Puimatanner

Puimatanner => Yleinen keskustelu => Aiheen aloitti: Paulus - 20.07.14 - klo:17:27

Otsikko: Terveen uskon vaikutus yhteiskuntaan
Kirjoitti: Paulus - 20.07.14 - klo:17:27
Luin juuri Erkki Lemisen kirjasen "Astumaton askel". Siinä hän kirjoittaa mm. näin:

"Terveesti uskoon tulleet ihmiset eivät suinkaan ole tälle elämälle vieraita tai yhteiskunnan vihollisisa, niin kuin jotkut väittävät. Asia taitaa olla aivan päinvastoin. Sellainen, joka ennen uskoon tuloaan vihasi ja tuhosi elämää, sekä omaansa että toisten, on muuttunut mieleltään ja elämältään niin, että on alkanut opetella jopa rakastamaan ja rakentamaan tätä yhteistä elämää."

Mistä sitten johtuu se aika yleinen käsitys, että uskovan elämä suuntautuu niin tuon puoleisiin, että nämä "maalliset" asiat jäävät enemmän tai vähemmän rempalleen?
Otsikko: Vs: Terveen uskon vaikutus yhteiskuntaan
Kirjoitti: Kerttu - 21.07.14 - klo:08:16
Erkki kirjoitaa viisaita, en ole hänen tuotostaan vielä lukenutkaan. Kiitos kirjavinkkauksesta!

Rukoilemme Isä meidän -rukouksessa; "Anna meille tänä päivänä jokapäiväinen leipämme." Tämä on sellaista pyyntöä ja luottamusta Jumalaa kohtaan, että uskomme Hänen antavan meille niin ajallista kuin hengellistä ravintoa joka päivä elämämme loppuun saakka. Kutsuisin sitä mieluummin pyhäksi huolettomuudeksi. Elää turvassa ja kiitollisuudessa Kaikkivaltiaan huolenpidossa. Tätähän saatetaan tulkita sitten asioiden rempalleen jättämisenä sun muuna, vaikkei se sitä ole.

"Siellä missä on sydämesi siellä on aarteesi". Tai helpompi kamelin mennä neulansilmän läpi, kun rikkaan löytää Jumalan valtakunta. Eikö näissä puhuta samasta asiasta. Uskovalla on toivo ja Jumalan lupaus asioiden suhteen.

Otsikko: Vs: Terveen uskon vaikutus yhteiskuntaan
Kirjoitti: Paulus - 30.11.14 - klo:21:48
Katselin juuri (Ylen nettisivuilta) pari dokumenttia Hitleristä. Siinä lumovoimassa, jonka Hitler saavutti, oli jotain yhtäläisyyttä karismaattisuuteen. Suuruuden ja vallan tavoittelu on eräs peruspiirre sekä karismaattisissa että poliittisissa liikkeissä. Dokumenteissa tuli selvästi esille sekin, että täysin vastakkaiset ja toinen toisensa poissulkevat ideologiat (kutes facismi ja kommunismi) käyttävät samoja menetelmiä saadakseen kansanjoukot puolelleen. Yhteisenä piirteenä niille on ominaista se, että ne ovat kuin tarttuva tauti, joka leviää suurella nopeudella saastuttaen suuret kansanjoukot lyhyessä ajassa. Tosiasiaksi jää se, että terveys ei koskaan leviä tarttumalla, vaikka torontolaisuuden aikoihin puhuttiin tarttuvasta uskosta.

