Kirjoittaja Aihe: Roomalaiskirje 12  (Luettu 7504 kertaa)

Poissa Stiina

  • Viestejä: 1074
Vs: Roomalaiskirje 12
« Vastaus #75 : 11.10.21 - klo:11:46 »
 :) Näinhän sen tulisi olla, mutta nykyisin taitaa kaikki yhteisöt olla sekoittuneita sekulaariin väestöön eikä kukaan osaa tai uskalla valvoa, niin kuin Paavali seurakunnissa, joissa niissäkin oli riitaisuutta ja vääryyttä sekä toisen yläpuolelle asettumista. Pienet ja tiukat ryhmät taas ovat muuten vaikeita liittyä sekä tuppaavat katoamaan eri syistä.
Pidän kuitenkin vaihtoehdoista parhaimpana kirkkoamme, jossa "seinät ovat leveät ja katto korkealla", voi tarvittaessa vaihtaa maisemaa ja opetella kantamaan ristinsä, joita toisille annetaan monta.
(Sivuhomautuksena sanon, että sekulaarit "taistolaiset" olivat paras ryhmä ja oikeudenmukaisin, missä olen saanut (lyhyen aikaa) olla. Kristitty jää kuitenkin ennen pitkää ulkopuoliseksi. Tiukoissa kristillisissä yhteisöissä taas saattaa olla vaikea hengittää.)

Poissa sandia

  • Ylläpitäjä
  • Viestejä: 6330
Vs: Roomalaiskirje 12
« Vastaus #76 : 11.10.21 - klo:16:37 »
Kun uudestisyntyneena reagoin pahaan pahalla millaan tasolla, toimin taysin Herrani sydanta vastaan ja rikon totuutta vastaan. Siita ei yksinkertaisesti voi tulla mitaan hyvaa. Armo kelpaa jos saan itseni kiinni tuosta asenteesta.

Jos taas menna jolkutan huomaamatta omaa sokeuttani jossain tilanteessa, niin ei sita armoa tiedosta tarvitsevansa.
« Viimeksi muokattu: 12.10.21 - klo:14:02 kirjoittanut sandia »

Poissa kalamos

  • Viestejä: 491
  • Kάλαμος
    • kalamos.keskustelu.info
Vs: Roomalaiskirje 12
« Vastaus #77 : 13.10.21 - klo:10:01 »
Armo on sitä, että
en saa, mitä ansaitsen. 

Laupeus on sitä, että
saan, mitä en ansaitse.

Jeesus on uhrautuen
kärsinyt puolestani
minulle kuuluvan tuomion.

Ja nyt minua kehotetaan
antamaan itseni
eläväksi pyhäksi
Jumalalle otolliseksi uhriksi.

Kysymys on Jumalan laupeudesta.
Minulle tarjotaan
yksin armosta saamani pelastuksen
lisäksi bonusta.
Mahdollisuus toimia Jumalan palvelijana.

Lainaus käyttäjältä: Paavali (Room 12:1)
Niin minä Jumalan armahtavan laupeuden kautta
kehoitan teitä, veljet,
antamaan ruumiinne
eläväksi, pyhäksi,
Jumalalle otolliseksi uhriksi;
tämä on teidän
järjellinen jumalanpalveluksenne.

Alkutekstissä ei ole
kahta sanaa,
niinkuin suomennoksessa
'armahtavan laupeuden'.

Raamattu tulvii kohtia,
joissa puhutaan
armosta
niinkuin myös kohtia,
joissa puhutaan laupeudesta,
mutta tässä kohden
ei ole kysymys kummastakaan.

Alkutekstissä on
harvinainen ilmaisu:

οἰκτιρμός
oiktirmos

Aiemmin jo totesin,
että tuo viittaa
Jumalan säälivään luonteeseen.
Myötätuntoon.

Englanniksi kääntäisin tuon
compassion
https://biblehub.com/text/romans/12-1.htm

Ja nyt tässä kohden pitäisi
siis kääntää monikossa
compassions

Jos me haluamme muutakin
kuin vain pelastua kadotukselta,
niin me tarvitsemme
armon lisäksi
Jumalan laupeutta
voidaksemme palvella Häntä.

