi, että kyseessähän olivat jumalan tappajat. He saivat vain oikeutetun rangaistuksensa! Poikkeuksiakin toki löytyy, mutta ainakaan Suomen kirkon vastalauseista en ole kuullut. Johanneksen  seurakunnan (Helsingissä) kirkkoherra Paavo Virkkunen kävi jopa Saksassa uskonveljiensä pyytämänä ja näki juutalaisten ahdingon ilman mitään vastatoimenpide-ehdotuksia Suomen kirkolle. En ymmärrä tällaisia kirkon miehiä ja uskovia!

Myös Suomen kirkossa oli vahva antisemitistinen suuntaus 1920-30-luvulla (Paavo Ahonen: Antisemitismi Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa 1917-1933). Tämä taakka lepää raskaana koko kristillisen liikkeen päällä, ei vähiten katolisen kirkon. En ikinä unohda erään katolisen kirkkoherran sanoja: Juutalaiset ovat itse syypäitä kärsimyksiinsä. Syynä oli tietysti Jeesuksen surmaaminen, muuta selitystä en tälle kirkkoherran puheelle keksi. Lauseena se jopa hyväksyy vainon! En kuulu tällaiseen joukkoon!

Raamatun juutalaisvastaiset kirjoitukset ovat sen epäeettisintä ja vastenmielisintä luettavaa. Kokonainen kansa syyllistetään ja syntyy rikos nimeltä antisemitismi, jolla pohjimmaltaan on kristilliset juuret. Espanjan katolinen kuningas Ferdinand karkotti keskiajalla juutalaiset maastaan uskonnollisin perustein. Tätä tekoaan ei Espanja kansakuntana ole koskaan katunut tai pyytänyt juutalaisilta anteeksi, ainakaan minun tietojeni mukaan. Espanjalaista perua on myös tietääkseni juutalaisten velvoite kantaa rinnassaan Daavidin tähteä, asia, jonka Hitler myöhemmin mielihyvin otti käyttöön. Kun tällaista tähteä rinnassaan kantanut henkilö Madridin kadulla kohtasi katolisia espanjalaisia, siirtyivät espanjalaiset kadun toiselle puolelle, kuten myös saksalaiset Berliinissä ja koko maassa.

Miksei kristikunta noussut puolustamaan tätä pientä kansakuntaa sitä uhkaavan suunnattoman tuhon edessä? Hitler oli kirjassaan Mein Kampf - Taisteluni - selkeästi tuonut esiin jyrkän asenteensa juutalaisia kohtaan. Rooman paavilla oli tiedot holokaustin laajuudesta, mutta mitä hän teki?

Ei mitään. Hänen mielipiteitään kuunteli kuitenkin lähes miljardi katolilaista ympäri maailman. Kirkko mielellään vaikenee näistä tapahtumista. Jopa Vatikaanivaltion alueelta vietiin juutalaisia ilman, että kristikunnan - sen katolisen osan - johtaja olisi mitenkään protestoinut.
Otsikko: Vs: Kristinuskon ja uskontojen ero
Kirjoitti: Paulus - 05.04.18 - klo:15:33
Täällä tuskin on ketään, joka olisi sitä mieltä, että kristinuskon olemukseen kuuluisi juutalaisviha. Eikä löytyne niitäkään, jotka ovat sitä mieltä, että kristinuskon leviämistä voitaisiin pakkokeinoin edistää. Emme siis ole vastuussa niistä väärinkäytöksistä, joita uskonnollinen maailma ilman Kristuksen sisäistä tuntemista on tehnyt. Luulisi sinunkin sen jo ymmärtävän.

Korostamalla uskonnon nimissä eri aikoina tehtyjä vääryyksiä ei palvella sitä asiaa, jota Jeesus ja apostolit tulivat tuomaan synteihinsä hukkuvalle ihmiskunnalle. Mutta Jeesuksen kärsimykset ja kuolema ristillä oli sinun syytäsi, albert. Ja minun.
Otsikko: Vs: Kristinuskon ja uskontojen ero
Kirjoitti: albert1 - 05.04.18 - klo:16:16
Paulus: Emme siis ole vastuussa niistä väärinkäytöksistä, joita uskonnollinen maailma ilman Kristuksen sisäistä tuntemista on tehnyt. Luulisi sinunkin sen jo ymmärtävän.
Korostamalla uskonnon nimissä eri aikoina tehtyjä vääryyksiä ei palvella sitä asiaa, jota Jeesus ja apostolit tulivat tuomaan synteihinsä hukkuvalle ihmiskunnalle. Mutta Jeesuksen kärsimykset ja kuolema ristillä oli sinun syytäsi, albert. Ja minun.


En toki syytä ja vaadi vastuuseen tämän päivän uskovia menneistä julmuuksista, haluan vain muistuttaa, mitä kaikkea kristinuskon nimissä on tehty jumalan siihen puuttumatta. Ei saisi unohtaa noitavainoja tai inkvisitiota siksi, että ne ovat uskovien kannalta hankalia asioita, koska kyseessä ovat viime kädessä uskonnollisin perustein tehdyt julmat teot. Uskonto itse asiassa tekee rikoksista entistä vastenmielisempiä, koska niille annetaan nyt hengellinen oikeutus.

Minun johtoajatukseni on, että maailma ilman uskontoja olisi rauhallisempi ja turvallisempi paikka elää. Uskontoon liittyy helposti sellainen fanaattisuus, joka sallii väkivallan, sekä henkisen että ruumiillisen. Islam on tänä päivänä suurempi uhka kuin inkvisitio, joka edelleenkin  elää ja vaikuttaa katolisessa kirkossa, tosin ilman kidutusta ja väkivaltaa. Se vahtii nyt oikeaoppisuutta erilaisin menetelmin, en tunne niitä tarkemmin. Mutta tämä ei poista mennyttä julmuutta ja sen koko kristinuskoa tahraavaa vaikutusta.

Miten ihmeessä yhden juutalaismiehen - Jeesuksen - kuolema voisi olla minun syytäni, kun roomalaiset hänet tuomitsivat ja teloittivat? Ajatus siitä, että yhden ihmisen kuolema pyyhkisi pois menneitten polvien, nykypolven ja tulevien polvien kaikki synnit ja pahat teot, on kaikkea järkeä vailla.

Jokainen vastaa omista teoistaan, niin minä kuin sinäkin. Kolmatta osapuolta ei siihen tarvita.
Otsikko: Vs: Kristinuskon ja uskontojen ero
Kirjoitti: JPK - 05.04.18 - klo:17:10
Johanneksen evankeliumi 3 luku

 16 Sillä niin on Jumala maailmaa rakastanut, että hän antoi ainokaisen Poikansa, ettei yksikään, joka häneen uskoo, hukkuisi, vaan hänellä olisi iankaikkinen elämä. 17 Sillä ei Jumala lähettänyt Poikaansa maailmaan tuomitsemaan maailmaa, vaan sitä varten, että maailma hänen kauttansa pelastuisi. 18 Joka uskoo häneen, sitä ei tuomita; mutta joka ei usko, se on jo tuomittu, koska hän ei ole uskonut Jumalan ainokaisen Pojan nimeen. 19 Mutta tämä on tuomio, että valkeus on tullut maailmaan, ja ihmiset rakastivat pimeyttä enemmän kuin valkeutta; sillä heidän tekonsa olivat pahat. 20 Sillä jokainen, joka pahaa tekee, vihaa valkeutta eikä tule valkeuteen, ettei hänen tekojansa nuhdeltaisi. 21 Mutta joka totuuden tekee, se tulee valkeuteen, että hänen tekonsa tulisivat julki, sillä ne ovat Jumalassa tehdyt."

Ongelma: 
"ihmiset rakastivat pimeyttä enemmän kuin valkeutta; sillä heidän tekonsa olivat pahat"
"joka pahaa tekee, vihaa valkeutta eikä tule valkeuteen, ettei hänen tekojansa nuhdeltaisi"

Ratkaisu:
"ei Jumala lähettänyt Poikaansa maailmaan tuomitsemaan maailmaa, vaan sitä varten, että maailma hänen kauttansa pelastuisi"
"joka totuuden tekee, se tulee valkeuteen, että hänen tekonsa tulisivat julki, sillä ne ovat Jumalassa tehdyt"

Ydin:
"Jumala on maailmaa (niin) rakastanut, että hän antoi ainokaisen Poikansa, ettei yksikään, joka häneen uskoo, hukkuisi, vaan hänellä olisi iankaikkinen elämä.."

Otsikko: Vs: Kristinuskon ja uskontojen ero
Kirjoitti: Paulus - 05.04.18 - klo:17:22
Miten ihmeessä yhden juutalaismiehen - Jeesuksen - kuolema voisi olla minun syytäni, kun roomalaiset hänet tuomitsivat ja teloittivat? Ajatus siitä, että yhden ihmisen kuolema pyyhkisi pois menneitten polvien, nykypolven ja tulevien polvien kaikki synnit ja pahat teot, on kaikkea järkeä vailla.

Jokainen vastaa omista teoistaan, niin minä kuin sinäkin. Kolmatta osapuolta ei siihen tarvita.

Mutta luonnollinen ihminen ei ota vastaan sitä, mikä Jumalan Hengen on, eikä hän voi sitä ymmärtää, koska se on tutkisteltava hengellisesti. (1. Kor. 2:14.)

Suosittelen lukemaan 1. Kor. lukuja 1 ja 2. Sieltä se evankeliumi aukeaa, jos on auetakseen. Inhimilliselle viisaudelle se ei tosin milloinkaan aukea, koska se on sille hullutusta (1. Kor. 1:23). Kukaan ei pysty vastaamaan Jumalan edessä omista teoistaan, koska Jumala vaatii täydellistä pyhyyttä. Ainoastaan Jumalan Karitsan uhri on riittävä, kun se uskossa vastaanotetaan. Siinä on evankeliumin ydin. Moni on saanut siitä rauhan sydämeensä, monet menevät pois hyljäten kaikkein kalleimman asian. Kristus kutsuu sinuakin, albert.
Otsikko: Vs: Kristinuskon ja uskontojen ero
Kirjoitti: Natanael - 05.04.18 - klo:19:09
Albert:Juutalaisista tehtiin nyt syntipukkeja. Paavali oli pettynyt omaan kansaansa, sillä he eivät hylänneetkään omaa isiensä uskoa ja kääntyneet Jeesukseen uskoviksi. Siitä hänen harminsa ja pettymyksensä. Juutalaiset olivat hänen vihansa ja harminsa kohde, joile hän halusi kostaa viattoman kuoleman. Raamattu ei tätä tietysti myönnä, mutta Raamatun antisemitistiset kertomukset synnyttivät aikanaan valtaisan koston kierteen tätä kansaa kohtaan. Evankeliumit ovat juutalaisvastaisia.

Natanael: Mitähän tuossa nyt oikein yrität selittää?