Sen sijaan terve usko ei leviä "tarttumalla", se on kuin hallanarka hyötykasvi, jolla on monta uhkaa kasvun eri vaiheissa ja joka on hyvin altis tuholaisten vaikutukselle. Mutta siellä, missä terve usko saa jalansijaa, siellä myönteinen vaikutus on havaittavissa myös yhteiskunnassa ja eritoten seurakunnassa.
Otsikko: Vs: Terveen uskon vaikutus yhteiskuntaan
Kirjoitti: Taisto - 01.12.14 - klo:18:36
Katselin juuri (Ylen nettisivuilta) pari dokumenttia Hitleristä. Siinä lumovoimassa, jonka Hitler saavutti, oli jotain yhtäläisyyttä karismaattisuuteen. Suuruuden ja vallan tavoittelu on eräs peruspiirre sekä karismaattisissa että poliittisissa liikkeissä. Dokumenteissa tuli selvästi esille sekin, että täysin vastakkaiset ja toinen toisensa poissulkevat ideologiat (kutes facismi ja kommunismi) käyttävät samoja menetelmiä saadakseen kansanjoukot puolelleen. Yhteisenä piirteenä niille on ominaista se, että ne ovat kuin tarttuva tauti, joka leviää suurella nopeudella saastuttaen suuret kansanjoukot lyhyessä ajassa. Tosiasiaksi jää se, että terveys ei koskaan leviä tarttumalla, vaikka torontolaisuuden aikoihin puhuttiin tarttuvasta uskosta.

Sen sijaan terve usko ei leviä "tarttumalla", se on kuin hallanarka hyötykasvi, jolla on monta uhkaa kasvun eri vaiheissa ja joka on hyvin altis tuholaisten vaikutukselle. Mutta siellä, missä terve usko saa jalansijaa, siellä myönteinen vaikutus on havaittavissa myös yhteiskunnassa ja eritoten seurakunnassa.
Kasvimaalla olemme monesti nähneet sen, että halla vie osan sadosta. Rikkaruohot eivät puolestaan
hallasta kärsi, vaan menestyvät ja levittäytyvät. Jos haluaa pitää mansikkamaan, perunamaan ja porkkanapenkit
vapaana rikkaruohoista, niin töitä joutuu tekemään. Otsasi hiessa sinun pitää mansikkasi syömän.

Sama juttu taitaa tosiaan olla hengellisen kasvun kanssa, sekä yksilö- että seurakunta-tasolla, ja aivan sama pätee
myös yhteiskuntaan.

Tuo on hyvä oivallus, että "terveys ei koskaan leviä tarttumalla".
Otsikko: Vs: Terveen uskon vaikutus yhteiskuntaan
Kirjoitti: Paulus - 18.07.16 - klo:20:00
On surullista, että uskonkysymykset saavat nykyisin varsin vähän tilaa mediassa. Johtuneeko tästä "kristillisestä" kulttuuristamme. On kuitenkin joitakin, jotka vielä saavat puhua ja kirjoittaa. Yksi sellainen on kenttäpiispa (evp) Seppo Lavi, joka kirjoittaa vuoroviikollaan sanomalehti Keskisuomalaiseen Pysähdy hetkeksi -palstalle. Pidän häntä arvossa siksi, että osaa kirjoittaa suoraan ja asiasta. Mielestäni uskova mies.

Oheisessa kirjoituksessa hän ottaa kantaa kristinuskon yhteiskunnalliseen vaikutukseen. Asiaa tulisi pitää enemmän esillä mediassa ja tarkastella sitä myös kristinuskosta luopumisen näkökulmasta.
Otsikko: Vs: Terveen uskon vaikutus yhteiskuntaan
Kirjoitti: Paulus - 21.07.16 - klo:06:11
On Lavilla outoakin opetusta, josta olen eri mieltä:
Otsikko: Vs: Terveen uskon vaikutus yhteiskuntaan
Kirjoitti: Mice - 21.07.16 - klo:06:50
"Vaatimaton uskonnollinen elämä..."

Menee ihan samaan sarjaan kuin, "Ihan hyvä se oli ihminen. Ei se ketään tappanut tai pahemmin varastellut. Usein kahvitkin keitti ilman suurempia kiroiluja."
Vaikka rima laitettaisiin kuinka alas, niin ihminen ei töineensä elämällään itseään pelasta.

Kun pääsylippuja jaellaan, eikä mainita Jeesuksesta tai rististä mitään, niin itse en kovin kauan jaksa jumpata, vaan siirryn seuraavaalle luukulle.

