Kirjoittaja Aihe: Mitä synti on?  (Luettu 10735 kertaa)

Poissa sandia

  • Ylläpitäjä
  • Viestejä: 6331
Vs: Mitä synti on?
« Vastaus #30 : 22.02.21 - klo:18:48 »
Niin kuin eläin voi tehdä ihmisen näkökulmasta pahaa ihmistä vastaan, vaikka eläin ei tiedostaisi tekevänsä pahaa ihmistä vastaan (esim. hain käydessä ihmisen kimppuun vedessä), samoin ihminen voi teologisesta näkökulmasta tehdä pahaa Jumalaa vastaan, vaikka hänellä ei olisi mitään käsitystä Mooseksen laista.

Eläin voi olla täysin tiedostamaton siitä, että aiheuttaa stressiä ja kärsimystä muille eläimille ja ihmisille (hieman niin kuin monet ihmiset, jotka eivät näytä oikein tiedostavan tai ainakaan hiukkaakaan välittävän siitä, että tuottavat kärsimystä elämille orjuuttamalla niitä, pitämällä niitä ahtaissa, stressiä aiheuttavissa tiloissa ja teurastamalla niitä), mutta ihminen yleensä tiedostaa, kun aiheuttaa stressiä ja kärsimystä ja tragedioita muille ihmisille, ja varmaan siksi myös tiedostaa, että jos hänelle aiheutettaisiin samankaltaisia asioita, hän pitäisi sitä pahana.

Taisit taas sanoa sen olennaisen.
Kun keskustelen rikollisten kanssa, he usein sanovat että he eivät ajatelleet mitään rikosta tehdessään, se vain tapahtui.
Mutta kun sitten kysyn, että miksi teit sen pimeällä, kun kaikki muut nukkuivat, he tajuavat, että taisi siellä sittenkin olla ajattelua ja suunnittelua mukana.

Uskon, että tuo on yleisinhimillinen piirre monella eri tasolla.Kunhan ei jää kiinni, on mahdolisuus näyttää aivan hyvältä.

Pahaan vastaaminen pahalla on myös iso juttu ihmisten välillä.


Poissa sandia

  • Ylläpitäjä
  • Viestejä: 6331
Vs: Mitä synti on?
« Vastaus #31 : 22.02.21 - klo:18:56 »
Kun kohtaan Mark 1:15, jonka mukaan usko evankeliumiin on velvollisuus tai käsky ("uskokaa" on kreikkalaisessa tekstissä imperatiivissa: "pisteuete"), yhdistetään oppi siitä, että usko evankeliumiin on täysin ja kokonaan Jumalan lahja ja hänen vaikutustaan, eikä sillä ole mitään tekemistä velvollisuuden (lain) kanssa, tulee vaikeus. Jos uskolla evankeliumiin ei ole yhtään mitään tekemistä lain tai käskyn tai velvollisuuden kanssa, miksi Jeesus käyttää kohdassa Mark. 1:15 imperatiivia, joka viittaa velvollisuuteen?

Koska hän haluaa, että ihminen pelastuu ja koska Jeesus näkee että evankeliumi on ainoa mahdollisuus ihmiselle pelastua?

Eihän esimerkiksi varoituskyltissä lue:" Jos haluat, voit olla astumatta heikolle jäälle "
« Viimeksi muokattu: 22.02.21 - klo:19:05 kirjoittanut sandia »

Poissa crystalvoice

  • Viestejä: 494
Vs: Mitä synti on?
« Vastaus #32 : 22.02.21 - klo:21:33 »
Kun kohtaan Mark 1:15, jonka mukaan usko evankeliumiin on velvollisuus tai käsky ("uskokaa" on kreikkalaisessa tekstissä imperatiivissa: "pisteuete"), yhdistetään oppi siitä, että usko evankeliumiin on täysin ja kokonaan Jumalan lahja ja hänen vaikutustaan, eikä sillä ole mitään tekemistä velvollisuuden (lain) kanssa, tulee vaikeus. Jos uskolla evankeliumiin ei ole yhtään mitään tekemistä lain tai käskyn tai velvollisuuden kanssa, miksi Jeesus käyttää kohdassa Mark. 1:15 imperatiivia, joka viittaa velvollisuuteen?

Koska hän haluaa, että ihminen pelastuu ja koska Jeesus näkee että evankeliumi on ainoa mahdollisuus ihmiselle pelastua?

Eihän esimerkiksi varoituskyltissä lue:" Jos haluat, voit olla astumatta heikolle jäälle "

Mahdollisesti tai luultavasti Jeesuksen näkökulmasta.

Joissain kristillisissä piireissä vastustetaan ajatusta "uskonratkaisusta", eli näkökulmastani vastustetaan myös sellaisia kehotuksia kääntymiseen ja uskomiseen, josta Jeesus nähdäkseni puhuu kohdassa Mark. 1:15. Vastustamisen taustalla on monergistinen teologia, jonka mukaan Jumala yksin käännyttää ihmisen ja saa hänessä aikaan uskomisen, jos hän on valittu.