Ehkä sana kostaa on liian vahva, mutta ristiriita ja vihanpito Paavalin ja juutalaisten välillä oli todella suuri. Se vaikutti  Paavaliin voimakkaasti ja se näkyy hänen kirjeissään, joita myöhemmin oli helppo käyttää antisemitistisiin tarkoituksiin, jopa palvelemaan kokonaisen kansan murhaa.

Kerrohan minullekin missä Paavalin kirjeissä vihanpito näkyy.
En ymmärrä nyt ollenkaan mistä puhut.
Otsikko: Vs: Kristinuskon ja uskontojen ero
Kirjoitti: Natanael - 05.04.18 - klo:19:38
Lainaus käyttäjältä: albert
Myös Suomen kirkossa oli vahva antisemitistinen suuntaus 1920-30-luvulla (Paavo Ahonen: Antisemitismi Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa 1917-1933). Tämä taakka lepää raskaana koko kristillisen liikkeen päällä, ei vähiten katolisen kirkon. En ikinä unohda erään katolisen kirkkoherran sanoja: Juutalaiset ovat itse syypäitä kärsimyksiinsä. Syynä oli tietysti Jeesuksen surmaaminen, muuta selitystä en tälle kirkkoherran puheelle keksi. Lauseena se jopa hyväksyy vainon! En kuulu tällaiseen joukkoon!
Tuossa sanot vähän samaa kuin, että on joku lakia rikkova porukka ja sitten syyttäisit lainlaatijoita siitä, että heillä on tosi surkea lainsäädäntökoneisto, kun nämä rikolliset tekevät rikoksia.

Lainaus
Raamatun juutalaisvastaiset kirjoitukset ovat sen epäeettisintä ja vastenmielisintä luettavaa.
Et siis arvosta vapaata tiedonvälitystä. Juutalaisten johtomiehet murhauttivat Jeesuksen.
Miksi se olisi pitänyt jättää kertomatta?

Lainaus
Miksei kristikunta noussut puolustamaan tätä pientä kansakuntaa sitä uhkaavan suunnattoman tuhon edessä? Hitler oli kirjassaan Mein Kampf - Taisteluni - selkeästi tuonut esiin jyrkän asenteensa juutalaisia kohtaan. Rooman paavilla oli tiedot holokaustin laajuudesta, mutta mitä hän teki?

Ei mitään. Hänen mielipiteitään kuunteli kuitenkin lähes miljardi katolilaista ympäri maailman. Kirkko mielellään vaikenee näistä tapahtumista. Jopa Vatikaanivaltion alueelta vietiin juutalaisia ilman, että kristikunnan - sen katolisen osan - johtaja olisi mitenkään protestoinut.

En ymmärrä mitä sinä vaahtoat kaiken maailman kaheleista.
En koe, että minulla on mitään tekemistä heidän kanssaan.
Sinä sekoitat jatkuvasti asioita keskenään.

Jos koulussa varoitetaan, että myrkkysienistä voi kuolla, onko se opettajan vika, että joku oppilas keittää toisille myrkkykeittoa kärpässienistä?

Meillä on olemassa liikennesäännöt.
Onko se oikein ajavien vika, että joku porukka ajaa väärää kaistaa?
Ajattelet selvästi niin, että olisi ollut parempi, että ei olisi laadittu liikennesääntöjä ollenkaan. Jokainen ajakoon miten lystää ja missä lystää.

Otsikko: Vs: Kristinuskon ja uskontojen ero
Kirjoitti: Taisto - 05.04.18 - klo:21:19
Lainaus käyttäjältä: Natanael
Sinä sekoitat jatkuvasti asioita keskenään.
Tämä kommentti kuvaa hyvin sitä, mitä Albert toistuvasti vyöryttää viesteissään. Epäloogisia ja perusteettomia väitteitä, mitä olen todella ihmetellyt. Ja esim Paavalista niin virheellistä tietoa, että se pakottaa epäilemään onko hän edes lukenut kunnolla lähteitään.
Otsikko: Vs: Kristinuskon ja uskontojen ero
Kirjoitti: Pökkelö - 05.04.18 - klo:21:24
Albert.

Kaikesta kirjoittamastasi päätellen sitä vihaa ja fanaattisuutta tuntuu löytyvän myös sinun povestasi. ???
Ehket itse sitä huomaa...

Kaikkeen liittyy ikäviä piirteitä. Myös luonnonsuojelun nimissä on tehty ikäviä asioita pienemmässä mittakaavassa.
Politiikka tai uskonto koskettaa isoja ihmisjoukkoja. Valtaa ja rikkautta tavoittelevan on helppo käyttää tällaisia elementtejä hyväkseen.
Tämäkin asia on käyty näissä keskusteluissa useaan kertaan läpi. Syntinen ihminen uskonnolliseen kaapuun puettuna voi syyllistyä hirveisiiin asioihin. Sillä ei ole kuitenkaan mitään tekemistä Uuden testamentin sanoman kanssa.

Oman pahuuden / syntisyyden tunnustaminen on kuitenkin ihmiselle kaikkein vaikeinta.
Se on Jumalan työtä, jos sen suostuu näkemään.
Kun Jumala siunaa. Hän painaa ihmisen polvilleen. Eteensä.

Ylpeä ihminen ei halua polvistua Luojansa eteen. Hän seisoo selin oman itsensä herrana. Järkeen luottaen.
Pettyen kuitenkin kerran.

Toivon Albert; ettet sinä joudu kerran pettymään.
Vaan saisit tulla siunatuksi. Ja välittää hyvän sanoman Jeesuksesta Kristuksesta myös perhekunnallesi.

Otsikko: Vs: Kristinuskon ja uskontojen ero
Kirjoitti: albert1 - 05.04.18 - klo:22:36
Albert:Ehkä sana kostaa on liian vahva, mutta ristiriita ja vihanpito Paavalin ja juutalaisten välillä oli todella suuri. Se vaikutti  Paavaliin voimakkaasti ja se näkyy hänen kirjeissään, joita myöhemmin oli helppo käyttää antisemitistisiin tarkoituksiin, jopa palvelemaan kokonaisen kansan murhaa.
Natanael: Kerrohan minullekin missä Paavalin kirjeissä vihanpito näkyy.
En ymmärrä nyt ollenkaan mistä puhut.


Tarkoitan siis Galatalaiskirjettä, jossa Paavali hyökkää rajusti juutalaiskristittyjä vastaan ja esittää kielteisiä kannanottoja tooraan. Myöhemässä Roomalaiskirjeessä hän tuntuu hivenen leppyneen juutalaisia kohtaan, mutta ristiriidat Paavalin ja juutalaisten kesken eivät lopullisesti ratkenneet.

Paavalin ongelma oli myös kilpailevat saarnaajat, joiden kanssa hänen oli selvitettävä välejään. Kristinuskon alkuaika on ollut monien ristiriitojen ja kilpailevien näkemysten välistä taistelua. Paavalin näkemykset voittivat, toisinkin olisi voinut käydä ja uskontomme olisi nyt erilainen. Nykyinen uskomme on monien kiistojen tulosta. Kolminaisuuteen liittyvä kiista oli eräs suurimmista.

Jumala on yksi, mutta samalla kolme. Se ei ollutkaan helppo kysymys ratkaistavaksi!


Otsikko: Vs: Kristinuskon ja uskontojen ero
Kirjoitti: Natanael - 05.04.18 - klo:23:03

Tarkoitan siis Galatalaiskirjettä, jossa Paavali hyökkää rajusti juutalaiskristittyjä vastaan ja esittää kielteisiä kannanottoja tooraan. Myöhemässä Roomalaiskirjeessä hän tuntuu hivenen leppyneen juutalaisia kohtaan, mutta ristiriidat Paavalin ja juutalaisten kesken eivät lopullisesti ratkenneet.


Hei haloo, oletko nyt ihan tosissasi?
Natsit tappoivat juutalaisia, koska Paavali esitti uskonsa mukaisia ajatuksia? Sitähän sinä olet lukuisissa viesteissäsi sanomassa kiteytettynä.

Vapaavuori hyökkää rajusti maakuntia vastaan. Sinun logiikkasi mukaan helsinkiläiset saavat siitä hyvän syyn ja menevät teurastamaan pohjalaisia.

Albert, suoraan sanottuna nuo sun väittämäsi ovat törkeän päättömiä.
Nyt sinun on syytä lopettaa tuollainen jonnin joutava vääristely.

Tuollaisilla Raamatun vääntelyilläsi teet itsesi naurettavaksi.
Otsikko: Vs: Kristinuskon ja uskontojen ero
Kirjoitti: Jopo - 06.04.18 - klo:07:17
Poimintoja Kari kuulalta:

Ylösnousemususko

"On kiistatonta, että Jeesuksen oppilaat uskoivat Jumalan herättäneen hänet kuolleista. Tätä ei kiistä kriittisinkään tutkija. Tuo usko syttyi hyvin pian Jeesuksen kuoleman jälkeen. Selkein merkki siitä on tietenkin kohta pääsiäisen jälkeen julkisuuteen astunut alkukirkko, joka julisti näin: Jumala on herättänyt ristiinnaulitun Jeesuksen kuolleista ja korottanut hänet Herraksi ja hallitsijaksi. Nyt pelastus otetaan vastaan hänen kauttaan ja hänen nimissään."

Tyhjä hauta

"Näillä kertomuksilla on historiallinen perusta. Joukko naisia on todellakin löytänyt tyhjän haudan ja samassa yhteydessä nähneet joko enkelin tai itse Kristuksen näyssä. Tällaisesta hautakertomusten kovasta minimiytimestä voimme olla jokseenkin varmoja. Mikäli hautatraditio olisi puhtaasti fiktiivinen, päähenkilöiksi olisi nostettu joukko miehiä. Tuohon aikaan miesten sanaa nimittäin pidettiin paljon luotettavampana kuin naisten."


Ylösnouseumuksen todistajista

"Erityisen mielenkiintoista on se, että luettelossa mainitaan kaksi henkilöä, jotka eivät alun perin kuuluneet ”Jeesus-liikkeeseen”. Paavali itse vastusti Jeesuksen ylösnousemusta julistavaa alkukirkkoa, kunnes ylösnoussut itse näyttäytyi hänelle ja mursi hänen vastarintansa. Paavali muotoili asian näin: Jumala ”näki hyväksi antaa Poikansa ilmestyä minulle” (Gal. 1:16). Näin Jeesus-näky teki kristillisen liikkeen vastustajasta sen mahtavimman julistajan."

"Toinen vastustaja oli Jeesuksen veli Jaakob. Hän ei seurannut Jeesusta, vaan ajatteli yhdessä äitinsä ja muiden veljiensä kanssa, että Jumalan valtakuntaa julistava Jeesus-veli oli mennyt päästään sekaisin (Mark. 3:21). Kohta pääsiäistapahtumien jälkeen kerrottiin, että Jeesus oli ilmestynyt hänellekin. Niinpä hänkin liittyi kristittyjen joukkoon ja hänestä tuli yksi alkuseurakunnan johtaja. Tämä oli tietenkin monille mahtava todiste siitä, että kristittyjen julistus Jeesuksen ylösnousemuksesta piti todella paikkansa."

