Mitä nyt puitaisiin? Tällaista nyt.

[Vilhelm]

Totta. Sekään ei ole siis niin yksiselitteistä.

Harvemmin Jeesus, Kaikkivaltias, pysyy niissä rajoissa jotka me Hänelle asetamme omalla ymmärryksellämme.

Lause " Jeesus ei koskaan..." johtaa usein häpeään.

[Korpima]

Minulla on kirjahyllyssä odottamassa  Olof Edsingerin kirja Tuomio - evankeliumin unohdettu ulottuvuus (Reijo Telarannan arvio kirjasta täällä). Näköjään vain 140 sivua, voisihan tuon lukaista jossakin välissä.

Muistan myös että Johannes Kastajaa taidettiin kuulla jonkun päättävän henkilön "hovissa", mutta hänen kertomansa tuomio - vai oliko vaatimus parannukseen? - ahdisti/pelotti kuulijaa. Tai jotain sinnepäin, huono muisti. Mutta onhan tähän tuomio-asiaan hyvä perehtyä ja valmistautua jotenkin. Itselläni ei kuitenkaan kovin selviä mielikuvia, mitä se tarkoittaa, ehkä tuo kirja avaa aihepiiriä?

[sandia]

Olof Edsinger näyttää olevan nuori kaveri. Ruotsalainen. Tai enää ihan hirveän nuori. Nuoren näköinen.
Hänellä on web sivut. https://olofedsinger.se/


Ruotsin Evankelisen Allianssin johtaja.
En tiedä käännetäänkö se noin. En ole myöskään hyvä ruotsissa. Harmittaa huono ruotsin kielen taitoni.

[HelenaM]

Ja varsinkin sitä vaikutelmaa että jos tekosynnin vaan välttää, niin mielessään voi pyöritellä Jumalanvastaisia himojaan.

Toki olen samaa mieltä sitä, että raamatullisesti synti tulisi pitää syntinä ja kielletty käyttäytyminen kiellettynä. Mutta ihmisillä on kaikenlaisia ongelmia ja epätäydellisyyksiä ja homoseksuaalisten taipumusten kanssa kamppailu vaatii varmasti paljon tukea ja vahvuutta. Etenkin kun nykyään maailman hyväksyvyys on varmasti helppo ratkaisu. Syntiä on monenlaista ja ihmisillä on sen kanssa kamppailuja, joihin toivottavasti osaamme suhtautua hyvin ja oikein.

Kyllä. Siksi seurakunta on olemassa, että ihmiset voisivat tulla sinne, saada tarvitsemaansa opetusta ja tukea. Kenelläkään kun ei ole varaa osoitella sormella toista, kaikki ovat saaneet armosta syntinsä anteeksi, silloin on hyvät edellytykset kokea yhteyttä ja olla rohkaisijoina toinen toiselle.

[HelenaM]

En ole havainnut että kukaan kirjoittajista olisi sen kannalla että uskova saa harjoittaa haureutta, oli sitten homo tai hetero.

Palaan vielä siihen kun kirjoitin Jumalan parantavasta voimasta homoseksuaaleihin mihin sandia puuttui.
Kun Jeesus söi ja seurusteli syntisten kanssa ja häntä siitä nuhdeltiin, hän vastasi ettei terveet tarvitse parantajaa vaan sairaat. Itse ymmärrän että ei niinkään ollut kysymys sairaista vaan synnistä kipeitä olevia ihmisiä joita hän halusi parantaa Jumalan seurakuntaan.

Jatkoa tähän, että Jeesus ei tullut kutsumaan vanhurskaita vaan syntisiä. Tätä kun ajattelen, se tuntuu aina vain ihmeellisemmältä. Hän tuli itse omasta päätöksestään maailmaan, ettei yksikään häneen uskova hukkuisi. Todetaan, että "kun aika oli täyttynyt, lähetti Jumala ainoan Poikansa".

Tänäänkin oli ryhmä ulkosalla evankeliumin asialla. Paljon oli väkeä, halukkaat saivat kirjoja (lähinnä Uusia testamentteja), niitä meni yli 100 kpl. Siellä keskusteltiin ja rukoiltiin niiden kanssa, jotka sitä halusivat ja heitä ohjattiin uskovien yhteyteen.