Jos monergistinen teologia, johon on yhdistettynä tietynlainen oppi predestinaatiosta, ihmisen turmeltuneisuudesta ja sidotusta tahdosta, vastaisi todellisuutta, Jeesuksen puhe kääntymisestä ja uskomisesta tarkoittaisi niiden kohdalla, joita ei olisi monergistisesti valittu kääntymykseen ja uskomiseen sitä, että heidän uskomisen puutteensa tai halunsa olla uskomatta tai kyvyttömyytensä uskoa on niiden epäuskoisten ihmisten sellainen valinta, jota he eivät olisi voineet olla todeksi elämättä tai valitsematta.

Jos voi valita käytännössä vain yhdellä tavalla, eikä koskaan olisi voinut valita toisella tavalla (ei esim. edes silloin, kun on kuullut selkeää evankeliumin julistusta), kuinka voisi olla syyllinen siihen, ettei käänny ja usko? Millä perusteella Jumala voisi pitää epäuskoa syntinä (Joh. 16:9), jos uskominen on todellisuutta vain niiden kohdalla, joissa Jumala monergistisesti aiheuttaa kääntymisen ja uskomisen?

Poissa crystalvoice

  • Viestejä: 494
Vs: Mitä synti on?
« Vastaus #33 : 22.02.21 - klo:22:34 »
Yhteiskunnallisessa mielessä ei ajatella usein, että jonkin lain rikkoja tai velvollisuutensa noudattamatta jättänyt ei olisi voinut tehdä toisin. Deterministi voi pitää monia yhteiskunnallisia toimia rikollisia vastaan kuten väkivaltaisten sulkemista vankilaan oikeina toimenpiteinä, vaikka ei ajattelisikaan, että rikollinen olisi voinut toimia toisin. Syinä deterministillä voi olla esim. seuraavat: rikollisen sulkeminen vankilaan vähentää kärsimystä muille; rangaistukset rikkomuksista toimivat vastamotiiveina monille, joilla on ajatuksia rikoksien tekemisestä.

Jos uskomaton ihminen, jota ei ole predestinoitu monergistisesti pelastukseen, ei ole voinut valita kääntymistä ja uskomista (Mark. 1:15), hänet on kuitenkin perustellusti nähdäkseni määriteltävä sellaiseksi ihmiseksi, joka jollain tavalla on kuitenkin aiheuttanut sen tilansa, jossa hän ei voi kääntyä ja uskoa tai jossa hän ei voi olla tekemättä syntiä Jumalan edessä. Olisi mielestäni mielipuolista pitää ihmistä syntisenä ja tuomita hänet kadotukseen sen tilan tähden, jota hän ei ole itse vapaasti aiheuttanut itselleen.

Poissa sandia

  • Ylläpitäjä
  • Viestejä: 6331
Vs: Mitä synti on?
« Vastaus #34 : 22.02.21 - klo:23:12 »
Kun kohtaan Mark 1:15, jonka mukaan usko evankeliumiin on velvollisuus tai käsky ("uskokaa" on kreikkalaisessa tekstissä imperatiivissa: "pisteuete"), yhdistetään oppi siitä, että usko evankeliumiin on täysin ja kokonaan Jumalan lahja ja hänen vaikutustaan, eikä sillä ole mitään tekemistä velvollisuuden (lain) kanssa, tulee vaikeus. Jos uskolla evankeliumiin ei ole yhtään mitään tekemistä lain tai käskyn tai velvollisuuden kanssa, miksi Jeesus käyttää kohdassa Mark. 1:15 imperatiivia, joka viittaa velvollisuuteen?

Koska hän haluaa, että ihminen pelastuu ja koska Jeesus näkee että evankeliumi on ainoa mahdollisuus ihmiselle pelastua?

Eihän esimerkiksi varoituskyltissä lue:" Jos haluat, voit olla astumatta heikolle jäälle "

Mahdollisesti tai luultavasti Jeesuksen näkökulmasta.

Joissain kristillisissä piireissä vastustetaan ajatusta "uskonratkaisusta", eli näkökulmastani vastustetaan myös sellaisia kehotuksia kääntymiseen ja uskomiseen, josta Jeesus nähdäkseni puhuu kohdassa Mark. 1:15. Vastustamisen taustalla on monergistinen teologia, jonka mukaan Jumala yksin käännyttää ihmisen ja saa hänessä aikaan uskomisen, jos hän on valittu.

Jos monergistinen teologia, johon on yhdistettynä tietynlainen oppi predestinaatiosta, ihmisen turmeltuneisuudesta ja sidotusta tahdosta, vastaisi todellisuutta, Jeesuksen puhe kääntymisestä ja uskomisesta tarkoittaisi niiden kohdalla, joita ei olisi monergistisesti valittu kääntymykseen ja uskomiseen sitä, että heidän uskomisen puutteensa tai halunsa olla uskomatta tai kyvyttömyytensä uskoa on niiden epäuskoisten ihmisten sellainen valinta, jota he eivät olisi voineet olla todeksi elämättä tai valitsematta.

