Kirjoittaja Aihe: Uskoon ilman kastetta  (Luettu 90741 kertaa)

Poissa xyz

  • Viestejä: 220
Vs: Uskoon ilman kastetta
« Vastaus #720 : 25.09.18 - klo:20:41 »
Nimenomaan siinä puhutaan Jumalan valisemisesta.  Sehän tarkoittaa samaa kuin Jeesuksen valinta.

Tulkitsin viestisi väärin. Kiitos vastaamisesta!

Poissa Pökkelö

  • Viestejä: 705
Vs: Uskoon ilman kastetta
« Vastaus #721 : 25.09.18 - klo:21:22 »
Sillä jos sinä tunnustat suullasi Jeesuksen Herraksi ja uskot sydämessäsi, että Jumala on hänet kuolleista herättänyt, niin sinä pelastut;
sillä sydämen uskolla tullaan vanhurskaaksi ja suun tunnustuksella pelastutaan.
Sanoohan Raamattu: "Ei yksikään, joka häneen uskoo, joudu häpeään". Tässä ei ole erotusta juutalaisen eikä kreikkalaisen välillä; sillä yksi ja sama on kaikkien Herra, rikas antaja kaikille, jotka häntä avuksi huutavat.
Sillä "jokainen, joka huutaa avuksi Herran nimeä, pelastuu".

Poissa Paulus

  • Viestejä: 6773
  • "…olitte eksyksissä niinkuin lampaat…" (1.Piet. 2)
Vs: Uskoon ilman kastetta
« Vastaus #722 : 04.10.18 - klo:11:50 »
Tämä viesti siirretty tänne toisesta keskustelusta -Natanael

Mietin tuota Paulus sinun Markuksen (yhteisen tuttumme) kirjasta "irrottamaa" kohtaa.
Asia yhteys, jossa se on ollut puuttuu.

Anteeksi, mutta mielestäni kristityillä on ollut luovuttomattomia totuuksia, joista on pidetty kiinni; juuri kuten on kirjoitettu ja ymmärretty.
Ja niin olisi hyvä olla edelleen.

Tässä hieman laajempi lainaus ko. tekstistä:

Monelle, joka on kenties jo äitinsä maidosta imenyt itseensä ns. vapaakristillisen kasteopin, jonka mukaan kaste ei voi pelastaa, ei voi välittää syntien anteeksiantoa eikä olla millään tavoin Jumalan armon väline, vaan ainoastaan jo uskoon tulleen kuuliaisuuden askel Kristuksen seurassa, edellä lausuttu on usein kuin punainen vaate. Tiedän tämän olevan totta, koska kuuluin itsekin kerran vakaumuksellisesti niihin, joille kaikkinainen puhe kasteen armonvälineluonteesta tai pelastavasta vaikutuksesta on suoranainen kauhistus. Muistan kuinka saatoin tulisesti saarnata uskovien kasteesta sekä lapsikastetta vastaan pahimpana eksytyksenä kristillisen kirkon historiassa. Näin tein, kunnes tulin kokemaan voimakkaan mielenmuutoksen. Sen vaikutti Jumalan Sana itse. Muutos tapahtui pikku hiljaa, ja kuitenkin eräs tietty hetki on jäänyt elävästi mieleeni. Olin jälleen kastanut erään ystävän, jonka jälkeen nousin saarnatuoliin ja aloin puhua. Julistin, kuten minulta odotettiinkin, vapaakristillisen kasteopin raamatullisuutta ja sitä, että kaste ei pelasta; se on vain uskovan ihmisen tunnustustoimi, joskin tärkeä sellainen. Siinä me tunnustamme uskomme ihmisten edessä ja liitymme paikallisseurakunnan jäsenyyteen. Saarnani jatkuessa, ja ihmisten nyökytellessä hyväksyen päitään, koin jotakin hyvin hämmentävää. Suuni puhuessa sydämeni kysyi vaativasti yhä uudelleen: "Onko tämä kaikki totta? Oletko todella tutkinut, mitä Raamattu sanoo kasteesta, vai julistatko nyt vain sitä, minkä olet toisilta oppinut ja mitä sinun oletetaankin puhuvan?" Näissä sydämen tunnoissa aloin huomata esittämieni "totuuksien" ja niille annettujen todisteiden heikkouden ja pinnallisuuden. Aikanaan kastekokous päättyi, jolloin tein päätöksen: "Minä en enää koskaan julista toisille tätä oppia, ennen kuin olen perusteellisesti ja rehellisesti tutkinut, onko se todella Raamatun mukainen."
   Siitä käynnistyi elämässäni vuosien prosessi, jonka aikana paneuduin yhä uudelleen kastekysymykseen. Luin Raamatun läpi etsien jokaisen kohdan, joka tavalla tai toisella näyttäisi puhuvan kasteesta. Kirjasin löytöjäni muistivihkoon. Luin myös useita eri kastekantoja edustavia kirjoja koetellen kaiken Raamatulla. Parhaani mukaan pyrin katselemaan löydöksiäni ilman "silmälaseja"; tarkoitan vain sitä, että kenties jokin jo varhain omaksumamme oppitraditio voi hyvinkin radikaalisti vaikuttaa siihen, miten ymmärrämme lukemamme. Emme enää näekään tekstiä "niinkuin se on kirjoitettu ", vaan omaksumamme teologinen traditio muokkaa lukemaamme niin voimakkaasti, että pahimmillaan Raamatun sana, saavutettuaan ymmärryksemme ja sydämemme, onkin muuttunut jopa itsensä vastakohdaksi. Varsin räikeänä esimerkkinä mainittakoon vapaakristillinen tulkinta Pietarin sanoista koskien Nooan arkkia ja kastetta. Itse tekstissä hän sanoo selvästi, että "vesi nyt meidätkin pelastaa, kasteena". Mutta vapaakristillisten silmälasien läpi katsottuna hän itse asiassa sanookin, ettei kaste pelasta! Mitä ihmettä on voinut tapahtua? Jumalan Sanan ja sydämemme välille on päässyt jotakin, mikä vääristää kaiken. Uskoakseni tuo jokin on ihmisopit ja oman kirkkokuntamme opilliset traditiot, joissa on paljonkin hyvää ja puolustamisen arvoista, mutta jotka vuosikymmenien saatossa voivat myös muuttua hyvästä palvelijasta huonoksi isännäksi, joka riistää meiltä todellisen vapauden. Lopulta yksittäinen uskova ei enää olekaan vapaa tutkimaan ja ymmärtämään Sanaa sen yksinkertaisessa ja luonnollisessa merkityksessä; sitä vastoin hänet "velvoitetaan" ymmärtämään se oman kirkkokuntansa tradition mukaisesti. "Näinhän me olemme sen aina ymmärtäneet!" ovat sanat, joita on kutsuttu kuolevan seurakunnan viimeisiksi.
   Nähdäkseni onkin aina huono merkki, jos avoin keskustelu, vilpitön kysely ja vallitsevan opin perusteltu kritisointi tukahdutetaan seurakunnassa. Toisaalta on kyllä sanottava, että on elintärkeää, että seurakunnalla on selvästi määritelty uskontunnustus, johon se rohkeasti sitoutuu ja sitä tarvittaessa myös puolustaa. Kristuksen seurakunta ei voi heilahdella jokaisen opintuulen mukaan. Sana rohkaiseekin meitä "pysymään järkähtämättä toivomme tunnustuksessa" (Hebr.10:23). Tämä ei kuitenkaan saa johtaa seurakuntaa ylimieliseen luuloon siitä, että "me olemme aina oikeassa ja meillä yksin on oikea ja puhdas oppi!". Sellaistakin on nähty, ja seuraukset ovat aina olleet huonoja. Sitä vastoin asenteena tulisi olla "arka tunto Jumalan Sanan edessä": Jos jokin oppi tai näkemys, jota olemme pitäneet ehdottoman oikeana jopa vuosikymmenien ajan, voidaankin selvästi Jumalan Sanalla osoittaa vääräksi, tulee kristittyjen nöyrtyä, tunnustaa harhansa ja palata Sanan viitoittamalla tielle. On muistettava, ettei kukaan meistä ole aina oikeassa ja että profetoimisemme on vajavaista, kuten Paavali sanoi.
   Raamattua lukiessani jouduin siis minäkin nöyrtyen tunnustamaan, että olen uskonut, opettanut ja puolustanut sellaista kasteoppia, jonka keskeisimpiä painotuksia Raamattu itse ei tue. Erityisesti sellaisten Sananpaikkojen huolellinen tutkiminen kuin Apt. 2:38, 22:16, Matt.28:19, Joh.3:5 sekä nyt kyseessä oleva Pietarin kirjeen kohta suorastaan pakottivat minut muuttamaan kantani. Tulin näkemään, että mikäli nämä ja monet muut Raamatun sanat otetaan niiden yksinkertaisessa ja kirjaimellisessa merkityksessä, ei voida mitenkään paeta sitä, että ne kertovat kasteen todella olevan Jumalan armon väline; toisin sanoen jotakin sellaista, jota Jumala käyttää välineenä antaessaan meille armonsa - tosin ei koskaan ilman uskoa, vaan aina uskon kanssa.