Kuulan omaa kokemusta

"Sallittakoon loppuun henkilökohtainen kommentti. Nuorena teologian opiskelijana suhtauduin itse eräässä vaiheessa skeptisesti ylösnousemususkoon. Tiedekunnassa kun oppii etsimään ihmeellisille asioille tämän puoleisia psykologisia, sosiologisia tai myyttistäviä selityksiä. Ylösnousemuksestakin saattoi sanoa muodikkaasti, että se on sitä kun ”Jeesuksen asia jäi elämään”.

"Mutta perehdyttyäni useisiin ylösnousemususkoa käsitteleviin monografioihin kantani muuttui. Jeesuksen ylösnousemusta ja siihen liittyviä seurannaisasioita onkin aika vaikea selittää pois tieteellisen raamatuntutkimuksen keinoilla. ”Jeesuksen asia jäi elämään” –selitykset ovat historiallisesti katsottuna aika hataralla pohjalla"

Todistukset Jeesuksen ylösnousemuksesta ovat vakuuttavat. Samalla se asettaa monet Raamattua, Jumalaa ja Jeesusta vastaan esitetyt väitteet kokonaan toiseen valoon. Koska Jeesus on ylösnoussut, hän on puhunut totta siitä kuka hän on.  "Ei Ihmisen Poikakaan tullut palveltavaksi, vaan palvelemaan ja antamaan henkensä lunnaiksi monen edestä". Kirjoitukset VT:ssä todistavat hänestä. Hän tulee takaisin lupauksensa mukaan.

Ketään ei toki voi inhimillisillä keinoilla pakottaa uskomaan. Vastaväiteitä voidaan keksiä loputtomasti. Olipa ne miten kevyitä tahansa. Paavalile sanottiin:"Saul, Saul, miksi vainoat minua? Työläs on sinun potkia tutkainta vastaan."
Otsikko: Vs: Kristinuskon ja uskontojen ero
Kirjoitti: Paulus - 06.04.18 - klo:10:39
…ristiriita ja vihanpito Paavalin ja juutalaisten välillä oli todella suuri. Se vaikutti  Paavaliin voimakkaasti ja se näkyy hänen kirjeissään, joita myöhemmin oli helppo käyttää antisemitistisiin tarkoituksiin, jopa palvelemaan kokonaisen kansan murhaa…

Tarkoitan siis Galatalaiskirjettä, jossa Paavali hyökkää rajusti juutalaiskristittyjä vastaan

Näen Galatalaiskirjeen sanoman täysin toisin. Kirje on mitä ajankohtaisin vielä tänäkin päivänä, koska evankeliumin rinnalle on kaikkina aikoina ujuttautunut toinen evankeliumi, joka ei enää ole lainkaan evankeliumia, siis hyvää uutista Kristuksen pelastusteon riittävyydestä. Kirjeen sanoma ei ole mikään poliittinen pamfletti, vaan sen sanoma tulee ymmärtää hengellisesti.
Otsikko: Vs: Kristinuskon ja uskontojen ero
Kirjoitti: albert1 - 06.04.18 - klo:11:33
Paulus: Suosittelen lukemaan 1. Kor. lukuja 1 ja 2. Sieltä se evankeliumi aukeaa, jos on auetakseen.


Luin koko kappaleen ja ihmetykseni vain lisääntyi. 3 luku jae 15 väittää näin: " ...mutta jos jonkun tekemä palaa, joutuu hän vahinkoon; mutta hän itse on pelastuva, kuitenkin ikään kuin tulen läpi. "

Minkä ihmeen tulen läpi tämä onneton nyt pelastuu? Liittyykö tämä siihen Rooman kirkon kiirastuli-oppiin, jossa syntisiä kärvennetään liekillä sen mukaan, mitä syntejä ovat tehneet?

Kysymykseni on aiheellinen ja perusteltu eikä kyse ole mistään "vääristelystä", kuten on syytetty.

Mitä tämä Raamatun sana konkreettisesti tarkoittaa?
Otsikko: Vs: Kristinuskon ja uskontojen ero
Kirjoitti: Paulus - 06.04.18 - klo:12:07
Paulus: Suosittelen lukemaan 1. Kor. lukuja 1 ja 2. Sieltä se evankeliumi aukeaa, jos on auetakseen.


Luin koko kappaleen ja ihmetykseni vain lisääntyi. 3 luku jae 15 väittää näin: " ...mutta jos jonkun tekemä palaa, joutuu hän vahinkoon; mutta hän itse on pelastuva, kuitenkin ikään kuin tulen läpi. "

Minkä ihmeen tulen läpi tämä onneton nyt pelastuu? Liittyykö tämä siihen Rooman kirkon kiirastuli-oppiin, jossa syntisiä kärvennetään liekillä sen mukaan, mitä syntejä ovat tehneet?

Kysymykseni on aiheellinen ja perusteltu eikä kyse ole mistään "vääristelystä", kuten on syytetty.

Mitä tämä Raamatun sana konkreettisesti tarkoittaa?


Nyt huomaan, että luemme Raamattuakin täysin eri tavoin. Koska en ole teologi, niin ymmärrän Raamattua pääasiasta käsin ja Lutherin neuvoa noudattaen nostan  hattua niiden jakeiden kohdalla, joita en ymmärrä, ja jatkan matkaa. Havaintojeni mukaan sinä luet samaa tekstiä etsien juuri niitä ongelmakohtia. Mielestäni se ei ole viisasta, koska tärkein eli pääasia jää silloin kokonaan ymmärtämättä.

Tuo mainitsemasi ongelmakohta on askarruttanut teologejakin.
Aimo T. Nikolainen sanoo siitä näin:
"Pohdintaa on aiheuttanut Paavalin maininta, että sekin rakentaja, jonka rakennus palaa ja joka palkan sijasta kärsii vahingon, itse kuitenkin pelastuu. Tämä vaikea yksityiskohta on ratkaistava Paavalille niin tärkeän vanhurskauttamisopin pohjalta. Jumala ei katso tekoja, aikaansaannoksia, vanhurskauttaessaan ihmisen, vaan vain uskoa Kristukseen. Se riittää Jumalan armon ja pelastuksen selitykseksi - kaikille, niin hyville kuin kehnoile rakentajille."

Nikolainenkaan ei selvitä, mitä tuon "ikäänkuin tulen läpi" tarkoittaa. Itse ajattelen niin, että onhan se harmillista, jos kaikki omat  teot, joilla on kuvitellut palvelevansa Jumalaa (pelastuakseen?), osoittautuvatkin tyhjän veroisiksi. En sitä mihinkään kiirastulioppiin sekoittaisi.
Otsikko: Vs: Kristinuskon ja uskontojen ero
Kirjoitti: albert1 - 06.04.18 - klo:15:26
Natanael: " Havaintojeni mukaan sinä luet samaa tekstiä etsien juuri niitä ongelmakohtia. Mielestäni se ei ole viisasta, koska tärkein eli pääasia jää silloin kokonaan ymmärtämättä."


Kyseessähän on Pyhän hengen johdatuksessa syntynyt uskonnollinen teksti, joka viime kädessä on Jumalan puhetta meille ihmisille. Kuinka ihmeessä kaikkitietävä, kaikkivaltias ja kaikkivoiva jumala voi sekoilla niissä teksteissään, jotka syntyvät hänen johdatuksessaan? Ei luomiskertomuksia pitäisi olla kahta, yhden tulisi riittää. On lapsellista selittää, että jälkimmäinen täydentää edellistä, koska se on luomisen järjestyksessä poikkeava ensimmäisestä. Älyllinen itsemurha tarkoittaa tekstin sokeaa uskomista.

Ihan sama pätee Koraanin suhteen, ristiriitoja on paljon. Dubain imaami ratkaisi asian meidän keskustelussamme seuraavasti:" Etkö sinä Euroopan mies ymmärrä, että Allah voi muuttaa tahtoaan!"
Eli kaikkiin uskontojen sisäisiin sotkuihin oli selitys. Islamin hajoaminen sunnien ja silhien lahkoihin selitettiin vain "perheriidasta johtuvaksi". Asia oli kuitenkin kipeä, ihan kuten kristityille kristillisen kirkon hajoaminen eri kirkkokuntiin ja ehkä satoihin lahkoihin.

Uskonto ja terve järki eivät asu saman katon alla. Katolisenkin on uskottava, että ehtoollisessa viini ja leipä ihan oikeasti muuttuvat Kristuksen ruumiiksi ja vereksi, vaikka näyttävätkin vain öylätiltä ja viiniltä. Tätä tarkoitan, kun puhun uskontoon liittyvästä älyllisestä itsemurhasta. Järki on pantava narikkaan.

Vain valistus ja tiedon tason kohoaminen hävittää nämä uskonnollisen taikauskon jäänteet.

Otsikko: Vs: Kristinuskon ja uskontojen ero
Kirjoitti: Taisto - 06.04.18 - klo:16:57
Natanael: " Havaintojeni mukaan sinä luet samaa tekstiä etsien juuri niitä ongelmakohtia. Mielestäni se ei ole viisasta, koska tärkein eli pääasia jää silloin kokonaan ymmärtämättä."


Kyseessähän on Pyhän hengen johdatuksessa syntynyt uskonnollinen teksti, joka viime kädessä on Jumalan puhetta meille ihmisille. Kuinka ihmeessä kaikkitietävä, kaikkivaltias ja kaikkivoiva jumala voi sekoilla niissä teksteissään, jotka syntyvät hänen johdatuksessaan? Ei luomiskertomuksia pitäisi olla kahta, yhden tulisi riittää. On lapsellista selittää, että jälkimmäinen täydentää edellistä, koska se on luomisen järjestyksessä poikkeava ensimmäisestä. Älyllinen itsemurha tarkoittaa tekstin sokeaa uskomista.

Ihan sama pätee Koraanin suhteen, ristiriitoja on paljon. Dubain imaami ratkaisi asian meidän keskustelussamme seuraavasti:" Etkö sinä Euroopan mies ymmärrä, että Allah voi muuttaa tahtoaan!"
Eli kaikkiin uskontojen sisäisiin sotkuihin oli selitys. Islamin hajoaminen sunnien ja silhien lahkoihin selitettiin vain "perheriidasta johtuvaksi". Asia oli kuitenkin kipeä, ihan kuten kristityille kristillisen kirkon hajoaminen eri kirkkokuntiin ja ehkä satoihin lahkoihin.

Uskonto ja terve järki eivät asu saman katon alla. Katolisenkin on uskottava, että ehtoollisessa viini ja leipä ihan oikeasti muuttuvat Kristuksen ruumiiksi ja vereksi, vaikka näyttävätkin vain öylätiltä ja viiniltä. Tätä tarkoitan, kun puhun uskontoon liittyvästä älyllisestä itsemurhasta. Järki on pantava narikkaan.