Meidän tarvitsee
uudistua mielemme hengeltä,
niin, että elämme siten
kuin tuon luvun loppuosa
kuvaa Rakkautta
pyhiä, lähimmäisiä, vainoojia
ja siis koko maailmaa kohtaan.

Ja näin me siis annamme
itsemme uhriksi.
Eläväksi, Pyhäksi,
Jumalalle otolliseksi.
Hänen palvelukseensa.

Ja kerran me saamme
lunastaa tuon bonuksen.

Lainaus käyttäjältä: Matteus (25:21)

Hyvä on,
sinä hyvä ja uskollinen palvelija.
Vähässä sinä olet ollut uskollinen,
minä panen sinut paljon haltijaksi.
Mene herrasi iloon.

Kάλαμος yksi ruoko suuressa kaislameressä, jota Tuuli huojuttaa.

Poissa sandia

  • Ylläpitäjä
  • Viestejä: 6330
Vs: Roomalaiskirje 12
« Vastaus #78 : 13.10.21 - klo:14:10 »
Niin. Olen Jumalan lapsi, elän Jumalan rakkauden kohteena, ja opin Häneltä mitä hänen sydämensä on.
Silti rikon Häntä vastaan. Tietenkin tarvitsen armoa.
Pointtini on, että kun itse nostan itseni millään tavalla toista ihmistä vastaan, rikon Herrani olemusta ja sydäntä vastaan.
Eli olen itsenikin kanssa täysin ristiriidassa.

Kun taas annan Jumalan totuuden tilanteessa muuttaa sydämeni ja ajatusteni suuntaa, uskon että Hän iloitsee koska sillä hetkellä ainakin jotenkin ilmaisen hänen armoaan ja rakkauttaan toisille.
« Viimeksi muokattu: 13.10.21 - klo:14:35 kirjoittanut sandia »

Poissa kalamos

  • Viestejä: 491
  • Kάλαμος
    • kalamos.keskustelu.info
Vs: Roomalaiskirje 12
« Vastaus #79 : 13.10.21 - klo:19:41 »
Lainaus käyttäjältä: Paavali (Room 5:5)

Jumalan rakkaus on vuodatettu
meidän sydämiimme
Pyhän Hengen kautta,
joka on meille annettu.


Ja me voimme tuon
Rakkauden tähden
edelleen rakastaa muita.
Ja uskollisuudesta
maksetaan palkka.
Mutta uskottomuus
ei vie pelastusta.

Lainaus käyttäjältä: Paavali (2 Tim 2:11-13)

Varma on tämä sana; sillä:
jos olemme kuolleet yhdessä hänen kanssaan,
saamme myös hänen kanssaan elää;
jos kärsimme yhdessä,
saamme hänen kanssaan myös hallita;
jos kiellämme hänet,
on hänkin kieltävä meidät;
jos me olemme uskottomat,
pysyy kuitenkin hän uskollisena;
sillä itseänsä kieltää hän ei saata.


Raamattupiiriaiheemme
ei puhu pelastuksesta.
Se puhuu pelastetuille eli pyhille.
Meitä kehotetaan palvelukseen.

Mutta aivan yhtä lailla
kuin Pelastus perustuu
Jumalan armoon,
myös etuoikeutemme
palvella Jumalaa
perustuu Jumalan suosioon.
Siis loppujen lopuksi
tavallaan yhteen ja samaan asiaan.

χάρις
kharis = armo; suosio

Pelastuimme yksin armosta.
Mutta meillä on
Jumalan suosion tähden
mahdollisuus
pelastettuina palvella Häntä.

Kysymys on siis tavallaan
yhdestä ja samasta asiasta,
mutta kolikon eri puolista.

Kuitenkaan tuota sanaa
armo/suosio (kharis)
ei esiinny
Roomalaiskirjeen luvussa 12.

Mutta suomennos johtaa
ajatukset siihen.
Ja ihan hyvä niin.

Sillä sekä pelastus,
että jumalanpalveluksemme
on mahdollinen vain
Pyhän Hengen voimasta.

Me synnymme Hengestä.
Ja sitten me palvelemme
Hengen voimassa.