« Viimeksi muokattu: 04.10.18 - klo:14:22 kirjoittanut Natanael »
Lainaus
Vaatii huomattavaa tietoisuutta käsittää oman tietämättömyyden laajuus.”
—   Thomas Sowell

Poissa evlutkristitty

  • Viestejä: 553
Vs: Uskoon ilman kastetta
« Vastaus #723 : 05.10.18 - klo:17:27 »
Aamen tuohon edelliseen.  :)

Poissa Oloneuvos

  • Viestejä: 908
    • Oloneuvoksen kotosivut
Vs: Uskoon ilman kastetta
« Vastaus #724 : 05.10.18 - klo:20:42 »
Kysyn -koska en tiedä- kuinka Martti Luther suhtautui anabaptisteihin [uudelleenkastajiin]? Sulkiko pelastuksen ulkopuolelle? Siunasiko heitä veljinään ja sisarinaan? Vai millaisen kannan asiaan otti?

Jos tämän aloituksen alla tai jossain muualla tällä foorumilla on asiaa jo käsitelty, niin linkki riittää.

Poissa Natanael

  • Viestejä: 4474
  • Matkalla
Vs: Uskoon ilman kastetta
« Vastaus #725 : 05.10.18 - klo:22:04 »
Hubmaierin näkemys:

"1. Mikään aine tai ulkoinen tässä maailmassa ei voi puhdistaa sielua. Vain usko
yksin puhdistaa ihmisten sydämet (1. Kor. 2)
2. Siitä seuraa, että kaste ei voi pestä pois syntiä.
3. Jos se ei pese pois syntiä ja on silti Jumalasta, silloin sen täytyy olla julkinen
todistus, Room. 6:4, sisäisestä uskosta ja ulkoinen merkki sitoutumisesta uuteen
elämään Kristuksessa, jota siitä eteenpäin eletään Kristuksen sanan mukaisesti sen
mukaan kuin Jumala antaa armoa."


"Se (vesikaste) on ulkoinen ja julkinen todistus sisäisestä kasteesta Hengessä, jonka henkilö antaa vastaanottamalla veden. Sillä hän tunnustaa syntinsä ihmisten edessä.
Hän myös todistaa sillä, että uskoo syntiensä anteeksiantamiseen Jeesuksen
Kristuksen kuoleman ja ylösnousemuksen kautta."


https://www.google.fi/url?sa=t&source=web&rct=j&url=https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/168232/KauppinenRistoProGradu.pdf%3Fsequence%3D2&ved=2ahUKEwiM2c_n8u_dAhVB2ywKHfdQBvoQFjAHegQIBhAB&usg=AOvVaw2aEvoX4jfxv5LOTl3KTmFH

Poissa Paulus

  • Viestejä: 6773
  • "…olitte eksyksissä niinkuin lampaat…" (1.Piet. 2)
Vs: Uskoon ilman kastetta
« Vastaus #726 : 06.10.18 - klo:09:36 »
"Se (vesikaste) on ulkoinen ja julkinen todistus sisäisestä kasteesta Hengessä, jonka henkilö antaa vastaanottamalla veden.

Keskusteluissa on varmaan jo monta kertaa tullut esille se, että pelkästään Raamattua lukemalla (mikäli sitä pystyy lukemaan avoimin mielin ilman ennakkokäsityksiä) tulee siihen johtopäätökseen, että raamatullinen vesikaste suoritettiin pääosin niille jotka olivat saaneet piston sydämeensä ja ottivat vastaan Sanan. Oli myös tapauksia, että kuulijat olivat jo saaneet Pyhän Hengen ennen kastetta.

