Ajattelin pohtia tässä hieman omia motivaatioitani ja käsityksiäni tästä ihmissuhde/parisuhde-problematiikasta.
Riittääkö pelkkä ulkonäkö ja viehätysvoima – mitä on ”syvempi yhteensopivuus” ja onko sellaista edes (kenen kanssa, mistä sen tietää)? Kristillinen näkökulma lisää lisäksi vielä avioliiton solmimisen ”paineet” – toisaalta heti ensimmäinen kysymys toiselle puhuessa ei tarvitse olla ”mennäänkö naimisiin?” Koko prosessi on melkoinen mysteeri ainakin suurelta osin, mutta miehen vastuulla on kuitenkin yleensä aloittaa prosessi ja siirtää sitä eteenpäin. Jonkinlaista metodia (Mystery Method tulee mieleen?) tai prosessiajattelua siis kenties tarvitaan.
Pieleen voi mennä useassa vaiheessa aloituksesta avioeroon tai huonoon ”päänä olemiseen”, mutta oppiakin voi. Tai ihmisistä voi paljastua uusia ja huonoja puolia, vaikka miksei hyviäkin – itsestä tai toisesta? Päätyykö toistamaan tiedostamatta vanhempien tai aiempien sukupolvien kaavoja ja ongelmakohtia, onko toivoa muutoksesta parempaan? Osaako itseään tiedostaa tai muuttaa lennossa ja samantien, mitä tapahtuu todellisuudessa? Miten kaksi ihmistä voi tulla toimeen, onko se mahdotonta vai mahdollista, hyvää vai pahaa, toiveikasta vai toivotonta? Kenelle ja milloin, miksi? Realistista, hormonihöyryistä vai optimisten idealismin läpäisemää? Onko toinen ihminen helvetti, kuten sanottu on, vai jotain parempaa?
Tässä yhteydessä siis toinen ihminen (tyttöystävä, parisuhdekumppani, aviovaimo) on aikamoinen mysteeri ja tuntematon muuttuja: jotakin toisessa ja itsessä tapahtuu jostakin syystä jossakin tilanteessa. Taustalla on tietoisuutta, motivaatioita, skeemoja, aivoratoja sun muuta vaikeaa ja hankalasti havainnoitavaa. Toivottavasti Hengen vaikutustakin joskus - tai kuun vaihe. Ihminen on pintaa ja syvyyttä: jostakin kumpuaa toimintaa, tahtoa ja motivaatioita, mutta miten toista ihmistä voi ymmärtää kokonaisuutena? Onko attraktio vain pintaa vai voiko ihmisen muita puolia arvostaa tai rakastaa? Liha, sielu ja henki kamppailevat (no, kristityssä ainakin näin pitäisi olla), mutta mikä on käytännön lopputulos?
Onnistuuko ihmissuhde tai avioliitto vai ei ja millä kriteereillä? Sietämistä vai iloa? Kuinka toteuttaa Jumalan tahtoa parhaiten tällä elämän osa-alueella?
Paljon avoimia ja vaikeitakin kysymyksiä, monimutkaisuutta. Jo yksi ihminen on pieni, mutta vaikea - kaksin aina käsittämättömämpi. Rakkaus on vastaus, mutta kysymyksiä on.