Kun Jeesus selitti
Nikodemukselle
uudestistyntymistä,
niin Hän otti esille
hirvittävän tilanteen
Isrelin kansan vaelluksessa.
Myrkkykäärmeet olivat
purreet kansaa.

Vain yksi kuolevan katse
vaskikäärmeeseen,
ja kuolema väistyi
ja synnin myrkkyyn
kuolemassa ollut
siirtyi kuolemasta elämään.

Tämä tapahtui yksin armosta.
Katse Golgatan ristille
muuttaa kaiken.

Mutta Jeesus selitti Nikodemukselle
myös sitä,
minkälainen on pelastetun
eli Hengestä syntyneen asema.

Tuuli puhaltaa, missä tahtoo.

Eli kun Pyhä Henki on jo
synnyttänyt meidät ylhäältä/uudesti,
niin me voimme sitten
vaeltaa Hengessä.

Ja nyt tulee kuvaan
siis uusi elementti.
Risti tarvitsee purjeen.
Ja silloin Tuuli voi täyttää sen.

Ja silloin meidän veneemme
etenee Jumalan antamassa tehtävässä
vaikka vastavirtaan.

Omin voimin eli airoilla soutaminen
ei vie purttamme mihinkään.
Ei ainakaan minun voimillani.
Menen juuri sinne,
mihin virta vie.

Mutta kun nostan purjeet ylös
ja annan Tuulen täyttää ne,
niin silloin voin palvella Jumalaani.

Ja tästä palvelustehtävästä
Roomalaiskirjeen luku 12 puhuu.










Kάλαμος yksi ruoko suuressa kaislameressä, jota Tuuli huojuttaa.

Poissa sandia

  • Ylläpitäjä
  • Viestejä: 6330
Vs: Roomalaiskirje 12
« Vastaus #80 : 14.10.21 - klo:14:22 »
Saattaa olla, Kalamos, että ymmärrät minua väärin. Arvelen sillä perusteella miten olen vastaillut.
En ole lain alla. Vaan yritän kertoa siitä mitä Jeesus sydämelle opettaa.
Sama opetus on hänen vertauksessaan henkilöstä joka pyysi velkojaan anteeksi toiselta, mutta samalla kiristi toista kaveria tämän veloista.

Minusta on mielenkiintoista nähdä miten ihmismieli todella toimii ja katsella sen vastakohtana sitä mitä Herra opettaa ja mikä on hänen mielensä.
Se että melko karusti ilmaisen ihmisen käyttäytymisen motiivit ja käyttäytymisen vaikutuksen EI tarkoita, että olen lain alla.
Minusta on vapauttavaa nähdä ihmissydämen todelliset kasvot ja verrata sitä Herran sydämeen, koskapa Pyhä Henki opettaa rakastamaan totuutta.

Eli suomeksi sanottunut yritän olla rehellinen itselleni. Se EI ole lain alla olemista.

Katselen asiaa siis arkitasolta sen suhteen miten suhtaudun toisiin ihmisiin ajatuksissani ja mitä Herra siitä sanoo.

Poissa kalamos

  • Viestejä: 491
  • Kάλαμος
    • kalamos.keskustelu.info
Vs: Roomalaiskirje 12
« Vastaus #81 : 16.10.21 - klo:10:23 »
Kun tämän keskusteluosion
Raamattupiiri
ja siinä olevan keskustelun otsikon
Roomalaiskirje 12
huomasin,
niin koin jotain,
mikä sai minut pitkästä aikaa
kirjoittamaan tälle foorumille.

Koin hengessäni niin,
että minun ei pidä lukea
siihenastista keskustelua,
vaan vastata puhtaasti aloitusviestiin
ja aivan erityisesti siinä olevaan
uloskirjoitettuun Jumalan Sanaan.

Ja niin minä tein.
Ja nyt olen saanut käytyä
lyhyesti läpi koko luvun
jae jakeelta.

Ja vasta nyt olen lukenut
keskustelun alusta alkaen kokonaan.
Se on herkkää ja sydämellistä.

Koen kuitenkin edelleen oikeaksi
pysyä keskustelun
Raamattupiiriaiheessa.

