Kirjoittaja Aihe: Kysymys Daavidin väenlaskusta ja muuta ihmettelyä  (Luettu 4261 kertaa)

Poissa Pökkelö

  • Viestejä: 705
Vs: Kysymys Daavidin väenlaskusta ja muuta ihmettelyä
« Vastaus #15 : 20.03.19 - klo:21:54 »
Tästä samaa mieltä, vaikka en osaa aina niin syvällisesti ymmärtää Raamattua kuin arvostettu Moderaattorimme.

Poissa sandia

  • Ylläpitäjä
  • Viestejä: 6327
Vs: Kysymys Daavidin väenlaskusta ja muuta ihmettelyä
« Vastaus #16 : 21.03.19 - klo:17:00 »
Kun luin Aikakirjasta Daavidin ohjeita temppelin rakentamiseen, tuli voimakkaasti mieleen Suomen luterilaiset kirkkorakennukset. Siellä on alttaria ja kynttilänjalkoja jne.jne. Osa kullalla päällystettyjä. En ole koskaan ennen tuota ajatellut. ??? Otettiinkohan VTstä mallia kun suunniteltiin vanhoja kirkkorakennuksia.

Poissa Natanael

  • Viestejä: 4474
  • Matkalla
Vs: Kysymys Daavidin väenlaskusta ja muuta ihmettelyä
« Vastaus #17 : 21.03.19 - klo:17:30 »
Mistähän tässä on oikein kysymys?
Mooseksen kirjoissa sanotaan, että pappi ei saa nousta alttarille.

2. Moos. 20:26

33/38-käännös
Äläkä nouse portaita myöten minun alttarilleni, ettei häpysi sen päällä paljastuisi."

92-käännös
Älkääkä tehkö minun alttarilleni portaita, ettei niitä noustessanne häpynne paljastuisi.


Kuitenkin piirrokset Salomon temppelistä esittävät, että alttarissa olisi ollut portaat.

Ehkä joku kysyy mitä merkitystä sillä on noustaanko portaita vai ei.
Silloin kun alttari on maan tasalla, uhrieläimen tuoja voi tulla alttarin viereen.
Jos alttarille noustaan rappusia myöten, pappi asettuu muiden yläpuolelle tekemään teatraalista toimitusta.
Tuo käytäntö oli pakanakansojen keskuudessa.

Jerobeam
1. Kun. 12:33
Hän nousi sille alttarille, jonka oli teettänyt Beeteliin, viidentenätoista päivänä kahdeksatta kuuta, jonka kuukauden hän oli omasta päästään keksinyt. Hän laittoi silloin juhlan israelilaisille ja nousi alttarille polttamaan uhreja.
(kannattaa kurkata seuraavaankin lukuun)

Aahas
2. Kun. 16:12
Ja kun kuningas palasi Damaskosta ja näki alttarin, astui hän alttarin ääreen ja nousi sen päälle,
http://puimatanner.net/index.php?topic=757.msg28002#msg28002





Poissa Mice

  • Viestejä: 1651
Vs: Kysymys Daavidin väenlaskusta ja muuta ihmettelyä
« Vastaus #18 : 21.03.19 - klo:17:56 »
Ihan mielenkiintoisia juttuja. Kiitän teitä jotka jaksatte tuoda pohdituttavaa sisältöä foorumille.

Ps. Pidän hyvin koomisena tuota "jonka kuukauden hän oli omasta päästään keksinyt" kohtaa :D Se ihmisen kertakaikkinen omahyväinen typeryys tuodaan niin kaunistelematta ilmi.
Ihmisroska

Poissa sandia

  • Ylläpitäjä
  • Viestejä: 6327
Vs: Kysymys Daavidin väenlaskusta ja muuta ihmettelyä
« Vastaus #19 : 21.03.19 - klo:18:01 »
Juu :D
Raamatun uudemmassa käännöksessä jotkut asiat ovat esitetty kursailemattoman realistisesti. Huomasin sen kanssa ihan pari päivää sitten.

Poissa Paulus

  • Viestejä: 6773
  • "…olitte eksyksissä niinkuin lampaat…" (1.Piet. 2)
Vs: Kysymys Daavidin väenlaskusta ja muuta ihmettelyä
« Vastaus #20 : 21.03.19 - klo:18:06 »
Olisi kiva, jos kuvan saisi isommaksi. Mulla ei ainakaan suurene. Luulin, että mun vanhassa läppärissä on vika, mutta ei suurene uudemmassakaan.
Lainaus
Vaatii huomattavaa tietoisuutta käsittää oman tietämättömyyden laajuus.”
—   Thomas Sowell


Poissa Paulus

  • Viestejä: 6773
  • "…olitte eksyksissä niinkuin lampaat…" (1.Piet. 2)
Lainaus
Vaatii huomattavaa tietoisuutta käsittää oman tietämättömyyden laajuus.”
—   Thomas Sowell

Poissa Natanael

  • Viestejä: 4474
  • Matkalla
Vs: Kysymys Daavidin väenlaskusta ja muuta ihmettelyä
« Vastaus #23 : 21.03.19 - klo:20:39 »
Mikä on tuo omasta päästä keksitty kuukausi?