Vain valistus ja tiedon tason kohoaminen hävittää nämä uskonnollisen taikauskon jäänteet.
Oletko siis sitä mieltä, että keskustelukumppanisi tällä foorumilla ovat taikauskoisia, ja järkeä vailla?
Otsikko: Vs: Kristinuskon ja uskontojen ero
Kirjoitti: albert1 - 06.04.18 - klo:18:32
Taisto: " Oletko siis sitä mieltä, että keskustelukumppanisi tällä foorumilla ovat taikauskoisia, ja järkeä vailla? "


En suinkaan. Mutta miksi teet näistä asioista henkilökohtaisia? Eikö tarkoitus olekaan keskustella vapaasti eri vaihtoehdoista? Totuus ei ole musta-valkoinen. Uskontojen totuus ja tutkimustyön eli tieteen totuus eivät aina kohtaa. Ristiriita alkoi jo Kopernikuksesta ja kärjistyi Darwinin työn tuloksena. Uskonnoilla onkin ihan eri tarkoitus ja tavoite kuin tutkimustyöllä, sillä uskonnothan tietävät kaiken esim. universumin synnystä. Persoonallisen jumalolennon kädestähän kaikki on lähtöisin!

Jokainen saa uskoa ihan mitä haluaa, vaikka Aku Ankkaan, mutta mennään liian pitkälle, jos väitetään, että jonkun rakastavan isän rakastava tahto ohjaisi ihmiskunnan kehitystä. Niin ei ole, ei tarvitse kuin käydä Auschwitchissä tajutakseen, kuinka julma ihminen voi olla eri rotuun tai uskontoon kuuluvia kohtaan. Ja tämä ihminen on kuitenkin "jumalan kuva" Raamatun mukaan! Inkvisitionkin tarkoitus oli varjella "oikeaa uskoa" ja kymmenet tuhannet kuolivat mitä tuskallisemmalla tavalla. Kristinuskon verinen historia on sen erottamaton osa, sitä ei voi kevyesti sivuuttaa.

Aikamoinen olento on itse kristinuskon  jumalakin! Suutuspäissään tuhoaa  ihmiskunnan vedenpaisumuksen avulla, mutta katuu sitä kyllä myöhemmin! Ehkä hän ajatteli hukkkuneiden lasten tuskaa ja kärsimystä, en tiedä, mitä hänen päässään mahtoi liikkua. Kovasti hän katumuksineen  kaikkineen on ihmisen kaltainen olento!

Otsikko: Vs: Kristinuskon ja uskontojen ero
Kirjoitti: Taisto - 06.04.18 - klo:19:17
Taisto: " Oletko siis sitä mieltä, että keskustelukumppanisi tällä foorumilla ovat taikauskoisia, ja järkeä vailla? "


En suinkaan. Mutta miksi teet näistä asioista henkilökohtaisia? Eikö tarkoitus olekaan keskustella vapaasti eri vaihtoehdoista? Totuus ei ole musta-valkoinen.
"Mutta miksi teet näistä asioista henkilökohtaisia?" -Sinähän juuri sanoit, että uskonto ja terve järki eivät asu saman katon alla.

"Eikö tarkoitus olekaan keskustella vapaasti eri vaihtoehdoista?" - Kunpa keskustelisitkin - etkä vain systemaattisesti vääntäisi Raamattua antisemitismin aikaansaajaksi jne.

"Totuus ei ole musta-valkoinen."  - Viestiesi perusteella sinun totuutesi vaikuttaa olevan nimenomaan mustavalkoinen.
Otsikko: Vs: Kristinuskon ja uskontojen ero
Kirjoitti: albert1 - 06.04.18 - klo:19:42
Taisto: "Eikö tarkoitus olekaan keskustella vapaasti eri vaihtoehdoista?"
- Kunpa keskustelisitkin - etkä vain systemaattisesti vääntäisi Raamattua antisemitismin aikaansaajaksi jne.


Mikä mielestäsi on juutalaisiin kohdistuvan vihan perimmäinen syy? Miksi tätä yhtä kansaa on niinkin paljon vainottu?

Heihin on kautta aikojen suhtauduttu epäluuloisesti sen kielteisen kuvan perusteella, minkä Raamattu heistä luo. He muka surmasivat jumalan pojan Jeesuksen, vaikka roomalaisella komentajalla oli kaikki valta käsissään vapauttaa tai tuomita Kristus. Hänen takanaan oli tuhansien legioonalaisten sotilaallinen voima. Hän tuomitsi ja teki siinä virheen tuomitessaan syyttömän. Huudot "ristiinnaulitse, ristiinnaulitse" ovat antisemitismin tukipilareita. Juutalaisethan vaativat viattoman Jeesuksen murhaamista! Heidän on siis vastuu, ei roomalaisten!

Roomalainen komentaja oli se todellinen vastuuhenkilö, ei juutalainen väkijoukko. Juutalaiset ovat tästä väärinkäsityksestä maksaneet kovan hinnan. Tunnen myötätuntoa heitä kohtaan, sillä vainoissa heitä on kuollut miljoonia.

Vainoilla on uskonnollinen lähtökohta. Kristinusko on ollut hyvää polttoöljyä antisemitismin liekeille. Se on eräs antisemitismin henkisiä tukipilareita. Poliitikot ovat sitä historian eri vaiheissa hyödyntäneet ilman kirkon suurempaa vastustusta. Paavi ei protestoinut Auschwitchsista.

Meillä aikanaan arkkipiispa Kaila - v.1925 Viipurin hiippakunnan piispa - oli tunnettu juutalaisvastaisista asenteistaan. Hänen juutalaisvastaisuutensa noudatti melko tarkkaan Saksan antisemitistisen aallon dynamiikkaa. Saksalainen vaikutus meidän hengenmiehiimme oli tuolloin suurta, johtuen Lutherin suuresta merkityksestä.

Tämäkin on eräs syy pysyä erossa luterilaisesta kirkosta.
Otsikko: Vs: Kristinuskon ja uskontojen ero
Kirjoitti: evlutkristitty - 06.04.18 - klo:20:45
Albert1 jutut ovat ateistien sepittämää hölynpölyä. Lutherilla joka eli 1500 luvulla ei ole mitään tekemistä Hitlerin touhuamisen kanssa. tuollaisista höpinöistä puuttuu ajan tajukin kokonaan. Eikä Albert1 ole elänyt vuonna 1925, voidakseen puhua mitään tuon ajan piispasta. Koko ajan kristinuskoa vastaan levitetään valheita.
Otsikko: Vs: Kristinuskon ja uskontojen ero
Kirjoitti: Taisto - 06.04.18 - klo:21:18
...
Tämäkin on eräs syy pysyä erossa luterilaisesta kirkosta.
Enpä minäkään ole evlut kirkkoon kuulunut 40 vuoteen.

Mutta kysymyksesi juutalaisiin kohdistuvan vihan perimmäisestä syystä:
siinä mennään hengellisiin maailmoihin ja ulottuvuuksiin. Ja niitä ulottuvuuksia
ei ole mielestäsi lainkaan olemassa, jos olen oikein ymmärtänyt.

Otsikko: Vs: Kristinuskon ja uskontojen ero
Kirjoitti: Taisto - 06.04.18 - klo:21:19
Mutta nyt olen niin väsynyt viime aikojen teemoihin, että pidän kuukauden loman näistä keskusteluista.
Lomani alkaa nyt.
Otsikko: Vs: Kristinuskon ja uskontojen ero
Kirjoitti: JPK - 06.04.18 - klo:21:25
Lainaus
Albert: Meillä aikanaan arkkipiispa Kaila - v.1925 Viipurin hiippakunnan piispa - oli tunnettu juutalaisvastaisista asenteistaan. Hänen juutalaisvastaisuutensa noudatti melko tarkkaan Saksan antisemitistisen aallon dynamiikkaa. Saksalainen vaikutus meidän hengenmiehiimme oli tuolloin suurta, johtuen Lutherin suuresta merkityksestä.

Ensimmäisen maailmansodan jälkeen 1914–1918 muodostui Venäjälle vallankumous v. 1917. Bolshevismi oli tässä ideologisena lähtökohtana, sekä sosialistinen marxismi. Tämän vallankumouksen keskellä oli syntyperältään myös juutalaisia kuten Leon Trotski. Silti, juutalaisten määrä sittemin syntyneessä bolshevikkitotalitarismissa - johon kuului pakkotyöleirejä, sekä pogromeja, oli vähäinen.

1900-luvun alussa jo 1918 Suomen luterilainen kirkko omasi natsisymboliikkaa (hakaristi), kuten silloisessa kirkon synodaalikokouksen kirjassa. Myöhemmin 1920-30 luvulla Suomen luterilaisen kirkon piispoja, kuten Rafael Gyllenberg ja A.F Puukko osallistui Saksassa Luther akatemian kokouksiin, joissa on selvästi ollut natsismin henki ja ideologia mukana.

lähde:
(1) https://yle.fi/aihe/artikkeli/1999/09/27/isa-poika-ja-paha-henki-osa-i-suomen-kirkkoisat-hitlerin-pyhakoulussa-0
(2) https://yle.fi/aihe/artikkeli/1999/10/04/isa-poika-ja-paha-henki-osa-ii-ei-meilla-ole-katumista-kasikirjoitus

Silloinen 1930-luvun saksalainen luterilainen teologi Walter Grundmann (joka oli natsipuolueen jäsen), on osoitettu sanoneen: ”Uskonnollisen elämän antijuutalaistaminen on saksalai­sen teologian ja kirkon tehtävä.” (lähde: kirja > Maurice Casey "Jesus of Nazareth" s. 8 )

On selvää, että juutalaispelkoa luonut bolshevismi nosti Suomen tukeutumaan luterilaisuutensa(kin) kautta silloisen Saksan poliittiseen ja uskonnolliseen hegemoniaan, joka oli 1930 luvulla jo natsismin mädättämä. Tämä siirtyi osin myös Suomeen (bolshevismi-pelko ja sen hirmuteot liitettiin hallitsevasti juuri juutalaisiin), ei toki kaikkien Suomen luterilaisen kirkon piispojen ja pappien osaksi, mutta hallitsevasti kylläkin.

Tätä historiallista totuutta ei saa peitellä, vaan se tulee myöntää - ja Suomen luterilaisen kirkon tulisi julkisesti tehdä asiasta anteeksipyyntö ja parannus, mutta en usko että niin käy.

Olen kuitenkin kanssasi siinä erimieltä, että Raamattu on Jumalan Sanaa, ja Herra Jeesus on ainoa pelastaja syntiselle ihmiselle. Se mitä kirkot (katolinen ja luterilainen, sekä ortodoksit Venäjällä) ovat tehneet poliittisuskonnollisessa toiminnassaan ei kuulu minulle. He tekevät itse tiliä teoistaan.

Tärkeintä on etsiä pelastavaa Jumalan armoa ja totuutta Raamatusta, eikä mistään uskonnoista tai edes kirkkojen nykyisestä (tai jo aiemmin historiassa) olleista teoista. Kirkkojen teot tulee koetella, ja jos niissä on vääryyttä ovat ne pimeyden tekoja. Niissä on paljon vääryyttä ja pahaa; Herra Jeesus ei niitä käskenyt tekemään (kuten vainoamaan juutalaisia, tai antijuutalaistamaan Raamatun), vaan kirkko itse ajautui moisiin tekoihin jumalattomuutensa ja poliittisten syiden tähden.