Ymmärrän siis niin,
että luku 12
aloittaa Roomalaiskirjeessä
neljä lukua pitkän osaston
joka käsittelee

Uskovan vaellusta

Jumalan palveleminen
(Room 12)

Alamaisuus esivallalle
(Room 13)

Lähimmäisrakkaus
(Room 14)

Palvellen muita
(Room 15)

Nyt keskustelemme siis
Jumalan palvelemisesta,
johon Paavali johdattelee meitä
kehottaen
antamaan itsemme
eläväksi pyhäksi Jumalalle otolliseksi uhriksi.

Jumalan palveleminen
ei tietenkään kovin
sutjakkaasti suju,
jos meillä on syntikuorma kannettavana.

Synti tekee hitaaksi.
Ja siksi meidän täytyy elää
koko ajan armovirrassa.

Tästä asiasta Paavali
ei kuitenkaan puhu luvussa 12.

Kirjeen alkupuoliskolla
Paavali on käsitellyt
nämä perusasiat.

Synti ja Sovitus
(Room 1-5)

Uusi Elämä
(Room 6-8)

Sitten Paavalin kirjeen
keskiöön tulee

Israel
(Room 9-11)

Ja sitten aukeaa loppusuora
alkaen tämän keskustelun aiheesta.

Siis ...
ensin meidän syntisten täytyi
Aadamin lailla pysähtyä,
kun Jumala kutsui meitä nimeltä.

Tästä alkoi uskon elämä,
jossa alastomuutemme
on peitetty vanhurskauden vaatteella,
jonka Jumala on meille valmistanut
ja siihen pukenut.

Mutta nyt Jumala kutsuu
meitä Paavalin kautta
antamaan itsemme
Hänen palvelukseensa.

Se, joka haluaa näin tehdä,
löytää Jumalan Sanan ohjeistusta
tähän asiaan
muun muassa nyt
keskustelun aiheena olevasta
Roomalaiskirjeen luvusta 12.






Kάλαμος yksi ruoko suuressa kaislameressä, jota Tuuli huojuttaa.

Poissa Stiina

  • Viestejä: 1074
Vs: Roomalaiskirje 12
« Vastaus #82 : 16.10.21 - klo:12:08 »
 :) Hyvä Kalamos!

Kristityn vaellus on niin henkilökohtaista ja monesta asiasta riippuvaa, että sitä ei tule ainakaan verrata toisiin.
Raamattu myös opettaa, että joku inhimillisesti pieni tekokin voi olla Jumalalle otollisempi kuin inhimillisesti suuret ja - merkitykselliset asiat, varsinkaan jos Jumala ei ole niitä pyytänyt tai käskenyt.

Lisäksi ihminen lankeaa helposti ylpeyteen ja "farisealaisuuteen" ollessaan jotakin. Jumala joutuu silloin katuvaa riisumaankin ankarasti. Emme itse pysty antamaan itseämme Jumalan käyttöön, se on paljon vaikeampi asia. Voimme kuitenkin luvata itsemme, mutta varoen, koska emme myöskään lampaina pysty lupauksiamme pitämään, jos Jumala ei anna onnistua.
Hyvä kuulemani ohje on, että rukoilee:"Jumalani, pyydä mitä tahdot, mutta anna se mitä pyydät."

Jos Leiviskä -vertaus on tulkittavissa kyvyiksi tai armolahjoiksi niin on syytä muistaa, että yhdellä leiviskällä voi voittaa vain toisen leiviskän ja viidellä peräti yhteensä 10! Pelastusasia tämä ei voi kuitenkaan olla tällaisena tulkintana. Ei Jumalakaan voi siirtyä lupauksistaan yht'äkkiä tekoihin pelastuksen ehtona. (Teot eivät ole teologiamme mukaan koskaan olleet juutalaisuudessakaan pelastuksen ehto, vaan seuraus ja usko sekä luottamus Jumalaan silloinkin on se ehto käsittääkseni.)

Poissa sandia

  • Ylläpitäjä
  • Viestejä: 6330
Vs: Roomalaiskirje 12
« Vastaus #83 : 16.10.21 - klo:17:56 »
On tietenkin hyvä tietää, että keskustelun viestit eivät ole yhteydessä toisiinsa. Ellei sitä ei tiedä, luulee, että kyseessä on ajatustenvaihto.
« Viimeksi muokattu: 16.10.21 - klo:18:05 kirjoittanut sandia »

Letsa

  • Vieras
Vs: Roomalaiskirje 12
« Vastaus #84 : 16.10.21 - klo:18:02 »
Luin ketjua. Olen pudonnut kärryiltä.