Jos voi valita käytännössä vain yhdellä tavalla, eikä koskaan olisi voinut valita toisella tavalla (ei esim. edes silloin, kun on kuullut selkeää evankeliumin julistusta), kuinka voisi olla syyllinen siihen, ettei käänny ja usko? Millä perusteella Jumala voisi pitää epäuskoa syntinä (Joh. 16:9), jos uskominen on todellisuutta vain niiden kohdalla, joissa Jumala monergistisesti aiheuttaa kääntymisen ja uskomisen?

Niin ja tuntuisi hyvin irvokkaalta, että Jeesus sanoi: uskokaa evankeliumi, mutta niin sanoessaan ikäänkuin olisi ajatellut, että vaikka niin teille sanonkin, ette voi asialle mitään. ???

Eli mielestäni Jeesus tuossa tilanteessa ikäänkuin valehtelisi tai olisi kaksinaamainen.
Tämä on yksi syy miksi itse täysin hylkään äärikalvnismin. Jouduin tietämättäni sellaisen seurakuntaan kunnes tajusin mistä siellä oli kyse ja oli käytävä nää asiat hyvin syvällisesti läpi. Se oli tuskallista.

Poissa sandia

  • Ylläpitäjä
  • Viestejä: 6331
Vs: Mitä synti on?
« Vastaus #35 : 22.02.21 - klo:23:16 »
Yhteiskunnallisessa mielessä ei ajatella usein, että jonkin lain rikkoja tai velvollisuutensa noudattamatta jättänyt ei olisi voinut tehdä toisin. Deterministi voi pitää monia yhteiskunnallisia toimia rikollisia vastaan kuten väkivaltaisten sulkemista vankilaan oikeina toimenpiteinä, vaikka ei ajattelisikaan, että rikollinen olisi voinut toimia toisin. Syinä deterministillä voi olla esim. seuraavat: rikollisen sulkeminen vankilaan vähentää kärsimystä muille; rangaistukset rikkomuksista toimivat vastamotiiveina monille, joilla on ajatuksia rikoksien tekemisestä.

Jos uskomaton ihminen, jota ei ole predestinoitu monergistisesti pelastukseen, ei ole voinut valita kääntymistä ja uskomista (Mark. 1:15), hänet on kuitenkin perustellusti nähdäkseni määriteltävä sellaiseksi ihmiseksi, joka jollain tavalla on kuitenkin aiheuttanut sen tilansa, jossa hän ei voi kääntyä ja uskoa tai jossa hän ei voi olla tekemättä syntiä Jumalan edessä. Olisi mielestäni mielipuolista pitää ihmistä syntisenä ja tuomita hänet kadotukseen sen tilan tähden, jota hän ei ole itse vapaasti aiheuttanut itselleen.

Äärikalvinisti ei "perustellusti määrittele sellaista ihmiseksi, joka jollain tavalla on kuitenkin aiheuttanut sen tilansa, jossa hän ei voi käänytä ja uskoa"
Äärikalvinisti ajattelee että se täysin perustuu Jumalan valintaan pelastaa toiset ja antaa toisten mennä kadotukseen.
« Viimeksi muokattu: 22.02.21 - klo:23:25 kirjoittanut sandia »

Poissa crystalvoice

  • Viestejä: 494
Vs: Mitä synti on?
« Vastaus #36 : 23.02.21 - klo:00:02 »
Yhteiskunnallisessa mielessä ei ajatella usein, että jonkin lain rikkoja tai velvollisuutensa noudattamatta jättänyt ei olisi voinut tehdä toisin. Deterministi voi pitää monia yhteiskunnallisia toimia rikollisia vastaan kuten väkivaltaisten sulkemista vankilaan oikeina toimenpiteinä, vaikka ei ajattelisikaan, että rikollinen olisi voinut toimia toisin. Syinä deterministillä voi olla esim. seuraavat: rikollisen sulkeminen vankilaan vähentää kärsimystä muille; rangaistukset rikkomuksista toimivat vastamotiiveina monille, joilla on ajatuksia rikoksien tekemisestä.

Jos uskomaton ihminen, jota ei ole predestinoitu monergistisesti pelastukseen, ei ole voinut valita kääntymistä ja uskomista (Mark. 1:15), hänet on kuitenkin perustellusti nähdäkseni määriteltävä sellaiseksi ihmiseksi, joka jollain tavalla on kuitenkin aiheuttanut sen tilansa, jossa hän ei voi kääntyä ja uskoa tai jossa hän ei voi olla tekemättä syntiä Jumalan edessä. Olisi mielestäni mielipuolista pitää ihmistä syntisenä ja tuomita hänet kadotukseen sen tilan tähden, jota hän ei ole itse vapaasti aiheuttanut itselleen.