[Korpima]

Jos kuka nyt ikinä oletkin, saat lapsen jota kasvatat uskovana Jumalan tuntemiseen, opetat ja rukoilet. Kun hänessä alkaa herätä seksuaalisuus ja turvallisesta uskovasta kodista huolimatta hän kiinnostuu samasta sukupuolesta. Mitä tekisit asialle? Sopisiko hän seurakuntaasi? Hän olisi itsekin hämmentynyt itsestään.
Miten vanhempana toimisit?

Tämä herätti hieman ajatuksia, joskaan en ole tässä asemassa onneksi, enkä tiedä mitä oikeasti tekisin.

Mutta varmaankin tämä liittyy yleisesti kasvatukseen ja kristilliseen kasvatukseen. Mitä arvoja ja asenteita ja Raamatun/uskonnon opetuksia on käyty läpi tai sisäistetty lapsen toimesta? Uskooko lapsi vai onko menossa esim. kapinavaihe? Minkä ikäinen hän on, esim. teini-ikäisellä varmaan on jo jonkin verran kapasiteettia tehdä valintoja ja pohtia asioita itse. Liika osoittelevuus tässä suhteessa ei ehkä olisi hyväksi, joskin varmasti Jumalan sanan näkökulman voi nostaa esille ainakin joissakin tilanteissa (tosin ei mielellään Raamatulla päähän -mentaliteetilla). Samoin kaveripiiri varmasti vaikuttaa paljon ja oletuksena voinee olla, että kaverit ovat maallistuneita ihmisiä (varmaan eri ryhmiä ja alakulttuureita on olemassa).

Tekeminen ja keskustelut varmaan riippuisivat siis hyvin paljon eri tekijöistä. Miten ja mistä lähestymiskulmasta hän itse olisi kiinnostunut ja ymmärtäisi asian? Jos ei esim. usko Jumalaan tai ota Raamattua vakavasti, niin vastaukset voivat olla hyvin erilaisia kuin jos uskoo ja lukee itse. Lapset ja aikuiset nyt varmaan yleisesti käyvät läpi erilaisia vaiheita ja toivottavasti kehittyvät kohti vakaata uskoa ja Jumalan tahdon toteutumista, mutta kaikenlaista voi olla luvassa lasten kasvatuksessa. Jumala voi varmasti rukouksessa ja esirukouksessa muuttaa, auttaa ja ohjata ja pyhittää, joten tähän voi ainakin turvautua. Hienotunteisuudesta  voi olla apua. Lastenkasvatus ei varmaankaan ole helppoa, eikä etenkään vanhempia lapsia varmastikaan saa aina ohjattua totuudessa ja rakkaudessakaan parhaaseen mahdolliseen lopputulokseen eli välttämään epämoraalisuudet. Jumalan tahto on ilmoitettu Raamatussa myös seksuaalisuuden suhteen, mutta saako tämän menemään perille riippuu varmasti ennen kaikkea siitä, uskooko lapsi itse. Jostakin kristillisen seksuaalietiikan kirjasta voisi olla apua.

[sandia]

Niin tässä kontekstissa minulle tuli mieleen nämä Jeesuksen sanat:

34. Älkää luulko, että minä olen tullut tuomaan rauhaa maan päälle; en ole tullut tuomaan rauhaa, vaan miekan.
35. Sillä minä olen tullut 'nostamaan pojan riitaan isäänsä vastaan ja tyttären äitiänsä vastaan ja miniän anoppiansa vastaan;
36. ja ihmisen vihamiehiksi tulevat hänen omat perhekuntalaisensa'.
37. Joka rakastaa isäänsä taikka äitiänsä enemmän kuin minua, se ei ole minulle sovelias; ja joka rakastaa poikaansa taikka tytärtänsä enemmän kuin minua, se ei ole minulle sovelias;
38. ja joka ei ota ristiänsä ja seuraa minua, se ei ole minulle sovelias.
39. Joka löytää elämänsä, kadottaa sen; ja joka kadottaa elämänsä minun tähteni, hän löytää sen.

Kaikissa asioissa ei voi löytää jokaiselle tyydyttävää ratkaisua.
Uskovan kai ensisijaisesti kuuluu pitäytyä Jeesukseen, vaikka kukaan muu perheessä ei ajattelisi samoin.

Tietysti kaikessa tarvitaan hienotunteisuutta, toisen ihmisen kunnoittamista ja lapsen tukemista.
Mutta loppukättelyssä kukin tekee omat valintansa.