Nykyisin mietin välillä, että millä ihmeen "luvilla" ns. kristillisen seurakuntien julistajat kummallisia oppejaan julistavat? Edes perusasiat eivät ole hallussa. Ei äärikarismaattisuudessa, eikä liberaalissa kulttuurikristillisyydessä. Molemmat korostavat ihmisen osaa. Eri tavoin, mutta tapa ei ratkaise.

Molempia leirejä tuntuu vaivaavan synnin pinnallinen käsitys. Heille synti on jokin erityinen teko tai osoitettava väärä asenne. Siksi noissa molemmissa porukoissa synti on voitettavissa joko vaatimattomuudella tai valtaamalla.

Jo ala-asteella ompelukoneenkin käyttöön tarvittiin suorittaa "ompelukoneen ajokortti". En vaadi julistusytöhön ajokortteja, mutta välillä tuntuu, että kuka tahansa puhekykyinen on valtuutettu avaamaan suunsa tämän ajan seurakunnissa.

Kristillisyydessä lapsenkaltaisuus tarkoittaa Jumalan lupauksiin luottamista. Usein kuitenkin törmää lapsellisiin näkemyksiin ja opetuksiin, joilla ei ole mitään tekemistä sen kanssa mitä Jumalan sana ilmoittaa. Sydämen yksinkertaisuus ei tarkoita  sitä, että pelastusopista tehdään ihmismielen mukaista voimatonta siirappia. Kaikenlaiset "hyvän elämän" -filosofit ovat nykyisin meille opetusta antamassa. Hengellisessä mielessä täysin tyhjät astiat, joiden pitäisi ensin rikkoutua Valajan käsissä, että saisivat uuden muodon.

Lapsenkaltaisuus kuvaa suhdetta Jumalaan. Se ei kuvaa ymmärryksen tasoa suhteessa Jumalan ilmoitukseen.

Oma kysymykseni kuuluu; mitä ihmettä meille horistaan ja miksi me suvaitsemme sen?
Otsikko: Vs: Terveen uskon vaikutus yhteiskuntaan
Kirjoitti: Paulus - 21.07.16 - klo:09:57
Oma kysymykseni kuuluu; mitä ihmettä meille horistaan ja miksi me suvaitsemme sen?

Tätä olen myös hämmästellyt. Ja kun alkaa ääneen hämmästellä käy helposti niin, että joutuu "omankin" ryhmänsä ulkopuolelle. Ei saa arvostella, pitää vaan rukoilla, ei saa olla negatiivinen, mikä sinä luulet olevasi, ei kukaan ole täydellinen… jne. Tätä "horinaa" täälläkin kirjoiteltiin joskus ammoin.
Otsikko: Vs: Terveen uskon vaikutus yhteiskuntaan
Kirjoitti: Mice - 21.07.16 - klo:10:25
Oma kysymykseni kuuluu; mitä ihmettä meille horistaan ja miksi me suvaitsemme sen?

Tätä olen myös hämmästellyt. Ja kun alkaa ääneen hämmästellä käy helposti niin, että joutuu "omankin" ryhmänsä ulkopuolelle. Ei saa arvostella, pitää vaan rukoilla, ei saa olla negatiivinen, mikä sinä luulet olevasi, ei kukaan ole täydellinen… jne. Tätä "horinaa" täälläkin kirjoiteltiin joskus ammoin.

Juu, jos ei purematta niele kaikkea, niin äkkiä on piirien ulkopuolella. Vaikka tarkoituksena ei ole hyökätä ihmisiä vastaan, niin aika pian saa hankalan ja negatiivisen ihmisen maineen. Sitä kun ei osaa olla "uskovainen".

Armo on kirosana ja siitä puhuvat ja sitä korostavat luulevat kuulemma olevansa jotain. Kovin nurinkurista on nykyinen kristillisyys.