Otsikko: Vs: Kristinuskon ja uskontojen ero
Kirjoitti: albert1 - 06.04.18 - klo:22:04
JPK: " Tätä historiallista totuutta ei saa peitellä, vaan se tulee myöntää - ja Suomen luterilaisen kirkon tulisi julkisesti tehdä asiasta anteeksipyyntö ja parannus, mutta en usko että niin käy."


Olen kanssasi samaa mieltä. En usko, että pyytää. Juutalaisia kuljetettiin Auschwitchiin jopa Vatikaanivaltion alueelta, jonne olivat paenneet turvaa hakeakseen. Kristillinen kirkko ei juutalaislle turvaa antanut. Kirkon johtajat tiesivät, mikä juutalaisten kohtalo tulisi olemaan. He eivät siitä välittäneet.

Helsingissä Kaivopuistossa on muistomerkki Saksaan luovutetuille seitsemälle juutalaiselle. Kaikki muistaakseni kuolivat. Kirkko ja muut uskonnolliset yhteisöt eivät silloin reagoineet, yleinen ilmapiiri oli hyvin juutalaisvastainen. Kirkko ei ole muuta kuin aikansa lapsi!

Häpeän kirkon vaikenemista juutalaisten kohtaloista. Johanneksen seurakunnan (H:ki) kirkkoherran Virkkunen vieraili Saksassa vainojen aikana - ei yhtään myötätuntoista sanaa vainottujen juutalaisten puolesta!

Tällaista oli meillä kristillinen usko 1930-luvulla! Aikansa lapsi!

Kuka tällaista uskoa voi ottaa tosissaan!
Otsikko: Vs: Kristinuskon ja uskontojen ero
Kirjoitti: Pökkelö - 06.04.18 - klo:22:18
Ihan samaa mieltä JPK kanssa.

Juutalaisvastaisuus maailmalla on hengellinen. Se on Jumalan omaisuuskansa, vaikka sillä on nyt peite kasvoilla evankeliumin suhteen.
Epäasiallinen kohtelu esim. Ranskassa ja Ruotsissa johtuu ihan muista syistä kuin UT teksteistä tai Lutherin sanomisesta.
Samoin kuin viha Israelia kohtaan.

Sen verran vielä luterilaisen kirkon historiaan. Kailan setä arkkipiispa Gustaf Johansson ajoi juutalaisten kansalaisoikeuksia sen aikaisessa
kansanedustuslaitoksessa, jossa oli myös pappisedustus.
Johansson sai kansalaisoikeudet heille ja puhui myös Israelin syntymisestä, jonka löysi selkeästi Raamatun sanasta.

Jumalan Sana pysyy ja Hän toteuttaa sen.

Äkkikseltään en muista kuka se Hengen mies oli, joka keskeytti juutalaisten luovuttamisen Saksalle ? Nimenomaan Raamatun sanaan vedoten. Joku muu muistaa varmasti.

Aiemmissa viesteissä olen kirjoittanut Saksan vainoissa kirkon miehet / uskovat, jotka olivat uskollisia Herralleen joutuivat kärsimään.
Heitä kohdeltiin todella julmasti, ennen teloittamista.
Olemme moneen kertaan käyneet läpi. Laitoskirkko ja elävä usko Jeesukseen Kristukseen eivät ole rinnastettavia asioita.

Voisitko ottaa tosissaan ?
Otsikko: Vs: Kristinuskon ja uskontojen ero
Kirjoitti: JPK - 06.04.18 - klo:22:24
Tuossa vielä asiaan liittyvää, jos joku haluaa lukea: https://yle.fi/aihe/artikkeli/1999/09/27/isa-poika-ja-paha-henki-osa-i-kasikirjoitus
Otsikko: Vs: Kristinuskon ja uskontojen ero
Kirjoitti: evlutkristitty - 06.04.18 - klo:22:40
Eihän kenenkään valheita sellaiset anteeksipyytele, joista valehdellaan. 

Aivät törkeätä höpötystä. Luther eli 1500 luvulla, Lutherilla ei ole antisemitismin kanssa mitään tekemistä, eikä kenelläkään Kristuksen todistajalla. Etninen juutalaisvastaisuus on ihan eria asia, kun se, ettemme me kristityt hyväksy judaismia, (umpikieroon vääntynyttä mooseksenuskoisuutta, jota mm, yliupapit ja sellaisiksi tekeytyneet, sekä kansan vanhimmat harjoittivat Jeesuksen aikana).

Sellainen usko, jonka mukaan joku pelastuisi kadotuksesta etnisen taustansa vuoksi, on valhepropagandaa. 

Meillä on kaikilla Raamattua tuntevilla on tieto, miten judaistit toimivat Jeesuksen Kristuksen Jumalan Pojan kanssa vuoden 0030 paikkeilla jKr.

Room. 2:28 Sillä ei se ole juutalainen, joka vain ulkonaisesti on juutalainen, eikä ympärileikkaus se, joka ulkonaisesti lihassa tapahtuu;
Room. 2:29 vaan se on juutalainen, joka sisällisesti on juutalainen, ja oikea ympärileikkaus on sydämen ympärileikkaus Hengessä, ei kirjaimessa; ja hän saa kiitoksensa, ei ihmisiltä, vaan Jumalalta.

Henkilöiden joilla ei ole edes perustietoja kristinuskosta, tai judaismista, ei kannatta kirjoittaa aiheesta mitään kirjaa, tai kirjoitusta, eikä myöskään referoida sellaisia, koska silloin tulkinnat menevät kokonaan hakoteille. 

Kuten Raamattu todistaa, oikea juutalainen ei ole etninen juutalainen, vaan henkilö joka tunnustaa Jeesuksen Kristuksen Herrakseen ja vapahtajakseen, olipa hän syntyperältään mistä kansasta hyvänsä lähtöisin. SEn kuitenkin tiedämme Raamatusta, että juutalaisille on lupaus annettu, miten kaikki tapahtuu, sitä voi tietenkin itse kukin spekuloida kirjoitusten pohjalta. MOnenlaista tulkintaa on näistäkin.

Ei se mikään ihme ole että pirua (= valheen isää) herranaan palvovat henkilöt valehtelevat Lutherista. Niin he tekevät kaikista muistakin Jeesuksen Kristuksen todistajista.
Otsikko: Vs: Kristinuskon ja uskontojen ero
Kirjoitti: albert1 - 07.04.18 - klo:08:17
Evlutkristitty: Ei se mikään ihme ole että pirua (= valheen isää) herranaan palvovat henkilöt valehtelevat Lutherista. Niin he tekevät kaikista muistakin Jeesuksen Kristuksen todistajista.


Luther kirjoitti hyvin juutalaisvastaisen kirjan nimeltä "Juutalaisista ja heidän valheistaan". Hitler käytti taitavasti hyväkseen Lutherin juutalaisvastaisia ajatuksia sanoessaan: " Niin minä uskon tänä päivänä toimivani kaikkivaltiaan Luojan hengessä: puolustautuessani juutalaisuutta vastaan taistelen Herran työn puolesta" (T. Snyder: Musta maa. Holokausti: tapahtumat, opetukset, 2015, s.21).

Saksan ev.lut. kirkko kuului Hitlerin kannattajiin. Myöskään Rooman kirkko ei asettunut vastustamaan Hitleriä, vaikka tiesi juutalaisten joukkomurhista. Juutalaiset olivat kristillisessä ajattelussa jumalan tappajia ja saivat van ansaitun rangaistuksen. Ilman kristinuskon juutalaisvastaisia perusajatuksia olisivat miljoonat säästäneet henkensä. Uskonto loi pohjan antisemitismille.
Otsikko: Vs: Kristinuskon ja uskontojen ero
Kirjoitti: Natanael - 07.04.18 - klo:11:09


Juutalaisista jauhaminen loppuu tähän.
Otsikko: Vs: Kristinuskon ja uskontojen ero
Kirjoitti: albert1 - 07.04.18 - klo:11:54
OK, unohdetaan koko kansanmurha.
Otsikko: Vs: Kristinuskon ja uskontojen ero
Kirjoitti: Jopo - 08.04.18 - klo:14:34
Minusta on karkeaa asioiden vääristelyä laittaa juutalaisten kansanmurhan syyksi Kristinusko.

Sallitaneen vielä kommentti.

Ketkä puolustavat eniten Israelia ja juutalaisia nykyaikana?

Uskoisin, että eniten ne, jotka uskovat Jeesukseen ja samalla VT:n ja UT:n kirjoituksiin.

Raamatun ja siis myös UT:n kirjoituksia on aina vääristelty. Joko ymmärtämättömyyttään tai tahallisesti. Niin tehdään edelleen. Ja siitä syystä yhä uudelleen syytetään kristinuskoa asioista, jotka ovat sen selviä periaatteita vastaan. 

Kysytään myös,  miksi Pyhä Henki ei sitten ole paremmin johdattanut kansaansa?

Väittäisin, että juutalaisten vainoajat ja heidän tukijansa eivät ole niin tehdessään olleet Hengen johdatuksessa. Ei Jumalan Henki toimi omaa sanaansa vastaan. Nuokin vainot ovat yksi osoitus ihmisen periturmeluksesta, perisynnistä. Meissä asustaa elämämme  loppuun asti myös liha, joka sotii Jumalan Hengen vaikutusta vastaan. Taistelua käydään.

Ja valitettavan helposti ihmisestä löytyy oman edun toivossa vastakaikua mitä ihmeellisemmistä vääristymistäkin. Kuten Hitlerin agenda. Pilatus on yksi esimerkki totuudesta ja toisen kärsimyksestä piittaamattomuudesta oman edun nimissä. Tuomitaan syytön mies julmasti ruoskittavaksi ja ristiinnaulittavaksi, että oma asema voisi säilyä! Eikö kuulosta tutulta Hitlerin myötäilijöitä ajatellessa?

Mukavassa tuolissa on helpp arvostella ja tuomita. Eikä noita juutalaisten vainoja saakaan hyväksyä! Kuitenkin, samalla on nöyrästi kysyttävä:Olisimmeko me samoissa tilanteissa toimineet paremmin? Ajattelemmeko olevamme heitä parempia? Mistä tietäisimme sen?

Mitä Jeesuksen ristiinnaulitsemiseen tulee, siinä oli kuitenkin taustalla Jumalan suunnitelma. Hän oli ilmoittaunut sen etukäteen. Hän tiesi ja salli sen.  Vaikka se ei poistakkaan vastuuta vääritekemisiltä. Sillä karulla tavalla syntimme sovitettiin. Ja sanoma siitä on toisille hullutus, uskoville taas Jumalan voima ja elämän perustus.
Otsikko: Vs: Kristinuskon ja uskontojen ero
Kirjoitti: Paulus - 09.04.18 - klo:17:51
Poistettu
Otsikko: Vs: Kristinuskon ja uskontojen ero
Kirjoitti: Pökkelö - 09.04.18 - klo:22:02
Lueskelin Israelin ystävien Shalom 2 / 18 lehteä eilen. Siitä muutama poiminto.

