"Sovintotyö ei kuitenkaan koskaan olisi ollut täydellinen ilman pääsäisaamun ihmettä. Ylösnousemuksessa on sovituksen ydin. Pääsiäisaamu, viikon ensimmäinen päivä, kahdeksas päivä, oli uuden luomakunnan päivä. Sovitus tähtäsi juuri tähän. Samoin koko Jumalan pelastussuunnitelmalla oli tämä suuri päämäärä, uusi ihminen uudessa olotilassa. Halleluja!"
Vilho Soininen, Neljä ratsastajaa
Soininen asettaa ylösnousemuksen sovituksen ytimeksi. Olen eri mieltä. Ristillä tapahtunut sovitus (jolloin temppelin esirippu repesi ylhäältä alas asti) oli käännekohta koko maailmanhistoriassa.
Ja tuosta lopusta teen sen johtopäätöksen, että on kaksi perusteellisesti toisiaan vastaan olevaa näkemystä sovituksesta, toinen on Jumalakeskeinen (=Jumala sovitti maailman itsensä kanssa) ja toinen ihmiskeskeinen (=se, mitä ihmisessä tapahtuu).