Anteeksi jos et pidä kysymyksestäni eikä tietystikään tarvitse vastata, mutta olen itsekseni miettinyt, crystalvoice, että oletko sinä uskossa, siis uudestisyntynyt? Huomaan, että sinulla on todella paljon tietoa Raamatusta ja olet ajatellut asioita hyvin tarkkaan.
Olen ollut uskossa aikoinaan vuosikausia. Pohdin näitä asioita ja kirjoitan näistä asioista, koska ne auttavat minua hahmottamaan asioita myös laajemmassa kuin kristillisessä mielessä. Minulla on kristittyjä ystäviä, joten siinäkin suhteessa kiinnostaa pureutua näihin asioihin. On uutta keskusteltavaa heidän kanssaan, kun itse pitää yllä suhdetta Raamattuun ja kristinuskoon.
Syy siihen, että olen kirjoittanut näistä asioista ainakin omasta mielestäni kristillisestä näkökulmasta (ainakin pyrkimys on ollut monesti siihen), on se, että kristinusko ja Uusi testamentti kiinnostavat minua kristittyjen tai kristinuskon omasta ymmärryksestä käsin. Raamattu kiinnostaa minua myös eksegetiikasta käsin. Kun olin uskossa, minulla oli aika yksipuoliset näkemykset kristinuskosta.
Esim. idän uskonnon edustajilla on omat näkemyksensä Jeesuksesta, kuin myös monilla muilla, jotka eivät ole kristittyjä, mutta uskovat uskonnollisesti. Heidän näkemykset eivät minua kiinnosta.
Eri kristittyjen käsitykset poikkeavat toisistaan tai ovat jopa jyrkästi ristiriidassa keskenään. Maailmanlaajuista kaikkien kristittyjen yhteyttä ja yksimielisyyttä on mielestäni turha toivoa. Rakentavaa on mielestäni iikan kuin iikan ja riikan kuin riikan pyrkiä paremmin tuntemaan hyvin useat ihmiset keskenään yhdistämät ja jakamat asiat, joihin kristinuskokin kuuluu.
Kristinuskon vaikutusvalta on suuri maailmassamme. En halua keskustella täällä muusta kuin kristinuskosta ja Raamatusta. En halua kritisoida kristinuskoa. Se ei olisi rakentavaa ja siitä syntyisi vain turhaa kitkaa.
Kristinuskoa pohtiessani ja siitä keskustellessani jotkut menneet uskonelämääni liittyvät hyvin negatiiviset asiat palautuvat ihan tunnetasolla kuin uudelleen koettaviksi. Uskonelämässäni oli myös positiivisia puolia ja kokemuksia, mutta ne eivät ole sillä tavalla tallettuneet jonnekin pään sisälle kuin poikkeuksellisen ahdistavat kokemukset ja tuntemukset.
Vaikka en ole uskossa, kristinuskoon kuuluva tietynlainen pessimismi, mitä tulee ihmisiin, on asia, jonka monessa suhteessa jaan kristittyjen kanssa. Lähimmäisen rakastaminen on tärkeää. Muutakin on yhteistä.