Mielestäni vain jälkimmäistä kastetta voi sanoa uskovien (=uudestisyntyneiden, Room 8:9) kasteeksi. Kuitenkin näyttää siltä, että uskovien kaste edustaa vähemmistöä Raamatussa kuvatuista kastetapahtumista.

Hubmaierin teos on varmaankin mielenkiintoista luettavaa, mikäli tämän asian vatvominen kiinnostaa.
Lainaus
Vaatii huomattavaa tietoisuutta käsittää oman tietämättömyyden laajuus.”
—   Thomas Sowell

Poissa Oloneuvos

  • Viestejä: 908
    • Oloneuvoksen kotosivut
Vs: Uskoon ilman kastetta
« Vastaus #727 : 06.10.18 - klo:16:32 »
Kiitos Natanael ja Paulus vastauksista, mutta kaipaan yhä vastausta kysymykseen miten Luther suhtautui anabaptisteihin? Siunasiko vai peräti kirosi vai jotain siltä väliltä?

Lainaus käyttäjältä: Oloneuvos
Kysyn -koska en tiedä- kuinka Martti Luther suhtautui anabaptisteihin [uudelleenkastajiin]? Sulkiko pelastuksen ulkopuolelle? Siunasiko heitä veljinään ja sisarinaan? Vai millaisen kannan asiaan otti?

Poissa Jopo

  • Viestejä: 379
Vs: Uskoon ilman kastetta
« Vastaus #728 : 06.10.18 - klo:18:30 »
Miksi olisi niin tärkeä tietää Lutherin suhtautumisesta uudelleen kastajiin?

Varmaan Luther teki virheitä siinä(kin). Ylilyöntejä. Kuka ei olisi tehnyt tehnty virheitä toisin ajattelevia kohtaan? Lähempääkin historiasta löytyy esimerkkejä. Esim. luterilaiset ovat nimittäneet helluntailaisia lahkoksi. Ja hellarit puolestaan ev. lut kirkkoa porttokirkoksi.

Henkilön opetusta ei voitane - välttämättä - arvioida oikein hänen virheittensä tähden. Daavid teki huorin, järjesti murhan rikosta peittääkseen. Teki myös ryöstöretkiä ja muita murhia:
"Daavid lähti miehinensä, ja he tekivät ryöstöretkiä gesurilaisten, geresiläisten ja amalekilaisten maahan. Sillä nämä asuivat siinä maassa, joka muinoin ulottui Suuriin päin ja Egyptin maahan asti.  Ja hävittäessään maata Daavid ei jättänyt yhtään miestä eikä naista henkiin, otti lampaat, raavaat, aasit, kamelit ja vaatteet ja palasi sitten takaisin ja tuli Aakiin luo"

Hän oli kaikesta huolimatta Jumalan mies. Kirjoitti suuren osan psalmeja jne.

Käsittääkseni Luther tuomitsi jyrkin sanoin uudestakastajiksi nimittämiensä opetukset. Koska ne poikkesivat hänen mielestään Raamatusta ja hän katsoi sen harhaksi. Ja huomatessaan, että koko aloitettu uskonpuhdistus oli vaarassa muuttuua kaaokseksi, hän sortui ylilyönteihin. Ja nähdäkseni kannatti jopa väkivaltaa sellaisen (väkivaltaisenkin) liikehdinnän kukistamiseksi.

Ei Luther pyhimys ollut. Ja kaikkea muuta kuin täydellinen. Mutta hänen opetuksensa hedelmiä etenkin vanhurskauttamisesta saamme tänäänkin nauttia. Myös monet hänen halveksijoistaan sitä tietämättään. (En tarkoita tällä Oloneuvosta)

Kaikkien suurtenkin kristittyjen vaikuttajien historia on syntisten miesten ja naisten historiaa.
"Ääretön meri armoa on Kristuksessa, en luule voivani koskaan käsittää sitä. On myös ääretön määrä syntiä sydämessäni. En usko koskaan täydellisesti voivani käsittää sitä"(Antti Achrenius)

Poissa Paulus

  • Viestejä: 6773
  • "…olitte eksyksissä niinkuin lampaat…" (1.Piet. 2)
Vs: Uskoon ilman kastetta
« Vastaus #729 : 06.10.18 - klo:18:43 »
Kaikkien suurtenkin kristittyjen vaikuttajien historia on syntisten miesten ja naisten historiaa.