Poissa sandia

  • Ylläpitäjä
  • Viestejä: 6330
Vs: Roomalaiskirje 12
« Vastaus #85 : 16.10.21 - klo:18:27 »
Luin ketjua. Olen pudonnut kärryiltä.

Anteeksi, Letsa.
Vastasin Kalamokselle olettaen, että hänen viestinsä oli palautetta minulle, mutta hän kertoi, että ei ollut lukenut viestiäni, joten olin tulkinnut viestin väärin palautteeksi edellä olivaan viestiin. Siinä hämmennys. Mutta asia on selvitetty.

Letsa

  • Vieras
Vs: Roomalaiskirje 12
« Vastaus #86 : 16.10.21 - klo:18:46 »
Luin ketjua. Olen pudonnut kärryiltä.

Anteeksi, Letsa.
Vastasin Kalamokselle olettaen, että hänen viestinsä oli palautetta minulle, mutta hän kertoi, että ei ollut lukenut viestiäni, joten olin tulkinnut viestin väärin palautteeksi edellä olivaan viestiin. Siinä hämmennys. Mutta asia on selvitetty.
Mitään anteeksipyydettävää ei tietenkään ole. Saman asian takia putosin, viestit eivät näytä olevan keskusteluviestejä. En ainakaan ymmärrä niitä sellaisiksi.

Poissa sandia

  • Ylläpitäjä
  • Viestejä: 6330
Vs: Roomalaiskirje 12
« Vastaus #87 : 16.10.21 - klo:18:53 »
Okei, kiitos palautteesta.

Poissa kalamos

  • Viestejä: 491
  • Kάλαμος
    • kalamos.keskustelu.info
Vs: Roomalaiskirje 12
« Vastaus #88 : 16.10.21 - klo:19:05 »
Kun löysin tämän keskustelun,
niin siinä oli kolme sivullista viestejä.

Itse osio Raamattupiiri
ja keskustelun otsikko
Roomalaiskirje 12
valtasivat minut niin,
että halusin tulla mukaan.

Koin kuitenkin hengessäni niin,
että vastaan suoraan
Raamattupiirin aiheeseen.
Ja siksi en lukenut
kuin avausviestin noista
silloisesta kolmesta sivusta.

Sen jälkeen kun ensimmäisen
viestini jälkeen on tullut viestejä,
niin olen ne tietenkin tarkoin lukenut.

Ja olen myös ne kuitannut
viesteissäni jollain sellaisella,
mikä viestii,
että olen ymmärtänyt.

Samalla olen kuitenkin aina
- kun nyt Raamattupiirissä ollaan,
halunnut myös jatkaa
itse aiheen eli Roomalaiskirjeen 12
tarkasteluani.

Mutta kuten totesin,
nyt olen lukenut myös
nuo kolmen ensimmäisen sivun viestit
ja todennut nen herkiksi ja sydämellisiksi.

Roomalaiskirjeen luvussa 12
aivan selvästi meitä
kehotetaan antamaan itsemme
eläväksi pyhäksi
Jumalalle otolliseksi uhriksi.

Eli tämän täytyy olla mahdollista.
Ja miten se on mahdollista,
sen Paavali selittää meille
tuossa luvussa.

Ja perusasioita on se,
että selvitän itselleni,
mitä Jumala haluaa
juuri minun tekevän.

Siis luvun jakeen kaksi mukaisesti

Lainaus
mikä on Jumalan tahto
Kάλαμος yksi ruoko suuressa kaislameressä, jota Tuuli huojuttaa.

Poissa sandia

  • Ylläpitäjä
  • Viestejä: 6330
Vs: Roomalaiskirje 12
« Vastaus #89 : 16.10.21 - klo:19:17 »
Ymmärrän. Mutta ajattelin että otat viestiesi jälkeiset muutama viestiä huomioon.
Mutta ei hätää. Eteenpäin, sanoi entinen emäntä hangessa. :)