Ja loukkaantuville vinkiksi: en tarkoita jokaista uskovaa, kun kritisoin nykyistä suomalaista kristillisyyttä.
Otsikko: Vs: Terveen uskon vaikutus yhteiskuntaan
Kirjoitti: Paulus - 27.06.17 - klo:19:00
Jo ala-asteella ompelukoneenkin käyttöön tarvittiin suorittaa "ompelukoneen ajokortti". En vaadi julistustyöhön ajokortteja, mutta välillä tuntuu, että kuka tahansa puhekykyinen on valtuutettu avaamaan suunsa tämän ajan seurakunnissa.

Selailen silloin tällöin näitä vanhoja keskusteluja, koska niistä löytyy paljon arvokasta. Micellä on tässä ajatuksia, joita mielestäni tulisi soveltaa laajemminkin.

Nykyisin näyttää olevan trendi, että kuka tahansa uskoon tullut kelpaa opettajaksi. Varsinkin, jos on kuuluisa, oppinut, varakas tai hyvässä yhteiskunnallisessa asemassa. Kuuluisuutta saa myös, jos on hyvä urheilija tai kauneuskilpailuissa menestynyt missi tms. Merkittävä rikostaustakin sopii tarkoitukseen.

Olin aikoinaan yhden kauden silloisen kristillisen liiton edustajana koululautakunnassa. Yhden asian se reissu opetti. Sen, ettei politiikkaan tulisi lainkaan lähteä ilman perusasioiden tuntemusta. Tämä on mielestäni suuri yhteiskunnallinen ongelma, jota ylläpidetään demokratian toteutumiseksi. Itse asiassa tapahtuu mielestäni juuri päinvastoin. Tietämättömyys pelisäännöistä heikentää demokratiaa.

Tuo sama tosiasia tulee vastaan kaikkialla - myös seurakunnissa.
Otsikko: Vs: Terveen uskon vaikutus yhteiskuntaan
Kirjoitti: Paulus - 04.07.17 - klo:14:31
Erikoista, että Ylessä saa vielä puhua kristinuskosta positiivisessa mielessä. Kannattaa painaa mieleen Aleksis Salujärvi. Kuulin hänen puheensa radiosta aamulla. Puhe löytyy tekstinä tästä: https://yle.fi/uutiset/3-9686634

Lainaus
Kristinuskon myötä vammaisuudesta tuli osa ihmisyyttä. Jeesus paransi sairaita ja vietti aikaa vammaisten seurassa. Armon käsitys vakiinnutti vammaisuuden osaksi puutteellista ihmisyyttä sinänsä. Silti vammaisten ihmisten eristäminen on jatkunut näihin päiviin saakka.
Otsikko: Vs: Terveen uskon vaikutus yhteiskuntaan
Kirjoitti: Paulus - 22.07.18 - klo:20:52
On surullista, että uskonkysymykset saavat nykyisin varsin vähän tilaa mediassa. Johtuneeko tästä "kristillisestä" kulttuuristamme. On kuitenkin joitakin, jotka vielä saavat puhua ja kirjoittaa. Yksi sellainen on kenttäpiispa (evp) Seppo Lavi, joka kirjoittaa vuoroviikollaan sanomalehti Keskisuomalaiseen Pysähdy hetkeksi -palstalle. Pidän häntä arvossa siksi, että osaa kirjoittaa suoraan ja asiasta. Mielestäni uskova mies.

Oheisessa kirjoituksessa hän ottaa kantaa kristinuskon yhteiskunnalliseen vaikutukseen. Asiaa tulisi pitää enemmän esillä mediassa ja tarkastella sitä myös kristinuskosta luopumisen näkökulmasta.