Äärikalvinisti ei "perustellusti määrittele sellaista ihmiseksi, joka jollain tavalla on kuitenkin aiheuttanut sen tilansa, jossa hän ei voi käänytä ja uskoa"
Äärikalvinisti ajattelee että se täysin perustuu Jumalan valintaan pelastaa toiset ja antaa toisten mennä kadotukseen.

Jos tai kun äärikalvinistien mukaan ihmisillä ei ole vapaata tahtoa Jumalan edessä, mutta ihmiset ovat kuitenkin heidän mukaan vastuullisia ja syyllisiä olentoja Jumalan edessä, vaikka heillä ei ole ollut koskaan vapautta valita ilman Jumalan yksinvaikuttavuutta asioita, kyseessä on niin merkittävä ristiriita, että sellainen teologia on lievästi sanottuna aika uskomatonta.

Jos tai kun äärikalvinistin kristillinen Jumala ajattelee täysin vastoin ihmisen oikeustajua näissä asioissa, silloin voisi kysyä, voiko ihminen oikein monessa muussakaan asiassa luottaa järkeensä ja omaantuntoonsa. Jos mustalta näyttävä on todellisuudessa valkoista, kenties vasta usko muuttaa sen värin toisenlaiseksi, mutta ei se värin muuttuminen äärikalvinistin mukaan ilmeisesti tarkoita sitä, että asia vaikuttaisi (äärikalvinistin) järjen valossa toisenlaiselta. Ristiriidassa on kyse äärikalvinistin mielestä ilmeisesti kuin parhaimmillaan mysteeristä, joka tarkoittaa sitä, että inhimillinen järki ei sitä ratkaise tai selvitä tai lievennä, ei edes uskovan järki.

Joku yksinkertaiseen predestinaatioon uskova voisi mielestäni ajatella, että uskomaton ihminen, jota ei ole predestinoitu pelastukseen, on jollain tavalla aiheuttanut syntisen tilansa, jonka vallassa hän ei voi uskoa ja pelastua. Hän voisi esim. ajatella, että lankeemus on tapahtunut pre-eksistenttisessä tilassa (edellyttää siis sielujen pre-eksistenssin ennen kehollista maanpäällistä elämää), tai hän voisi ajatella, että Jumala on nähnyt hänen tekevän samanlaisen valinnan kuin Adam, jos hän olisi saanut olla Adamin paikalla. Nämä selitykset ovat tietenkin spekulaatiota, eikä niitä voi perustella kohdilla, jotka löytyisivät Raamatusta.

Poissa crystalvoice

  • Viestejä: 494
Vs: Mitä synti on?
« Vastaus #37 : 23.02.21 - klo:00:28 »
Kun kohtaan Mark 1:15, jonka mukaan usko evankeliumiin on velvollisuus tai käsky ("uskokaa" on kreikkalaisessa tekstissä imperatiivissa: "pisteuete"), yhdistetään oppi siitä, että usko evankeliumiin on täysin ja kokonaan Jumalan lahja ja hänen vaikutustaan, eikä sillä ole mitään tekemistä velvollisuuden (lain) kanssa, tulee vaikeus. Jos uskolla evankeliumiin ei ole yhtään mitään tekemistä lain tai käskyn tai velvollisuuden kanssa, miksi Jeesus käyttää kohdassa Mark. 1:15 imperatiivia, joka viittaa velvollisuuteen?

Koska hän haluaa, että ihminen pelastuu ja koska Jeesus näkee että evankeliumi on ainoa mahdollisuus ihmiselle pelastua?

Eihän esimerkiksi varoituskyltissä lue:" Jos haluat, voit olla astumatta heikolle jäälle "

Mahdollisesti tai luultavasti Jeesuksen näkökulmasta.

Joissain kristillisissä piireissä vastustetaan ajatusta "uskonratkaisusta", eli näkökulmastani vastustetaan myös sellaisia kehotuksia kääntymiseen ja uskomiseen, josta Jeesus nähdäkseni puhuu kohdassa Mark. 1:15. Vastustamisen taustalla on monergistinen teologia, jonka mukaan Jumala yksin käännyttää ihmisen ja saa hänessä aikaan uskomisen, jos hän on valittu.

Jos monergistinen teologia, johon on yhdistettynä tietynlainen oppi predestinaatiosta, ihmisen turmeltuneisuudesta ja sidotusta tahdosta, vastaisi todellisuutta, Jeesuksen puhe kääntymisestä ja uskomisesta tarkoittaisi niiden kohdalla, joita ei olisi monergistisesti valittu kääntymykseen ja uskomiseen sitä, että heidän uskomisen puutteensa tai halunsa olla uskomatta tai kyvyttömyytensä uskoa on niiden epäuskoisten ihmisten sellainen valinta, jota he eivät olisi voineet olla todeksi elämättä tai valitsematta.