Mietin tuota Vilhelmin mainitsemaa "esiinmarssia". Se oli niin osuva termi.
Miksiköhän tää esiinmarssi on tapahunut viimeisimpinä vuosikymmeninä?
Ja lieneekö tämä esiinmarssi maailman historiassa ainutlaatuinen?

Ja mihin se itse asiasssa perustuu? Tieteeseen? Syvempään ymmärrykseen ihmisyydestä?
Itse epäilen kumpaakin. Mutta johonkinhan sen on perustuttava.

Eli mistä loppukättelyssä on kyse? Tuskin lähes ollenkaan pelkästään sukupuoli-identiteetistä.
Arvelen että se on jäävuoren huippu ainoastaan.

Jos ajatellaan, että me tänä aikana elävät sukupolvet olemme jotenkin valistuneempia, viisaampia, syvällisempiä kuin ennen, pelkään että mennään suohon ja oikein rytinällä.

[Korpima]

Jos on kyse uskovasta jota kiusaa jokin himo, homo-, vallan- tai rahanhimo. Hän ahdistuu tästä ja jos on viisas, lukee Raamatusta että se himo nousee maailmasta ja sen ruhtinaasta. Mitä sitten. Hän siis on siteissä maailmaan joka syöttää häneen Jumalanvastaista elämäntapaa.

Minusta tämä on hieman ongelmallinen näkökulma siinä mielessä, että ainakin itseäni kiusaa vastakkaisen sukupuolen himo, joka ilmenee esim. unissa välillä. Ja toki media ja oikeat ihmisetkin välillä haittaavat. Tämä on kuitenkin tavallaan biologisesti aikaan saatua ja osa luomakuntaa, joskin osa saattaa olla omaa syntielämää. Kuningas Daavid ja Batsheban kylpeminen tulee mieleen, joka sitten johti monien valintojen kautta huonoihin seurauksiin.

Syntisiä impulsseja siis varmasti voi tulla biologisen olemuksemmekin takia ("vanha Aatami"), joskin voisi toivoa että pyhimmät pyhimykset ovat päässeet näistä täysin yli kilvoittelulla ja Pyhä Hengen avulla. Mutta aikaa se varmaankin voi viedä vuosikymmeniä ja hormonitoiminnan laantuminenkin ehkä auttaa vanhemmiten.

Toki mediavalinnoilla voi asiaa auttaa, mutta syntinen luonto jää silti jäljelle, ellei se muutu. Enkä tiedä, miten "edistyneitä" keskimääräiset kristityt ovat ja mikä on mahdollista ja realistista - tai miten pyhityksen prosessi etenee. Ehkä jos tietäisi paljon ihmisiä tai olisi lukenut paljon kirjalllisuutta tietäisi paremmin.

Mutta oma näkemykseni on, että pää on kristitylläkin täynnä ajatuksia ja impulsseja, mutta niiden huonoimpien mukaan ei tietysti pidä toimia -- vielä parempi jos pyhittyisi siten, että kaikki ajatukset olisivat Jumalan tahdon mukaisia, mutta tästä olen hyvin, hyvin kaukana. Toivottavasti sellaista mielen uudistumista tapahtuu täälläkin.

[Korpima]

Seksuaalimoraalin rappioon ja arvojen ylösalaisin kääntymiseen liittyen olen joskus laittanut kirjanmerkiksi Francis Bergerin kirjoituksen "Endorsing, Promoting, and Embracing Sexual Perversion Has Become a Moral Imperative". Vähän pitkä, mutta muistaakseni asiaa, pitäisi varmaan lukea uudelleen. https://www.francisberger.com/blog/endorsing-promoting-and-embracing-sexual-perversion-has-become-a-moral-imperative

Mietin tuota Vilhelmin mainitsemaa "esiinmarssia". Se oli niin osuva termi.
Miksiköhän tää esiinmarssi on tapahunut viimeisimpinä vuosikymmeninä?
Ja lieneekö tämä esiinmarssi maailman historiassa ainutlaatuinen?

Tuossa edellä mainitussa tekstissä on osuva kohta:

This will likely strike some as an overtly pessimistic and hyperbolic claim, but the complete inversion of sexual morality and the active endorsing, promoting, and embracing of sexual perversion did portend the end of many earlier Western societies including the Greek city states and the Roman Empire. 