Tuula-Hannele ja Ossi Ikonen; Holokaustista toipuminen - Ekklesia militans eli taisteleva seurakunta ja juutalaisten evankelioiminen osa 1.

"Kirkko ei tarkoita ekklesiaa. Kreikankielinen sana 'Ekklesia' tulee Raamatusta ja se tarkoittaa Kristuksen seurakuntaa.
Raamatussa määritellään Kristuksen ruumiiksi, eli Jumalan Hengen muodostamaksi uudestisyntyneiden uskovien joukokosi.
Heitä kutsutaan 'uloskutsutuiksi', eli Jumalan Hengellä maailmasta ulos Jumalan valtakuntaan kutsutuiksi eläviksi kiviksi.
Aluksi ekklesia muodosti Jeesuksen opetuslapset, ja alkuseurakunnan jälkeen kaikki todelliset Jeesuksen seuraajat, tähän päivään asti.
Näin kirkko ja kirkot edustavat fyysistä laitosta, joka julistaa kristinoppia, mutta ekklesia ei ole fyysinen laitos, vaan hengellisen yhteyden muodostava uskovien seurakunta."

Tuossa on tiivistettynä mitä sinulle on yritetty sanoa.

Samassa artikkelissa kerrotaan mm. Evankelista Johanneksen tarkoittavan sanalla "juutalaiset" tavallisesti Jeesukselle vihamielisiä kansanjohtajia.
Tekstit pitä albert lukea siten miten kirjoittaja on sen tarkoittanut; eikä tarkoitushakuisesti väärin ymmärtäen.

Samassa lehdessä toisessa artikkelissa. Eero Kavasto kirjoittaa artikkelissa; Alfred Rosengren - natsismin aivot osa 2.
Katsaus kirjaan Robert K. Wittman - David Kinney: Paholaisen päiväkirja, 536 s., Tammi 2017.

Kertoo miten natsisaksa halusi muuttaa kristillisen opin ja korvata sen omalla ideologialla. Esim. Ristien tilalle kirkkoihin hakaristi ja Raamatun sijaan Mein kampf teos.

Kristinuskon räikeä pilkkaaminen johti niin sanotun Tunnustuskirkon ( tai pikemminkin tunnustava kirkko) syntymiseen.
Eräässä vaiheessa 700 tunnustavaa pappia joutui vankeuteen. Dachaun keskitysleirillä oli erityinen Pfarrerbarack eli pappien parakki.

Aiemmin muistan lukeneeni jostain; pappeja kidutettiin ja nöyryytettiin monin tavoin kirkoissaan ennen tappamista. Esim. hirttämällä kirkon kelloihin.
Kirkko, joka hyväksyi natsien teot ei ollut ekklesia.
Se sai vapaasti ummistaa silmänsä ja hymistä omiaan.
Ekklesiaan kuuluvat saivat kärsiä Herransa askelissa.

Otsikko: Vs: Kristinuskon ja uskontojen ero
Kirjoitti: Tosikko - 30.04.18 - klo:21:54
Evlutkristitty: Ei se mikään ihme ole että pirua (= valheen isää) herranaan palvovat henkilöt valehtelevat Lutherista. Niin he tekevät kaikista muistakin Jeesuksen Kristuksen todistajista.


Luther kirjoitti hyvin juutalaisvastaisen kirjan nimeltä "Juutalaisista ja heidän valheistaan". Hitler käytti taitavasti hyväkseen Lutherin juutalaisvastaisia ajatuksia sanoessaan: " Niin minä uskon tänä päivänä toimivani kaikkivaltiaan Luojan hengessä: puolustautuessani juutalaisuutta vastaan taistelen Herran työn puolesta" (T. Snyder: Musta maa. Holokausti: tapahtumat, opetukset, 2015, s.21).

Saksan ev.lut. kirkko kuului Hitlerin kannattajiin. Myöskään Rooman kirkko ei asettunut vastustamaan Hitleriä, vaikka tiesi juutalaisten joukkomurhista. Juutalaiset olivat kristillisessä ajattelussa jumalan tappajia ja saivat van ansaitun rangaistuksen. Ilman kristinuskon juutalaisvastaisia perusajatuksia olisivat miljoonat säästäneet henkensä. Uskonto loi pohjan antisemitismille.

Myös Saksan helluntailaiset olivat Hitlerin järjestelmän kannattajia. Lopettivat mm. rukoilun kädet kohotettuna, koska voisi näyttää laiskalta Hitler tervehdykseltä.
Otsikko: Vs: Kristinuskon ja uskontojen ero
Kirjoitti: Natanael - 30.04.18 - klo:21:59
Onko sinulla antaa todisteita tuosta?
Otsikko: Vs: Kristinuskon ja uskontojen ero
Kirjoitti: Tosikko - 30.04.18 - klo:23:02
Onko sinulla antaa todisteita tuosta?

Toki. Helluntailainen Ville Hoikkala tutki asiaa ja kirjoitti mm. Ristin Voittoon aiheesta jutun. Luettavissa myös Uuden suomen sivuilla:

http://villehoikkala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/148953-saksan-vapaakirkot-ja-adolf-hitler
Otsikko: Vs: Kristinuskon ja uskontojen ero
Kirjoitti: evlutkristitty - 01.05.18 - klo:00:30
Nykyään jo tiedämme, että joka asiasta on nykyisinkin tuhansia eri näkemyksiä, ihan riippuen näkemyksen esittäjästä.

Kristinuskoisten pitäisikin etsiä, viimeistään jo nyt, keskinäistä yhteyttä Kristuksessa, joka on sovittanut koko maailman synnit, eikä tonkia menneisyydestä sopivia mielipiteitä naapuriseurakunnan saattamiseksi huonoon huutoon.

Aivan varmaa on että historiasta vuodelta 2018 esitetään ainakin miljoona toistaan poikkeavaa "tutkimusta ja totuutta" 100 vuoden kuluttua. Jos silloin eläisimme sanoisimme heti, että eihän tuo mennyt sinnepäinkään oikeasti.

Tänään on armonpäivä, miksi hukata se, jättämällä todistamatta Kristuksesta koko maailman syntien sovittajana?

Vikoileva henkilö löytää kaikista vikoja, jotka eivät juuri heidän mielipiteitään tue ja miellytä. Ja sinä aikana menee ihmisiä kadotukseen, kuullessaan korvillaa kristittyjen tappelunnujakointia ja ihmismielipiteillä taistelemista, pelastuksen kannalta aivan tyhjistä asioista. Miettivän mielessään, tuollaisia nahistelijoita minä en ainakaan usko.
Otsikko: Vs: Kristinuskon ja uskontojen ero
Kirjoitti: Paulus - 01.05.18 - klo:04:17
Vikoileva henkilö löytää kaikista vikoja, jotka eivät juuri heidän mielipiteitään tue ja miellytä. Ja sinä aikana menee ihmisiä kadotukseen, kuullessaan korvillaa kristittyjen tappelunnujakointia ja ihmismielipiteillä taistelemista, pelastuksen kannalta aivan tyhjistä asioista. Miettivän mielessään, tuollaisia nahistelijoita minä en ainakaan usko.

Mielestäni asia ei ole ihan yksioikoinen. Jos näitä "vikoilevia" ei olisi, niin seurakunnassa menisi läpi mikä tahansa hörhöily. Tämä on karvaasti koettu viimeisten 20-30 vuoden aikana. Kaikkeen ei pidä lähteä mukaan. Se merkitsee toisaalta myös kristittyjen yhteyttä niiden kesken, joilla on rakkaus totuuteen. Tosin siitä ei muodostu milloinkaan valtavirtaa kassavirrasta puhumattakaan.

Historian tutkimus erityisesti tässä asiassa on paikallaan. Otan pienen lainauksen tuosta mainitusta linkistä:

"Schmidtin varoitus ei tehonnut. Hitlerin sanoma kantoi herätyskristittyjen sieluissa hedelmää. Hitler puhui usein Jumalasta ja joskus päätti puhetilaisuutensa rukoukseen. Hitler varoitti samoista vaaroista kuin hengelliset julistajat. Hitlerin puheiden tyyli ja rakenne muistuttivat herätyssaarnaa. Lauseet olivat yksinkertaisia, kuulijoissa herätettiin eri tunnetiloja, kannanotot olivat mustavalkoisia, ja lopussa kuulija johdatettiin kohti henkilökohtaista ratkaisua eli NSDAP:n äänestämistä. Monet kristityt kokivat olonsa kotoisaksi Hitlerin puhuessa."
Otsikko: Vs: Kristinuskon ja uskontojen ero
Kirjoitti: Paulus - 01.05.18 - klo:10:05
Lainaus
Pieni lainaus ekalinkin (=Kirkko ja kaupunki) tekstistä:
Alister McGrath erottaa kaksi ateismin muotoa. Perinteinen ateismi on välinpitämättömyyttä: ateisti ei vain usko Jumalan olevan olemassa. Aggressiivinen ateisti sen sijaan on kuin kiihkein fundamentalisti-uskovainen: hän uskoo vihan vimmalla Jumalan olemattomuuteen.

Tuossa lihavoidussa on jotain äärimmäisen ristiriitaista. Käyttää nyt energiaa olemattoman vastustamiseen. Eihän siinä ole järjen häivää. Yhtä typerää olisi lähteä joulupukin olemattomuutta kaikelle kansalle todistelemaan.
Otsikko: Vs: Kristinuskon ja uskontojen ero
Kirjoitti: evlutkristitty - 01.05.18 - klo:16:50
Niinpä Paulus. Agressiivinen ateisti kantaa sisimmässään aavistusta siitä, että Jmala on sittenkin ja vastuu elämästä koittaa.

Siksi hän kamppailee ja sulkee korviaan. Hän tappelee siksi, ettei tietoisuus Jumalasta ja tulevasta vastuusta hänen sisimmässään pääsisi nousemaan "pinnalle".

Joskus on nimittäin käynyt niin onnellisesti että Jumala on voittanut tämän tappelijan ja hän on tullut uskoon.  :)
Otsikko: Vs: Kristinuskon ja uskontojen ero
Kirjoitti: Pökkelö - 03.05.18 - klo:21:53
Nimen omaan sydämessä on kamppailu. Jumala vetää rakkaudella puoleensa ja ylpeä ihminen haraa vastaan.
Otsikko: Vs: Kristinuskon ja uskontojen ero
Kirjoitti: Tosikko - 03.05.18 - klo:22:49
Lainaus
Historian tutkimus erityisesti tässä asiassa on paikallaan. Otan pienen lainauksen tuosta mainitusta linkistä:


"Schmidtin varoitus ei tehonnut. Hitlerin sanoma kantoi herätyskristittyjen sieluissa hedelmää. Hitler puhui usein Jumalasta ja joskus päätti puhetilaisuutensa rukoukseen. Hitler varoitti samoista vaaroista kuin hengelliset julistajat. Hitlerin puheiden tyyli ja rakenne muistuttivat herätyssaarnaa. Lauseet olivat yksinkertaisia, kuulijoissa herätettiin eri tunnetiloja, kannanotot olivat mustavalkoisia, ja lopussa kuulija johdatettiin kohti henkilökohtaista ratkaisua eli NSDAP:n äänestämistä. Monet kristityt kokivat olonsa kotoisaksi Hitlerin puhuessa."