Jos voi valita käytännössä vain yhdellä tavalla, eikä koskaan olisi voinut valita toisella tavalla (ei esim. edes silloin, kun on kuullut selkeää evankeliumin julistusta), kuinka voisi olla syyllinen siihen, ettei käänny ja usko? Millä perusteella Jumala voisi pitää epäuskoa syntinä (Joh. 16:9), jos uskominen on todellisuutta vain niiden kohdalla, joissa Jumala monergistisesti aiheuttaa kääntymisen ja uskomisen?

Niin ja tuntuisi hyvin irvokkaalta, että Jeesus sanoi: uskokaa evankeliumi, mutta niin sanoessaan ikäänkuin olisi ajatellut, että vaikka niin teille sanonkin, ette voi asialle mitään. ???

Eli mielestäni Jeesus tuossa tilanteessa ikäänkuin valehtelisi tai olisi kaksinaamainen.
Tämä on yksi syy miksi itse täysin hylkään äärikalvnismin. Jouduin tietämättäni sellaisen seurakuntaan kunnes tajusin mistä siellä oli kyse ja oli käytävä nää asiat hyvin syvällisesti läpi. Se oli tuskallista.

"Jerusalem, Jerusalem, sinä, joka tapat profeetat ja kivität ne, jotka ovat sinun tykösi lähetetyt, kuinka usein minä olenkaan tahtonut koota sinun lapsesi, niinkuin kana kokoaa poikansa siipiensä alle! Mutta te ette ole tahtoneet." (Matt. 23:37)

Jos ihmisen kääntyminen tai katuminen ja uskominen (ja uskon säilyttäminen loppuun asti) olisivat alusta asti yksinomaan monergistista prosessia, joka pysyäkseen loppuun asti yllä ei tarvitsisi vähäisintäkään ei-monergistista tai ihmisen vapauteen liittyvää toimintaa, yllä näkyvät Jeesuksen sanat olisivat suhteessa siihen enemmän kuin sangen ristiriitaisia.

P.S. Edellyttäen tietenkin, että Jeesuksen tai Jumalan pelastustahto koskee jumalallisesta näkökulmasta kaikkia, joille puhe osoitetaan.
« Viimeksi muokattu: 23.02.21 - klo:00:33 kirjoittanut crystalvoice »

Poissa crystalvoice

  • Viestejä: 494
Vs: Mitä synti on?
« Vastaus #38 : 23.02.21 - klo:02:01 »
Raamatussa kun ihminen oli kauttaaltaan spitaalin peitossa. Päälaelta jalanpohjiin. Tuo ihminen julistettiin täysin puhtaaksi.

Tämä on yksi ihmeellisimmistä Raamatun kohdista:
3. Moos. 13. luku
12. Ja jos pitali puhkeaa ihossa, niin että se peittää sairaan koko ihon päästä jalkoihin asti, mihin pappi katsokoonkin,
13. ja jos pappi tarkastaessaan huomaa pitalin peittävän koko ihon, niin julistakoon hän sairaan puhtaaksi; hän on kokonansa muuttunut valkoiseksi ja on puhdas
.

Siis täysin saastunut on täysin puhdas.

On uskomattomia ihmisiä, jotka ovat hyvin vastuuntuntoisia ja ajoittain kohtuuttoman ankaria itseään kohtaan ja itsensä syyllistäviä muiden ihmisten edessä, vaikka rationaalista syytä itsensä syyllistämiselle ei monesti ole. Vaikka heillä on ihmissuhteita, joissa he saavat osakseen rakkautta tai hyväksyntää, se ei poista heidän taipumustaan syyllistää itseään ajoittain perusteettomasti tai olla itseään kohtaan kohtuuttoman ankaria. Vähän tai hieman kaukaisesti samalla tavalla uskova, joka ahdistuu syntisyydestään, kokee pahaa oloa siitä, että on tehnyt ja tekee Jumalan tahtoa vastaan, vaikka saa osakseen Jumalan rakkautta tai anteeksiantavaa "hyväksyntää", josta syystä hänellä ei olisi periaatteessa tarvetta Jumalan edessä "ruoskia" itseään.