Myös meidän pienten.  :(

Se, että joku tekee jossakin asiassa oikein, ei tee hänestä pyhimystä, jota meidän olisi seurattava ja jota olisi kaikessa uskottava. Tämä koskee Lutheria ja meitä muitakin. Ja jos joku on joutunut uskonsa vuoksi vaikeuksiin, ei se ole tae siitä, että hän olisi ollut kaikessa oikeassa.
Lainaus
Vaatii huomattavaa tietoisuutta käsittää oman tietämättömyyden laajuus.”
—   Thomas Sowell

Poissa Jopo

  • Viestejä: 379
Vs: Uskoon ilman kastetta
« Vastaus #730 : 07.10.18 - klo:11:52 »
"Se (vesikaste) on ulkoinen ja julkinen todistus sisäisestä kasteesta Hengessä, jonka henkilö antaa vastaanottamalla veden.

Keskusteluissa on varmaan jo monta kertaa tullut esille se, että pelkästään Raamattua lukemalla (mikäli sitä pystyy lukemaan avoimin mielin ilman ennakkokäsityksiä) tulee siihen johtopäätökseen, että raamatullinen vesikaste suoritettiin pääosin niille jotka olivat saaneet piston sydämeensä ja ottivat vastaan Sanan. Oli myös tapauksia, että kuulijat olivat jo saaneet Pyhän Hengen ennen kastetta.

Mielestäni vain jälkimmäistä kastetta voi sanoa uskovien (=uudestisyntyneiden, Room 8:9) kasteeksi. Kuitenkin näyttää siltä, että uskovien kaste edustaa vähemmistöä Raamatussa kuvatuista kastetapahtumista.

Hubmaierin teos on varmaankin mielenkiintoista luettavaa, mikäli tämän asian vatvominen kiinnostaa.

Pitkälti Pauluksen kanssa samaa mieltä. Noin se näyttäytyy Raamatun valossa.

Hubmaier on taas ihan kujalla asiasta ainakin tuolla aiemmin olleen lainauksen perusteella. Siitä lisää kohta.
"Ääretön meri armoa on Kristuksessa, en luule voivani koskaan käsittää sitä. On myös ääretön määrä syntiä sydämessäni. En usko koskaan täydellisesti voivani käsittää sitä"(Antti Achrenius)

Poissa Jopo

  • Viestejä: 379
Vs: Uskoon ilman kastetta
« Vastaus #731 : 07.10.18 - klo:12:00 »
Hubmaierin näkemys:

"1. Mikään aine tai ulkoinen tässä maailmassa ei voi puhdistaa sielua. Vain usko
yksin puhdistaa ihmisten sydämet (1. Kor. 2)
2. Siitä seuraa, että kaste ei voi pestä pois syntiä.
3. Jos se ei pese pois syntiä ja on silti Jumalasta, silloin sen täytyy olla julkinen
todistus, Room. 6:4, sisäisestä uskosta ja ulkoinen merkki sitoutumisesta uuteen
elämään Kristuksessa, jota siitä eteenpäin eletään Kristuksen sanan mukaisesti sen
mukaan kuin Jumala antaa armoa."

"Se (vesikaste) on ulkoinen ja julkinen todistus sisäisestä kasteesta Hengessä, jonka henkilö antaa vastaanottamalla veden. Sillä hän tunnustaa syntinsä ihmisten edessä.
Hän myös todistaa sillä, että uskoo syntiensä anteeksiantamiseen Jeesuksen
Kristuksen kuoleman ja ylösnousemuksen kautta."
Tuossa on oikein paraatiesimerkki, jossa asiat ratkaistaan järkeilemällä. Raamatun sanasta piittaamatta muuta kuin nimellisesti.

1) Lähdetään liikkelle omasta muodostamastaan väärinkäsityksestä. Ikäänkuin olisi näin: vesi=kaste.

Ei kai kukaan ole väittänyt, että vedellä olisi mahdollista puhdistaa sielua? Sehän olisi helppoa. Aina kun synti painaisi, käytäisiin vain kylvyssä ja kaikki olisi hyvin.

