Selvennän vielä omaa (tietämätöntä) ajatustani asiasta.
Kaikessa muussa olemme siis samanmieliset, mutta siinä että "palaako" (selvästi vertauskuva) helvettiin joutuva ikuisesti eli elää hänkin ikuisesti, mutta ilman Jumalaa eikä saa ylösnousemisruumista koskaan. Samaa mieltä, että tuomio on ikuisesti voimassa eikä paluuta ole ikinä.
Mutta voiko ilman Jumalaa elää ikuisesti edes kärsien. Kyllä minulle toinen kuolema = eli lopullinen, iankaikkinen ero Jumalasta merkitsee, että tällöin sielukin kuolee eikä vain ruumis. Uusi ylösnousemusruumis ei ikinä enää kuole.
Jos pelastuneet tietäisivät, että heidän entisen elämänsä kadotukseen joutuneet ihmisensä vielä elävät ja kärsivät uuden luomisenkin jälkeen jossakin päättymättömästi, niin paikka ja uusi elämä ei olisi mikään Taivas, vaan kärsimys meillekin ja jos taas emme muista heitä, niin siinäkin olisi jotain ongelmia, joita en nyt ota esille. "Katso uudeksi minä luon kaikki ja kaikki entinen on mennyt", on taivaallista.
M.O.T. Ilman Jumalaa ei voi olla elämää ja se on se oikeudenmukainen tuomio mikä jää ikuisesti voimaan ja me tyydymme onnellisina siihen, koska se on oikeudenmukaisen ja hyvän Jumalan oikeudenmukainen päätös. Tulijärvi on symboli ja hävityspaikka erityisesti kaikelle pahalle (Saatana joukkoineen). Ne on luvattu hävittää ikuisiksi ajoiksi tai muutenhan kykyjensä ansiosta voisi tulla omin voimin uuteen Taivaaseenkin. Nythän Paholainen joukkoineen on potkaistu maanpäälle jne. loput tiedättekin. Hävitys on hävitys ja kuolema on synnin palkka. Kuolema on kuolema, jos ei joku herätä.
Tuomio ja kadotus ovat ikuisesti voimassa, mutta ei elämä heille. Kärsimys ja totuus heille kuitenkin tätä ennen oikeudenmukaisesti annetaan. Meidän on tätä vaikea ymmärtää, koska Jumalan luona ei ole enää aikaa, kun kaikki entinen on mennyt.
Kaikkien tietenkin tulisi pitää huolta, että kadotukseen ei kukaan joutuisi, kun se ei ole Jumalan tahto, mutta ihminen ei usko eikä tahdo eikä Jumala saa kaikkia herätetyksi???