Ei ole mielestäni kristillisessä mielessä automaattisesti merkki siitä, että ihminen on lain alla, jos hän kokee melko säännöllisesti pahaa oloa syntisyytensä tähden. Jos Jumala stimuloisi jatkuvasti uskovassa oksitosiinia, joka stimuloituminen huomattavasti ja nopeasti lieventäisi "onnettomien" kemikaalien valtaa ja niiden aiheuttamaa pahaa oloa, asia olisi toisin. Uskovan turva ja luottamuksen kohde ei ole pahan eikä hyvän olon tunteissa, vaan "kuivissa" sanoissa tai opetuksissa, jotka eivät horju negatiivisten tunteiden mukana eivätkä astu voimaan vasta tietynlaisten tunteiden ilmentyessä.
« Viimeksi muokattu: 23.02.21 - klo:02:08 kirjoittanut crystalvoice »

Poissa Taisto

  • Viestejä: 2279
Vs: Mitä synti on?
« Vastaus #39 : 23.02.21 - klo:05:10 »
Uskovan turva ja luottamuksen kohde ei ole pahan eikä hyvän olon tunteissa, vaan "kuivissa" sanoissa tai opetuksissa, jotka eivät horju negatiivisten tunteiden mukana eivätkä astu voimaan vasta tietynlaisten tunteiden ilmentyessä.
Tämä on hyvin sanottu. On uskovia, joille tunteet tai "tuntemukset" merkitsevät paljon, liian paljon. Ja on harmillista, että on tunteilevia sananjulistajia, jotka ruokkivat tällaisia tuntemuksia.

Olen itsekin ollut, ja ehkä olen jonkin verran vieläkin, liiaksi tunteiden kautta asioita kokeva. Näen kuitenkin tämän asian "läpi", ja siksi minun on vaikea sietää tunteita manipuloivia puheita ja musiikkia jolla turhan voimakkaasti pyritään vaikuttamaan tunteisiin.

Poissa sandia

  • Ylläpitäjä
  • Viestejä: 6331
Vs: Mitä synti on?
« Vastaus #40 : 23.02.21 - klo:16:05 »
Kun kohtaan Mark 1:15, jonka mukaan usko evankeliumiin on velvollisuus tai käsky ("uskokaa" on kreikkalaisessa tekstissä imperatiivissa: "pisteuete"), yhdistetään oppi siitä, että usko evankeliumiin on täysin ja kokonaan Jumalan lahja ja hänen vaikutustaan, eikä sillä ole mitään tekemistä velvollisuuden (lain) kanssa, tulee vaikeus. Jos uskolla evankeliumiin ei ole yhtään mitään tekemistä lain tai käskyn tai velvollisuuden kanssa, miksi Jeesus käyttää kohdassa Mark. 1:15 imperatiivia, joka viittaa velvollisuuteen?

Koska hän haluaa, että ihminen pelastuu ja koska Jeesus näkee että evankeliumi on ainoa mahdollisuus ihmiselle pelastua?

Eihän esimerkiksi varoituskyltissä lue:" Jos haluat, voit olla astumatta heikolle jäälle "

Mahdollisesti tai luultavasti Jeesuksen näkökulmasta.

Joissain kristillisissä piireissä vastustetaan ajatusta "uskonratkaisusta", eli näkökulmastani vastustetaan myös sellaisia kehotuksia kääntymiseen ja uskomiseen, josta Jeesus nähdäkseni puhuu kohdassa Mark. 1:15. Vastustamisen taustalla on monergistinen teologia, jonka mukaan Jumala yksin käännyttää ihmisen ja saa hänessä aikaan uskomisen, jos hän on valittu.

Jos monergistinen teologia, johon on yhdistettynä tietynlainen oppi predestinaatiosta, ihmisen turmeltuneisuudesta ja sidotusta tahdosta, vastaisi todellisuutta, Jeesuksen puhe kääntymisestä ja uskomisesta tarkoittaisi niiden kohdalla, joita ei olisi monergistisesti valittu kääntymykseen ja uskomiseen sitä, että heidän uskomisen puutteensa tai halunsa olla uskomatta tai kyvyttömyytensä uskoa on niiden epäuskoisten ihmisten sellainen valinta, jota he eivät olisi voineet olla todeksi elämättä tai valitsematta.

Jos voi valita käytännössä vain yhdellä tavalla, eikä koskaan olisi voinut valita toisella tavalla (ei esim. edes silloin, kun on kuullut selkeää evankeliumin julistusta), kuinka voisi olla syyllinen siihen, ettei käänny ja usko? Millä perusteella Jumala voisi pitää epäuskoa syntinä (Joh. 16:9), jos uskominen on todellisuutta vain niiden kohdalla, joissa Jumala monergistisesti aiheuttaa kääntymisen ja uskomisen?

Kiinnitin tuohon punaisella merkkaamaani lauseeseen jo eilen huomiota ja hieman hymyilytti.
Siis kenen muun "näkökulma" merkitsee tässä asiassa? :)

Poissa sandia

  • Ylläpitäjä
  • Viestejä: 6331
Vs: Mitä synti on?
« Vastaus #41 : 23.02.21 - klo:16:16 »
Raamatussa kun ihminen oli kauttaaltaan spitaalin peitossa. Päälaelta jalanpohjiin. Tuo ihminen julistettiin täysin puhtaaksi.