Kasteessa ei ole kyse vain luonnollisella vedellä pesemisestä. Jokaisen tulisi se huomata Raamatun äärellä. Kun Naeman sukelsi Jordaniin 7 kertaa ja niin puhdistui spitalista, vesikö sen teki? Vai Jumalan profeetan siihen peseytymiseen liittyvä lupaus?
"Niin hän meni ja sukelsi Jordaniin seitsemän kertaa, niinkuin Jumalan mies oli sanonut; ja hänen lihansa tuli entisellensä, pienen pojan lihan kaltaiseksi, ja hän tuli puhtaaksi"

Entä vaskikäärme, voiko se parantaa käärmeenpureman? "Niin Mooses teki vaskikäärmeen ja pani sen tangon päähän; jos ketä käärmeet sitten purivat ja tämä katsoi vaskikäärmeeseen, niin hän jäi eloon". "Luonnollinen" aineko parantumisen vaikutti, vai Jumalan siihen liittämä lupaus?

Ja tuossa sanotaan myös:"vain usko puhdistaa sydämet". Eikö Raamattu sano myös, että "Jeesuksen veri puhdistaa kaikesta synnistä"? Pitäisikö siinäkin nähdä ristiriita, tai hyljätä jompikumpi!?

2) Sitten rakennetaan tuon väärän lähtökohdan perusteella johtopäätös: "Kaste ei voi pestä syntejä". Tuossa johtopäätöksessä samaistetaan alussa tehty rakennelma, että pelkkä "ulkoinen" aine vesi ja kristillinen kaste olisvat sama asia. Ja siksi "kaste" ei voi mitään tuon suuntaista vaikuttaa.

3) Mitä sitten voi seurata väärältä perustalta tehdylle päätelmälle? Johtopäätös lepää tyhjän päällä. Tuossa lopussa se näkyy, eipä juuri mitään todellista siitä mitä Raamattu siitä opettaa.

Hämmästyttävää, että tuollaisia perusteita vielä esitetäänkään. Ja vielä hämmästyttävämpää, jos siihen vieläkin uskotaan. (EN tarkoita tällä Natanaelia, hänhän esitti vain lainauksen Hubmaierilta)

Toki vaikeitakin asioita liittyy kasteen ymmärtämiseen. Mutta ei kasteen merkitys itsessään lopulta niin kauhean vaikea asia ole, jos uskotaan Raamatun sanat sellaisenaan. Eikä aleta kiertämään niitä omilla päätelmillä. Lisäilemällä vertauskuvallisuuksia jne. Tai yritetä kumota kasteesta kertovia sanoja toisilla Raamatun kohdilla.
« Viimeksi muokattu: 07.10.18 - klo:12:16 kirjoittanut Jopo »
"Ääretön meri armoa on Kristuksessa, en luule voivani koskaan käsittää sitä. On myös ääretön määrä syntiä sydämessäni. En usko koskaan täydellisesti voivani käsittää sitä"(Antti Achrenius)

Poissa Paulus

  • Viestejä: 6773
  • "…olitte eksyksissä niinkuin lampaat…" (1.Piet. 2)
Vs: Uskoon ilman kastetta
« Vastaus #732 : 07.10.18 - klo:12:15 »
Joskus ajatellaan niin, että marttyriksi joutuminen olisi todiste siitä, että marttyyri olisi kuollut totuuden puolesta. Tietysti niinkin voi olla, mutta väärienkin mielipiteiden vuoksi on ihmisiä tapettu.
Lainaus
Vaatii huomattavaa tietoisuutta käsittää oman tietämättömyyden laajuus.”
—   Thomas Sowell

Poissa Jopo

  • Viestejä: 379
Vs: Uskoon ilman kastetta
« Vastaus #733 : 07.10.18 - klo:13:08 »
Hei Jopo, laittamasi kursivoitu teksti lisäyksilläsi on just niin kuin kasteen ymmärrän. Vaikuttaa siltä, että sua häiritsee paljon jonkun toisen erilainen ajattelu, älä suotta loukkaannu toisen ajatuksista.  :)

Ei tässä "loukkaantumisesta" ole kysymys, jos taitamattomuuteni tähden sellainen kuva välittyisikin. Keskustelua ja mielipiteen vaihtoa tämä on. Itsekukin tyylillään - jospa keskityttäisiin mieluummin asioihin.

