Hyvin yleinen ajattelutapa on, että ihmisten kuuluu etsiä ja löytää
kaikille mahdollisille ilmiöille syyt ja selitykset.
Asioiden ei anneta vain olla ja tapahtua, vaan niiden taustoja, vaikuttimia ja
suhteita halutaan pontevasti selvittää.
Tähän liittyy vimma medikalisoida, psykologisoida ja - uskovien tapauksessa- hengellistää kaikki ihmiselämän tapahtumat ja muutokset.
Ei tyydytä toteamaan, että tilanne on tällainen ja tässä nyt ollaan.
Vaaditaan loputonta taustavaikuttimien erittelyä ja niiden seurausvaikutuksia,
jotta ilmiöille saadaan älyllisesti tyydyttävä selitys ja nimitys.
Tässä auttaa suuresti sanojen googletus ja wikipeditys.
Halutaan saada tiedollinen yliote omasta ja toisten elämästä,
jotta voidaan antaa vaikutelma tehokkaasta elämänhallinnasta.
Joskus mennään lääkärin, psykologin tms. vastaanotolle kuulemaan hänen
mielipiteensä asiasta.
Ruumiin tai sielun ns. asiantuntijaa joko uskotaan sokeasti tai, useimmissa tapauksissa, epäillään hänen tietojaan.
Sosiaalisesta tai muunlaisesta mediasta saadaan koko ajan kuvauksia siitä,
mikä on johtanut mihinkin.
Selityksiä sitten pyöritellään omassa päässä ja laaditaan innokkaasti
fyysisiä, psyykkisiä, sosiaalisia, kulttuurisia ja hengellisiä diagnooseja omille ja ympäristön tapahtumille.
Järkevä elämänhallinta vaihtuu usein takertumiseen, ahdistavaan pohtimiseen,
viisasteluun, kuvitteluun ja liioitteluun.
Jumalan Sana opettaa eri tavalla.
"Kaikki tyynni itseänsä väsyttää, niin ettei kukaan sitä sanoa saata.
Ei saa silmä kylläänsä näkemisestä eikä korva täyttänsä kuulemisesta.
Mitä on ollut, sitä vastakin on; ja mitä on tapahtunut, sitä vastakin tapahtuu.
Ei ole mitään uutta auringon alla.
Jos jotakin on, josta sanotaan:
"Katso, tämä on uutta", niin on sitä kuitenkin ollut jo ennen, ammoisina aikoina, jotka ovat olleet ennen meitä.
Sillä missä on paljon viisautta, siinä on paljon surua;
ja joka tietoa lisää, se tuskaa lisää." (Saarn. 1: 8-10)
"Mutta jokaiselle ihmiselle on sekin, että hän syö ja juo ja nauttii hyvää kaiken vaivannäkönsä ohessa, Jumalan lahja.
Minä tulin tietämään, että kaikki, mitä Jumala tekee, pysyy iäti.
Ei ole siihen lisäämistä eikä siitä vähentämistä.
Ja Jumala on sen niin tehnyt, että häntä peljättäisiin.
Mitä nyt on, sitä on ollut jo ennenkin; ja mitä vasta on oleva,
sitä on ollut jo ennenkin.
Jumala etsii jälleen sen, mikä on mennyttä." (Saarn. 3: 13-15)