Tämä on yksi ihmeellisimmistä Raamatun kohdista:
3. Moos. 13. luku
12. Ja jos pitali puhkeaa ihossa, niin että se peittää sairaan koko ihon päästä jalkoihin asti, mihin pappi katsokoonkin,
13. ja jos pappi tarkastaessaan huomaa pitalin peittävän koko ihon, niin julistakoon hän sairaan puhtaaksi; hän on kokonansa muuttunut valkoiseksi ja on puhdas
.

Siis täysin saastunut on täysin puhdas.

On uskomattomia ihmisiä, jotka ovat hyvin vastuuntuntoisia ja ajoittain kohtuuttoman ankaria itseään kohtaan ja itsensä syyllistäviä muiden ihmisten edessä, vaikka rationaalista syytä itsensä syyllistämiselle ei monesti ole. Vaikka heillä on ihmissuhteita, joissa he saavat osakseen rakkautta tai hyväksyntää, se ei poista heidän taipumustaan syyllistää itseään ajoittain perusteettomasti tai olla itseään kohtaan kohtuuttoman ankaria. Vähän tai hieman kaukaisesti samalla tavalla uskova, joka ahdistuu syntisyydestään, kokee pahaa oloa siitä, että on tehnyt ja tekee Jumalan tahtoa vastaan, vaikka saa osakseen Jumalan rakkautta tai anteeksiantavaa "hyväksyntää", josta syystä hänellä ei olisi periaatteessa tarvetta Jumalan edessä "ruoskia" itseään.

Ei ole mielestäni kristillisessä mielessä automaattisesti merkki siitä, että ihminen on lain alla, jos hän kokee melko säännöllisesti pahaa oloa syntisyytensä tähden. Jos Jumala stimuloisi jatkuvasti uskovassa oksitosiinia, joka stimuloituminen huomattavasti ja nopeasti lieventäisi "onnettomien" kemikaalien valtaa ja niiden aiheuttamaa pahaa oloa, asia olisi toisin. Uskovan turva ja luottamuksen kohde ei ole pahan eikä hyvän olon tunteissa, vaan "kuivissa" sanoissa tai opetuksissa, jotka eivät horju negatiivisten tunteiden mukana eivätkä astu voimaan vasta tietynlaisten tunteiden ilmentyessä.

Ihminen kokee helposti häpeää itsessään ja siltä perustalta syyttää itseään sellaisista asioista, mitkä eivät voi olla hänen syytään.
Jumalan sana ei kokemukseni mukaan ruoki tuota häpeää, vaan se tulee ihmisestä itsestään.

Miksi sitten ihmisestä lähtee häpeää? Uskon, että se on sisäsyntyistä, vähän samalla tavalla kuin Aatamilla ja Eevalla sen jälkeen kun olivat langenneet syntiin ja he huomasivat olevansa alasti. Ihminen on itsestään vinksahtanut, eikä sitä voi mielestäni syyttää ympäristöstä yksinomaan johtuvaksi.

Se mitä evankeliumi Pyhän Hengen kautta antaa ihmiselle on ainoastaan positiivista, koska se johtuu totuuteen ihmisestä ja sitä kautta terveelle perustalle.
« Viimeksi muokattu: 23.02.21 - klo:16:31 kirjoittanut sandia »

Poissa crystalvoice

  • Viestejä: 494
Vs: Mitä synti on?
« Vastaus #42 : 23.02.21 - klo:17:03 »
Kun kohtaan Mark 1:15, jonka mukaan usko evankeliumiin on velvollisuus tai käsky ("uskokaa" on kreikkalaisessa tekstissä imperatiivissa: "pisteuete"), yhdistetään oppi siitä, että usko evankeliumiin on täysin ja kokonaan Jumalan lahja ja hänen vaikutustaan, eikä sillä ole mitään tekemistä velvollisuuden (lain) kanssa, tulee vaikeus. Jos uskolla evankeliumiin ei ole yhtään mitään tekemistä lain tai käskyn tai velvollisuuden kanssa, miksi Jeesus käyttää kohdassa Mark. 1:15 imperatiivia, joka viittaa velvollisuuteen?

Koska hän haluaa, että ihminen pelastuu ja koska Jeesus näkee että evankeliumi on ainoa mahdollisuus ihmiselle pelastua?

Eihän esimerkiksi varoituskyltissä lue:" Jos haluat, voit olla astumatta heikolle jäälle "

Mahdollisesti tai luultavasti Jeesuksen näkökulmasta.

Joissain kristillisissä piireissä vastustetaan ajatusta "uskonratkaisusta", eli näkökulmastani vastustetaan myös sellaisia kehotuksia kääntymiseen ja uskomiseen, josta Jeesus nähdäkseni puhuu kohdassa Mark. 1:15. Vastustamisen taustalla on monergistinen teologia, jonka mukaan Jumala yksin käännyttää ihmisen ja saa hänessä aikaan uskomisen, jos hän on valittu.