[sandia]

Juu tuossa oli sitä teemaa, mitä hapuilin viestissäni.
Mutta eikö tuo ole löydettävissä jo Aatamin ja Eevan lankeamisessa. Vihollinen ujutti heille ajatusta, että jos valitsevat jotain Jumalan sanan vastaista, se antaa heille LISÄÄ YMMÄRRYSTÄ.

Ja milloin kulttuurilla on tuota ylimääräistä energiaa kanavoida sitä johonkin muuhun kuin hengissäpysymiseen? Tietty silloin kun asiat ovat hyvin ja elämä alkaa pitkästyttämään.

Se ilmiö on jo todettu Sodoman ja Gomorran historiassa.

Eli tosi vaikea kehittää jotain ihan uutta.

[pax]

Kun homoseksuaali tulee uskoon, eli itse Jumala vetää häntä Kristuksen tykö saamaan uudestisyntymän ihmeen. Pyhä Henki tekee ihmisessä työtään, hoitaa ajallaan ja tavallaan jokaista yksilöä. Kun tällainen henkilö saa opetusta, se tekee tehtävänsä myös.
Minusta Raamatussa on hyvä ohje seurakuntaan ’heikkoa hoivatkaa’.
Ihminen näkee ulkokuoren mutta Jumala on sydämen ja ajatusten tuntija ja hän on Vanhurskaus, täydellisen oikeamielinen aivan jokaista kohtaan.

[HelenaM]

Ajattelen Korpiman viestiä 365, jossa hän vastaa Paxin pohdintaan. Herää ajatus, sama mitä olen jo pyöritellyt täällä. Seurakunnassa tarvitaan Jumalalta tullutta viisautta, Jumalan mielenlaatua kohdata mm. näitä lapsia. Ja sitä, että he uskaltavat puhua hämmennyksestään, ja että heidät otetaan vastaan asioidensa kanssa, tulevat kuulluksi kotona ja seurakunnassa. Tämä maailma tarjoaa päinvastaista, se on tiedossa.

[Korpima]

Niin, onhan näissä ihmisten henkilökohtaisten asioiden käsittelyssä oppimista Kristuksen mielenlaatuun itse kullakin. Itse olen helposti aika tönkkö ja suoraviivainen, mikä ei kyllä ole ihmissuhdeasioissa hyväksi. Julistaminen tai kaksijakoisen mustavalkoinen ajattelu ei aina ole hyväksi. Vaikka toisaalta synnin kategorisointi on joskus helppoa, mutta ihmiset voivat kääntyä ja tulla kuntoon. Ja ihmisillä on erilaisia ongelmia, joihin pitäisi yrittää osata suhtautua lempeästi ja ymmärtäenkin joissakin tilanteissa. Repiminen, syytteleminen ja aggressiivisuus tuskin auttaisi. Ja onneksi Jeesus voi auttaa, vaikka ihminen sotkee.

[HelenaM]

Niin, onhan näissä ihmisten henkilökohtaisten asioiden käsittelyssä oppimista Kristuksen mielenlaatuun itse kullakin. Itse olen helposti aika tönkkö ja suoraviivainen, mikä ei kyllä ole ihmissuhdeasioissa hyväksi. Julistaminen tai kaksijakoisen mustavalkoinen ajattelu ei aina ole hyväksi. Vaikka toisaalta synnin kategorisointi on joskus helppoa, mutta ihmiset voivat kääntyä ja tulla kuntoon. Ja ihmisillä on erilaisia ongelmia, joihin pitäisi yrittää osata suhtautua lempeästi ja ymmärtäenkin joissakin tilanteissa. Repiminen, syytteleminen ja aggressiivisuus tuskin auttaisi. Ja onneksi Jeesus voi auttaa, vaikka ihminen sotkee.

Mainitsit tuon aggressiivisuuden. Se vaikutelma kieltämättä tulee uskovienkin suhtautumistavassa, kun ei ole taidollisuutta kohdata näitä lapsia. Tai näihin vähemmistöön kuuluvia yleensä. Tiukkasävyisyys koetaan vihamielisyydeksi ja siitä luonnollisesti seuraa se, että uskoontulleet häipyvät uskovien yhteydestä.

[pax]

Se on hurjaa kun hakataan Raamatulla päähän. Jokainen tarvitsee armollista ja laupiasta kohtelua, enkä muuten tarkoita että synti hyväksytään. Tarvitaan rinnalla kulkijoita ja sielunhoitajia seurakuntiin.