Herätyskokous, kansallinen herääminen.


lainaus korjattu -Natanael
Otsikko: Vs: Kristinuskon ja uskontojen ero
Kirjoitti: sandia - 16.06.18 - klo:18:46
Uskon kysymyksistä puhuttaessa tekee havainnon, että kristinuskoakin pidetään yhtenä uskontona uskontojen joukossa. Tietenkin on olemassa kristinuskonnollisuutta, joka ei ole kuitenkaan aitoa kristinuskoa. Uskonnollisuushan rakentuu sen varaan, että kun ihminen toimii tietyllä tavalla, niin hän saa pelastuksen ja Jumala hyväksyy hänet. Ne rakentuvat siis ansioperiaatteen mukaan.

Kristinuskossa asiat eivät mene näin. Kaikki pelastukseen tarvittava on tehty valmiiksi jokaiselle yksilölle, hänet "kutsutaan pöytään valmiille aterialle". Kaikki on valmista, mutta kaikki eivät hyödy kutsusta, koska eivät ota sitä vastaan. Kun ihminen ottaa kutsun vastaan, niin Jumala lahjoittaa hänelle tarvittavan uskon ja vähitellen tämä usko vahvistuu ja muuttaa ihmistä Jumalan tahdon mukaiseen elämään. Joitakin asioita jää pois ja joitakin tulee tilalle. Sitä prosessia kutsutaan pyhitykseksi ja se on loppuelämän pituinen prosessi.

Uskoon tulo ei siis ole vaikeaa. ihmisen suostuminen siihen kuitenkin tarvitaan.

Ai onhan täällä aloitus aiheesta Kristinuskon ja muiden uskontojen ero.


Se mikä minut vakuuttaa noin loogisesti ajatellen kristinuskosta vastaan kaikki uskonnot, on RAKKAUS.



Otsikko: Vs: Kristinuskon ja uskontojen ero
Kirjoitti: Paulus - 02.10.18 - klo:10:53
Näyttää siltä, että yhä suurempi uskovien joukko ei kuulu mihinkään uskontokuntaan. Eli tilastoissa he kuuluvat uskonnottomiin. Taidan itsekin kuulua siihen joukkoon. Oheinen lehtileike kertoo tästä enemmän:

Otsikko: Vs: Kristinuskon ja uskontojen ero
Kirjoitti: Ifa - 04.10.18 - klo:15:42
Uskon kysymyksistä puhuttaessa tekee havainnon, että kristinuskoakin pidetään yhtenä uskontona uskontojen joukossa. Tietenkin on olemassa kristinuskonnollisuutta, joka ei ole kuitenkaan aitoa kristinuskoa. Uskonnollisuushan rakentuu sen varaan, että kun ihminen toimii tietyllä tavalla, niin hän saa pelastuksen ja Jumala hyväksyy hänet. Ne rakentuvat siis ansioperiaatteen mukaan.

Kristinuskossa asiat eivät mene näin. Kaikki pelastukseen tarvittava on tehty valmiiksi jokaiselle yksilölle, hänet "kutsutaan pöytään valmiille aterialle". Kaikki on valmista, mutta kaikki eivät hyödy kutsusta, koska eivät ota sitä vastaan. Kun ihminen ottaa kutsun vastaan, niin Jumala lahjoittaa hänelle tarvittavan uskon ja vähitellen tämä usko vahvistuu ja muuttaa ihmistä Jumalan tahdon mukaiseen elämään. Joitakin asioita jää pois ja joitakin tulee tilalle. Sitä prosessia kutsutaan pyhitykseksi ja se on loppuelämän pituinen prosessi.

Uskoon tulo ei siis ole vaikeaa. ihmisen suostuminen siihen kuitenkin tarvitaan.

Ai onhan täällä aloitus aiheesta Kristinuskon ja muiden uskontojen ero.


Se mikä minut vakuuttaa noin loogisesti ajatellen kristinuskosta vastaan kaikki uskonnot, on RAKKAUS.
Jumalan rakkaus ja armo kun kohtaavat pientä ihmistä, aika sanattomaksi menee. Näin kuvailisin omalta kohdalta. Kaikki kiitoskin tuntuu köyhältä, ei ole sanoja armon läsnäolossa. Muihin uskontoihin tutustuinen on jäänyt kouluopetukseen ja nekin ovat suurelta osin unohtuneet.
Otsikko: Vs: Kristinuskon ja uskontojen ero
Kirjoitti: Tosikko - 13.10.18 - klo:20:38
Näyttää siltä, että yhä suurempi uskovien joukko ei kuulu mihinkään uskontokuntaan. Eli tilastoissa he kuuluvat uskonnottomiin. Taidan itsekin kuulua siihen joukkoon. Oheinen lehtileike kertoo tästä enemmän:

Aika pieni osa maahanmuuttajista kuuluu mihinkään rekisteröityyn uskontokuntaan.
Otsikko: Vs: Kristinuskon ja uskontojen ero
Kirjoitti: evlutkristitty - 15.10.18 - klo:23:58
Oletteko muuten tavannut kristittyjä maahanmuuttajia, sotapakolaisina tai omassa maassaan uskonsa tähden vainon kohteiksi joutuneita? 

Sen sijaan kristittyjen vainoajat tulevat joukoittain Suomeen, vaatimaan kristittyjä elättämään ja holhoamaan heidät. Maassa pitäisi olla tarkka kontrolli, - jo ennen maahan pääsyä. On selvää, faktat jo näyttävät sen, että Jumalasta luopuminen on tuonut hirvittävät tuskat näille luopuneille kansoille. Suomessakin on alkamassa kausi jota kukaan ei olisi uskonut tulevaksi. Luopiokansa jotuu kärsimään Jumalasta luopumisen seuraukset.
Otsikko: Vs: Kristinuskon ja uskontojen ero
Kirjoitti: Oloneuvos - 16.10.18 - klo:05:47
Oletteko muuten tavannut kristittyjä maahanmuuttajia, sotapakolaisina tai omassa maassaan uskonsa tähden vainon kohteiksi joutuneita?
Olen tavannut, en tosin tässä viimeisessä vyöryssä 2015 tulleiden joukossa.

Lainaus käyttäjältä: Evlutkristitty"
Sen sijaan kristittyjen vainoajat tulevat joukoittain Suomeen, vaatimaan kristittyjä elättämään ja holhoamaan heidät.
Tuo on varmasti totta, mutta osa pakolaisista elää mitä suuremmassa kurjuudessa kotimaassaan ja ovat myös vainojen ja sotatoimien  kohteena.
Otsikko: Vs: Kristinuskon ja uskontojen ero
Kirjoitti: evlutkristitty - 16.10.18 - klo:19:45
Osa pakolaisista elää aivan helvetillisissä oloissa. Tämä on totta.

Vain satoja vuosia kristittyjen hallitsemat maat ovat tästä poikkeus. Tämä siunaus ollaan nyt menettämässä, kun Jumala on virallisesti siirretty syrjään esim. lainsäädännössä.

Mutta ei niin pahaa ettei hyvääkin. Maahamme tulleista muslimeja on kääntynyt kristinuskoon. OMassakin yhteisössäni on heitä. Kiitos Herralle.
Otsikko: Vs: Kristinuskon ja uskontojen ero
Kirjoitti: Polykarpos - 25.10.18 - klo:13:11
Uskon kysymyksistä puhuttaessa tekee havainnon, että kristinuskoakin pidetään yhtenä uskontona uskontojen joukossa. Tietenkin on olemassa kristinuskonnollisuutta, joka ei ole kuitenkaan aitoa kristinuskoa. Uskonnollisuushan rakentuu sen varaan, että kun ihminen toimii tietyllä tavalla, niin hän saa pelastuksen ja Jumala hyväksyy hänet. Ne rakentuvat siis ansioperiaatteen mukaan.

Kristinuskossa asiat eivät mene näin. Kaikki pelastukseen tarvittava on tehty valmiiksi jokaiselle yksilölle, hänet "kutsutaan pöytään valmiille aterialle". Kaikki on valmista, mutta kaikki eivät hyödy kutsusta, koska eivät ota sitä vastaan. Kun ihminen ottaa kutsun vastaan, niin Jumala lahjoittaa hänelle tarvittavan uskon ja vähitellen tämä usko vahvistuu ja muuttaa ihmistä Jumalan tahdon mukaiseen elämään. Joitakin asioita jää pois ja joitakin tulee tilalle. Sitä prosessia kutsutaan pyhitykseksi ja se on loppuelämän pituinen prosessi.

Uskoon tulo ei siis ole vaikeaa. ihmisen suostuminen siihen kuitenkin tarvitaan.

Eikös Raamatun mukaan kuitenkin ihmisen ole kaduttava ja tehtävä parannus? Ei pelkkä usko riitä kuten Jaakob opetti. Johannes Kastaja sanoi fariseuksille että heidän on turha sanoa että onhan heillä isänä Aabraham. Heidän tuli tehdä tekoja joosta näkyy heidän parannuksensa. Myös apostoli Paavali sanoi että Jumala tuomitsee jokaisen tämän tekojen mukaan.

Ei ihminen yksin ilman Jumalan apua toki voi tehdä parannusta eikä edes halua. Mutta ei parannus ja pyhitys kuitenkaan ole automaatio kunhan vain uskoo. Ihmisen on pyydettävä Jumalaa armahtamaan ja antamaan parannus ja hänen on ryhdyttävä yhteistyöhön Pyhän Hengen kanssa pyhittymiseksi.

Kaikki on valmista lunastuksen suhteen mutta ihmisen on otettava vastaan tämä lunastus uskolla kasteella ja jatkuvalla parannuksella ja katumuksella. Ei riitä että kerran rukoilee syntisen rukouksen ja sitten on jo taivaan kansalainen. Eihän apostoli Paavalikaan katsonut vielä saavuttaneen sitä vaikka oli Apostoli?
Otsikko: Vs: Kristinuskon ja uskontojen ero
Kirjoitti: evlutkristitty - 25.10.18 - klo:14:52
Polykarpos nimimerkille muutamia kommentteja.

Tee se itse vanhurskaus on hyvin yleistä, eli tee ensin sitä ja tee tätä, (esin. kaduttava ja tehtävä parannus)
niin sitten voit mennä Jeesuksen luokse. - Joo, ei se mene näin.

Mutta ..., en ole koskaan nähnyt syntejään katumattoman pyrkivän Jeesuksen veren puhditettavaksi. Miksi?
Siksi koska omasta mielestään terveet eivät parantajaa tarvitse.