Rooman keisarit nimesivät kuukausia omalle nimelleen.

Tässä ei ole kyse siitä.

Tuo kuukausi, johon Jerobeamin juhla viittaa ei ole siis kahdeksannessa kuussa, koska se on hänen keksimänsä.

Mitä juhlaa israelilaisten piti viettää viidestoista päivä, mutta ei kahdeksannessa kuussa?

Happamattoman leivän juhlaa piti vietettiin toisen kuukauden viidestoista päivä. 3. Moos. 23:6
Seitsemännen kuukauden viidentenätoista päivänä vietettiin lehtimajajuhlia juhlaa.
3. Moos. 23:34

Hes.45:25
Seitsemännessä kuussa, kuukauden viidentenätoista päivänä, juhlana, hän uhratkoon samalla tavoin-niin seitsemänä päivänä-samankaltaisen syntiuhrin, polttouhrin ja ruokauhrin sekä saman määrän öljyä.


Taitaa olla niin, että Jerobeam kehitteli oman 'lehtimajan juhlansa' kultaisten vasikoiden ympärille kuukautta myöhemmäksi kuin mitä oikeaa Lehtimajan juhlaa vietettiin.

Poissa Pökkelö

  • Viestejä: 705
Vs: Kysymys Daavidin väenlaskusta ja muuta ihmettelyä
« Vastaus #24 : 21.03.19 - klo:21:44 »
VT;n pappeus esimerkkinä katolilaisessa papistossa, josta se on tullut myös luterilaiseen.
Sieltäkin polku näyttää kulkevan takaisin kohti katolilaista mm. Jumalanpalveluksen muuttuminen messuksi.

Jeesus teki uuden liiton, ja vanha pappisjärjestelmä lakkasi uhreineen olemasta voimassa.

Poissa sandia

  • Ylläpitäjä
  • Viestejä: 6327
Vs: Kysymys Daavidin väenlaskusta ja muuta ihmettelyä
« Vastaus #25 : 21.03.19 - klo:22:57 »
Niin siinä on mennyt vähän vellit ja jauhot sekaisin.

Poissa Alvari

  • Viestejä: 592
Vs: Kysymys Daavidin väenlaskusta ja muuta ihmettelyä
« Vastaus #26 : 21.03.19 - klo:23:38 »
Ehkä toisen Mooseksen kirjan kirjoittamisen aikaan alttarissa oli portaat mutta myöhemmin Salomon temppelissä ei ollut.

Poissa Natanael

  • Viestejä: 4474
  • Matkalla
Vs: Kysymys Daavidin väenlaskusta ja muuta ihmettelyä
« Vastaus #27 : 22.03.19 - klo:07:59 »
Eiku päin vastoin. Ehkä.

Näen kaksi vaihtoehtoa.
-Nuo kuvat ovat vain taiteilijoiden näkemyksiä, joihin malli on otettu pakanatemppeleistä.
-Salomon temppeli ei ollut enää sen kuvan mukainen, minkä Jumala Moosekselle näytti.

Ydinkysymys ei mielestäni ole ulkonainen muoto, vaan se mitä mikin toiminto, esine opettaa. Jos joku muuttuu, sille on syy.

Esimerkiksi Ilmestysmajassa oli yksi kultainen lampun jalka, temppelissä 10. Miksi?

Poissa Natanael

  • Viestejä: 4474
  • Matkalla
Vs: Kysymys Daavidin väenlaskusta ja muuta ihmettelyä
« Vastaus #28 : 07.04.19 - klo:21:47 »
Ilmeisesti Salomon alttarilla ei ollut portaita, koska niitä oli kielletty tekemästä.
Koska alttari oli kymmenen kyynärää korkea, jotenkin oli saatava uhrieläin alttarille.
Ratkaisu ongelmaan oli ilmeisesti alla olevan kuvan kaltainen.
Hesekielin temppelissä oli portaat.


https://www.bible-history.com/ibh/images/fullsized/altar_burnt_offering.jpg
 
Tuo ratkaisu tuo mieleen jonkunlaisen kompromissin eli Salomo ei teettänyt maan tasalla olevaa polttiuhrialttaria, mutta ei myöskään alttaria, jonne oli portaat.