Korjaus tähän vanhaan kirjoitukseen. Olen kirjoittanut, että Seppo Lavi olisi ollut kenttäpiispa. Se ei pidä paikkaansa, Lavi oli kenttärovasti. Löysin tiedon, että Lavi kuoli viime vuonna, eli 2017.
Otsikko: Vs: Terveen uskon vaikutus yhteiskuntaan
Kirjoitti: Natanael - 22.07.18 - klo:21:05
Tässä jotain ketjun aiheesta kiinalaisesta näkökulmasta, sillä erotuksella, että kiinalaiset eivät varsinaisesti kaivanneet tervettä uskoa:

http://eijariitta.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258499-jeesus-voisiko-se-olla-kopioitavissa?
Otsikko: Vs: Terveen uskon vaikutus yhteiskuntaan
Kirjoitti: Paulus - 07.10.19 - klo:18:22
Keskisuomalaisen Pysähdy hetkeksi -palstalla on joskus sellaisia kirjoituksia, että on pysähdyttävä hetkeksi. Tänään oli semmoinen, että piti lukea useampaan kertaan ja haluan lainata sen myös tänne, koska siinä on sanottu paljon sellaista, mikä on unohtunut.
Otsikko: Vs: Terveen uskon vaikutus yhteiskuntaan
Kirjoitti: Paulus - 15.10.19 - klo:17:56
Vein juuri autoni huoltoon, jossa lupasivat tehdä kaiken tarvittavan ja hoitaa katsastuksenkin. Olen käyttänyt samassa paikassa autojani kymmeniä vuosia ja luotan heihin tässä asiassa enemmän kuin itseeni.

Mistähän tämmöinen luottamus kumpuaa? Mielestäni se(kin) on kristinuskon ansiota huolimatta siitä, välittävätkö tässä firmassa kristinuskosta vähääkään. Mutta koska olemme Suomessa, niin täällä on vahva (kristillinen) perinne, että ihmisen sanaan voi luottaa.

Tämä luottamus tulee esille melkein kaikissa kysymyksissä. Jos meillä ei olisi mitään kristinuskon tuomaa perinnettä, niin olisimme pulassa monessa asiassa. Mutta tämä kaikki on niin luonnollista, ettemme usein juuri tajuakaan, mistä pohjimmiltaan johtuu se, että toisen puheeseen voi luottaa.
Otsikko: Vs: Terveen uskon vaikutus yhteiskuntaan
Kirjoitti: Soltero - 15.10.19 - klo:22:14
Kristinuskon tuoma luottamus toisen sanaan koskee lähinnä protestantteja.
Ainakaan näissä katolisissa latinomaissa, joissa enimmäkseen oleskelen,
ihmisten sanomisia ei usein ole tarkoitettukaan uskottaviksi.
Pidetään luonnollisena sanoa, luvata ja neuvoa jotakin vain sen vuoksi,
että halutaan olla ystävällinen ja kohtelias.

Esim. jos espanjalaiselta kysyy kadulla ohjetta johonkin osoitteeseen pääsemiseksi,
hän antaa heti tarkan selostuksen.
Silti ohje voi olla aivan väärä,
koska henkilö ei ehkä lainkaan tunne seutua.
Mutta olisi noloa ja epäkohteliasta vastata, että ei tiedä eikä osaa neuvoa.
Tietenkään aina ei käy näin, mutta mahdollisuus on suuri.

Otsikko: Vs: Terveen uskon vaikutus yhteiskuntaan
Kirjoitti: sandia - 18.10.19 - klo:16:43
USAssakin valehtelu on melko tavanomaista. Suomalaisena en ole tottunut siihen. En ole ihan tuollaiseen törmännyt että antaisi väärät ohjeet ihan vaan sen takia, että se kuulostaa yställiseltä. Mutta juuri tuo, että halutaan sillä hetkellä antaa positiivinen vaikutelma vaikka sitten valehtelemalla. Tuota olen tavannut. En ole varma ovatko täällä uskovat sen rehellisempiä. Jotkut tavat ovat niin iskostuneet kulttuurissa, että tarvitsee melko paljon muutosta että ajattelu tuosta pinnallisesta sosiaalisuudesta muuttuisi.


Tuo kaikki on varmaan osaksi myös sen takana, että en ole osannut saada ystäviä tässä maassa. Paljon on juttukaveria, mutta se jää siihen.