Hyvä, että olen ymmärtänyt oikein ns. 'vapaan' suuntien yleisen näkemyksen, johon sanot yhtyväsi.

Seuraava ei ole lainaus Ifalta. Vaan erään toisen kirjoitajan teksti jossa korostetaan kasteen vertauskuvallisuutta:
Lainaus
Kasteessa koemme nimenomaan vertauskuvallisesti Jeesuksen kuoleman ja ylösnousemuksen, jonka kautta (siis Jeesuksen tekojen kautta) meillä on lunastus ja mahdollisuus ylösnousemukseen Hänen luokseen.
Eihän kasteessa oikeasti tapahdu hukkumiskuolemaa ja sen jälkeen henkiin heräämistä.

Emme pue kasteessa fyysisesti Jeesusta päällemme.  Miten se olisi käytännössä mahdollista?  Kyse on symboliikasta.
Syntiemme pois peseminen kasteessa tapahtuu kuvaannollisesti, koska armahdus ei ole kehon lian poistamista.

Kaste kuvastaa uudestisyntymistä uskon kautta, ei ihmisen tekojen.
Jos ei tosissaan usko niihin Jeesuksen kokemuksiin ja tekoihin, joiden kautta meillä on lunastus, on kastekin turha rituaali.

Jos ei tosissaan usko niihin Jeesuksen kokemuksiin ja tekoihin, joiden kautta meillä on lunastus, on kastekin turha rituaali.
Kysymys on hengellisistä todellisuuksista. Ei vain symbolisista tapahtumista. Ymmärrät varmaan eron? Minusta on suuri virhe selittää kaste "vain" symboliseksi, vartauskuvalliseksi tapahtumaksi.

Itse uskon, että puhuessaan kasteessa Kristuksen kanssa hautaamisena, Kristuksen päällensä pukemisena, niin todella tapahtuu. Meidät yhdistetään kasteen kautta Kristuksen kuoleman ja ylösnousemuksen osallisuuteen. Puetaan Kristukseen. Siihen liittyy lupaus syntien anteekisaamisesta, syntien pois pesemisestä, Pyhän Hengen lahjasta. Yhtä totta kuin sanoma Jeesuksen rististäkin - sitäkään emme fyysisesti kosketa. Mutta, tuo kaikki voidaan vain uskon kautta ottaa vastaan.

Jos se kaikki olisi vain symbolista, mitä voisimmekaan silloin tuosta uskoa, ottaa vastaan?

Eihän me fyysistä Jeesuksen vertakaan kosketeta puhdistaaksemme sillä itsemme. Miten sitten on mahdollista Raamatun sana "Jeesuksen Kristuksen Hänen Poikansa veri puhdista meidät kaikesta synnistä"? Olisko oikein selittää se vain vertauskuvalliseksi asiaksi?

Tuosta viimeisestä lauseesta ollaan samaa mieltä. Jeesuksen sovitustyö, Hänen ristinsä ja verensä, kuten myöskään kaste, ei hyödytä jos epäuskoon käännymme. Mutta epäuskomme ei niitä Jumalan tekoja tyhjäksi tee. Ne pysyvät. Kun vain taas käännymme ja epäuskon hylkäämme, saamme ne Jumalan lupaukset taas ottaa uskossa vastaan.
« Viimeksi muokattu: 24.10.18 - klo:23:21 kirjoittanut Jopo »
"Ääretön meri armoa on Kristuksessa, en luule voivani koskaan käsittää sitä. On myös ääretön määrä syntiä sydämessäni. En usko koskaan täydellisesti voivani käsittää sitä"(Antti Achrenius)

Poissa Natanael

  • Viestejä: 4474
  • Matkalla
Vs: Uskoon ilman kastetta
« Vastaus #734 : 07.10.18 - klo:13:43 »
Jos ihminen, jota ei ole koskaan kastettu ja on jo tullut uskoon ja saanut synnit anteeksi, miten se kaste enää vaikuttaa niiden syntien anteeksisaamiseen?
Riittääkö Jeesuksen veri pesemään vain osan synneistä?