Onko parannus sitten lihan, (= fyysisen olemuksen ja tekojen) fixsaamista?  Ei ole.

Parannus lähtee siitä, kun Jumala sanansa ja Henkensä kautta herättää synnintunnon, synneistä tuleva rangaistus alkaa hirvittämään. Ihminen alkaa etsimään syntiensä sovitusta, anteeksiantoa.

Parannus on syntisen kääntymistä Jeesuksen Kristuksen puoleen, syntien anteeksiannnon ja avun huutamista häneltä.

Mitä sitten parannuksen tekojen näkymiseen tulee, niin ihminen joka on saanut kaikki syntinsä anteeksi Jeesuksen Kristuksen uhrin tähden, alkaa iloitsemaan, rakastamaan armahtajaansa. Hän alkaa kyselemään miten hän voisi todistaa Jeesuksesta muillekin, että hekin tulisivat samasta lahjasta osalliseksi, josta minäkin olen tullut. Kristuksen rakkaus saa hänen seuraajissaan aikaan RAKKAUUDEN tekoja.

Ihminen joka ennen viis veisasi toisten tarpeista, alkaa armahdettuna kysellä lähimmäisiltään, voisinko jotenkin auttaa sinua.

Teeseitse vahurskaus on sen sijaan pelkkää itsensä pettämistä. Johtaa hyvin pian siihen että oman vanhurskausen uhri alkaa kerskailla muille lihastaan, tuomita muita,  ja pyytää rahaa palveluksistaan.
Otsikko: Vs: Kristinuskon ja uskontojen ero
Kirjoitti: Polykarpos - 25.10.18 - klo:16:50
Polykarpos nimimerkille muutamia kommentteja.

Tee se itse vanhurskaus on hyvin yleistä, eli tee ensin sitä ja tee tätä, (esin. kaduttava ja tehtävä parannus)
niin sitten voit mennä Jeesuksen luokse. - Joo, ei se mene näin.

Mutta ..., en ole koskaan nähnyt syntejään katumattoman pyrkivän Jeesuksen veren puhditettavaksi. Miksi?
Siksi koska omasta mielestään terveet eivät parantajaa tarvitse.

Onko parannus sitten lihan, (= fyysisen olemuksen ja tekojen) fixsaamista?  Ei ole.

Parannus lähtee siitä, kun Jumala sanansa ja Henkensä kautta herättää synnintunnon, synneistä tuleva rangaistus alkaa hirvittämään. Ihminen alkaa etsimään syntiensä sovitusta, anteeksiantoa.

Parannus on syntisen kääntymistä Jeesuksen Kristuksen puoleen, syntien anteeksiannnon ja avun huutamista häneltä.

Mitä sitten parannuksen tekojen näkymiseen tulee, niin ihminen joka on saanut kaikki syntinsä anteeksi Jeesuksen Kristuksen uhrin tähden, alkaa iloitsemaan, rakastamaan armahtajaansa. Hän alkaa kyselemään miten hän voisi todistaa Jeesuksesta muillekin, että hekin tulisivat samasta lahjasta osalliseksi, josta minäkin olen tullut. Kristuksen rakkaus saa hänen seuraajissaan aikaan RAKKAUUDEN tekoja.

Ihminen joka ennen viis veisasi toisten tarpeista, alkaa armahdettuna kysellä lähimmäisiltään, voisinko jotenkin auttaa sinua.

Teeseitse vahurskaus on sen sijaan pelkkää itsensä pettämistä. Johtaa hyvin pian siihen että oman vanhurskausen uhri alkaa kerskailla muille lihastaan, tuomita muita,  ja pyytää rahaa palveluksistaan.

Ymmärsit minut ehkä hieman väärin. En sanonut että ensin tulisi katua ja tehdä parannus ja sitten tulla Jeesuksen luo. Mihin hän voisi kääntyä synneistänsä ellei Kristuksen luo? Vaan kuten sinä sanoit syntinen ymmärtää syntisyytensä ja katuu sitä ja kääntyy Kristuksen puoleen. Hän myös hylkää sen vanhan elämäntavan, jota hän katuu ja ottaa myös kasteen, jos ei sitä ole vielä saanut.

Hänen tulee kuitenkin jatkuvasti ymmärtää syntisyytensä ja katua kaikkia syntejään käännyttävä niistä pois ja näin hänen on elettävä parannuksessa joka päivä. Jumala antaa häneen Pyhän Hengen joka tekee yhteistyötä ihmisen hengen kanssa ja näin ihmisestä voi tulla hengellinen ihminen. Eli ihmisen henki tekee yhteistyötä Pyhän Hengen kanssa ja näin myös hänen ruumiinsa ja sielunsa alistuu tottelemaan hänen henkeään joka tekee yhteistyötä Pyhän Hengen kanssa.

Mutta aina ei käytännössä näin käy. Ihminen saattaa kyllä katua ja kääntyä Kristuksen puoleen. Mutta hän saattaa pian unohtaaa syntisyytensä ja hänen uskonelämästään tulee pelkkää suorittamista ja hän saattaa ylpistyä ja luulee olevansa muita parempi. Tai sitten hän saattaa alata ajattelemaan että Jumala rakastaa häntä joka tapauksessa ja jatkaa syntielämäänsä. Pyhitys ei olw automaatio. On paljon ihmisiä, jotka kääntyvät kristityiksi esim. muista uskonnoista vain elääkseen miten tahtovat ja toteuttaakseen lihan himoja. Tämä johtuu siitä että kristinuskolla on väärän opetuksen takia sellainen maine että kristitty on vapaa vanhurskaudesta ja saa elää miten haluaa. Tämä opetus on kuitenkin väärin. Ei Kristus tullug pelastamaan meitä vanhurskaudesta ja laista vaan synnistä ja laittomuudesta, että eläisimme vanhurskauden ja lain mukaan. Ei lain kirjaimen omalla voimalla vaan Pyhän Hengen voimalla armon kautta.
Otsikko: Vs: Kristinuskon ja uskontojen ero
Kirjoitti: Oloneuvos - 25.10.18 - klo:19:43
Hänen tulee kuitenkin jatkuvasti ymmärtää syntisyytensä ja katua kaikkia syntejään käännyttävä niistä pois ja näin hänen on elettävä parannuksessa joka päivä. Jumala antaa häneen Pyhän Hengen joka tekee yhteistyötä ihmisen hengen kanssa ja näin ihmisestä voi tulla hengellinen ihminen. Eli ihmisen henki tekee yhteistyötä Pyhän Hengen kanssa ja näin myös hänen ruumiinsa ja sielunsa alistuu tottelemaan hänen henkeään joka tekee yhteistyötä Pyhän Hengen kanssa.

Onko pelastus siis yhteistyötä Jumalan kanssa ?
Otsikko: Vs: Kristinuskon ja uskontojen ero
Kirjoitti: Tosikko - 25.10.18 - klo:20:28
Oletteko muuten tavannut kristittyjä maahanmuuttajia, sotapakolaisina tai omassa maassaan uskonsa tähden vainon kohteiksi joutuneita? 

Sen sijaan kristittyjen vainoajat tulevat joukoittain Suomeen, vaatimaan kristittyjä elättämään ja holhoamaan heidät. Maassa pitäisi olla tarkka kontrolli, - jo ennen maahan pääsyä. On selvää, faktat jo näyttävät sen, että Jumalasta luopuminen on tuonut hirvittävät tuskat näille luopuneille kansoille. Suomessakin on alkamassa kausi jota kukaan ei olisi uskonut tulevaksi. Luopiokansa jotuu kärsimään Jumalasta luopumisen seuraukset.

Maahanmuuttajat ovat lähetyskenttä lähellä. Satoja maahanmuuttajia on kääntynyt kristinuskoon ja käynyt kasteella. Joku One way missio lehtijuttujen mukaan kastaa jokaisen satunaisen kävijän, mutta luterilaisessa kirkossa edellytetään rippikoulua ja seurakuntaelämää. Migrin kysymykset kristityksi kääntyneiltä on sen verran vaikeaa, että suurin osa tosiuskovaisista voisi olla vaikeuksissa, saati sitten perinnekristitty.
Otsikko: Vs: Kristinuskon ja uskontojen ero
Kirjoitti: Polykarpos - 25.10.18 - klo:20:47
Hänen tulee kuitenkin jatkuvasti ymmärtää syntisyytensä ja katua kaikkia syntejään käännyttävä niistä pois ja näin hänen on elettävä parannuksessa joka päivä. Jumala antaa häneen Pyhän Hengen joka tekee yhteistyötä ihmisen hengen kanssa ja näin ihmisestä voi tulla hengellinen ihminen. Eli ihmisen henki tekee yhteistyötä Pyhän Hengen kanssa ja näin myös hänen ruumiinsa ja sielunsa alistuu tottelemaan hänen henkeään joka tekee yhteistyötä Pyhän Hengen kanssa.

Onko pelastus siis yhteistyötä Jumalan kanssa ?

Eikai se pelkästään Jumalan työtä ole? Eikai pelkästään ihmisenkään? Eli se on Jumalan ja ihmisen yhteistyötä.
Otsikko: Vs: Kristinuskon ja uskontojen ero
Kirjoitti: Oloneuvos - 25.10.18 - klo:21:10
Hänen tulee kuitenkin jatkuvasti ymmärtää syntisyytensä ja katua kaikkia syntejään käännyttävä niistä pois ja näin hänen on elettävä parannuksessa joka päivä. Jumala antaa häneen Pyhän Hengen joka tekee yhteistyötä ihmisen hengen kanssa ja näin ihmisestä voi tulla hengellinen ihminen. Eli ihmisen henki tekee yhteistyötä Pyhän Hengen kanssa ja näin myös hänen ruumiinsa ja sielunsa alistuu tottelemaan hänen henkeään joka tekee yhteistyötä Pyhän Hengen kanssa.

Onko pelastus siis yhteistyötä Jumalan kanssa ?

Eikai se pelkästään Jumalan työtä ole? Eikai pelkästään ihmisenkään? Eli se on Jumalan ja ihmisen yhteistyötä.

"Eli se [pelastus] on Jumalan ja ihmisen yhteistyötä". Olen tyrmistynyt!
Otsikko: Vs: Kristinuskon ja uskontojen ero
Kirjoitti: Pökkelö - 25.10.18 - klo:21:40
Minä myös.

Teitä on tasan kaksi. Lain tie ja Armo. Jälkimmäisessä on kaikki Jumalan puolelta tehty valmiiksi. Kaikki.
Otsikko: Vs: Kristinuskon ja uskontojen ero
Kirjoitti: evlutkristitty - 26.10.18 - klo:00:03
Miten ihmislihalla voisi kehittää Kristuksen valmistamaa täydellistä pelastusta.
Ei voi, ihminen kykenee vain tekemään syntiä. Pelastus on valmiiksi tehty, kuten täällä jo mainittiin. Jos vähänkin jäisi ihmisen varaan nii joutuisimme kaikki lainrikkojina kadotukseen.