Vertauskuvat eivät varmaan koskaan voi eikä niiden tarkoitus ole yrittää olla kaikilta osin olla täydellisesti yhtäpitäviä, vaan tuoda esille jollakin tavalla jonkin yhtäläisyyden. Kaikkia vertauskuvia voi tulkita väärin, ja siksi on tärkeää tietää ja ottaa huomioon mitä yhtäläisyyttä tai näkökulmaa puhuja milloinkin haluaa vertauksen kautta tuoda esille.
Tästä asiasta on vaikeaa keksiä parempaa vertausta kuin adoptoiminen, sillä uudestisyntymä on niin epäluonnollinen asia että sille ei oikein löydy luonnollista vertauskuvaa.
Adoptiovertauksessa on mielestäni ideaa siltä kannalta, jos miettii käytännössä vaikkapa vauvana jostain afrikasta suomeen adoptoitua lasta joka kasvatetaan täysin suomalaisittain. Lapsi näyttää afrikkalaiselta, mutta oppii suomalaiset käytöstavat ja kulttuurin, ja pitkälti myös mentaliteetin. Toki temperamentissa voi olla geneettisiä ominaispiirteitä, mutta eivät kaikki supisuomalaisetkaan ole temperamentiltaan täysin samanlaisia. Eli vaikka geneettinen perimä on täysin epäsuomalaista, on tällainen henkilö silti olemukseltaan täysin suomalainen.
Kummalla on käytännössä enemmän merkitystä? Väittäisin että jos tällaisen henkilön kanssa ollaan tekemisissä näkemättä ihonväriä, arvioisi jokainen meistä että henkilö on suomalainen eikä afrikkalainen.
Tosin en ole ihan varma mitä Oloneuvos tarkoitat ihmisen "luonnolla", puhutaanko tässä ollenkaan samasta asiasta?
Voiko adoptoitu olla Jumalan lapsi ja perillinen?
Käsittääkseni adoptoidulla lapsella on samat oikeudet kuin biologisella lapsella.