Miksi noin toimittiin?

Poissa Oloneuvos

  • Viestejä: 908
    • Oloneuvoksen kotosivut
Vs: Kysymys Daavidin väenlaskusta ja muuta ihmettelyä
« Vastaus #29 : 10.04.19 - klo:15:19 »
Miksiköhän Daavidin määräämä väenlasku oli niin paha teko?
Hänen sotapäällikkönsä Joabkin kauhistui sitä ja pyysi, että sitä ei suoritettaisi.
Jumala tuomitse sen ankarasti.

Ainut mikä minulle tulee mieleen, että Daavid ikäänkuin keskittyi ihmisvoimaan sen sijaan että sydämessään luottaisi kokonaan Jumalaan. Onko teillä muita selityksiä asiaan??
1. Aikakirja 21.

Olen seurannut sivusta tätä keskustelua ja oppinutkin uutta tuosta Daavidin toimeenpanemasta väenlaskusta. Tapahtumista kerrotaan, kuten joku jo mainitsikin, kahdessa Raamatun kirjassa - 2.Samuel luvussa 24 ja 1.Aikakirja luvussa 21. Tarinoissa on merkittäviä eroavaisuuksia. Olen niitäkin pohtinut, mutta nyt erityisesti tuota Araunan puimatannerta, jossa Jumalan tuomio kohtasi kansaa ja Herran enkelin miekka osoitti kohti Jerusalemia tuhotakseen sen (1. Aik. 23:16). Tässä vaiheessa rutto oli tappanut jo useita tuhansia juutalaisia rangaistukseksi siitä, että Daavid oli pannut toimeen väenlaskun.

Tässä tapahtumassa on monia yksittäisiä tapahtumia, jotka esikuvat viittaavat sekä menneisiin että tuleviin.
+ Aurean puimatanner sijaitsi Moorian vuorella
+ Moorian vuorella Aabraham valmistautui uhraamaan rakkaan poikansa
+ Aurean puimatantereella Herran enkelin viha asettui kuin Daavid rakensi sinne alttarin ja uhrasi
+ Daavid osti puimatantereen täydestä hinnasta ja päätti sille rakentaa Jumalalle temppelin (1. Aik. 22:1)
+ Aurean puimatantereella Jeesus ristillä sovitti maailman synnin
+ Aurean puimatantereen tapahtumia ja Golgatan tapahtumia edelsi väenlasku.

Tuollaisia olen pohtinut. Olen myös pohtinut missä Daavidin elämän vaiheessa Hän määräsi väenlaskun? Vuosikymmeniä sitten olin itsekseni mieltänyt sen tapahtuneen Daavidin vanhuudessa, mutta nyt minusta tuntuu, että se saattoi tapahtua sinä vuonna, kun Daavid eli vielä Urian murha tunnollaan. Aikakirjoissahan tämä tapahtuma sijoittuu heti Rabban valloituksen jälkeen, jos olen oikein ymmärtänyt. Minun mielestä Aikakirjoissa, Kunungastenkirjoissa ja Samielinkirjoissa ei kaikki kerrottu etene aikajärjestyksessä, vai eteneekö?

Olen vielä ajatellut sitäkin, että miksi Jumala rankaisi niin ankarasti kansaa väenlaskusta? Olen tullut siihen lopputulokseen, että ainakin osaksi se johtui Daavidin halusta osoittaa oma sotilaallinen voimansa. Hän ei luottanut siihen Jumalan lupaukseen, jonka jo Aabraham oli saanut, että "sinun jälkeläistesi luku on määrältään kuin meren hiekka" ja lupaukseen liittyi Jumalan siunaus. Oli ilmeisen vaarallista suorittaa tuollainen väenlasku omin päin ja kuten tuolla aikaisemmin jo mainittiinkin, ilman Mooseksen kirjoissa säädettyä lunnasmaksua.

Tällaisia ajatuksia minulla on syntynyt tuosta Daavidin määräämästä väenlaskusta. Lisää "syvyyttä" tapahtumat saavat, kun Rabbaan Daavid hyökkäsi kaupungin väestön nöytyytettyä hänen sinne hyvässä tarkoituksessa lähettämiään miehiä. Rabban väki oli tehnyt syntiä ja näyttää siltä, että ne aiheuttivat myös Daavidin joukoille ensin merkittävän miestappion (jonka yhteydessä Batseban mies Uria surmattiin, 2.Sam. 11:15-17). Tässä vaiheessa (tämä on siis minulle syntynyt käsitys) Daavid määräsi väenlaskennan. Rabban väki eli synnissä ja samoin Daavid eli synnissä. Ojentakaa jos olen pohdinnoissani aivan hakoteillä?