Loukkaantuminen

[witness]

En epäile, etteikö tästä aiheesta olisi sukeutunut jo aiemmin keskustelua, mutta hakuni ei tuottanut toivottua tulosta.

Mielessäni on pyörineet niin opetuslasten sanat 'tämä on kova puhe, kuka voi sitä kuulla' kuin Jeesuksen toteamus 'kaikki te loukkaannutte (minuun)'. Asiayhteydet löytyvät evankeliumeista.

Hiljakkoin kuuntelin (hengellistä) opetusta, josta erityisesti jäi mieleeni lause 'haavan tilalle tulee voitelu'. Haavanhoitokoulutuksessa painotetaan, ettei parantumisvaiheen lopussa haavaa enää peitetä, ainoastaan rasvataan ja seurataan, ettei uusi, ohut iho vaurioidu. Liiallinen suojaaminen hauduttaa ja siten hidastaa paranemisprosessia niin, ettei rupi irtoakaan toivotusti, vaan sen alle voi kehittyä tulehdus ja haava alkaa erittää.

En ehkä saa sanotuksi, mitä haen, mutta aihepiiri on useinkin puhutellut, myös omakohtaisesti. Sanat, jotka ovat tarkoitettu hoitamaan, voivat toimia päinvastoin. Viesti muuttuu matkalla, kun hyvä sanoma muuttuu ikeeksi tai taakaksi.

Silloin kun ei tietoisesti loukata, mutta loukkaantuminen tapahtuu viestin vastaanottajassa, ei toinen osapuoli ole tietoinen tapahtuneesta. Tällaiset haavat ovat hautuneina arkoja, mutta parannettavissa. Keskustelu ja anteeksianto avaavat ja puhdistavat niiltä osin, että prosessi voi alkaa.

[Paulus]

Silloin kun ei tietoisesti loukata, mutta loukkaantuminen tapahtuu viestin vastaanottajassa, ei toinen osapuoli ole tietoinen tapahtuneesta. Tällaiset haavat ovat hautuneina arkoja, mutta parannettavissa. Keskustelu ja anteeksianto avaavat ja puhdistavat niiltä osin, että prosessi voi alkaa.

Yhtään halveksimatta keskustelua ja anteeksiantoa olen sitä mieltä, että monet uskovat ovat mestareita henkilökohtaisten traumojen "vatuloinnissa". Olen kuullut tästä aika osuvan sanonnan, että monet sairastavat eheytymistä.

On tosiasia, että kaikkien kanssa ei synny "sielujen sympatiaa", koska olemme niin erilaisia. Jos joku loukkaa minua, niin ei ole minun asiani jäädä sitä vatvomaan, jääköön se loukkaajan huoleksi. Loukkaukseenkin voi suhtautua rauhallisesti ja ajatella, että "sillä sattui vain olemaan huono päivä". Eikä kaikkiin asioihin kannata lainkaan puuttua. Venäläinen sananlasku sanoo, että "on turvattava Jumalaan, mutta silti jatkettava soutamista."

En tiedä, puhummeko nyt ollenkaan samasta asiasta, mutta tällaista tuli mieleen tuosta edellisestä.

[witness]

Kiitos kommentistasi; aiheesta varmaan on yhtä monta kokemusta ja näkökulmaa kuin kirjoittajaakin.

Anteeksianto on omalla kohdallani ollut usein ainoa avain, kun yhteisymmärrys on ollut kortilla ja oman näkemyksen selittäminen on vienyt syvemmälle suohon.