Jos monergistinen teologia, johon on yhdistettynä tietynlainen oppi predestinaatiosta, ihmisen turmeltuneisuudesta ja sidotusta tahdosta, vastaisi todellisuutta, Jeesuksen puhe kääntymisestä ja uskomisesta tarkoittaisi niiden kohdalla, joita ei olisi monergistisesti valittu kääntymykseen ja uskomiseen sitä, että heidän uskomisen puutteensa tai halunsa olla uskomatta tai kyvyttömyytensä uskoa on niiden epäuskoisten ihmisten sellainen valinta, jota he eivät olisi voineet olla todeksi elämättä tai valitsematta.

Jos voi valita käytännössä vain yhdellä tavalla, eikä koskaan olisi voinut valita toisella tavalla (ei esim. edes silloin, kun on kuullut selkeää evankeliumin julistusta), kuinka voisi olla syyllinen siihen, ettei käänny ja usko? Millä perusteella Jumala voisi pitää epäuskoa syntinä (Joh. 16:9), jos uskominen on todellisuutta vain niiden kohdalla, joissa Jumala monergistisesti aiheuttaa kääntymisen ja uskomisen?

Kiinnitin tuohon punaisella merkkaamaani lauseeseen jo eilen huomiota ja hieman hymyilytti.
Siis kenen muun "näkökulma" merkitsee tässä asiassa? :)

Tuskin kristillisesti oikeassa ovat äärikalvinistit, jos tai kun he ovat ristiriidassa Jeesuksen kanssa opetuksissaan.

Esim. kohdassa Luuk. 6:27 käytetään myös imperatiivia, mutta muille hyvän tekemiseen liittyen, kun kohdassa Mark. 1:15 imperatiivi liittyy uskomiseen. (Kohdassa Luuk. 6:27 "rakastakaa" = "ἀγαπᾶτε" ja "tehkää hyvää" = "καλῶς ποιεῖτε" ovat molemmat imperatiivissa.)

Jos kohdan Mark. 1:15 kohta "uskokaa" (imperatiivi) pitäisi luterilaispaavalilaisesta näkökulmasta tulkita niin, että ihmiset eivät kykene ennen uudestisyntymistään uskomaan niin kuin he eivät kykene rakastamaankaan tai tekemään hyvää sillä tavalla kuin Jumalan laki edellyttää, kohdan Mark. 1:15 uskomisen imperatiivi olisi siitä näkökulmasta käsittääkseni samankaltaista lakia kuin kaikki muukin laki, joka on vain "synnin voima" (1 Kor. 15:56b); sellaista lakia, joka ei saa aikaan sitä, mitä se vaatii, vaan osoittaa vain synnin (Room. 3:20) ja saa aikaan vain kapinaa (Room. 8:7) ja vihaa (Room. 4:15). Mutta jos tai kun kristillinen uskominen ja siihen edellytyksenä liittyvä uudestisyntyminen on luterilaispaavalilaisesta näkökulmasta kokonaan Jumalan teko, ja koska ennen uudestisyntymistä ihmisellä ei ole luterilaispaavalilaisesta näkökulmasta minkäänlaista monergistisesta prosessista vapaata ratkaisuvaltaa oman pelastumisensa suhteen, olemme näkökulmastani käytännössä samankaltaisessa tilanteessa kuin äärikalvinistisessa teologiassa.

Poissa sandia

  • Ylläpitäjä
  • Viestejä: 6331
Vs: Mitä synti on?
« Vastaus #43 : 23.02.21 - klo:17:54 »
Itse teen tämän jutun itselleni yksinkertaisemmaksi. Heitän kalvinistit, luterilaispaavalilaiset ja monergestit vai mikä se oli, pellolle ja kuuntelen ainoastaan mitä Jeesus sanoo.
Olettaen että Jeesuksen opetus sinänsä on riittävä tässä asiassa.

Jos minä yritän kommunikoida toiselle henkilölle jotain, ja se sen sijaan, että hän kuuntelisi minua hän lähtisikin kirjastoon etsimään teoreettisia malleja millä minua tulkita, ajattelisin että, tämä ihminen on kummallinen.

Poissa Taisto

  • Viestejä: 2279
Vs: Mitä synti on?
« Vastaus #44 : 23.02.21 - klo:18:59 »
Sandian kommenttia hiukan sivuten haluaisin mainita, että Jumalahan rakastaa ihmisiä, kateuteen saakka halajaa henkeä jonka Hän on pannut meihin asumaan, ja Jeesuskin sanoi (Snl 8 ):
"Herra loi minut töittensä esikoiseksi... Kun hän taivaat valmisti, olin minä siinä...
silloin minä hänen sivullansa hoidokkina olin,
ihastuksissani olin päivästä päivään
ja leikitsin hänen edessänsä kaikin ajoin;
leikitsin hänen maanpiirinsä päällä,
ja ihastukseni olivat ihmislapset."

Kysymys ei ole (kuin korkeintaan puoliksi) siitä mitä me teemme tai haluamme, vaan siitä mitä Jumala haluaa.